Koti-Kar­ja­lan 60-juh­la­vuo­si lä­hes­tyy lop­pu­aan. Isom­pia juh­lia em­me jär­jes­tä­neet. Maa­il­mal­ta tul­lut pi­ru­lai­nen ko­ro­na lait­toi mon­ta­kin ka­pu­laa vie­lä vuo­si sit­ten mie­les­säm­me ol­lei­siin suun­ni­tel­miin.

Ku­nin­kuus­ra­vit on suo­ma­lai­sen ra­vi­ke­sän ko­ho­koh­ta. Nyt ku­nin­kuus­ra­vi­kuu­me on val­lan­nut myös Poh­jois-Kar­ja­lan.

Läm­pi­mät il­mat saa­pui­vat mo­nen vii­kon odo­tuk­sen jäl­keen taas ilok­sem­me. Sitä mel­kein unoh­ti, et­tä vuo­de­nai­ka­na me­nos­sa on kesä. Ai­noa, joka sii­tä muis­tut­ti, oli va­loi­sat yöt.

Hiek­ka pöl­ly­ää, kun no­pe­at ja­lat tik­kaa­vat väis­tel­len ran­taan pys­ty­tet­ty­jä muo­vi­pul­lo­ja. Edes­ta­kai­sin pul­lol­ta toi­sel­le, vä­lil­lä ta­ka­pe­rin ja vä­lil­lä si­vut­tain po­jat juok­se­vat kiih­ty­vään tah­tiin. Hen­gäs­ty­neet po­jat viit­to­vat tar­mok­kaas­ti tau­ko­jen ai­ka­na, mut­ta ään­tä­kään ei kuu­lu. Tui­jo­tam­me toi­min­taa häm­men­ty­nee­nä, kun­nes ta­ju­am­me, et­tä ky­sees­sä on ryh­mä kuu­ro­ja.

Puo­li­tois­ta viik­koa sit­ten, var­hain sun­nun­tai­aa­mu­na, Ki­teel­lä sat­tui va­ka­va lii­ken­ne­on­net­to­muus, jos­sa kuo­li vä­lit­tö­mäs­ti hen­ki­lö­au­ton kul­jet­ta­ja sekä kak­si pie­nois­bus­sin mat­kus­ta­jaa. Myö­hem­min me­neh­tyi myös pie­nois­bus­sin kul­jet­ta­ja.

Muu­ta­ma viik­ko sit­ten Toh­ma­jär­ven Nuo­ri­so­val­tuus­to kir­joit­ti mie­li­pi­de­o­sas­tol­la nuo­riin koh­dis­tu­vas­ta yleis­tä­mi­ses­tä. Ai­he jäi vai­vaa­maan miel­tä. Mo­net asi­at ovat vuo­sien saa­tos­sa muut­tu­neet, mut­ta nuo­riin koh­dis­tu­vat en­nak­ko­luu­lot ja yleis­tä­mi­nen ei­vät.

El­lei mi­tään eri­tyi­sen suur­ta muu­ta ta­pah­du, edus­kun­ta­vaa­lit tu­le­vat ole­maan yk­kös­pu­hee­nai­hee­na seu­raa­vat va­jaat kak­si viik­koa.

Kuu­si viik­koa Tan­sa­ni­as­sa opet­ti mi­nul­le, et­tä jos­kus en­nal­ta suun­nit­te­lu ei ole pa­ras tapa saa­da iki­muis­toi­sim­pia het­kiä. Li­säk­si maa opet­ti mi­nul­le, et­tä ai­na huo­not asi­at ei­vät lop­pu­jen lo­puk­si ole­kaan huo­no­ja. Par­haim­mil­laan ne voi­vat­kin ol­la jopa enem­män­kin hy­vää tuu­ria, jos osaat kat­soa asi­aa oi­ke­as­ta vink­ke­lis­tä.

Ylei­nen kä­si­tys lie­nee, et­tä olem­me viet­tä­neet vii­me vuo­det jon­kin­lai­sen vien­ti­te­ol­li­suu­den ai­heut­ta­man hyö­ky­aal­lon har­jal­la. Suo­ma­lai­set yri­tyk­set ovat met­sä­te­ol­li­suu­den kar­ton­ki-imus­sa saa­neet vien­nin ve­tä­mään. Vien­nin kas­vu Eu­roop­paan on yl­lät­tä­nyt po­si­tii­vi­suu­del­laan. Te­la­koil­la me­nee koh­ta­lai­ses­ti, maa­ta­lous on ku­ral­la.

En­tä jos minä en oli­si­kaan Riit­ta? Tar­koi­tan siis, et­tä tie­dän kyl­lä ole­va­ni minä, mut­ta jos­pa etu­ni­me­ni oli­si­kin jo­kin muu.

Il­mas­ton läm­pe­ne­mi­nen ei ole vie­lä pääs­syt mei­dän tal­vi­am­me pi­laa­maan. Pak­kas­ta ja lun­ta ol­lut riit­tä­miin myös Ete­lä-Suo­mes­sa.

Suo­ma­lai­sen elin­tar­vi­ke­te­ol­li­suu­den täs­mäis­ku Ber­lii­nin Grüne Woc­he-mes­suil­le on al­ku­vuo­den kirk­kain va­lon­pil­kah­dus. Ki­teel­tä näil­le vih­reil­le mes­suil­le osal­lis­tui Mo­ritz Wüsten­ber­gin gi­niä ja vod­kaa tuot­ta­va pien­tis­laa­mo. Ka­le­va­la Dis­til­le­ry teki juu­ri sen, min­kä lii­an use­at jät­tä­vät te­ke­mät­tä: meni it­se sin­ne, mis­sä po­ten­ti­aa­li­set os­ta­jat luu­raa­vat, kes­kel­le Eu­roop­paa.

Seu­raa­va leh­tem­me il­mes­tyy tors­tai­na hy­vin­voin­ti­tee­man mer­keis­sä. Lu­vas­sa on jut­tu­ja muun mu­as­sa viih­ty­vyy­des­tä, elä­män­laa­dus­ta ja hy­vin­voin­ti­a­lan pal­ve­luis­ta.

Viih­ty­vyys, elin­voi­mai­suus, oma­lei­mai­suus, ta­ri­nal­li­suus ja ve­to­voi­mai­suus ovat ol­leet vii­me ai­koi­na usein sa­noi­na huu­lil­la, kun on ol­lut pu­het­ta niin kau­pun­kist­ra­te­gi­as­ta, tu­le­vai­suu­den vi­si­ois­ta, mat­kai­lun nä­ky­mis­tä, elin­kei­no­e­lä­män edis­tä­mi­ses­tä kuin pai­kal­lis­ten ih­mis­ten hy­vin­voin­nin ke­hit­tä­mi­ses­tä­kin.

On­ko mat­kai­lu meil­le elin­kei­no­na lii­an vai­kea yh­tä­lö rat­kais­ta­vak­si? Jo 70-lu­vul­la, kun pää­tiet ja kor­pi­tai­pa­leet täyt­tyi­vät so­dan jäl­keen vau­ras­tu­neis­ta län­si­sak­sa­lais­tu­ris­teis­ta, mar­kat jäi­vät pi­kem­min­kin Deutc­he Bun­des Ban­kiin kuin Suo­men Pank­kiin.

Toi­si­naan ih­mi­set lu­paa­vat uu­den­vuo­den kun­ni­ak­si aloit­taa uu­den har­ras­tuk­sen tai muun elä­män­ta­pa­muu­tok­sen.

Muu­tos on ai­noa py­sy­vä tila, ker­toi leh­to­ri Veik­ko Mak­ko­nen lu­ki­os­sa bi­o­lo­gi­an tun­nil­la. Näin asi­an lai­ta tun­tuu ole­van mo­nen asi­an suh­teen. Ke­hi­tys me­nee omal­la pai­nol­laan, tai jon­kun sitä kiih­dyt­tä­es­sä, eteen­päin.

Jär­jes­tö­työ tar­jo­aa jos­kus mah­dol­li­suu­den mie­len­kiin­toi­siin ko­kei­lui­hin it­sen­sä ke­hit­tä­mi­ses­sä. Vii­me syk­sy­nä täl­lai­nen ti­lai­suus ta­jou­tui koh­dal­le­ni, kun SPR:n pii­ris­tä ky­sel­tiin ha­luk­kuut­ta osal­lis­tua co­ac­hauk­seen jär­jes­tön saa­mien yh­teis­työ­ku­vi­oi­den kaut­ta.

Ta­ka­na on myös tal­ven pi­mein het­ki, tal­vi­päi­vän­sei­saus, jos­ta al­ka­en päi­vät ovat al­ka­neet pi­den­tyä.

Teh­des­sä­ni jut­tua Ki­teen te­ol­lis­tu­mi­sen al­ku­vuo­sis­ta pe­reh­dyin, jos­kin pin­ta­puo­li­ses­ti, 1970-lu­vun aja­tus­maa­il­maan. Kä­vin muun mu­as­sa läpi leh­tem­me koko vuo­si­ker­ran vuo­del­ta -71 ja mo­net ir­ral­li­set asi­at muo­tou­tui­vat pääs­sä­ni uu­den­lai­sek­si ko­ko­nai­suu­dek­si, jo­hon tie­ten­kin se­koit­tui­vat omat muis­to­ni vuo­si­kym­me­nel­tä.

Pari ajan­koh­tais­ta asi­aa, seu­ra­kun­ta­vaa­lit ja Jo­en­suun seu­dun seu­ra­kun­ta­yh­ty­män ka­riu­tu­mi­nen lait­toi poh­ti­maan täl­lais­ta.

Tu­lo­re­kis­te­ri tu­lee voi­maan vuo­den vaih­tees­sa, mut­ta mikä ih­me on­kaan tu­lo­re­kis­te­ri? Ovat­ko yri­tyk­set, palk­ko­ja mak­sa­vat ko­ti­ta­lou­det, yh­dis­tyk­set, jär­jes­töt ja ta­lo­yh­ti­öt va­rau­tu­neet tä­hän ve­rot­ta­jan ja val­ti­on­va­rain mi­nis­te­ri­ön uu­dis­tuk­seen? Ve­rot­ta­jan suun­nal­ta asi­as­ta ei ole pi­det­ty ko­vin pal­joa ään­tä ja uu­dis­tus on jää­nyt suu­rel­ta osin yrit­tä­jien ja ti­li­toi­mis­to­jen oman ak­tii­vi­suu­den va­raan.

Täs­sä maa­il­man ajas­sa on suo­ras­taan sa­tu­mai­nen het­ki saa­da pos­ti­laa­ti­kos­ta kir­je tai kort­ti. Vies­te­jä ja yh­tey­de­not­to­ja hoi­de­taan niin pal­jon so­men, säh­kö­pos­tin ja soit­to­jen kaut­ta.

Ka­ler­vo Hä­mä­läi­sen 1980-lu­vun lop­pu­puo­lel­la sä­vel­tä­mä ja sa­noit­ta­ma Ve­te­raa­nien il­ta­huu­to saa ih­mi­set lii­kut­tu­maan jäl­leen huo­men­na, jol­loin Suo­mi juh­lii ja si­ni­ris­ti­li­put nou­se­vat sal­koi­hin maam­me it­se­näi­syy­den kun­ni­ak­si.

Isät, isit, isu­kit, fai­jat, äi­jät, ukit, vaa­rit, paa­pat ja ukot - ol­kaa va­ruil­lan­ne, tei­tä saat­taa odot­taa jä­ri­syt­tä­vä yl-lä-tys!

”Ter­veet ja toi­min­ta­ky­kyi­set elä­ke­läi­set muo­dos­ta­vat sekä per­he­pii­ris­sä et­tä koko yh­teis­kun­nas­sa val­ta­van voi­ma­va­ran, jon­ka mer­ki­tys on vas­ta hil­jat­tain al­ka­nut avau­tua.”

Mo­nel­le sel­vi­si vas­ta ke­sän ai­ka­na, min­kä­lai­sia rau­ta- ja maan­tei­den run­ko­lin­jo­jen suun­ni­tel­mia ja kart­to­ja vi­ras­to­jen hä­mä­ris­sä oli laa­dit­tu.

Olen saa­nut jät­tää jäl­kiä it­ses­tä­ni tä­män leh­den si­vuil­le jo kuu­den ja puo­len vuo­den ajan. Vä­lil­lä kir­joit­ta­mi­nen on ol­lut tie­don vä­lit­tä­mis­tä, vä­lil­lä ke­vy­em­pää tai jy­ke­väm­pää pai­kal­li­ses­ta elä­män­me­nos­ta ker­to­mis­ta.

Lii­ken­ne- ja vies­tin­tä­mi­nis­te­riö (LVM) on aset­ta­nut lau­sun­nol­le ase­tuk­sen lii­ken­teen run­ko­ver­kois­ta. Ase­tuk­sen on tar­koi­tus tul­la voi­maan syk­syn 2018 ai­ka­na.

”Lo­mat on lu­sit­tu!” ”On pi­det­ty­jä lo­mia ja pi­tä­mät­tö­miä lo­mia.” Nämä ovat sut­kauk­sia, jon­ka lä­hes jo­kai­nen työ­e­lä­mäs­sä ole­va on tä­män­kin ke­sän jäl­keen saa­nut kuul­la ker­ran jos toi­sen­kin. Olem­me­han jo eden­neet syys­kuun al­kuun, jol­loin eu­roop­pa­lai­nen­kin lo­ma­kau­si al­kaa ol­la pää­tök­ses­sään. Eh­kä vie­lä muu­ta­ma on­nel­li­nen viet­tää lo­man rip­pei­tään jon­kin mat­kaa syy­kuun puo­lel­le ja mitä tun­nen met­säs­tys­har­ras­tuk­seen vih­kiy­ty­nei­tä, heil­lä se lo­ma­kau­si vas­ta al­kaa.

Pari viik­koa sit­ten puo­lus­tus­mi­nis­te­ri Jus­si Nii­nis­tö (sin.) huo­les­tui va­rus­mies­ten jak­sa­mi­ses­ta kas­vis­ruo­an voi­mal­la. Taus­tal­la oli kas­vis­ruo­ka­päi­vien li­sää­mi­nen Suo­men ras­kaan viik­ko-oh­jel­maan. Lei­jo­na Ca­te­ring Oy:n puo­lel­ta vas­tat­tiin kyl­lä­kin, et­tä kas­vis­ruo­ka­päi­vä ei jat­kos­sa­kaan tar­koi­ta, et­tä yh­te­nä päi­vä­nä ar­mei­jas­sa syö­täi­siin vain kas­vis­ruo­kaa.

Toh­ma­jär­ven kun­nal­lis­ta­los­ta val­mis­tuu täl­lä vii­kol­la kun­nan ti­laa­ma tu­le­vai­suus­kar­toi­tus, jos­sa sel­vi­te­tään ra­ken­nuk­sen tä­män­het­ki­nen kun­to ja esi­te­tään vaih­to­eh­to­ja ta­lon toi­min­nan tu­le­vai­suu­del­le.

Mitä ih­mi­nen poh­jim­mil­taan tar­vit­see elääk­seen? Jois­sain kult­tuu­reis­sa syö­dään kä­sin pui­den leh­dil­tä. Tai­va­sal­la nuk­ku­mi­nen­kaan ei ole mi­kään on­gel­ma, vaan sitä voi teh­dä myös tal­vel­la. Muu­ta­mil­la kes­tä­vil­lä vaat­teil­la pär­jäi­si val­lan mai­ni­os­ti vii­kos­ta toi­seen. Mikä sit­ten saa ih­mi­set ny­kyi­sin täyt­tä­mään kaap­pin­sa ta­va­ral­la? Oma­ni­kin pur­su­a­vat as­ti­oi­ta, vaik­ka asun yk­sin ja vain muu­ta­mia ker­to­ja kuus­sa vie­raak­se­ni tu­lee ys­tä­viä use­am­pi kuin kak­si ker­ral­laan. Myös vaa­te­kaa­pis­sa­ni on läjä vaat­tei­ta, joi­ta en ole käyt­tä­nyt vuo­teen, mut­ta pi­dän nii­tä siel­lä ikään kuin kai­ken va­ral­ta.

Osuus­pan­kin, Dans­ke Ban­kin, Nor­de­an, S-Pan­kin ja var­mas­ti myös mui­den pank­kien ni­mis­sä lä­he­te­tään jat­ku­vas­ti säh­kö­pos­tit­se hui­jaus­vies­te­jä tai lä­hes­ty­tään asi­a­kas­ta pu­he­li­mit­se, tar­koi­tuk­se­na saa­lis­taa asi­ak­kai­den pank­ki­tun­nuk­sia ja yh­teys­tie­to­ja.

Hou­kut­te­lin it­se­ni pari viik­koa sit­ten mu­kaan Kar­hu­roc­kiin, vaik­ka esiin­ty­jä­lis­ta ei eri­tyi­sem­min sy­tyt­tä­nyt­kään. Ajat­te­lin mak­saa sii­tä ilos­ta, et­tä voi­sin koh­da­ta uu­sia ih­mi­siä ja ju­tel­la van­ho­jen tut­tu­jen kans­sa.

”Ta­lous­tut­ki­muk­sen ky­se­lys­tä il­me­nee, et­tä eri­tyi­ses­ti ikään­ty­vät ih­mi­set kai­paa­vat kau­pun­kei­hin pal­ve­lui­den ja jul­kis­ten lii­ken­neyh­teyk­sien ää­rel­le. Tu­run yli­o­pis­ton Tu­le­vai­suu­den tut­ki­mus­kes­kuk­sen vii­me­vuo­ti­nen tut­ki­mus taas ker­too, et­tä vain har­va nuo­ri ku­vit­te­lee it­sen­sä tu­le­vai­suu­des­sa asu­maan maa­seu­tu­mai­ses­sa kun­nas­sa.” (HS 23.7.2018)

Mo­nen or­ki­de­a­har­ras­tus al­kaa sii­tä yh­des­tä, val­koi­ses­ta, lah­jak­si saa­dus­ta per­ho­sor­ki­de­as­ta.

Kol­mas päi­vä lo­ka­kuu­ta 2015 oli Koi­vi­kol­la jän­nit­tä­vät tun­nel­mat. Muu­ta­ma päi­vä oli jo eri­lai­sin ta­va­ra­jär­jes­te­lyin eh­dit­ty va­rau­tua H-het­keen, joka lä­hes­tyi sitä mu­kaa, kun Tor­ni­on jär­jes­te­ly­kes­kuk­ses­ta läh­te­nyt bus­si lä­hes­tyi Ki­tee­tä. En­sim­mäi­set Ki­teen vas­taa­not­to­kes­kuk­sel­le osoi­te­tut tur­va­pai­kan­ha­ki­jat las­keu­tui­vat bus­sis­ta puo­len yön ai­kaan ja pai­kal­la ol­leil­la työn­te­ki­jöil­lä ja va­paa­eh­toi­sil­la avus­ta­jil­la al­koi toi­min­ta.

Suo­men kesä on taas par­haim­mil­laan. Ke­lit ei­vät ole tä­nä­kään ke­sä­nä ol­leet ai­na suo­si­ol­li­set, mut­ta niin vain ol­laan jo hei­nä­kuus­sa, joka on mo­nien mie­les­tä se pa­ras ke­sä­kuu­kau­si. Ko­ti­mais­ten lo­ma­lais­ten suu­rin se­son­ki on al­ka­nut.

Kan­sain­vä­li­sen tee­ma­päi­vän tar­koi­tuk­se­na on kiin­nit­tää maa­il­man­laa­jui­ses­ti huo­mi­o­ta zoo­noo­sei­hin eli nii­hin tau­tei­hin, jot­ka le­vi­ä­vät eläi­mis­tä ih­mi­siin ja ih­mi­sis­tä eläi­miin vi­rus­ten, bak­tee­rien, lois­ten tai al­ku­e­läin­ten vä­li­tyk­sel­lä.

Nuor­ten ke­sä­töi­den han­kin­ta al­kaa ol­la lop­pu­kiih­dy­tys­vai­hees­sa, mut­ta vie­lä ker­ki­ää it­sel­leen töi­tä hank­kia.

Päi­vä­nä muu­ta­ma­na is­tah­din ”lu­ku­sa­lii­ni” ja kä­des­sä oli Stora En­son met­sä­leh­ti. Sii­nä mie­len­kiin­to koh­dis­tui ot­sik­koon ”Pai­net­tu kir­ja ei ka­toa”. Sa­maan ai­kaan Ki­teel­lä uu­ti­soi­tiin kir­ja­kau­pan uu­des­ta yrit­tä­jäs­tä. Nämä kak­si asi­aa an­toi­vat ai­het­ta poh­din­taan.

Pai­kal­li­nen ke­hit­tä­mi­nen elin­kei­no­e­lä­män, elä­mi­sen ja asu­mi­sen mah­dol­li­suuk­sia tu­ke­mal­la kuu­los­taa meis­tä maa­seu­dul­la asu­vis­ta var­sin käyt­tö­kel­poi­sel­ta ja ih­mis­lä­hei­sel­tä aja­tuk­sel­ta. Pai­kal­li­sen ke­hit­tä­mi­sen yh­dek­si mer­kit­tä­vim­mäk­si työ­ka­luk­si syn­tyi pari kym­men­tä vuot­ta sit­ten Le­a­der-toi­min­ta. Sen ydi­na­ja­tus on, et­tä pai­kal­li­set ih­mi­set tie­tä­vät it­se par­hai­ten, mi­ten omaa ko­ti­seu­tua tu­li­si ke­hit­tää - ih­mi­sen ko­koi­sil­la ide­oil­la.

Pank­kien toi­min­ta on mur­rok­ses­sa. Asi­ak­kai­den ku­lut­ta­ja­tot­tu­muk­set ovat muut­tu­neet ja yhä har­vem­min asi­oi­daan pank­kien kont­to­reis­sa.

Man­ga­lit­zan eli vil­la­si­an li­haa Liek­sas­ta, ka­nan­mu­nia Toh­ma­jär­vel­tä, luo­mu­vil­jaa Ki­teel­tä ja lei­von­nai­sia Rääk­ky­läs­tä.