Se­la­sin no­pe­as­ti ja suu­rel­la mie­len­kiin­nol­la uut­ta Rääk­ky­län kun­nan his­to­ri­a­kir­jaa "Pi­tä­jä ve­sien ää­rel­lä"/Pert­tu Kaup­pi­nen ja sil­mään osui heti se­los­tus ta­pah­tu­mien ku­lus­ta kos­kien ns. va­lo­piu­ha­kaup­paa. Iso asia on kir­jas­sa ker­rot­tu hy­vin yk­si­sil­mäi­ses­ti, al­le­kir­joit­ta­neen liit­tää ta­pah­tu­maan yk­si lau­se "Muu­ta­mien kun­ta­lais­ten va­li­tet­tua asi­as­ta hal­lin­to-oi­keu­teen, pää­tös­tä ei voi­tu lait­taa to­teen". Mie­les­tä­ni kun­nan ja Poh­jois-Kar­ja­lan tie­to­verk­ko-osuus­kun­nan vä­lis­tä kaup­paa oli­si ol­lut syy­tä ava­ta kir­jas­sa laa­jem­min, jopa hen­ki­lö­ta­sol­la. Nyt mah­dol­li­suus va­lo­piu­ha­kau­pan ruu­mii­na­vauk­seen lie­nee me­ne­tet­ty ikui­sik­si ajoik­si. Hin­ta to­teu­tu­mat­to­mal­le­kin kau­pal­le on ol­lut kova, ml. met­sä­mai­den myyn­ti. It­sel­lä­ni ei oli­si ol­lut mi­tään sitä vas­taan, et­tä ni­me­ni oli­si jul­kais­tu va­li­tuk­sen te­ki­jä­nä. Te­ki­sin sa­man tänä päi­vä­nä uu­del­leen. Kos­ka Rääk­ky­län kun­nal­la ei ol­lut mi­tään syy­tä/oi­keut­ta mak­sat­taa yh­den yri­tyk­sen epä­on­nis­tu­neen lii­ke­toi­min­nan seu­raa­muk­sia kai­kil­la kun­ta­lai­sil­la. Vai oli­ko?

Van­ha suo­ma­lai­nen sa­nan­las­ku, "Ke­vät keik­ku­en tu­le­vi, suvi suu­ta vää­ris­tel­len" ku­vaa en­nus­tei­den mu­kaan hy­vin ke­vään ja ke­sän ete­ne­mis­tä tu­le­vil­la vii­koil­la. Mo­nil­la odo­tuk­set ovat tänä ke­vää­nä to­sin ol­leet lii­an po­si­tii­vi­set lu­mien ai­kai­sen su­la­mi­sen ja jär­vien jäi­den­läh­dön ta­kia. Ta­ka­tal­ves­ta ale­tiin pu­hua jo maa­lis­kuus­sa, jon­ka pi­täi­si ol­la pa­ras­ta ke­vät­tal­vea hoh­ta­vi­ne han­ki­neen.

Hy­vin­voin­ti­a­lu­euu­dis­tuk­sen (so­teu­u­dis­tus) ta­voit­tee­na oli tur­va­ta yh­den­ver­tai­set, laa­duk­kaat ja saa­vu­tet­ta­vat so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lut sekä pe­las­tus­toi­mi koko maas­sa. Aloit­ta­es­sa­ni alu­e­val­tuu­tet­tu­na us­koin kir­ka­sot­sai­ses­ti, et­tä py­rim­me ja pys­tym­me tuot­ta­maan so­si­aa­li- ja pe­rus­ter­vey­den­huol­lon riit­tä­vät pal­ve­lut lä­hi­pal­ve­lui­na ja pa­ran­nam­me hoi­toon pää­syä.

Tä­män Koti-Kar­ja­lan tee­ma­na on ra­ken­na, re­mon­toi ja si­sus­ta. Omat ko­ke­muk­se­ni kah­des­ta en­sim­mäi­ses­tä ra­joit­tu­vat lä­hin­nä lap­suu­tee­ni 1980-lu­vul­le, jol­loin van­hem­pa­ni pe­rus­kor­ja­si­vat yh­des­sä sil­lois­ten naa­pu­rei­dem­me kans­sa ko­tim­me, 1950-lu­vul­la ra­ken­ne­tun pa­ri­ta­lon. Muis­tan, et­tä van­hem­piem­me kan­ta­va­na aja­tuk­se­na pro­jek­tin suh­teen oli, et­tä kaik­ki yli­mää­räi­set sei­nät pu­ret­tai­siin. Meil­lä oli ne­li­hen­ki­nen per­he ja ko­tiim­me ha­lut­tiin li­sää ti­laa.

Olen suu­ri Ava­ra luon­to-oh­jel­man fani, ja lä­hin­nä sen eläin­maa­il­man. Kat­soin sitä jo lap­se­na, usein ukin kans­sa lau­an­tai-il­to­jen sau­nan jäl­keen ja ih­me­tel­tä­vää riit­ti. Ny­kyi­sin kat­son oh­jel­maa puo­li­so­ni kans­sa, joka pi­tää sii­tä vä­hin­tään­kin yh­tä pal­jon. Lap­se­na jak­sot kat­sot­tiin te­le­vi­si­os­ta sitä mu­kaa kuin nii­tä tuli. Nyt Yle Aree­nan suo­ra­tois­to­pal­ve­lun kaut­ta kat­sot­tu­na voi vä­hän va­li­koi­da ja usein Poh­jois­mai­den luon­toon liit­ty­vät jak­sot jää­vät her­käs­ti ek­soot­ti­sim­pien mai­den jal­koi­hin.

Kar­ja­lai­sen uu­ti­nen “Suo­ma­lai­set kul­ke­vat en­tis­tä use­am­min tak­sil­la hoi­toon” pal­jas­taa py­säyt­tä­vän ase­tel­man. Poh­jois-Kar­ja­las­sa Ke­lan mat­ka­kor­vauk­sia mak­se­taan asu­kas­ta koh­den maan kär­ki­ta­soa. Se ker­too suo­raan sii­tä, et­tä pal­ve­lu­jen kes­kit­tä­mi­sel­lä on kova ja yhä kas­va­va hin­ta.

Yh­teis­kun­nas­sam­me omais­hoi­ta­jat te­ke­vät ää­rim­mäi­sen ar­vo­kas­ta työ­tä, työ on usein ym­pä­ri­vuo­ro­kau­tis­ta ja jo­ka­päi­väis­tä, nä­ky­mä­tön­tä huo­leh­ti­mis­ta ja hoi­vaa­mis­ta.

Suun­ni­tel­lut so­te­jär­jes­töi­hin koh­dis­tu­vat avus­tus­leik­kauk­set nä­kyi­si­vät konk­reet­ti­ses­ti myös mei­dän alu­eel­lam­me. Kuu­lo­yh­dis­tys­ten tar­jo­a­ma tuki, neu­von­ta ja ver­tais­toi­min­ta ovat mo­nel­le kuu­lo­vam­mai­sel­le kor­vaa­ma­ton osa ar­kea, eri­tyi­ses­ti alu­eil­la, mis­sä jul­ki­sia pal­ve­lu­ja on ra­jal­li­ses­ti saa­ta­vil­la.

Kar­ja­lan Py­hä­jär­ven jääl­le pu­don­nut droo­ni sai ai­kaan pai­kan­nuk­sen se­ka­mels­kan. Mil­loin droo­ni oli me­di­an mu­kaan Pa­rik­ka­lan Py­hä­jär­vel­lä, mil­loin ai­ka lä­hel­lä Ki­teen kes­kus­taa.

Maa­seu­dun il­mi­öt kyt­key­ty­vät suo­raan kan­san­ta­lou­teen, huol­to­var­muu­teen, puh­taa­seen siir­ty­mään ja alu­eel­li­seen tasa-ar­voon. Help­po sa­noa kun maa­seu­tu toi­mii, niin koko Suo­mi­kin toi­mii.

Fyy­sis­tä työ­tä te­ke­vä­nä ja ak­tii­vis­ta va­paa-ai­kaa elä­vä­nä mi­nun on jos­kus ol­lut vai­kea aset­tua aloil­le­ni. Yl­lät­tä­en löy­sin rat­kai­suk­si pleik­ka­rin pe­laa­mi­sen.

Tä­män päi­vän Koti-Kar­ja­las­sa ei ole ap­ril­li­jut­tua. Jos mie­les­tän­ne joku tä­män leh­den jut­tu tun­tuu ap­ril­li­pi­lal­ta ja sii­nä an­net­tu tie­to ei pidä paik­kaan­sa, tar­koi­tuk­sel­la em­me ole sitä teh­neet.

Tämä asia kos­kee jo­kais­ta poh­jois­kar­ja­lais­ta. Se nä­kyy en­sin säh­kö­las­kus­sa ja lo­pul­ta myös kun­nan ar­jes­sa: pal­ve­luis­sa, in­ves­toin­neis­sa ja ve­ro­pai­nees­sa. PKS:n säh­kön­siir­toa ei voi kil­pai­lut­taa. Kun siir­to­hin­ta nou­see, kun­ta­lai­nen mak­saa. PKS on kui­ten­kin pää­o­sin kun­tien omis­ta­ma yh­tiö. Sik­si on täy­sin oi­keu­tet­tua ky­syä: pa­laa­ko kun­ta­lai­sen mak­sa­ma raha kun­nil­le vai jää­kö se yh­ti­ön si­sään?

"Edis­tää ja yl­lä­pi­tää vä­es­tön ter­veyt­tä. Ka­ven­taa vä­es­tö­ryh­mien vä­li­siä ter­vey­se­ro­ja. To­teut­taa vä­es­tön tar­vit­se­mien pal­ve­lu­jen yh­den­ver­tais­ta saa­ta­vuut­ta. Vah­vis­taa ter­vey­den­huol­lon pal­ve­lu­jen asi­a­kas­kes­kei­syyt­tä."

Ki­teen Eläk­keen­saa­jat ry vas­tus­taa suun­ni­tel­mia lak­kaut­taa Ki­teen Po­lii­sin­toi­mi­pis­te, lu­pa­pal­ve­lut ja Oi­keus­pal­ve­lu­vi­ras­ton toi­mi­pis­te. Nämä pal­ve­lut ovat vält­tä­mät­tö­miä alu­eem­me tur­val­li­suu­den, oi­keus­tur­van ja ar­jen su­ju­vuu­den kan­nal­ta.

Hy­vin­voin­ti­val­tio lu­paa hoi­vaa, tur­vaa ja huo­len­pi­toa. Se lu­paa, et­tä ku­kaan ei jää yk­sin sil­loin, kun voi­mat eh­ty­vät tai elä­mä mu­re­nee. Tämä lu­paus mi­ta­taan kaik­kein kirk­kaim­min sii­nä, mi­ten koh­te­lem­me ikään­ty­nei­tä – nii­tä, joi­den har­teil­le yh­teis­kun­ta on ai­ka­naan ra­ken­tu­nut. Kui­ten­kin ky­se­lyi­den tu­lok­set tuo­vat esiin, et­tä jopa kak­si kol­ma­so­saa suo­ma­lai­sis­ta ei luo­ta van­hus­ten hoi­don tur­val­li­suu­teen.

Oi­keus­pal­ve­lu­vi­ras­to on lak­kaut­ta­mas­sa toi­mi­pis­tei­tä alu­eel­tam­me ja li­säk­si Po­lii­si­hal­li­tuk­sen tu­le­viin toi­men­pi­tei­siin si­säl­tyy toi­mi­pis­tei­den vä­hen­tä­mi­nen si­ten et­tä hen­ki­lö­kun­ta siir­re­tään isom­piin yk­si­köi­hin ja reu­na-alu­eet hoi­de­taan siel­tä kä­sin.

So­si­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­ri on vä­läyt­tä­nyt mah­dol­li­sia huo­mat­ta­via li­sä­leik­kauk­sia so­si­aa­li- ja ter­veys­jär­jes­tö­jen val­ti­o­na­vus­tuk­siin. Jul­ki­sen ta­lou­den ta­sa­pai­not­ta­mi­nen on vält­tä­mä­tön­tä, mut­ta kei­not rat­kai­se­vat, syn­tyy­kö to­del­li­sia sääs­tö­jä vai pa­hoin­voin­tia ja li­sä­kus­tan­nuk­sia.

Kes­ki­ar­vo­jen mu­kaan maa­kun­tam­me hir­vi­kan­ta on lä­hes ta­voit­tei­den mu­kai­nen. Poh­jois-Kar­ja­las­sa mak­set­tiin kui­ten­kin vii­me vuon­na Suo­mes­sa kol­man­nek­si eni­ten hir­vi­tu­ho­kor­vauk­sia. Met­sä­no­mis­ta­jil­ta kuu­luu jat­ku­vas­ti vies­te­jä met­sien va­ka­vis­ta hir­vi­tu­hois­ta. Tut­ki­mus­ten mu­kaan maa­kun­tam­me met­sä­no­mis­ta­jat ovat koko maas­sa tyy­ty­mät­tö­mim­piä lii­an suu­reen hir­vi­kan­taan.

Kai­ken me tie­däm­me, niin myös­kin suu­rin osa suo­ma­lai­sis­ta eläk­keis­tä. On pie­niä, koh­tuul­li­sia ja köy­hyys­ris­ki kas­vaa iän myö­tä, eri­tyi­ses­ti nai­sil­la.

Alek­sis Ki­ven Seit­se­mäs­tä vel­jek­ses­tä tu­tus­sa koh­tauk­ses­sa po­jat tank­kaa­vat luk­ka­rin kou­lus­sa aak­ko­sia. Sa­nat al­ka­vat hah­mot­tua pik­ku­hil­jaa, ja se on suu­ri as­kel yh­teis­kun­nan hy­väk­syn­tään. Enää ei uh­kaa jal­ka­puu - ja nai­ma­kaup­po­ja­kin voi al­kaa suun­ni­tel­la.

Oli­pa an­ka­ra tal­vi. Eri­tyi­sen han­ka­lan sii­tä teki pa­lel­tu­nut ne­nä­ni, joka ei tun­tu­nut kes­tä­vän pa­rin mi­nuu­tin mat­kaa park­ki­pai­kal­ta lap­sen es­ka­riin. Tä­män vuok­si hiih­tä­mi­nen jäi yh­teen ker­taan ja lä­hes kaik­ki muut­kin tal­viul­koi­lu­haa­vee­ni to­teu­tu­mat­ta. Tun­tuu, kuin oli­sin viet­tä­nyt vii­mei­set pari kuu­kaut­ta si­sä­ti­lois­sa.

Met­säs­tys­seu­rat ovat tär­keä osa ky­lien toi­min­taa alu­eel­la. Mo­nil­la ky­lil­lä se ai­noa yh­dis­tys, jol­la voi sa­noa ole­van ak­tii­vis­ta toi­min­taa. Juu­ri nyt ky­lät kui­ten­kin tyh­je­ne­vät ko­vaa vauh­tia, ja niin vain käy myös met­säs­tys­seu­roil­le. Moni met­säs­tys­seu­ra käy juu­ri nyt tais­te­lua ole­mas­sa­o­los­taan, joh­to­kun­tiin ei tah­do saa­da toi­mi­joi­ta mil­lään. Ei­kä edes seu­ran alu­eel­la enää mo­nia ak­tii­ve­ja vai­ku­ta, jos niin on, saa yh­dis­tys on­ni­tel­la it­se­ään.

Seit­se­män­vuo­ti­as lap­si sei­soo leik­ki­ken­tän reu­nal­la. Hän ha­lu­ai­si liit­tyä mui­den las­ten leik­kiin, mut­ta ei­li­nen ko­ke­mus on vie­lä tuo­rees­sa muis­tis­sa. "Sä et voi ol­la mu­ka­na, kun sä oot eri­lai­nen." Sa­nat oli­vat yk­sin­ker­tai­set, mut­ta nii­den pai­no oli val­ta­va.

Voin sa­noa syn­ty­nee­ni si­kä­li mie­len­kiin­toi­seen ai­kaan, et­tä olen pääs­syt seu­raa­maan tek­nii­kan ke­hi­tys­tä ihan ai­ti­o­pai­kal­ta. Kun olin ala­kou­lui­käi­nen, ka­ve­rin sai ulos leik­ki­mään käy­mäl­lä tä­män ovel­la pyy­tä­mäs­sä tai lan­ka­pu­he­li­mel­la soit­ta­mal­la, kos­ka mat­ka­pu­he­li­mia ei vie­lä ol­lut. To­sin olim­me si­kä­li edis­tyk­sel­li­siä lap­sia, et­tä teim­me sel­lai­set ko­tia leik­kies­säm­me. Pi­ti­hän sin­ne "ko­tiin" pys­tyä soit­ta­maan, kun oli te­ke­mäs­sä työ­mat­kaa ju­nan vir­kaa toi­mit­ta­val­la puu­tar­ha­kei­nul­la. Ta­lous­pa­pe­ri­rul­lan hyl­sy vain lit­te­äk­si, sen toi­sel­le puo­lel­le tus­sil­la nu­me­ro­näp­päi­met ja ylä­lai­taan tei­pil­lä pil­li an­ten­nik­si.

Siun sote haki val­ti­ol­ta li­sä­ra­hoi­tus­ta ja sai sitä en­sim­mäi­se­nä hy­vin­voin­ti­a­lu­ee­na ra­hoi­tus­lain no­jal­la. Kyse ei ol­lut vain eu­rois­ta, vaan pe­ri­aat­tees­ta: jos ra­hoi­tus ei rii­tä la­ki­sää­teis­ten teh­tä­vien hoi­ta­mi­seen, jär­jes­tel­mäs­sä on vä­li­neet puo­lus­taa pe­rus­tus­lail­li­sia oi­keuk­sia – kun nii­tä us­kal­le­taan käyt­tää.

Juu­ri äs­ken luin Kar­ja­lai­sen net­ti­si­vuil­ta Har­ri Bro­ma­nin esi­tyk­sen pit­kään kai­va­tuk­si Itä-Suo­mi oh­jel­mak­si. Tämä eri­tyi­se­dus­ta­ja Bro­ma­nin esi­tys on jär­ky­tys Poh­jois-Kar­ja­lan ih­mi­sil­le. Em­me pää­se mu­kaan eri­tyis­ta­lou­sa­lu­eek­si, vaan ne me­ne­vät Kai­nuu­seen ja Imat­ran seu­dul­le. On suo­ras­taan ih­me, et­tä Poh­jois-Kar­ja­lan ar­vos­ta­ma yrit­tä­jä jät­tää ko­ti­maa­kun­tan­sa yk­sin to­del­la pa­ho­jen vai­keuk­sien kes­kel­le. Pel­käs­tä sat­tu­mas­ta ei voi ol­la kyse, sen ver­ran on ai­kaa val­mis­te­luun käy­tet­ty. Oh­jel­mas­sa on toki lu­paus mah­dol­li­ses­ta mu­kaan­pää­sys­tä myö­hem­min, mut­ta pää­mi­nis­te­ri Or­pon hal­li­tuk­sen ai­kai­sem­mat teot tun­tien, on syy­tä val­mis­tau­tua pet­ty­mään. Taas ker­ran.

Toh­ma­jär­ven kun­nan­val­tuus­to päät­ti 16.2.2026 ko­kouk­ses­sa uu­des­ta kun­tast­ra­te­gi­as­ta. Toh­ma­jär­ven kun­nan toi­min­ta no­jaa jat­kos­sa eri­to­ten kol­meen ar­voon: roh­keu­teen, yh­tei­söl­li­syy­teen ja avoi­muu­teen. Kak­si kol­mes­ta ar­vos­ta so­pii toh­ma­jär­ve­läi­syy­teen luon­tai­ses­ti hy­vin - olem­me kar­ja­lai­sen avoi­mia ja paik­ka­kun­tam­me on ai­ka yh­tei­söl­li­nen kylä.

Itä-Suo­mi on kär­si­nyt mer­kit­tä­väs­ti Uk­rai­nan so­dan ai­heut­ta­mas­ta tur­val­li­suus­po­li­tii­kan ki­ris­ty­mi­ses­tä ja ve­nä­jän­kau­pan lop­pu­mi­ses­ta. Pää­mi­nis­te­ri Or­po on eri yh­teyk­sis­sä Itä-Suo­mes­sa vie­rail­les­saan pu­hu­nut tu­ki­toi­mis­ta ja va­kuut­ta­nut, et­tä Itä-Suo­mea ei ole unoh­det­tu. Va­li­tet­ta­vas­ti hal­li­tuk­sen sa­nat ja teot ei­vät koh­taa. 

Opin neu­lo­mi­sen mum­mol­ta­ni. En­sin hän opet­ti mi­nua virk­kaa­maan ja sit­ten siir­ryim­me neu­le­puik­koi­hin.

Lii­ken­ne­tee­mam­me tal­vi­kun­nos­sa­pi­toa kä­sit­te­le­vä jut­tu ker­too, et­tä kor­keim­mas­sa luo­kas­sa ole­vas­sa vilk­kaas­ti lii­ken­nöi­tyä tie­tä on maam­me tie­ver­kos­ta 12 pro­sent­tia. Näil­lä teil­lä kul­kee 69 pro­sent­tia kai­kes­ta lii­ken­tees­tä. Vä­hä­lii­ken­tei­siä tei­tä tie­ver­kos­tam­me on 68 pro­sent­tia ja kai­kes­ta lii­ken­tees­tä 10 pro­sent­tia kul­kee näil­lä teil­lä. Lo­put noin 20 pro­sent­tia lii­ken­tees­tä kul­kee seu­tu­teil­lä ja taa­ja­mien vä­li­sil­lä teil­lä.

Sii­tä on nyt kuu­kau­den ver­ran, kun per­heem­me ke­vyt­hyb­ri­di vaih­tui täys­säh­kö­au­toon. Mei­dän kah­den kul­jet­ta­jan ta­lou­des­sa on toi­se­na au­to­na die­sel­pa­ku, jos­ta em­me ole luo­pu­mas­sa sen tar­jo­a­man kul­je­tus­ka­pa­si­tee­tin ta­kia.

Vii­me vii­kol­la vie­tet­tiin Uu­tis­ten viik­koa. Ky­sees­sä on vuo­sit­tai­nen tee­ma­viik­ko, jon­ka kou­lut ja uu­tis­me­dia jär­jes­tä­vät yh­des­sä. Tee­ma­vii­kol­la on jo pit­kät pe­rin­teet. En­sim­mäi­sen ker­ran tee­ma­viik­ko­ja jär­jes­tet­tiin yk­sit­täis­ta­pauk­si­na jo 70-lu­vul­la. Sa­no­ma­leh­ti­päi­vää vie­tet­tiin en­sim­mäi­sen ker­ran vuon­na 1988 ja vuon­na 1995 Sa­no­ma­leh­ti­päi­vä muu­tet­tiin hel­mi­kuus­sa jär­jes­tet­tä­väk­si Sa­no­ma­leh­ti­vii­kok­si. Uu­tis­ten viik­koa on vie­tet­ty vuo­des­ta 2021 al­ka­en.

Kun uu­si ko­tou­tu­mis­la­ki ja työ­voi­ma­pal­ve­lu­jen uu­dis­tus tu­li­vat voi­maan 1.1.2025, siir­tyi ko­tou­tu­mis­pal­ve­lu­jen ko­ko­nais­vas­tuu kun­nil­le ja työ­voi­ma-alu­eil­le. Sa­mal­la otet­tiin käyt­töön Ope­tus­hal­li­tuk­sen ke­hit­tä­mä ko­tou­tu­mis­kou­lu­tuk­sen päät­tö­tes­taus, joka mit­taa suul­lis­ta ja kir­jal­lis­ta kie­li­tai­toa sekä kuul­lun ja lu­e­tun ym­mär­tä­mis­tä.

Kes­kus­te­lu kat­sas­tus- ja ajo­kort­ti­pal­ve­lui­den kes­kit­tä­mi­ses­tä nou­see esiin sään­nöl­li­ses­ti. Kes­ki-Kar­ja­lan nä­kö­kul­mas­ta kyse ei ole vain hal­lin­nol­li­ses­ta jär­jes­te­lys­tä tai yk­sit­täi­ses­tä pal­ve­lus­ta, vaan koko alu­een elin­voi­mas­ta ja alu­eel­la asu­vien ih­mis­ten tasa-ar­voi­ses­ta koh­te­lus­ta sekä ar­jen toi­mi­vuu­des­ta. Kes­ki-Kar­ja­las­sa oma au­to ei ole luk­sus­ta tai vaih­to­eh­to, vaan se on vält­tä­mät­tö­myys. Työ, opis­ke­lu, har­ras­tuk­set ja pal­ve­lut edel­lyt­tä­vät liik­ku­mis­ta, ei­kä jul­ki­nen lii­ken­ne kata lä­hes­kään kaik­kia tar­pei­ta. Täs­tä­kin syys­tä ajo­kort­ti on mo­nel­le avain it­se­näi­seen elä­mään ja työl­lis­ty­mi­seen. Ajo­kort­ti ja oma au­to an­ta­vat elä­mään myös tie­tyn­lai­sen va­pau­den.

Pu­hok­sen rau­ta­tie­sil­ta ra­ken­ne­taan uu­sik­si. Ky­län pu­heis­sa on kuul­tu et­tei tule sil­taan ke­vy­en lii­ken­teen väy­lää. On­ko tot­ta?

En­ti­nen kau­pun­gin­joh­ta­jam­me Pek­ka Iko­nen kir­joit­ti 19.12, Koti-Kar­ja­las­sa ih­me­tyk­sen­sä To­lo­sen­mä­en lii­ken­ne­suun­nit­te­lus­ta. Kum­mas­te­len sa­maa. Olin jou­lu­kuus­sa pai­kal­la kun Poh­jois-Sa­von ELY-kes­kus esit­te­li tu­le­vaa suun­ni­tel­maa. Kes­kus on pyr­ki­nyt hal­paan rat­kai­suun joka ei mie­les­tä­ni ole pa­ras mah­dol­li­nen aja­tel­les­sa lii­ken­ne­tur­val­li­suut­ta ja su­ju­vuut­ta.

Eri­lai­set se­cond hand -ap­li­kaa­ti­ot ovat vii­me vuo­si­na al­ka­neet val­la­ta pu­he­li­mi­am­me. Fa­ce­boo­kis­sa löy­tyy net­ti­kirp­pik­siä jo­kai­seen ma­kuun. Fyy­si­set kirp­pu­to­rit­kin ovat muut­ta­neet muo­to­aan.

Hei­nä­ve­den Pa­lo­kin kos­kien koh­ta­los­ta vään­net­tiin jo 1990-lu­vun alus­sa. Kos­kien en­nal­lis­ta­mi­nen tys­sä­si kui­ten­kin sil­loi­sen voi­ma­lai­tok­sen omis­ta­jan For­tu­min vas­tus­tuk­seen. Nyt omis­ta­ja­na on Poh­jois-Kar­ja­lan Säh­kö (PKS).

Ki­teen kau­pun­ki on pe­rus­ta­nut vuo­si­na 2010 ja 2013 Kui­kan­pe­sä 5C ja 5B yh­tei­sö­a­su­mi­syk­si­köt. Pe­rus­tur­va­lau­ta­kun­ta on tuol­loin päät­tä­nyt, et­tä ti­lo­jen muu­tos- ja va­rus­te­lu­kus­tan­nuk­set pe­ri­tään ti­loi­hin tu­le­vil­ta asuk­kail­ta seu­raa­vien 15 vuo­den ai­ka­na ti­lo­jen val­mis­tu­mi­ses­ta eril­li­se­nä vuok­ran­li­sä­nä. Kum­mas­sa­kin yh­tei­sö­a­su­mi­syk­si­kös­sä on ti­lat nel­jäl­le asuk­kaal­le. Asun­to­toi­mis­tos­ta saa­dun las­kel­man mu­kaan 5B:n asuk­kaat mak­sa­vat 15 vuo­den ai­ka­na tuo­ta vuok­ran­li­sää yh­teen­sä 125 668,80 eu­roa.

Tätä toi­mit­ta­jan kynä -teks­tiä kir­joit­ta­es­sa­ni olen pet­ty­nyt mei­hin suo­ma­lai­siin ai­kui­siin ih­mi­siin. Vuo­si sit­ten me­di­as­sa vel­loi Lu­cia-nei­toon liit­ty­vä ra­sis­mi­kes­kus­te­lu ja tänä vuon­na sama ai­he on pin­nal­la sil­mien­ve­nyt­te­ly­ku­vien ta­kia. Tä­hän vä­liin mah­tuu usei­ta mui­ta ta­pauk­sia, jois­ta yh­den­kään ei oli­si pi­tä­nyt ta­pah­tua.

Vain pie­ni het­ki ja taas se jou­lu­aa­ton kier­tue al­kaa. On pit­kän odot­ta­mi­sen jäl­keen suu­ren­mois­ta pääs­tä naut­ti­maan sii­tä tun­nel­mas­ta, jota vie­rai­lut jou­lu­pu­kin saa­pu­mis­ta odot­ta­viin per­hei­siin tar­jo­aa. Voin pal­jas­taa, et­tä ne ovat to­del­li­sia elä­män huip­pu­het­kiä.

Jul­ki­suu­des­sa ol­lut To­lo­sen­mä­en lii­ken­ne­jär­jes­te­ly näyt­tää omi­tui­sel­ta häk­ky­räl­tä. Oli­si­ko­han työs­sä ol­lut sama kon­sult­ti kuin taan­noin Jo­en­suun ase­man jär­jes­te­lyis­sä. Pi­la­taan­ko seu­tu­kun­nan kes­kei­nen yri­tys­taa­ja­ma tei­tä kat­ko­mal­la?

Ra­vin­to­laan men­nes­sä­ni toi­von ins­pi­roi­tu­va­ni jol­lain ta­val­la. Saa­va­ni ide­oi­ta esi­mer­kik­si sii­tä, mitä omas­sa ko­ti­keit­ti­ös­sä voi­si ko­keil­la. Jos­kus tun­tuu­kin, et­tä ase­tan­ko ra­vin­to­la­vie­rai­lul­le lii­an suu­ria pai­nei­ta. Tun­tuu, et­tei pel­käs­tään rii­tä, et­tä näl­kä läh­tee. Ra­vin­to­las­sa käyn­nin pi­tää ol­la elä­mys.

Täl­lä het­kel­lä Suo­mes­sa käy­dään kii­vas­ta kes­kus­te­lua maa­han­muut­ta­jis­ta ja suo­men kie­les­tä. Mo­lem­mat ai­heet kos­ket­ta­vat mi­nua hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti. Sik­si kuun­nel­tu­a­ni kan­sa­ne­dus­ta­ja Tee­mu Kes­ki­sar­jan pu­heen koin tär­ke­äk­si il­mais­ta mie­li­pi­tee­ni.

Tu­lin Koti-Kar­ja­lan ke­sä­toi­mit­ta­jak­si nel­jäk­si kuu­kau­dek­si vuon­na 2023. Seu­raa­van vuo­den ke­vää­seen saak­ka toi­min leh­den avus­ta­ja­na, kun­nes maa­lis­kuus­sa 2024 aloi­tin leh­den kuu­kau­si­palk­kai­se­na toi­mit­ta­ja­na.

Mi­nul­la on mar­ras­kuun ai­ka­na ol­lut ti­lai­suus kuul­la ja poh­tia pa­ria hy­vin­kin eri­lai­sis­ta läh­tö­koh­dis­ta ra­ken­tu­vaa tu­le­vai­suu­den­ku­vaa: Kuun alus­sa olin työ­kei­kal­la Ki­tee kiin­ni kas­vuun -ta­pah­tu­mas­sa, joka si­säl­si di­gi­a­lan yrit­tä­jä ja asi­an­tun­ti­ja Pek­ka Si­vo­sen lu­en­non "muut­tu­va maa­il­ma Ki­teen kas­vun mah­dol­lis­ta­ja­na". Pari viik­koa sit­ten sain Kes­ki-Kar­ja­lan Je­ti­nan toi­mi­jan roo­lis­sa poh­tia Älyk­käät ky­lät -hank­keen jär­jes­tä­män Suu­ren ky­lä­päi­vän tu­le­vai­suus­työ­pa­jas­sa maa­seu­tu­ky­lien tu­le­vai­suut­ta.