Hoi­to- ja so­si­aa­li­a­la kär­sii pa­has­ta työ­voi­ma­pu­las­ta val­ta­kun­nal­li­ses­ti. Poh­jois­kar­ja­la sen enem­pää kuin Kes­ki-Kar­ja­la­kaan ei tee täs­tä poik­keus­ta. Fak­ta­tie­toa alan ti­lan­tees­ta tar­jo­si mar­ras­kuun alus­sa jul­kais­tu TE-toi­mis­to­jen am­mat­ti­ba­ro­met­ri. Jul­kai­su pe­rus­tuu TE-toi­mis­tos­sa syys­kuus­sa 2022 teh­tyyn ar­vi­oon noin 200 am­ma­tin ky­syn­nän ja tar­jon­nan koh­taa­mi­ses­ta seu­raa­van puo­len vuo­den ai­ka­na.

Far­ma­seut­ti Hen­na Sal­mi­sen mie­li­pi­de­kir­joi­tus, "Ap­teek­ki pal­ve­lee -lääk­keet tur­val­li­ses­ti ap­tee­kis­ta jat­kos­sa­kin (28.10. Kar­ja­lai­nen), oli hyvä ja to­si­a­si­oi­hin pe­rus­tu­va. Olen­nai­sia koh­tia sii­nä oli lääk­kei­den käyt­tä­jän kan­nal­ta usei­ta. Ruo­ka­kaup­po­jen hen­ki­lö­kun­nal­la ei ole to­si­aan­kaan oi­keut­ta an­taa min­kään­lais­ta lää­ke­neu­von­taa.

Tämä Koti-Kar­ja­lan tal­vi­mat­kai­lu­ai­hei­nen tee­ma­nu­me­ro ja­e­taan joka ko­tiin Kes­ki-Kar­ja­las­sa, ja sen saa­vat lu­et­ta­vak­seen myös seu­tu­kun­nan va­paa-ajan asuk­kaat, jot­ka asu­vat Ki­teen, Rääk­ky­län ja Toh­ma­jär­ven ul­ko­puo­lel­la. Leh­des­sä on usei­ta ta­ri­noi­ta sii­tä, mik­si Kes­ki-Kar­ja­las­sa on hyvä asua ja viet­tää va­paa-ai­kaa. Tän­ne tul­laan viih­ty­mään pait­si ruuh­ka-Suo­mes­ta, mut­ta myös ul­ko­mail­ta.

Moni eläk­keel­le jää­vä ko­kee var­mas­ti yl­lä­tyk­sen, kun uu­den ve­ro­kor­tin en­na­kon­pi­dä­tysp­ro­sent­ti ei juu­ri­kaan las­ke ver­rat­tu­na palk­ka­työn ve­ro­tuk­seen, vaik­ka brut­to­e­läk­keen mää­rä on vain kes­ki­mää­rin 60 pro­sent­tia työ­tu­los­ta. Myös vuo­den vaih­tees­sa eläk­kei­siin tu­le­va ko­ro­tus jää mo­nel­ta eläk­keen­saa­jal­ta mi­tät­tö­mäk­si, sil­lä ve­ro­as­te nou­see sa­mas­sa suh­tees­sa. Kai­ken li­säk­si ti­lan­net­ta häm­men­tää se, jos elä­ke­läi­nen te­kee vaik­ka­pa osa-ai­kais­ta palk­ka­työ­tä. Työs­tä saa­tu palk­ka­tu­lo las­ke­taan yh­teen elä­ke­tu­lon kans­sa ja näin eläk­kees­tä pe­rit­tä­vä vero nou­see vie­lä en­ti­ses­tään, ei­kä palk­ka­työs­tä jää kä­teen juu­ri mi­tään.

Pap­pi­lan tu­pa­ka­ma­ris­sa asui ruus­tin­nan sis­ko, täti Ja­co­bi­na, joka säi­lyt­ti omia yk­si­tyi­siä ta­va­roi­taan vaa­te­ko­me­ron vie­res­sä ole­vas­sa toi­ses­sa niin ikään lu­ki­tus­sa ko­me­ros­sa.

Olin it­se­kin ihan hui­ma pens­ka, niin kuin muut­kin jot­ka oli him­pun van­hem­pia! Rup­po­vaa­ran met­si­kös­sä oli lep­pä ja koi­vu riu­ku­ja kas­va­mas­sa ja alet­tiin kii­ve­tä nii­den lat­vaan. Koh­ta al­koi puit­te­lu, jol­loin tai­vu­tet­tiin omal­la pai­nol­la puu­ta ja men­tiin toi­seen puu­hun, koh­ta siel­lä oli kuin api­na­lau­ma 3-5 met­rin kor­keu­des­sa. Haus­kaa oli, kun­nes erään ka­ve­rin puu ei kal­lis­tu­nut­kaan, kun het­ken riuh­toi sitä lat­vaa. Lat­va kat­ke­si ja poi­ka pu­to­si se­läl­leen maa­han ei­kä hen­git­tä­nyt. Me­hän pe­läs­tyt­tiin al­le 10-vuo­ti­aat ka­ka­rat ja ol­tiin läh­dös­sä jo­kai­nen pois, kun poi­ka sai he hen­keä ja al­koi kil­jua. Kyl­lä hel­pot­ti mei­tä, ei ker­rot­tu kel­le­kään, mut­ta hie­no har­ras­tus lop­pui sii­hen.

Vii­me ai­koi­na olen iloin­nut pal­jon vuo­sia sit­ten uu­ni­re­mon­tin yh­tey­des­sä muu­rau­te­tus­ta puu­hel­las­ta. Taan­noin aja­tuk­sis­sa oli vain ome­na­hil­lon keit­te­lyt isos­sa kat­ti­las­sa, mut­ta nyt tii­liä vil­kuil­les­sa mie­les­sä käy säh­kön sääs­tä­mi­nen ja mah­dol­li­set pi­dem­mät säh­kö­kat­kot. Hy­vän kel­la­rin puut­tu­mi­nen on van­neh­ti­nut huo­le­na, se kun odot­taa vie­lä to­teu­tus­vuo­ro­aan. Poik­keu­so­lot ovat vä­läh­del­leen vii­me vuo­si­na mie­les­sä jat­ku­vas­ti - ei rii­tä, et­tä ko­toa löy­tyy pur­ta­vaa, se on myös saa­ta­va säi­ly­mään ja ko­kat­tua ruo­ak­si il­man säh­kö­ä­kin.

Mitä ta­pah­tuu Ke­sä­lah­del­la So­vin­to­las­sa sen jäl­keen, kun ke­sä­työn­te­ki­jät pois­tu­vat ja kau­pun­ki sul­kee in­fo-pis­teen­sä? Hil­je­nee­kö talo?

Mei­tä val­vo­taan, seu­ra­taan, kuun­nel­laan, tal­ti­oi­daan ja ana­ly­soi­daan sekä häi­ri­tään. Joka het­ki. Moni meis­tä it­se tä­män mah­dol­lis­taa.

Eu­roo­pan ko­mis­sio an­toi ke­säl­lä niin kut­sun en­nal­lis­ta­mi­sa­se­tuk­sen, jon­ka ta­voit­tee­na on vas­ta­ta luon­to­ka­toon ja eko­sys­tee­mien hei­ken­ty­mi­seen. Eh­do­tuk­ses­sa jä­sen­mail­le mää­rät­täi­siin laa­ja ja si­to­va en­nal­lis­ta­mis­vel­voi­te, joka ra­joit­tai­si alu­ei­den käyt­töä. Ta­voi­te kos­ki­si myös met­sä­mai­ta, jo­ten eh­do­tuk­sel­la oli­si mer­kit­tä­vät vai­ku­tuk­set met­sien käy­töl­le kuin puun saan­nil­le­kin.

Päi­vän pos­ti taa­ja­mas­sa ja­e­taan ny­kyi­sin noin klo 19.00 ai­koi­hin. Eli ky­sy­myk­ses­sä on il­ta­pos­tin jako. Ki­teen pos­ti­la­jit­te­lu on siir­ret­ty Jo­en­suu­hun. Ja­ka­jil­le tu­lee pos­ti ja­koon sit­ten kun ker­ki­ää.

Vie­lä 80-lu­vun al­ku­puo­lel­la moni kul­ki­ja nou­si Värt­si­län Pat­so­lan­mä­el­le tii­rai­le­maan sen ai­kai­sen Neu­vos­to­lii­ton suun­taan van­haan Värt­si­lään. Tuu­mail­tiin, et­tä siel­lä ne ovat; val­koi­set ker­ros­ta­lot ja teh­taan piip­pu. Ne oli­vat lä­hel­lä, mut­ta niin kau­ka­na, rau­ta­e­si­ri­pun ta­ka­na.

Suo­men ties­tön kor­jaus­vel­ka kas­vaa kas­va­mis­taan. Tu­le­vai­suu­des­sa ti­lan­ne näyt­tää en­tis­tä vai­ke­am­mal­ta, vaik­ka kor­jaus­vel­kaa on py­rit­ty tait­ta­maan. Vuon­na 2020 kor­jaus­vel­kaa ol­tiin jo tait­ta­mas­sa, mut­ta nyt vai­keus­ker­roin taas kas­vaa – pit­käl­ti il­man Suo­men omaa syy­tä.

Po­ti­laan ja lää­kä­rin konk­reet­ti­nen koh­taa­mi­nen ja sii­tä al­ka­va hoi­don jat­ku­vuus on ter­vey­den­huol­lon ydi­na­sia, jon­ka mer­ki­tys tu­li­si kaik­kien sote-päät­tä­jien ym­mär­tää.

En­sim­mäi­nen val­ta­kun­nal­li­nen van­hus­ten tee­ma­päi­vä jär­jes­tet­tiin Van­hus­työn kes­kus­lii­ton aloit­tees­ta 19. syys­kuu­ta 1954. Päi­vän pää­juh­la pi­det­tiin tuol­loin Hel­sin­gin kau­pun­gin van­hain­ko­dis­sa Ou­lun­ky­läs­sä. Vuon­na 1967 va­kiin­tui Van­hus­ten­päi­vä vie­tet­tä­väk­si lo­ka­kuun en­sim­mäi­se­nä sun­nun­tai­na. Myös Van­hus­ten­päi­vä on yk­si maam­me van­him­pia tee­ma­päi­viä. Van­hus­ten­päi­vää seu­raa­va viik­ko ni­met­tiin Van­hus­ten­vii­kok­si, jota par­hail­laan vie­täm­me.

Työ­e­lä­mä on mo­nil­la aloil­la ko­vas­sa vas­ta­tuu­les­sa. Hoi­ta­jat ja opet­ta­jat uu­pu­vat - moni suun­nit­te­lee alan­vaih­toa. Mikä te­ki­si työs­tä riit­tä­vän hy­vää, et­tä tui­ki tär­ke­ät työn­te­ki­jät py­syi­si­vät alal­la?

Maa­il­mal­la myl­ler­rys ja se­ka­sor­to jat­ku­vat. Ko­ro­nan mu­ka­naan tuo­mat vaa­ti­muk­set on voi­nut vä­lil­lä unoh­taa, kun on pääs­syt luon­toon jär­ven se­läl­le, po­lul­le, la­dul­le tai mar­ja­met­sään maa­doit­tu­maan. Nyt olem­me uu­den edes­sä. Vii­me päi­vien pää­uu­ti­set ovat tuo­neet ra­jan lä­hei­syy­den päi­vä päi­väl­tä suu­rem­mak­si ky­sy­myk­sek­si. Olem­me­ko seu­raa­va­na etu­lin­jas­sa ot­ta­mas­sa vas­taan Ve­nä­jäl­tä pa­ke­ne­via so­taan kut­sut­tu­ja?

Kou­lut ovat taas täy­des­sä uu­den lu­ku­vuo­den vauh­dis­sa. Vii­me vii­kol­la käyn­nis­tyi­vät syk­syn yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­set ja am­mat­ti­kou­lun opis­ke­li­joi­ta nä­kee jäl­leen yri­tyk­sis­sä har­joit­te­le­mas­sa työ­e­lä­mää.

Muis­te­len kuin­ka yli 60 vuot­ta sit­ten läh­din Rup­po­vaa­ras­ta töi­den pe­rään Ete­lä-Suo­meen. Las­kes­ke­lin, et­tä elä­es­sä­ni ol­lut 16 eri am­ma­tis­sa pi­sim­pään yrit­tä­jä­nä.

Siis­tis­sä si­sä­työs­sä tie­to­ko­net­ta na­put­ta­es­sa­ni tun­nen vä­lil­lä olo­ni luo­pi­ok­si.

Olin nuo­re­na poi­ka­na, noin 65 vuot­ta sit­ten yh­den ke­sän kir­ves­mies­ten hans­lan­ka­ri­na ta­lon­ra­ken­nus­työ­maal­la Ki­teen Ta­sa­pääs­sä. Ei mi­nus­ta kir­ves­mies­tä tul­lut, mut­ta kesä on jää­nyt mie­leen mie­lui­sa­na ras­ti­na elä­män­tai­pa­leel­la.

Mi­ten säh­kön­ku­lut­ta­ja sel­vi­ää tu­le­vas­ta tal­ves­ta? Mis­tä koh­din sääs­täi­sin säh­kös­sä, miet­tii moni, kun uh­ka­na ovat en­nen nä­ke­mät­tö­män suu­ret säh­kö­las­kut? Näis­tä pu­hu­taan ja tu­le­van tal­ven säh­kön hin­ta­piik­kiä pe­lä­tään.

Ai­vo­sai­rau­det kos­ket­ta­vat mei­tä kaik­kia. Ky­sy­mys on ylei­sim­mäs­tä ja kal­leim­mas­ta kan­san­sai­rau­des­tam­me. Vä­es­tön ikään­ty­es­sä sai­rau­det li­sään­ty­vät. Ai­vo­ter­veyt­tä sa­moin kuin muu­ta­kin ter­veyt­tä on it­se kun­kin hyvä seu­ra­ta. Kes­keis­tä on huo­leh­tia hen­ki­ses­tä ja fyy­si­ses­tä kun­nos­ta.

Toi­min­ta­läh­töis­tä työ­vuo­ro­suun­nit­te­lua on to­teu­tet­tu Siun so­tes­sa vuo­des­ta 2017. En­si­si­jai­se­na ta­voit­tee­na on ol­lut tur­va­ta asi­ak­kail­le ja po­ti­lail­le osaa­va, oi­kea-ai­kai­nen ja tur­val­li­nen hoi­to. Tämä on oi­kea ta­voi­te. Mal­li koh­te­lee työn­te­ki­jöi­tä ta­sa­puo­li­ses­ti, mut­ta sa­mal­la kuor­mit­taa suu­res­ti hoi­ta­jia. Tä­hän liit­ty­väs­tä rii­das­ta uu­ti­soi mm. Yle Jo­en­suu jo hel­mi­kuus­sa 2019.

Li­sään­ty­nyt pol­ku­pyö­räi­ly on nos­ta­nut myös kes­kus­te­lua ai­hees­ta, ei­kä ai­na pel­käs­tään po­si­tii­vi­ses­sa hen­ges­sä. Pyö­räi­li­jöi­tä oh­jeis­te­taan ajo­ta­van ja -pai­kan suh­teen. On­pa jois­sain lä­hi­kau­pun­geis­sa ta­vat­tu jopa pol­ku­pyö­rä­rai­voa, joka ei si­kä­li ole ver­rat­ta­vis­sa rat­ti­rai­voon, et­tä pyö­räi­li­jä it­se ei rai­voa. Oh­jaus­tan­ko­rai­voa ei kai vie­lä ole ta­vat­tu, vaik­ka ai­het­ta jos­kus oli­si­kin.

Ki­tee, Toh­ma­jär­vi ja Rääk­ky­lä ovat yh­des­sä tuu­min päät­tä­neet, et­tä Kes­ki-Kar­ja­lan Ke­hi­ty­syh­tiö KETI:n toi­min­ta päät­tyy ku­lu­van vuo­den lop­puun. Käyn­nis­sä ole­vat hank­keet päät­ty­vät suun­ni­tel­mien mu­kai­ses­ti.

Ki­teen Seu­dun Osuus­pan­kin ti­lin­pää­tös vuo­del­ta 2021 oli en­nä­tyk­sel­li­nen. Pan­kin lii­ke­voit­to oli ti­li­kau­te­na 2,3 mil­joo­naa eu­roa. Jos ver­ra­taan mui­hin Ki­teel­lä ja Toh­ma­jär­vel­lä kir­joil­la ole­viin yri­tyk­siin, on ai­ka vai­kea et­siä yri­tys­tä, mikä oli­si teh­nyt suu­rem­man tu­lok­sen.

Kou­lu­jen al­ka­es­sa tu­lee mie­lee­ni ai­na lau­lu pik­ku Mir­ja­min jän­näs­tä päi­väs­tä (löy­tyy mm. Mar­jat­ta Lep­pä­sen esit­tä­mä­nä Yo­u­Tu­bes­ta). Lau­lus­sa pie­nen seit­sen­vuo­ti­aan ty­tön kau­an odot­ta­man en­sim­mäi­sen kou­lu­päi­vän ilo kään­tyy it­kuk­si heti al­kuun­sa. Pil­vi­lin­nat uu­sis­ta ys­tä­vis­tä ha­jo­a­vat, kun toi­set lap­set osoit­te­li­vat sor­mel­laan ty­tön ki­ha­raa tuk­kaa ja tum­mem­paa ihon­vä­riä ja jät­ti­vät hä­net yk­sin pi­hal­le. Lau­lu on ajan kuva 70-lu­vun puo­li­vä­lis­tä, ajal­ta jol­loin kou­lu­jen pi­hoil­la ei en­nen ol­tu näh­ty las­ta vie­raan maan.

Ra­kas­tan sau­no­mis­ta, ai­van ku­ten suu­ri osa suo­ma­lai­sis­ta. Vain kuu­mim­mat hel­teet saa­vat löy­lyn­hi­mo­ni talt­tu­maan, muu­toin sau­noi­sin mie­luus­ti joka il­ta. Jo pelk­kä näky, saa­tik­ka sa­vu­pii­pus­ta tup­ru­a­van sa­vun tuok­su, saa sau­no­mi­sin­non syt­ty­mään.

Hoi­to­hen­ki­lös­tön hen­ki­lös­tö­va­je on ol­lut tänä ke­sä­nä vai­kea muun mu­as­sa ter­veys­kes­kus­sai­raa­lois­sa, ko­ti­hoi­dos­sa sekä ikäih­mis­ten asu­mis­pal­ve­luis­sa. Hen­ki­lös­tö­va­je han­ka­loit­taa koko pal­ve­lu­ket­jun toi­min­taa. Mo­nes­sa ter­veys­kes­kus­sai­raa­las­sa on jou­dut­tu sul­ke­maan osas­to­ja use­am­man kuu­kau­den ajak­si. Täl­löin suu­rin pai­ne koh­dis­tuu jäl­leen kes­kus­sai­raa­laan ja sen ke­sä­ai­ka­na ruuh­kau­tu­nee­seen toi­min­taan. Tä­hän olem­me tot­tu­neet jo ai­kai­sem­pi­na vuo­si­na ja kil­tis­ti odot­ta­neet päät­tä­jil­tä oi­kei­ta pää­tök­siä ja pa­rem­pia ai­ko­ja. On­ko sel­lai­sia nä­kö­pii­ris­sä?

Omia muis­ti­ku­via ja ko­ke­muk­si­a­ni ki­tee­läi­se­nä yrit­tä­jä­nä ja lii­ke-elä­mäs­sä yli 40 vuo­den ajal­ta eri neu­von­ta jär­jes­töis­tä.

Koti-Kar­ja­lan vii­me kes­ki­vii­kon nu­me­ros­sa ol­lei­ta Keti-jut­tu­ja lu­kies­sa tuli ris­ti­rii­tai­nen olo. Ei voi­nut ol­la häm­men­ty­mät­tä, kun yh­tääl­lä kun­nan­hal­li­tus­ten pu­heen­joh­ta­jat va­kuut­te­li­vat Ke­tin ala­sa­jon ta­pah­tu­neen pe­rus­teel­li­sen val­mis­te­lun poh­jal­ta yrit­tä­jiä kuun­nel­len ja toi­saal­la Ki­teen yrit­tä­jäyh­dis­tyk­sen hal­li­tus to­te­aa lo­pet­ta­mis­pää­tök­sen tul­leen ihan pus­kis­ta.

Su­per­pe­sik­sen run­ko­sar­jas­sa ale­taan lä­hes­tyä puo­li­mat­kan krou­via. Ki­teen Pal­lo saa­vut­taa krou­vin en­si sun­nun­tai­na Pat­ti­jo­ki -pe­lis­sä. Pe­le­jä on sun­nun­tai-il­ta­na sekä ta­ka­na et­tä edes­sä 15.

Siun so­tel­le va­lit­tiin uu­si hy­vin­voin­ti­a­lu­e­joh­ta­ja. Rin­ta­ma näyt­tää edel­leen pi­tä­vän, sil­lä en­ti­nen joh­ta­ja on saa­mas­sa "suo­ja­työ­pai­kan". Hy­vin­voin­tia tä­mä­kin. Yk­si­tyi­sel­lä puo­lel­la stra­te­gi­a­ju­tut kuu­lu­vat yri­tyk­sen joh­ta­jal­le. Jul­ki­sel­la puo­lel­la taas ka­ve­ril­le kek­si­tään uu­si vir­ka, stra­te­gi­a­joh­ta­ja. Siun so­tel­la­kin stra­te­gi­a­ky­sy­myk­set ja vas­tuu nii­den toi­meen­pa­nos­ta ja suun­nit­te­lus­ta pi­tää kuu­lua isoim­mal­le po­mol­le.

Jo­kai­sel­la ih­mi­sel­lä on oman­lai­nen keho ei­kä hän ai­na voi vai­kut­taa min­kä­lai­nen se on. Ih­mi­set läh­te­vät hel­pos­ti ar­vos­te­le­maan toi­sen ke­ho­ja ja ul­ko­nä­köä muu­ten­kin. Ul­ko­nä­öl­lä ei pi­täi­si oi­ke­as­taan ol­la mi­tään mer­ki­tys­tä luon­teen kans­sa. Luon­ne pi­täi­si ol­la se rat­kai­se­va te­ki­jä, on­ko tämä ih­mi­nen ke­neen ha­lu­an tu­tus­tua. Mut­ta se ei ole vält­tä­mät­tä mene niin. Joku ih­mi­nen voi ol­la oi­ke­as­ti to­del­la mu­ka­va, vaik­ka si­nun mie­les­tä hän ei pu­keu­tui­si tai näyt­täi­si sil­tä mil­tä sinä ha­lu­at. Kaik­ki ovat eri­lai­sia ja se on 100 pro­sent­ti­sen var­maa.

Tuu­li­voi­ma­la­hank­kei­ta syn­tyy ym­pä­ri maa­ta kuin sie­niä sa­teel­la. Myös Poh­jois-Kar­ja­las­sa on val­mis­teil­la hank­kei­ta eri vai­heis­sa. Tuu­li­voi­ma on mo­nes­sa suh­tees­sa po­si­tii­vi­nen asia, mut­ta maa­no­mis­ta­jien kan­nat­taa ol­la asi­as­sa kui­ten­kin valp­paa­na.

Suo­men kou­luis­sa on taas lau­let­tu Su­vi­virt­tä. Mi­nä­kin jo las­kel­mie­ni mu­kaan ai­na­kin 45 ke­vää­nä olen saa­nut sitä lau­la­mal­la osal­lis­tua lo­man va­paut­ta­vaan ja her­kis­tä­vään aloi­tuk­seen. Sen oh­jel­mis­tos­sa pi­tä­mi­ses­tä käy­tiin muu­ta­mia vuo­sia sit­ten kova vään­tö. Ope­tus­hal­li­tuk­sen oh­jeen mu­kaan kou­lun pe­rin­tei­set juh­lat sal­li­taan, vaik­ka nii­hin liit­tyy us­kon­toon viit­taa­vaa oh­jel­maa. Sik­si Su­vi­virt­tä voi yhä lau­laa ke­vät­juh­lis­sa. Lo­pul­ta jär­ki siis voit­ti.

Edus­kun­ta kä­sit­te­li hil­jat­tain lap­si­a­si­an­val­tuu­te­tun ker­to­mus­ta. Sii­nä nos­te­taan kes­kei­sik­si huo­lik­si ko­ro­na-ajan vai­ku­tuk­set lap­siin, mie­len­ter­vey­den on­gel­mat, las­ten­suo­je­lun pit­kit­ty­nyt ja krii­siy­ty­nyt ti­lan­ne sekä kou­lu­tuk­sen re­surs­sien riit­tä­mät­tö­myys.

Kesä lä­hes­tyy ja nuor­ten ke­sä­lo­mat al­ka­vat. Hy­vät ke­sä­säät hou­kut­te­le­vat nuo­ret ulos, myös juh­li­maan. Ko­to­na on hyvä kes­kus­tel­la ajois­sa sään­nöis­tä ke­sä­rien­to­jen ja var­sin­kin päih­tei­den käy­tön suh­teen.

Pian on ai­ka juh­lis­taa yli­op­pi­las­tut­kin­non suo­rit­ta­nei­ta ja am­mat­tiin val­mis­tu­nei­ta. Tänä ke­vää­nä yli­op­pi­las­tut­kin­non suo­rit­ti lä­hes 25 000 ko­ke­las­ta, ja ar­vi­ol­ta noin 65 000 opis­ke­li­jaa saa kä­teen­sä to­dis­tuk­sen am­mat­ti­tut­kin­nos­ta.

Eräs tut­ta­va­ni ker­toi, et­tä hän on var­maan jol­lain ta­val­la riip­pu­vai­nen so­mes­ta, kun jat­ku­vas­ti seu­rai­lee kuka hä­nen ta­ri­noi­taan ja jul­kai­su­jaan kat­soo/kom­men­toi. Loh­dut­te­lin ja sa­noin, et­tä se tai­taa ol­la ny­ky­ään ai­ka yleis­tä.

Pek­ka Puus­ti­nen kir­joit­ti täyt­tä asi­aa mie­li­pi­tees­sään 15.5. Kar­ja­lai­ses­sa. Ter­vey­sa­se­mien re­surs­sien mi­ni­moin­ti sääs­tö­mie­les­sä oli vir­he Siun so­tel­ta.

Maa­ta­lous­tuot­ta­jien ki­ris­ty­nees­tä ta­lou­del­li­ses­ta ti­lan­tees­ta ja jopa ah­din­gos­ta on pu­hut­tu pit­kään. Myös vil­je­li­jöi­den jak­sa­mi­sen on­gel­mis­ta on kir­joi­tet­tu eri me­di­ois­sa. Asia on nous­sut esil­le seu­ra­kun­nis­sa­kin, jois­sa maa­ta­lous­tuot­ta­jis­ta on tul­lut seu­ra­kun­tien di­a­ko­ni­as­sa uu­si koh­de­ryh­mä.

Jaak­ko Kil­pe­läi­nen ha­lu­si esit­tää Si­be­lius-Aka­te­mi­an pi­a­non­soi­ton C-tut­kin­non oh­jel­man myös ko­ti­seu­dul­laan, ja niin saim­me erää­nä ke­vä­til­ta­na Ki­tee­sa­lis­sa kuul­la run­saas­ti pi­a­no­mu­siik­kia.

Sai­maan­nor­pat elä­vät enim­mäk­seen pii­lot­te­le­vaa elä­mää, mut­ta ke­vääl­lä ja al­ku­ke­säs­tä nii­tä voi näh­dä köl­löt­te­le­mäs­sä au­rin­gon läm­mit­tä­mil­lä ran­ta­ki­vil­lä. Vaik­ka tämä ute­li­as eläin voi il­mes­tyä ka­la­ka­ve­rik­se­si, tal­vi­turk­kin­sa se ha­lu­aa vaih­taa il­man häi­ri­öi­tä.

Olen esim. vii­me ke­sä­nä ih­me­tel­lyt eri­lais­ten ta­pah­tu­mien pääl­lek­käi­syyt­tä. Sa­ma­na päi­vä­nä saat­taa ol­la kol­me­kin ti­lai­suut­ta, joi­hin mie­lel­lään osal­lis­tui­si.

Tal­ja oli si­dot­tu­na si­ni­sel­lä köy­del­lä puu­hun oman tie­ni var­rel­la. Pa­lau­ta tal­ja köy­si­neen sa­maan paik­kaan, mis­tä otit.