Suo­ma­lai­sel­le jää­ti­köi­den su­la­mi­nen voi tun­tua hy­vin kau­kai­sel­ta asi­al­ta. Moni ei ole kos­kaan näh­nyt jää­tik­köä pai­kan pääl­lä, saa­ti kä­vel­lyt siel­lä. Jää­ti­köi­den tu­li­si kui­ten­kin kiin­nos­taa mei­tä kaik­kia.

Ku­ten moni muu­kin, olen ol­lut kuk­kien ihas­te­li­ja pie­nes­tä pi­tä­en. Mum­mo­las­ta se läh­ti, mis­sä met­sä­kur­jen­pol­vet, kul­le­rot, pi­o­nit, päi­vän­kak­ka­rat ja ko­me­a­lu­pii­nit ko­ris­ti­vat pi­ha­maa­ta ja lä­hi­tie­noo­ta. Hil­jal­leen lu­pii­ni­kas­vus­tot laa­je­ni­vat ja val­ta­si­vat alaa muil­ta kas­veil­ta.

Suo­men Pe­las­tu­sa­lan Kes­kus­jär­jes­tö nos­taa tie­dot­tees­saan esil­le huo­len tu­li­pa­lo­jen al­ku­sam­mu­tus­tai­dois­ta ja -tie­dois­ta. Al­ku­sam­mu­tus­ta käy­te­tään vain kol­ma­so­sas­sa ra­ken­nus­pa­lois­ta, vaik­ka se voi­si pe­las­taa ih­mis­hen­kiä ja omai­suut­ta. Sa­man ti­las­ton mu­kaan lä­hes kah­des­sa kol­man­nek­ses­sa pa­lois­ta, jois­sa al­ku­sam­mu­tuk­seen ryh­dyt­tiin, palo saa­tiin sam­mu­maan.

Vii­mei­set vii­kot olen ajel­lut aa­mu­tui­maan toi­mi­tuk­sel­le vä­hän en­nen kah­dek­saa. Ja voin­pa sa­noa, et­tä mis­tään aa­mu­ruuh­kas­ta ei ole tar­vin­nut kär­siä. Var­sin­kin maa­nan­tai­sin pi­tää ihan tar­kas­taa kel­lo­nai­ka, et­tä en­hän vain ole yli-in­nok­kaa­na pom­pan­nut mat­kaan tur­han ai­kai­sin. Olen saa­nut jo mon­ta ker­taa hu­ris­tel­la kym­me­ni­sen ki­lo­met­riä en­nen kuin en­sim­mäi­nen kul­ki­ja tu­lee vas­taan.

Muut­tu­nut tur­val­li­suus­ti­lan­ne ja Nato-jä­se­nyy­tem­me mer­kit­se­vät myös Suo­mes­sa tar­vet­ta puo­lus­tus­me­no­jen mer­kit­tä­väl­le kas­vul­le tu­le­vai­suu­des­sa. Jo ke­vääl­lä hal­li­tus lin­ja­si puo­lus­tus­mää­rä­a­ho­jen nos­tos­ta 3 pro­sent­tiin brut­to­kan­san­tuot­tees­ta vuo­teen 2029 men­nes­sä.

Kä­vim­me ke­sä­lo­mal­la Poh­jan­maal­la Vim­pe­lis­sä, jos­ta isä­ni suku on läh­töi­sin. Mi­nus­ta on kieh­to­va aja­tus, et­tä kaik­ki isää­ni edel­tä­vien su­ku­pol­vien mie­het 1500-lu­vul­ta läh­tien viet­ti­vät käy­tän­nöl­li­ses­ti kat­so­en koko elä­män­sä Lap­pa­jär­ven ym­pä­ris­tös­sä – ai­na­kin mi­kä­li in­ter­ne­tin su­ku­tut­ki­mus­si­vus­to­ja on us­ko­mi­nen. It­se olen asu­nut lä­hes­tul­koon kym­me­nel­lä eri paik­ka­kun­nal­la eri puo­lil­la Suo­mea ja ul­ko­mail­la.

Yh­teis­kun­nas­sam­me kas­vaa huo­li osal­li­suu­den ka­ven­tu­mi­ses­ta, yk­si­näi­syy­den li­sään­ty­mi­ses­tä ja hy­vin­voin­nin eriy­ty­mi­ses­tä. Näi­hin haas­tei­siin vas­taa­mi­nen vaa­tii vai­kut­ta­via ja kes­tä­viä rat­kai­su­ja. Kol­mas sek­to­ri on kes­kei­nen osa tätä rat­kai­sua, mut­ta vain, jos sen toi­min­ta­ky­ky ja ase­ma tun­nis­te­taan ja tur­va­taan.

Ke­vään 2025 alu­e­vaa­leis­sa sain Kes­kus­tan Poh­jois-Kar­ja­lan lis­tan suu­rim­man ää­ni­mää­rän – tu­los, joka yl­lät­ti ja lii­kut­ti. Läh­din eh­dol­le jat­kaak­se­ni työ­tä pe­rus­ter­vey­den­huol­lon, sote-lä­hi­pal­ve­lui­den ja ikäih­mis­ten ar­vok­kaan ar­jen puo­les­ta. Ää­nes­tä­jien vah­va tuki ja hei­dän esil­le tuo­man­sa toi­veet roh­kai­si­vat ta­voit­te­le­maan paik­kaa alu­e­hal­li­tuk­ses­sa – jopa sen pu­heen­joh­ta­juut­ta.

Yleen­sä noi­na ai­koi­na tun­sim­me me ko­tim­me ja omai­suu­tem­me me­net­tä­neet ih­mis­ten sy­vän myö­tä­tun­non, mut­ta toi­sen­lais­ta­kin koh­te­lua tuli osak­sem­me.

Hal­li­tuk­sen te­ke­mät sääs­töt hei­ken­tä­vät yli­op­pi­las­tut­kin­toa ja mu­ren­ta­vat yleis­si­vis­tä­vän lu­ki­o­kou­lu­tuk­sen pe­rus­taa. Esi­mer­kik­si Hel­sin­gin Sa­no­mat uu­ti­soi, et­tä ke­vääs­tä 2026 al­ka­en Yli­op­pi­las­tut­kin­to­lau­ta­kun­ta va­rau­tuu mak­sa­maan 5 % pie­nem­pää palk­ki­o­ta ko­kei­den tar­kas­ta­jil­le. Tämä nä­kyy käy­tän­nös­sä muun mu­as­sa mo­ni­va­lin­ta­ky­sy­mys­ten li­sää­mi­se­nä ja äi­din­kie­len ko­kei­den merk­ki­mää­rien ra­joit­ta­mi­se­na.

Ny­ky­ään moni meis­tä asuu äly­ko­dis­sa, vaik­ka ei sitä it­se tie­dos­tai­si­kaan. Äly­pu­he­li­mien ja tie­to­ko­nei­den li­säk­si mo­net uu­det ko­din­ko­neet­kin ovat yh­tey­des­sä verk­koon – pyyk­ki­ko­net­ta tai jää­kaap­pia myö­ten. Ko­din lait­tei­den tie­to­tur­va vaa­ti­si tänä päi­vä­nä yhä enem­män huo­mi­o­ta.

Olen kii­tol­li­nen wine and paint - il­mi­öl­le, joka nou­si pin­nal­le muu­ta­mia vuo­sia sit­ten. Mik­si? Kos­ka maa­lauk­sen ja vii­nin juo­mi­sen yh­dis­tä­mi­nen ma­dal­si ai­kuis­ten kyn­nys­tä pääs­tä ta­kai­sin maa­lauk­sen maa­il­maan.

Lä­hes 60 vuot­ta sit­ten, en­nen kou­lui­kää­ni, pää­sin naa­pu­rin isän­nän kans­sa ko­ke­maan ry­siä Jo­en­suun Ut­ran­kos­kil­le. Saim­me saa­liik­si mi­nun mit­tai­sen jär­vi­lo­hen.

Pa­lo­kin voi­ma­lai­tok­sen pur­ka­mi­nen on ol­lut ku­lu­neen hal­li­tus­kau­den kuu­ma pe­ru­na Poh­jois-Kar­ja­las­sa. Poh­jois-Kar­ja­lan kun­nat käyt­tä­vät omis­ta­ja­oh­jaus­val­taa Poh­jois-Kar­ja­lan Säh­kös­sä. Ne ovat suh­tau­tu­neet voi­ma­lai­tos­kaup­poi­hin avoi­min mie­lin ja kan­nus­ta­neet yh­ti­ö­tä käy­mään neu­vot­te­lu­ja val­ti­on kans­sa. Voi­ma­lai­tok­sel­ta tar­vi­taan neu­vot­te­lu­jen ete­ne­mi­sek­si läh­tö­tie­to­ja ar­von mää­rit­tä­mi­sek­si, mut­ta omis­ta­jien osal­ta Pa­lo­kin alu­een ar­von­mää­ri­tys­tä tu­li­si teh­dä myös alue- ja kun­ta­ta­lou­den sekä luon­non nä­kö­kul­mas­ta.

Uu­ti­soin­ti Suo­men hii­li­nie­luis­ta ja maan­käyt­tö­sek­to­rin ai­heut­ta­mis­ta il­mas­to­pääs­töis­tä jat­kuu kii­vaa­na. Ben­saa liek­kei­hin li­sää ali­tui­seen jul­kais­ta­vat eri tut­ki­muk­set, jot­ka vuo­ron pe­rään ker­to­vat hii­li­nie­lu­jen ro­mah­ta­neen ja toi­set taas nii­den ole­van en­nal­laan. Vaik­ka kes­kus­te­lun on hyvä poh­ja­ta tut­kit­tuun tie­toon, niin oli­si­ko eri­lais­ten ja kes­ke­nään rii­te­le­vien tut­ki­mus­ten tui­jot­ta­mi­sen si­jaan kes­ki­tyt­tä­vä hoi­ta­maan en­sin pe­ru­sa­si­at kun­toon.

Tiet tup­paa­vat ny­ky­ään vie­mään suu­riin asu­tus­kes­kuk­siin. Näin on käy­nyt pe­sä­pal­lon­kin koh­dal­la. Laji on jo saa­tu ra­han voi­mal­la juur­ru­tet­tua Tam­pe­reel­le. Nyt on kova in­to saa­da pää­sar­ja­ta­son jouk­kue myös pää­kau­pun­kiin.

Kii­tos Ki­teen kau­pun­gin työn­te­ki­jöil­le tal­vi­työn hoi­dos­ta teil­lä ja pyö­rä­teil­lä. Vie­lä isom­pi kii­tos ai­kai­ses­ta hie­kan pois­tos­ta ja suo­lauk­ses­ta kes­kus­tas­sa ja lä­hi­a­lu­eil­la. Pö­ly­on­gel­mat oli­vat vä­häi­siä.

Mie­li­pi­de­kir­joi­tuk­sis­sa on tuo­tu esil­le, et­tä Rääk­ky­läs­sä kier­tää huhu ikään­ty­nei­den asu­mi­syk­sik­kö Pih­la­ja­ko­din sul­ke­mi­ses­ta. Huhu ei pidä paik­kan­sa, ei­kä Siun sote ole lak­kaut­ta­mas­sa ikään­ty­nei­den asu­mis­pal­ve­lu­ja Rääk­ky­läs­tä.

Kaa­vai­lim­me tääl­lä Koti-Kar­ja­lan toi­mi­tuk­ses­sa en­si vii­kol­la il­mes­ty­vään Iha­nas­ti pi­hal­la -tee­ma­leh­teem­me jut­tua par­ve­ke­si­sus­ta­mi­ses­ta. Em­me löy­tä­neet jut­tuun haas­ta­tel­ta­vaa, mut­ta minä sain aja­tuk­ses­ta ins­pi­raa­ti­on oman par­ve­ke­puu­tar­han pe­rus­ta­mi­seen.

Eläk­keen­saa­jien Kes­kus­lii­ton Poh­jois-Kar­ja­lan pii­ri ve­to­aa hy­vin­voin­ti­a­lu­eem­me päät­tä­jiin, et­tä lain sal­li­maa asi­a­kas­mak­su­jen koh­tuul­lis­ta­mis­ta tai pe­ri­mät­tä jät­tä­mis­tä on käy­tet­tä­vä ak­tii­vi­ses­ti asi­ak­kaan toi­meen­tu­lon vaa­ran­tu­es­sa.

Vuo­sit­tain Val­ti­on nuo­ri­so­neu­vos­ton jul­kai­se­ma Nuo­ri­so­ba­ro­met­ri ku­vaa suo­ma­lais­ten 15-29 -vuo­ti­ai­den nuor­ten ar­vo­ja ja asen­tei­ta. En­sim­mäi­sen ker­ran Nuo­ri­so­ba­ro­met­ri jul­kais­tiin lama-Suo­mes­sa vuon­na 1994. Vii­me vuon­na koo­tus­sa Nuo­ri­so­ba­ro­met­ris­sa tar­kas­tel­laan nuor­ten aja­tus­ten ja nä­ke­mys­ten muu­tos­ta ku­lu­neen 30 vuo­den ai­ka­na. Vuo­den 2024 Nuo­ri­so­ba­ro­met­ri on vii­mei­nen, jos­sa tie­to­ja on ke­rät­ty verk­ko­vas­taus­ten li­säk­si myös pu­he­li­mit­se, sil­lä nuor­ten ha­luk­kuus osal­lis­tua pu­he­li­mit­se teh­tä­vään tut­ki­muk­seen on ro­mah­ta­nut vuo­si­kym­men­ten ai­ka­na.

Kaup­po­jen li­ha­hyl­lyt ja vil­je­li­jöi­den kuk­ka­rot am­mot­ta­vat tyh­jyyt­tään. Nyt on vii­mei­nen ai­ka ym­mär­tää syy-yh­teys näi­den asi­oi­den vä­lil­lä. Al­ku­tuo­tan­non heik­ko kan­nat­ta­vuus on joh­ta­nut sii­hen, et­tä luo­pu­vien yrit­tä­jien ti­lal­le ei ole löy­ty­nyt riit­tä­väs­ti jat­ka­jia ja uu­det in­ves­toin­nit ovat ol­leet vä­his­sä. EU:ssa nau­dan­li­han tuot­ta­ja­hin­ta on 20-40 % Suo­mea kor­ke­am­pi, jos­sa ei ole mi­tään jär­keä, kun mie­ti­tään tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sia. Tuot­ta­ja hä­vi­ää täl­lä het­kel­lä jopa 800 € per eläin eu­roop­pa­lai­seen kol­le­gaan ver­rat­tu­na ja koko sek­to­ril­la pu­hu­taan 120 mil­joo­nan eu­ron tap­pi­os­ta. Kau­pan yli­val­ta so­pi­muk­sia teh­tä­es­sä on saa­ta­va mur­ret­tua, jos ha­lu­am­me ai­kuis­ten oi­ke­as­ti syö­dä myös jat­kos­sa ko­ti­mais­ta ruo­kaa.

Vii­me vii­kol­la al­koi Rääk­ky­läs­sä kier­tää huhu, et­tä Pih­la­ja­ko­din pal­ve­lu­a­su­mi­sen hoi­to­ko­ti lo­pe­te­taan. Tämä hoi­to­ko­ti on meil­le kun­ta­lai­sil­le erit­täin tut­tu ja omai­si­am­me on hoi­det­tu tääl­lä vuo­si­kym­me­niä. Kun sote -pal­ve­luis­ta teh­tiin pää­tös siir­tyä Siun so­teen, myös Pih­la­ja­ko­dis­ta tuli Siun so­ten toi­min­taa.

Ar­vos­tam­me ja suu­res­ti kii­täm­me, et­tä olet­te pää­mi­nis­te­ri­nä lu­van­neet Poh­jois-Kar­ja­lan vie­rai­luil­la ja muu­al­la pi­de­tyis­sä pa­la­ve­reis­sa len­to­lii­ken­teen jat­ku­van il­man kes­key­tyk­siä Jo­en­suu­hun. Ha­lu­am­me muis­tut­taa teil­le vie­lä muu­ta­mia esit­tä­mi­äm­me ar­gu­ment­te­ja, jos joku hal­li­tuk­ses­sa tai muu­al­la ei ym­mär­täi­si, mi­ten elin­tär­keä tämä pää­tös on Poh­jois-Kar­ja­lal­le.

Te­le­vi­si­os­sa on jo joi­ta­kin viik­ko­ja pyö­ri­nyt mai­nos, jos­sa nä­em­me kuu­lui­san suo­ma­lai­sen näyt­te­li­jän ko­hel­ta­mis­ta eri­lais­ten lii­kun­ta­la­jien pa­ris­sa ihan lä­käh­dyk­siin as­ti. Sii­nä to­de­taan Suo­men kun­nil­la ole­van hen­gäs­tyt­tä­vän mää­rän kun­nal­li­sia lii­kun­ta­paik­ko­ja: yh­teen­sä yli 30 000. Mai­nos­vi­deo on osa Kun­ta­lii­ton On­nek­si on kun­nat! -kam­pan­jaan, joka tuo nä­ky­väk­si kun­tien mer­ki­tyk­sen yh­teis­kun­nas­sa ja ar­jes­sa. Ei­kä ole mi­tään syy­tä ol­la us­ko­mat­ta. Jo Kes­ki-Kar­ja­lan kun­tien lii­kun­ta­paik­ko­jen yn­nää­mi­nen oli­si sel­lai­nen hom­ma, et­tä pie­nen har­kin­nan jäl­keen kat­soin par­haim­mak­si luo­pua aja­tuk­ses­ta.

Las­ten, nuor­ten ja lap­si­per­hei­den jul­ki­set pal­ve­lut ovat kun­nan ja hy­vin­voin­ti­a­lu­een jär­jes­tä­miä. Kun­ta- ja alu­e­vaa­leis­sa va­li­taan val­tuu­te­tut, jot­ka te­ke­vät pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mis­tä kos­ke­vat pää­tök­set kun­nis­sa ja hy­vin­voin­ti­a­lu­eil­la. Jul­ki­sia pal­ve­lui­ta täy­den­tä­vät kol­man­nen sek­to­rin eli jär­jes­tö­jen ja seu­ra­kun­tien pal­ve­lut ja toi­min­nat. Esi­mer­kik­si Man­ner­hei­min Las­ten­suo­je­lu­lii­ton per­he­kah­vi­lat ja muut koh­taa­mis­pai­kat, ver­tais­ryh­mät, ker­ho­toi­min­ta, tu­ki­hen­ki­lö- ja ka­ve­ri­toi­min­ta sekä aut­ta­vat pu­he­lin- ja net­ti­pal­ve­lut ni­vel­ty­vät luon­te­vak­si osak­si las­ten, nuor­ten ja per­hei­den pal­ve­lu­ko­ko­nai­suut­ta.  

Pa­luu­muu­tin Ke­sä­lah­del­le vuon­na 2021, ja olen sii­tä as­ti ih­me­tel­lyt, mik­si Ki­teen kau­pun­ki ei enem­pää hyö­dyn­nä ta­so­kas­ta kult­tuu­ri­tar­jon­taan­sa sekä mat­kai­li­joi­den et­tä po­ten­ti­aa­lis­ten asuk­kai­den hou­kut­te­le­mi­ses­sa. Toki meil­lä on pal­jon muu­ta­kin hy­vää, ku­ten poik­keuk­sel­li­sen kir­kas­ve­ti­set jär­vet sekä puh­das luon­to. Mut­ta Suo­mes­sa on lu­ke­ma­ton mää­rä pie­niä paik­ka­kun­tia, jot­ka tuo­vat it­se­ään esiin luon­to­ar­vot edel­lä, ja toi­saal­ta, mis­tä tun­ne­taan ym­pä­ri maa­il­man sel­lai­set pik­ku­kun­nat kuin So­dan­ky­lä tai Kuh­mo? Niin­pä, kult­tuu­ris­ta.

Kun­ta- ja alu­e­vaa­lit toi­mi­te­taan nyt sa­ma­nai­kai­ses­ti en­sim­mäi­sen ker­ran. En­nak­ko­ää­nes­ty­sai­ka on juu­ri päät­ty­nyt ja var­si­nai­nen vaa­li­päi­vä on tu­le­va­na sun­nun­tai­na. Näi­nä, vä­liin tuu­li­si­na­kin ai­koi­na, ar­vos­tan suo­ma­lais­ta de­mok­raat­tis­ta pää­tök­sen­te­koa en­tis­tä enem­män. Se luo yh­teis­kun­taam­me luot­ta­mus­ta, tur­val­li­suut­ta ja jat­ku­vuut­ta. Uu­det kun­nan­val­tuus­tot ja alu­e­val­tuus­tot aloit­ta­vat toi­min­nan ke­sä­kuun alus­sa ja jat­ka­vat edel­tä­jien­sä työ­tä. Työ­tä teh­dään jär­jes­täy­ty­nees­ti ja yh­tei­ses­ti hy­väk­syt­ty­jen la­kien, ase­tus­ten sekä pai­kal­lis­ten sään­tö­jen ja oh­jei­den mu­kai­ses­ti. Tämä on ar­vo­kas­ta.

Ke­vä­tau­rin­gon al­ka­es­sa kim­mel­tää han­gil­la, ryn­tää­vät ih­mi­set ime­mään kai­ken mah­dol­li­sen va­los­ta saa­ta­van D-vi­ta­mii­nin. Täl­löin voi bon­ga­ta yh­den jos toi­sen­kin sei­so­mas­sa pat­saan lail­la kas­vot au­rin­koon suun­nat­tu­na. En­sim­mäi­set ke­vät sä­teet tun­tu­vat hy­vin­kin vi­at­to­mil­ta. Pu­noit­ta­va iho kui­ten­kin muis­tut­taa no­pe­as­ti le­vit­tä­mään ihol­le au­rin­ko­ras­vaa.

Olen täyt­tä­nyt näis­sä vaa­leis­sa mm. Kar­ja­lai­sen, Ylen, Mtv3, He­sa­rin ja Il­ta-Sa­no­mien kun­ta- ja alu­e­vaa­li­ko­neet. Jot­kut eh­dok­kaat ovat va­ro­vai­sia lu­paa­maan mi­tään vaa­lien al­la. Tuo on toi­saal­ta ym­mär­ret­tä­vää, sil­lä po­li­tiik­kaa teh­dään yh­des­sä ja lä­hes­kään ai­na omia aja­tuk­sia ei saa po­li­tii­kas­sa läpi.

Ryh­dyin vuo­den vaih­teen tie­noil­la si­joit­ta­jak­si. Tein sen hel­poim­mal­la mah­dol­li­sel­la ta­val­la: va­lit­sin omas­ta pan­kis­ta­ni ra­has­to­ja, joi­hin nyt si­joi­tan 10 eu­roa ku­hun­kin, ker­ran kuu­kau­des­sa.

THL:n mu­kaan vuon­na 2023 Suo­mes­sa syn­tyi 43 705 las­ta, mikä on yli 3 pro­sent­tia vä­hem­män kuin edel­li­se­nä vuon­na. Syn­ty­vyy­den las­ku on ol­lut vii­me ai­koi­na ko­vas­ti ta­pe­til­la. Sen si­jaan har­va on esit­tä­nyt kei­no­ja ti­lan­teen kor­jaa­mi­sek­si. Lap­si­per­hei­den hätä on suu­ri. Elä­kei­än nou­sun myö­tä har­val­la per­heel­lä on enää ar­jes­sa ai­em­man kal­tais­ta iso­van­hem­pien tu­kea tai tur­va­ver­kos­toa. Ko­din­hoi­to­a­pua ei enää ole juu­ri saa­ta­vil­la. Tämä te­kee myös van­hem­muu­des­ta ai­em­paa haas­ta­vam­paa. Kun hätä on suu­ri, apua ei jak­sa enää ha­kea.

Asu­mi­nen ja per­heen kas­vat­ta­mi­nen Ke­sä­lah­del­la on suu­rin unel­ma mitä mi­nul­la on ol­lut ja nyt saan elää sitä unel­maa to­te­na. Se, et­tä Ki­tee on pa­ras mah­dol­li­nen paik­ka asua on mo­nen te­ki­jän sum­ma. Meil­lä on hie­no maa­seu­tu­kau­pun­ki, jos­sa on upei­ta ky­liä eri­tyis­piir­tei­neen ja yh­tei­söi­neen.

Olet­ko saa­nut il­moi­tuk­sen ää­ni­oi­keu­des­ta alue- ja kun­ta­vaa­leis­sa? Il­moi­tuk­sen mu­ka­na on si­vul­li­nen tie­toa mis­tä näis­sä vaa­leis­sa ää­nes­te­tään.

Maam­me hal­li­tus il­moit­ti uu­sis­ta leik­kauk­sis­ta so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lui­hin, leik­kauk­set koh­dis­tu­vat suu­rel­ta osin ikäih­mis­ten ja vam­mais­ten pal­ve­lui­hin. Vä­es­tön osaan, jot­ka ovat kaik­kein eni­ten tuen tar­pees­sa. Leik­kauk­set pa­kot­ta­vat hy­vin­voin­ti­a­lu­eet te­ke­mään sääs­tö­jä jot­ka ovat hy­vin ly­hyt­nä­köi­siä.

Kun­nan elin­voi­ma on tär­keä ve­to­voi­ma­te­ki­jä, kun ha­lu­taan, et­tä kun­ta­lai­set ko­ke­vat asu­van­sa viih­tyi­säs­sä, tär­ke­ät lä­hi­pal­ve­lut tar­jo­a­vas­sa kun­nas­sa.

Näin vaa­lien al­la saam­me kuul­la ja lu­kea pal­jon eh­dok­kai­den mie­li­pi­tei­tä eri ka­na­vien kaut­ta. Toi­von ak­tii­vi­sen mie­li­pi­teen ja­ka­mi­sen jat­ku­van myös tu­le­val­la val­tuus­to­kau­del­la.

Alu­e­val­tuus­to­kau­si on päät­ty­mäs­sä. Kau­den päät­ty­es­sä on pai­kal­laan teh­dä ti­lin­pää­tös. Pe­rus­te­len nä­kö­kul­maa­ni vii­del­lä asi­a­ko­ko­nai­suu­del­la.

Tie­to­ko­neyh­teyk­sien puu­te voi ra­joit­taa huo­mat­ta­vas­ti mah­dol­li­suuk­sia ja elä­män­laa­tua ny­ky­ai­kai­ses­sa yh­teis­kun­nas­sa. Il­man In­ter­net-yh­teyt­tä voi jää­dä hel­pos­ti si­vuun ny­ky­ai­kai­sis­ta so­si­aa­li­sis­ta ver­kos­tois­ta.

Suo­mi on jäl­leen va­lit­tu maa­il­man on­nel­li­sim­mak­si maak­si – jo kah­dek­san­nen ker­ran. Mut­ta mitä on­nel­li­suus meil­le suo­ma­lai­sil­le to­del­la mer­kit­see? Olem­me kan­sa, joka ei tur­hia ko­rei­le, mut­ta kun kyse on oi­keu­den­mu­kai­suu­des­ta ja hy­vin­voin­nis­ta, olem­me val­mii­ta toi­mi­maan. Meil­le on­nel­li­suu­den pe­rus­ta löy­tyy per­hees­tä, rak­kau­des­ta, ko­dis­ta, tur­vas­ta, va­pau­des­ta ja isän­maas­ta. Kun nämä asi­at ovat kun­nos­sa ja pöy­däs­sä on lei­pää, voim­me ko­kea on­nel­li­suut­ta.

Op­pi­mis­tu­los­ten hei­ken­ty­mi­nen on huo­les­tut­ta­vaa. Op­pi­mi­sen pe­rus­tai­dot, lu­ku­tai­to ja ma­te­ma­tiik­ka hei­ken­ty­vät. Siir­ty­mi­nen kes­ki­as­teel­le tuo mel­koi­sen haas­teen kun edel­lä mai­ni­tut tai­dot ovat ha­ku­sas­sa. Ki­teel­lä lu­ki­os­sa on vie­lä tois­tai­sek­si riit­tä­nyt opis­ke­li­joi­ta ja op­pi­mis­tu­lok­set­kin ovat hy­vät. Am­ma­til­li­nen kou­lu­tus Ri­ve­ri­as­sa on toi­nen vaih­to­eh­to jat­kaa opin­to­ja.

Lap­suus- ja nuo­ruu­si­än olo­suh­teet vai­kut­ta­vat oleel­li­ses­ti myö­hem­pään ter­vey­teen ja hy­vin­voin­tiin. Pa­nos­ta­mi­nen on­gel­mien en­nal­ta­eh­käi­syyn kan­nat­taa, sil­lä se on huo­mat­ta­vas­ti edul­li­sem­paa kuin nii­den kor­jaa­mi­nen. Esi­mer­kik­si mie­len­ter­vey­son­gel­mien hoi­to ai­kui­suu­des­sa mak­saa pal­jon enem­män kuin var­hai­sen tuen tar­jo­a­mi­nen lap­suu­des­sa ja nuo­ruu­des­sa. Tä­nään sääs­tet­ty eu­ro voi muo­dos­tua huo­mi­sen 100 eu­ron kus­tan­nuk­sek­si.

Eri läh­tei­den mu­kaan ih­mi­nen te­kee 5 000 – 35 000 pää­tös­tä päi­vit­täin. Suu­rin osa pää­tök­sis­tä on niin sa­not­tu­ja mik­ro­pää­tök­siä, jot­ka teem­me huo­maa­mat­tam­me. Kun he­rä­tys­kel­lo soi, teem­me pää­tök­sen he­rä­tyk­sen sam­mut­ta­mi­ses­ta, sän­gys­tä nou­se­mi­ses­ta ja aa­mu­toi­mis­ta sen kum­mem­min asi­oi­ta poh­ti­mat­ta tai ar­vot­ta­mat­ta. Kyse on sil­ti pää­tök­ses­tä, sil­lä toi­min­nal­le on vaih­to­eh­to.

Poh­jois-Kar­ja­lan hy­vin­voin­ti­a­lu­een pal­ve­lust­ra­te­gia on nau­lat­tu vuo­teen 2030 as­ti. Ra­haa tus­kin tu­lee enem­pää tu­le­vi­na­kaan vuo­si­na. So­te­pal­ve­lui­den ra­hoi­tus tu­lee val­ti­ol­ta, ei­kä hy­vin­voin­ti­a­lue ei­kä val­tuus­to voi sitä mis­tään tai­koa enem­pää.

So­si­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon yk­si suu­rim­mis­ta uh­kis­ta on hen­ki­lös­tö­pu­la. Alu­e­val­tuus­tos­sa suu­rin osa hen­ki­lös­töön liit­ty­väs­tä kes­kus­te­lus­ta pyö­rii lää­kä­ri­pu­lan ym­pä­ril­lä. Ja tot­ta on, et­tä alu­eel­lem­me kai­vat­tai­siin ki­pe­äs­ti li­sää lää­kä­rei­tä myös ym­pä­ris­tö­kun­tiin, ei ai­no­as­taan Jo­en­suu­hun.