Suo­men luon­non päi­vää vie­tet­tiin elo­kuun lo­pus­sa, mut­ta luon­nos­ta pää­see tääl­lä Itä-Suo­mes­sa naut­ti­maan ai­na. Var­sin­kin näin syk­syi­sin hal­ti­oi­dun mil­tei joka päi­vä uu­del­leen luon­non ih­meis­tä ja sen an­ti­mis­ta.

Hy­vin­voin­ti­a­lu­een uu­si luon­nos pal­ve­lu­ver­kos­ta on teh­ty. Se vai­kut­taa ai­kai­sem­min hy­lä­tyn pal­ve­lu­verk­ko­e­si­tyk­sen ko­pi­ol­ta, vaik­ka­kin kä­sit­teet so­te­kes­kus, so­te­a­se­ma ja sote-pal­ve­lu­pis­te ovat­kin sel­ke­äm­piä ja hel­pom­pia ym­mär­tää.

Tie­sit­te­kö, et­tä suu­rim­man osan maam­me met­sis­tä omis­ta­vat ihan ta­val­li­set per­heet? Tai, et­tä nämä met­sät on mel­kein koko alal­taan va­paa­eh­toi­ses­ti met­sä­ser­ti­fi­oi­tu kes­tä­vyy­den tur­vaa­mi­sek­si? Tie­sit­te­kö, et­tä vii­meis­ten vuo­si­kym­men­ten ai­ka­na mo­net met­siä ku­vaa­vat in­di­kaat­to­rit ovat men­neet luon­non kan­nal­ta pa­rem­paan suun­taan met­sä­no­mis­ta­jien va­paa­eh­tois­ten luon­to­toi­mien, ku­ten ser­ti­fi­oin­nin an­si­os­ta? Tie­sit­te­kö, et­tä per­he­met­sä­no­mis­ta­jien va­paa­eh­toi­set pa­nos­tuk­set luon­non huo­mi­oi­mi­seen ovat vä­hin­tään usei­ta kym­me­niä mil­joo­nia eu­ro­ja vuo­des­sa? Tie­sit­te­kö ke­tään muu­ta, joka pa­nos­taa yh­tä pal­jon omaa ra­haa luon­non hy­väk­si?

Syk­sy on hyvä ai­ka aloit­taa uu­si har­ras­tus. Meil­tä toi­mi­tuk­ses­ta­kin läh­ti vii­me vii­kol­la kak­si hen­ki­löä pi­la­tes-kurs­sil­le, pää­toi­mit­ta­ja ja minä.

Lii­kun­nan alu­e­jär­jes­töi­nä ha­lu­am­me muis­tut­taa kän­nyk­kä­va­pai­den vä­li­tun­tien mer­ki­tyk­ses­tä kou­lu­ar­jes­sa. Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö val­mis­te­lee par­hail­laan hal­li­tu­soh­jel­man mu­kai­ses­ti la­kie­si­tys­tä pu­he­li­men käy­tön ra­joit­ta­mi­ses­ta pe­ru­so­pe­tuk­sen kou­luis­sa sekä lu­ki­ois­sa ja am­ma­til­li­sis­sa op­pi­lai­tok­sis­sa. Toi­vom­me, et­tä la­kie­si­tyk­ses­sä ote­taan huo­mi­oon myös vä­li­tun­nit.

Poh­jois-Kar­ja­lan kou­lu­tus­kun­ta­yh­ty­mä Ri­ve­ria on osa­na aloit­ta­mi­aan yh­teis­toi­min­ta­neu­vot­te­lui­ta vä­hen­tä­mäs­sä myös am­ma­til­li­sen kou­lu­tuk­sen aloi­tus­paik­ko­ja vuo­del­le 2025. Laa­ja am­ma­til­li­nen kou­lu­tus maa­kun­nas­sa on työ­voi­man saan­nin yk­si pe­rus­ki­vi alu­een yri­tyk­sil­le. On­ko maa­kun­nas­sa vara las­kea osaa­vat nuo­ret opis­ke­le­maan am­mat­ti­aan muu­al­le ja sa­mal­la me­net­tää hei­dän po­ten­ti­aa­lin­sa työl­lis­tyä oman alu­een yri­tyk­siin?

Pal­jon kou­lu­ja käy­neet alu­e­val­tuu­te­tut ker­to­vat puo­li­to­tuuk­sia, sot­ke­vat asi­ayh­teyk­siä ym. kir­joit­ta­es­saan maa­kun­ta- ja pai­kal­lis­leh­tiin hy­vin­voin­ti­a­lu­eem­me ti­las­ta. Tämä lie­nee hei­dän tar­koi­tus­kin ja kir­joi­tuk­set up­po­a­vat hy­vin hei­dän kan­nat­ta­jiin­sa. Sa­maan ai­kaan mi­nis­te­rit ker­to­vat kil­paa me­di­as­sa hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­den sääs­tö­tar­peis­ta, mut­ta hei­tä ei ha­lu­ta us­koa. Voi­kin sa­noa, et­tä opis­ke­lu ei ai­na tuo vii­saut­ta, el­lei ha­lua us­koa to­tuut­ta, mikä ei it­sel­le tai omil­le ää­nes­tä­jil­le kel­paa.

Mei­dän per­he läh­tee syk­syl­lä Hol­lan­tiin. Val­mis­tau­tu­mi­se­ni mat­kaan on saa­nut var­sin huo­mat­ta­vat mit­ta­suh­teet ot­ta­en huo­mi­oon, et­tä tar­koi­tuk­sem­me on viet­tää maas­sa va­jaat vii­si päi­vää. Olen ni­mit­täin opis­kel­lut hol­lan­tia jo rei­lun kuu­kau­den ajan. Au­tos­sa olen kuun­nel­lut kir­jas­tos­ta lai­naa­mi­a­ni kie­li­kurs­se­ja, ja ko­to­na olen opis­kel­lut kiel­tä mat­ka­pu­he­li­mel­la­ni. Li­säk­si tu­tus­tun par­hail­laan maan kult­tuu­riin lu­ke­mal­la sekä hol­lan­ti­lais­ten kir­jai­li­joi­den te­ok­sia et­tä mui­ta maa­han si­joit­tu­via ro­maa­ne­ja. Olen myös hank­ki­nut pak­sun tai­de­kir­jan, joka esit­te­lee Alan­ko­mai­den kul­ta­kau­den maa­laus­tai­det­ta. Mikä lois­ta­va os­tos! Te­ok­sen esit­te­le­mät suu­ret öl­jy­vä­ri­maa­lauk­set ovat mie­les­tä­ni kuin ai­ka­ko­ne, jol­la pää­see tu­tus­tu­maan 500 vuo­den ta­kai­seen Eu­roop­paan.

Hy­vin­voin­ti­a­lu­eet ki­pui­le­vat pait­si ra­han puut­tees­ta, myös hen­ki­lö­kun­ta­va­jees­ta. Näi­hin pää­syi­hin ve­do­ten pal­ve­lu­ra­ken­ne­suun­ni­tel­man mu­kaan pi­tä­jien lää­kä­rin ja sai­raan­hoi­ta­jan lä­hi­vas­taa­not­to­jen ovet ovat sul­keu­tu­mas­sa. Jul­ki­suu­des­sa hen­ki­lö­kun­ta­va­jeen syy­nä sa­no­taan ole­van veto- ja pi­to­voi­man puu­te. Eli kuin­ka so­si­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon am­ma­tit ei­vät enää ole ve­to­voi­mai­sia tai, kuin­ka alal­le kou­lut­tau­tu­neet ei­vät pysy näis­sä teh­tä­vis­sä. Syi­tä veto- ja pi­to­voi­ma­on­gel­miin on var­mas­ti mo­nia, ku­ten Tar­ja Hyyk­ky osu­vas­ti ku­va­si (Kar­ja­lai­nen 17.8.2024).

Pa­ri­kymp­pi­se­nä suo­men kie­len ja kir­jal­li­suu­den opis­ke­li­ja­na hain ke­sä­toi­mit­ta­jak­si pai­kal­lis­leh­teen, mut­ta en tul­lut va­li­tuk­si. En ai­na­kaan muis­ta ol­lee­ni asi­as­ta eri­tyi­sen pet­ty­nyt, kun mui­ta­kin ke­sä­töi­tä oli mu­ka­vas­ti tar­jol­la. Nyt kir­joit­te­len tätä jut­tua sa­mai­sen leh­den ke­sä­toi­mit­ta­ja­na – 40 vuot­ta myö­hem­min. Myön­nän, et­tä olen nyt val­miim­pi tä­hän teh­tä­vään, kun elä­män­ko­ke­mus­ta­kin on kart­tu­nut mo­nes­ta am­ma­tis­ta. Elä­mä se vaan jak­saa yl­lät­tää, ja hyvä niin!

Jo­ka­vuo­ti­nen pai­kal­lis­vit­saus, su­det, ovat aloit­ta­neet ai­ka­tau­lus­sa pen­tu­jen­sa kou­lut­ta­mi­sen ko­tie­läin­ten met­säs­tyk­seen nyt myös Toh­ma­jär­vel­lä. Lau­an­tai­na 3.8. me­ne­tet­tiin hie­ho ja tois­ta raa­del­tiin tuo­tan­to­ra­ken­nuk­sen si­säl­lä, sa­mal­la ti­lal­la kuin vii­me vuon­na. Ai­em­min­han eri lau­ma oli jo töis­sä Ki­teen puo­lel­la lam­pai­den kim­pus­sa. Sa­mat kaa­vat ja ai­ka­tau­lut kuin vii­me syk­sy­nä. Ja sa­mat lau­mat, joi­ta kum­paa­kaan ei Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen kar­tois­ta löy­dy.

Yl­lä ole­va H. C. An­der­se­nin satu tu­lee mie­leen, kun lu­kee hy­vin­voin­ti­a­lu­een uu­del­leen val­mis­tel­tua pal­ve­lust­ra­te­gi­aa ja pal­ve­lu­verk­ko­suun­ni­tel­maa. Sa­dus­sa­han tur­ha­mai­nen kei­sa­ri palk­ka­si hui­ja­rit te­ke­mään it­sel­leen uu­det, hie­not vaat­teet. Oi­ke­as­ti vei­ja­rit te­ki­vät vaat­teet muka nä­ky­mät­tö­mäs­tä kan­kaas­ta ker­to­en, vaat­teet nä­ky­vät vain vii­sail­le ja älyk­käil­le.

Eläk­keen­saa­jien Kes­kus­liit­to EKL ry:n Poh­jois-Kar­ja­lan pii­rin mie­les­tä maam­me ter­vey­den­huol­lon tila on jo ka­tast­ro­faa­li­nen ja sii­hen on nyt lo­pul­ta­kin re­a­goi­ta­va.

Aloi­tim­me puo­li­so­ni kans­sa syn­nyin­ko­ti­ni re­mon­toin­nin tänä ke­sä­nä. Al­kuin­nos­tus oli val­ta­va, mut­ta vuo­si­kym­men­ten ta­pet­ti­ker­rok­sia ja 70-lu­vul­la isä­ni jä­mä­käs­ti asen­ta­mia las­tu­le­vy­jä pur­ka­es­sa to­del­li­suus nou­si pin­taan. Täs­sä sitä re­vi­tään au­ki sei­niä, jot­ka ovat an­ta­neet ko­din tur­vaa niin mo­nel­le en­nen mei­tä. Niil­lä sei­nil­lä oli­si pal­jon ker­rot­ta­vaa.

Rak­kaat ys­tä­vät, kun­ta ja seu­ra­kun­ta on mei­tä kaik­kia var­ten. Miel­tä­ni vain as­kar­rut­taa vie­lä­kin seu­ra­kun­ta­lii­tos Ki­tee­seen. Voi ol­la hyvä, voi ol­la myös­kin toi­sen­lai­nen, elik­kä mitä saam­me jat­kos­sa? Sen ai­ka näyt­tää.

Van­hem­pa­ni os­ti­vat meil­le PC:n jos­kus 1990-lu­vun alus­sa. Tie­to­ko­ne­pe­laa­mi­ses­ta tuli heti yk­si suo­sik­ki­har­ras­tuk­sis­ta­ni. Ylä­as­teel­la olin niin in­nois­sa­ni Taru sor­mus­ten her­ras­ta -ai­hei­ses­ta pe­lis­tä, et­tä muis­tan jopa pyö­räil­lee­ni kou­lus­ta ko­tiin ja ta­kai­sin pe­la­tak­se­ni ruo­kai­lun ja vä­li­tun­nin ajan. Pe­li­ai­kaa ker­tyi eh­kä 15 mi­nuut­tia, mut­ta mi­nus­ta se oli sen ar­vois­ta.

Eräs lu­ki­jam­me kir­joit­ti toi­mi­tuk­seem­me uu­del­leen kir­jeen, joka oli al­ku­aan lä­he­tet­ty so­ta­rin­ta­mal­ta, "siel­tä jos­ta­kin", 80 vuot­ta sit­ten.

Olen di­a­bee­tik­ko ja osa­sin va­ra­ta eväät mu­kaan jou­tu­es­sa­ni kes­kus­sai­raa­lan päi­vys­tyk­seen. Seit­se­män tun­nin jo­no­tu­sai­ka­na eväät kui­ten­kin lop­pui­vat kes­ken. Sii­nä vai­hees­sa sai­raa­lan kant­tii­ni oli jo en­nät­tä­nyt sul­kea oven­sa ei­kä vä­li­pa­la-au­to­maa­teis­sa ol­lut tar­jol­la mi­tään di­a­bee­ti­kol­le so­vel­tu­vaa vaih­to­eh­toa. Hoi­to­hen­ki­lö­kun­ta ke­hot­ti ha­ke­maan eväs­tä lä­hi­kau­pas­ta, mut­ta em­me us­kal­ta­neet läh­teä, et­tei lää­kä­ri­vuo­ro oli­si sil­lä ai­kaa men­nyt ohi.

Ox­for­din yli­o­pis­ton Reu­ters-ins­ti­tuu­tin Di­gi­tal News Re­port 2024 -ky­se­ly­tut­ki­muk­sen mu­kaan suo­ma­lais­ten luot­ta­mus uu­ti­siin on yhä va­kaa­ta. Ai­kuis­vä­es­tös­tä seu­raa­miin­sa uu­ti­siin luot­taa ky­se­lyn mu­kaan 75 pro­sent­tia ja useim­piin uu­ti­siin luot­ta­vien mää­rä keik­kuu 69 pro­sen­tis­sa kol­mat­ta vuot­ta pe­räk­käin.

Vii­me ai­koi­na uu­ti­set Poh­jois-Kar­ja­lan pal­ve­lu­ver­kos­ta ovat ol­leet myön­tei­siä, mut­ta va­li­tet­ta­vas­ti me­dia ei ole pu­reu­tu­nut riit­tä­väl­lä tark­kuu­del­la tu­le­vai­suus­lau­ta­kun­nas­ta lau­sun­to­kier­rok­sel­le läh­te­vään pal­ve­lu­verk­ko­e­si­tyk­seen.

Aloin tu­tus­tua Ki­teen Ka­re­li­an­pol­ku­jen juok­su­maas­toi­hin jo ke­vääl­lä, hy­vis­sä ajoin en­nen lu­mien su­la­mis­ta. Pari ker­taa jou­duin kään­ty­mään ta­kai­sin, kun vas­taan tuli um­pi­han­ki tai kas­te­lin lenk­ka­ri­ni nuos­ka­lu­meen.

Olin Pot­si­päi­vien jäl­kei­se­nä sun­nun­tai­na Toh­ma­jär­ven S-mar­ke­tin pi­has­sa kym­men­tä vail­le yh­dek­sän odot­te­le­mas­sa kau­pan au­ke­a­mis­ta. Vii­si vail­le al­koi Ta­va­ra­to­rin suun­nil­ta kuu­lua nuor­ten poi­kien ää­niä: "Aje­taan ku­ten au­tot!" Ja sit­ten oli kol­me noin kym­men­vuo­ti­as­ta poi­kaa kier­tä­mäs­sä lii­ken­neym­py­rää myö­tä­päi­vään pol­ku­pyö­ril­lä.

Edus­kun­nas­sa pääs­tiin ke­vään lo­pul­la kä­sit­te­le­mään jäl­leen suur­pe­to­a­si­oi­ta, jot­ka pu­hut­ta­vat Itä-Suo­mes­sa run­saas­ti. Susi on uha­na­lai­nen laji mut­ta sen suo­je­lus­sa tu­lee ot­taa huo­mi­oon myös so­si­aa­li­set nä­kö­kul­mat. Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen po­pu­laa­ti­o­mal­lin mu­kaan Suo­men su­si­kan­ta on ol­lut kas­vus­sa vuo­si­na 1995—2023 ja se on ke­hit­ty­nyt al­le 100:sta noin 310 yk­si­löön.

En­sin ke­vät an­toi odot­taa it­se­ään. Sit­ten kesä ot­ti äk­ki­läh­dön ja tun­tui mil­tei ryn­tää­vän ohi. Tou­ko­kuus­sa ei kui­ten­kaan osaa naut­tia odot­ta­mat­to­mas­ta hel­tees­tä, kun pi­täi­si eh­tiä niin mon­ta asi­aa. Te­ras­si on vie­lä öl­jy­ä­mät­tä ja nur­mi­kon kuop­piin mul­lat ta­soit­ta­mat­ta. Ve­net­tä­kään ei ole las­ket­tu ve­sil­le. Mi­ten­kä täs­sä nyt voi­si al­kaa ke­sän viet­toon, kun val­mis­te­lut ovat ihan kes­ken?

Kii­tän Mark­ku Pir­hos­ta pai­kal­lis­leh­ti Koti-Kar­ja­las­sa 12.6. an­ta­mas­taan ra­ken­ta­vas­ta pa­laut­tees­ta pank­kim­me pal­ve­luun liit­ty­en. (Kir­joi­tus Koti-kar­ja­la 12.6.2024) Asi­oin­ti­päi­vä­nän­ne (20.5.) OP kär­si val­ta­kun­nal­li­ses­ti tie­to­lii­ken­ne­häi­ri­ös­tä, joka saa­tiin kor­jat­tua 1,5 tun­tia kas­sa­pal­ve­lui­den avaa­mi­sen jäl­keen. Ky­sei­set häi­ri­öt ovat on­nek­si har­vi­nai­sia, ja ke­hi­täm­me jär­jes­tel­mi­äm­me jat­ku­vas­ti vas­taa­maan ny­ky­päi­vän vaa­ti­muk­sia. On sat­tu­maa, et­tä tou­ko­kuus­sa olem­me kär­si­neet Ki­teel­lä tie­to­tek­ni­sis­tä haas­teis­ta kah­te­na pe­räk­käi­se­nä viik­ko­na.

Har­ras­tus­toi­min­ta ja mie­le­käs yh­des­sä te­ke­mi­nen on nos­tet­tu yh­dek­si lääk­keek­si nuor­ten pal­jon pu­hut­tuun pa­ha­no­lon li­sään­ty­mi­seen. Eri asi­an­tun­ti­joi­den kes­ken asi­as­ta val­lit­see yh­te­näi­nen nä­ke­mys: ryh­mään kuu­lu­mi­nen, yh­des­sä mer­ki­tyk­sel­lis­ten asi­oi­den te­ke­mi­nen, op­pi­mi­nen ja on­nis­tu­mi­nen sekä sa­man­kal­tais­ten ih­mis­ten hy­väk­sy­vä yh­teen­kuu­lu­mi­sen kult­tuu­ri tu­ke­vat pys­ty­vyy­den ja riit­tä­vyy­den tun­tei­ta sekä tu­ke­vat mie­len­ter­veyt­tä.

Sinä epä­re­hel­li­nen ohi­kul­ki­ja, joka veit koi­vu­pöl­lit ky­lä­tien var­rel­ta Toh­ma­jär­vel­lä. Oli jo val­miik­si teh­ty kasa joka odot­ti ha­ke­mis­ta. Pak­sut koi­vu­pöl­lit kel­pa­si jol­le­kin, oli help­po na­pa­ta kyy­tiin.

Kes­ki-Kar­ja­lan pank­ki­pal­ve­lut eri­to­ten kas­sa­pal­ve­lut ovat ny­ky­ään sur­ke­as­ti "ku­ral­la". Toh­ma­jär­vel­lä ei ole pank­ki­kont­to­ria lain­kaan. Rääk­ky­läs­sä ja Ke­sä­lah­del­la tie­tääk­se­ni ei ole kas­sa­pal­ve­lu­ja. Ki­teen OP pal­ve­lee 4 kun­nan pank­ki­toi­min­taa. Ki­teen OP:ssa on kas­sa­pal­ve­lun ai­ka vain maa­nan­tai­na klo 10.00-12.00.

Per­jan­tai­na il­ta­päi­väl­lä 31.5.2024 sain säh­kö­pos­tin sa­nan­tar­kas­ti kuu­lu­en ja kir­joi­tus­vir­heet mu­kaan lu­et­tui­na seu­raa­vas­ti:

En­nen vii­me ke­sää Kuo­pi­os­sa asu­vat van­hem­pa­ni ei­vät ol­leet käy­neet Kes­ki-Kar­ja­las­sa. Tai oli isä ker­ran kä­väis­syt Toh­ma­jär­vel­lä mat­kal­la Värt­si­län raja-ase­mal­le ja Pet­ros­koi­hin, mut­ta muu­ten seu­tu oli heil­le tun­te­ma­ton­ta. Äi­din suku on Sa­vos­ta ja isän Poh­jan­maal­ta, jo­ten ai­em­mat ke­sä­ret­ket on teh­ty etu­pääs­sä näi­hin suun­tiin.

Hal­li­tus an­toi viik­ko sit­ten esi­tyk­sen laik­si vä­li­ai­kai­sis­ta toi­men­pi­teis­tä vä­li­neel­lis­te­tyn maa­han­tu­lon tor­ju­mi­sek­si. Ra­ja­tur­val­li­suut­ta vah­vis­ta­van lain ta­voi­te on var­mis­taa, et­tä Suo­mel­la on te­hok­kaat kei­not tor­jua ti­lan­teet, jois­sa vä­li­neel­lis­tet­tyä maa­han­tu­loa käy­te­tään Suo­men pai­nos­ta­mi­seen sekä va­rau­tua vä­li­neel­lis­te­tyn maa­han­tu­lon va­ka­vim­piin ti­lan­tei­siin.

Seu­tu­kun­nan edel­lä­kä­vi­jä on Toh­ma­jär­vi, Rääk­ky­läs­sä sama asia on hy­väl­lä mal­lil­la, mut­ta kau­pun­kis­ta­tuk­sen omaa­val­la Ki­teel­lä on kult­tuu­rin sa­ral­la asia, joka kai­paa pi­kai­sia toi­mia.

Ne­ga­tii­vi­siin asi­oi­hin kes­kit­ty­vä me­di­am­me tun­tuu nä­ke­vän nuo­ret on­gel­ma­na ja hei­dän elä­män­sä täyn­nä huo­lia. Nuor­ten mie­len­ter­veys on ro­mah­ta­nut, säh­kö­tu­pa­koin­ti on rä­jäh­tä­mäs­sä kä­siin ja alai­käis­ten te­ke­mät ri­kok­set ja jopa mur­hat ovat viik­ko­ja klik­ki­ot­sik­koi­na.

Ni­mis­mies­ten vi­rat lak­kau­tet­tiin vuo­den 1996 kih­la­kun­tau­u­dis­tuk­ses­sa. Hei­dän toi­men­sa ja­et­tiin po­lii­si­pääl­li­kön, vou­din ja kih­la­kun­nan­syyt­tä­jän teh­tä­viin. Työ­pai­kat ka­to­si­vat maa­lais­pi­tä­jis­tä. Käy­tän­nös­sä uu­si teh­tä­vän­ja­ko on joh­ta­nut ti­lan­tee­seen, et­tei­vät maa­seu­dul­la asu­vat saa enää po­lii­sin pal­ve­lu­ja. Har­va-alu­eel­la asu­va koh­taa po­lii­sin ai­no­as­taan saa­des­saan rike- tai yli­no­peus­sa­kon hil­jai­ses­ti lii­ken­nöi­dyl­lä tiel­lä.

Ve­to­am­me Tei­hin suo­ma­lai­sen ruo­ka­ket­jun kes­tä­vyy­den, ruo­ka­tur­van ja tuo­tan­to­e­läin­ten hy­vin­voin­nin ni­mis­sä, jot­ta tans­ka­lai­nen pos­su ei syr­jäy­tä suo­ma­lais­ta pos­sua S-ket­jun myy­mä­löis­sä.

Pe­sä­pal­lo on vuo­si­kym­me­nien ajan kuu­lu­nut oleel­li­se­na osa­na Ki­teen ja koko Kes­ki-Kar­ja­lan ke­sään. Poik­keus­ta ei tee tä­mä­kään vuo­si. Mi­tä­pä muu­ta­kaan voi to­de­ta, kun vil­kai­see Ki­teen Pal­lon al­ka­neen kau­den ot­te­luoh­jel­maa.

Tun­net­tu to­si­a­sia on, et­tä luon­non­tuot­teis­ta jää ny­ky­ään iso osa hyö­dyn­tä­mät­tä. Sama pä­tee jär­viem­me tuot­ta­maan sa­toon. On tul­lut tun­ne, ke­hi­tys on ai­na­kin ka­las­tuk­sen osal­ta me­nos­sa huo­noon suun­taan.

Tä­män Koti-Kar­ja­lan tee­ma­na on viih­tyi­sä koti. Leh­teä suun­ni­tel­ta­es­sa toi­mi­tuk­ses­sa vit­sail­tiin, et­tä esi­tel­lään sii­nä mi­nun Ki­teen asun­to­ni. Tuos­sa kak­ko­sa­sun­nos­sa­ni – si­nän­sä viih­tyi­säs­sä kak­si­os­sa – oli ni­mit­täin tuol­loin si­sus­tuk­se­na muu­ta­man pik­ku­e­si­neen li­säk­si kak­si pat­jaa, kak­si tuo­lia ja kak­si lamp­pua. Mat­to­ja oli nel­jä. Sei­näl­le olin ha­ke­nut pai­kal­li­sel­ta kirp­pu­to­ril­ta pah­vi­sen Raa­ma­tun ope­tus­tau­lun Joo­sef ja hä­nen vel­jen­sä.

Siun so­tes­sa on aloi­tet­tu pal­ve­lust­ra­te­gi­an toi­meen­pa­no. Pe­rus­ta­sol­la stra­te­gia pe­rus­tuu seit­se­mään laa­jan pal­ve­lun sote-ase­maan, joi­hin pal­ve­lu­ja kes­ki­te­tään. Sa­mal­la lak­kau­te­taan ter­vey­sa­se­mia ym­pä­röi­vis­tä kun­nis­ta. Nämä kor­va­taan liik­ku­vil­la pal­ve­luil­la pää­o­sin kiin­teis­sä toi­mi­pis­teis­sä.

Toh­ma­jär­ven Tee­ri­suol­le ha­e­taan uut­ta lu­paa tur­peen nos­toon. Ha­ki­ja­na on en­ti­nen Vapo Oy uu­del­ta ni­mel­tään Ne­o­va Oy. Suun­ni­tel­lun tuo­tan­to­a­lu­een va­lu­ma­ve­det oli­si tar­koi­tus joh­taa Toh­ma­jär­ven Pei­jon­nie­men­lah­teen. Kui­va­tus­ve­sien kuor­mi­tuk­sen vä­hen­tä­mi­sek­si käy­tös­sä oli­si mm. las­keu­tu­sal­tai­ta ja pin­ta­va­lu­tus­kent­tä. Ha­ki­ja on teh­nyt vai­ku­tu­sar­vi­on, jon­ka mu­kaan va­lu­ma­ve­sil­lä ei oli­si vai­ku­tus­ta Pei­jon­nie­men­lah­den ve­den laa­tuun.

Lap­si­a­si­a­val­tuu­tet­tu Eli­na Pek­ka­ri­nen vie­rai­li Toh­ma­jär­vel­lä hel­mi­kuus­sa ta­paa­mas­sa lap­sia, nuo­ria sekä hei­dän kans­saan työs­ken­te­le­viä ai­kui­sia. Käyn­nil­lään Pek­ka­ri­nen ko­ros­ti Itä-Suo­men ke­hit­tä­mi­seen pa­nos­ta­mi­sen mer­ki­tys­tä las­ten ja nuor­ten kan­nal­ta. Hä­nen mie­les­tään kyse on ar­vo­va­lin­nois­ta, jot­ka vai­kut­ta­vat las­ten ja nuor­ten elä­mään. Vai­ku­tus­ten voi ar­vi­oi­da ole­van vä­lit­tö­miä ja vä­lil­li­siä, heti konk­re­ti­soi­tu­via tai ai­ko­jen pääs­tä näyt­täy­ty­viä.

Suo­meen on juu­ri saa­tu ai­kaan his­to­ri­al­li­sen suu­ri sote-uu­dis­tus. Vuon­na 1972 Suo­mes­sa teh­tiin edel­li­nen suu­ri sote-uu­dis­tus, kun Kan­san­ter­veys­lain myö­tä moni asia muut­tui. Tuol­loin vä­ki­mää­rään näh­den Suo­mes­sa oli lää­kä­rei­tä vä­hem­män kuin muu­al­la Eu­roo­pas­sa ja var­sin­kin mie­het kuo­li­vat en­nen ai­ko­jaan. Myös nyt teh­dyl­lä uu­dis­tuk­sel­la oli tar­koi­tus vah­vis­taa lä­hi­pal­ve­lui­ta ja kan­san­ter­veyt­tä.