Ki­teen mä­ki­hyp­py­kes­kus­ta on ke­hi­tet­ty vii­meis­ten vuo­sien ai­ka­na lu­kui­sil­la eri toi­men­pi­teil­lä ai­em­paa pa­rem­paan suun­taan. Täl­lä het­kel­lä kes­kus kat­taa seit­se­män mä­ki­hyp­py­mä­keä ju­ni­o­rei­den kan­nal­ta erit­täin hy­väl­lä por­ras­tuk­sel­la toi­siin­sa.

EU:n uu­den ra­hoi­tus­kau­den 2028–2034 val­mis­te­lu ja neu­vot­te­lut ovat par­hail­laan käyn­nis­sä. EU:n alue- ja ra­ken­ne­po­li­tii­kan ta­voit­tee­na pi­tää ol­la edel­leen alu­ei­den vä­lis­ten ke­hi­tys- ja hy­vin­voin­tie­ro­jen ta­saa­mi­nen ja uni­o­nin sekä sen jä­sen­mai­den kes­tä­vän kas­vu ja kil­pai­lu­ky­vyn var­mis­ta­mi­nen.

Pa­lo­kin voi­ma­lai­tok­sen pur­ka­mi­nen on nyt kuu­ma asia. Var­sin ou­toa on, et­tä Poh­jois-Kar­ja­lan säh­kön omis­ta­maa voi­ma­lai­tos­ta ol­laan myy­mäs­sä ul­ko­puo­lis­ten toi­mi­joi­den voi­min. Osa­keyh­ti­ös­sä yh­ti­ö­tä edus­ta­vat toi­mi­tus­joh­ta­ja sekä hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­ja. Heil­lä on lail­li­nen oi­keus toi­mia yh­ti­ön puo­les­ta.

Käym­me vas­ti­ne­kir­joi­tuk­ses­sam­me läpi hyp­py­ri­mä­en alas­tu­lo­rin­teen re­mon­tin suun­nit­te­lu- ja to­teu­tusp­ro­ses­sin. Meil­lä ei ole suo­ra­nais­ta tar­vet­ta vas­ta­ta Timo Aal­lon esit­tä­mään kri­tiik­kiin, pi­kem­min­kin ha­lu­am­me ku­va­ta pro­ses­sin sel­lai­se­na kuin se kau­pun­gin toi­mi­joi­den do­ku­men­toi­ma­na näyt­täy­tyi.

1980-lu­vun lo­pul­la, noin 11-vuo­ti­aa­na, tu­tus­tuin pöy­tä­roo­li­pe­lei­hin. Nii­den pe­laa­mi­nen oli mie­les­tä­ni pa­ras­ta, mitä elä­mäs­sä pys­tyi te­ke­mään. Tuon ikäi­se­nä eri­lai­set fan­ta­si­a­ro­maa­nit, ku­ten Taru sor­mus­ten her­ras­ta, Ho­bit­ti ja Maa­me­ren ta­ri­nat oli­vat mi­nul­le hy­vin tär­kei­tä. Roo­li­pe­lit oli­vat niil­le jat­ku­mo, ikään kuin kir­ja, jos­sa saat­toi it­se ol­la pää­hen­ki­lö. Tun­tui us­ko­mat­to­mal­ta, et­tä ko­ko­nai­seen maa­il­maan pää­si si­sään vain käyt­tä­mäl­lä mie­li­ku­vi­tus­taan. Muis­tan jopa ih­me­tel­lee­ni ka­ve­reil­le­ni ää­neen, mitä ikäi­sem­me lap­set oli­vat teh­neet va­paa-ajal­laan en­nen kuin roo­li­pe­le­jä oli kek­sit­ty.

Suo­mes­sa pu­hu­taan pal­jon vä­es­tön ikään­ty­mi­ses­tä ja muis­ti­sai­rauk­sien li­sään­ty­mi­ses­tä. Vä­hem­mäl­le huo­mi­ol­le jää kui­ten­kin ryh­mä, jon­ka elä­mä py­säh­tyy usein kaik­kein yl­lät­tä­vim­min; työ­i­käi­set muis­ti­sai­raat.

Kii­tos edel­li­sel­le Ki­teen kau­pun­gin­val­tuus­tol­le yk­si­mie­li­ses­tä pää­tök­ses­tä myön­tää mää­rä­ra­ha hyp­py­ri­mä­en kun­nos­tuk­seen. Yli 40 vuot­ta van­ha mäki oli jo pe­rus­kun­nos­tuk­sen tar­pees­sa.

Pank­ki­pal­ve­lut ovat mo­nel­le ikäih­mi­sel­le kes­kei­nen osa ar­jen su­ju­vuut­ta ja ta­lou­del­lis­ta tur­val­li­suut­ta. Saam­me pa­lau­tet­ta ikäih­mi­sil­tä ja hei­dän omai­sil­taan sään­nöl­li­ses­ti, ja pi­däm­me sitä ar­vok­kaa­na. Moni käyt­tää di­gi­pal­ve­lu­ja su­ju­vas­ti, mut­ta sa­mal­la on asi­ak­kai­ta ja pal­ve­lu­tar­pei­ta, jois­sa hen­ki­lö­koh­tai­nen pal­ve­lu on vält­tä­mä­tön­tä.

Tämä on avoin sekä jul­ki­nen kir­je Teil­le ja joh­tok­laa­nil­le. Toi­von myös vas­taus­ta avoi­mes­ti sekä jul­ki­ses­ti. Olen noin 5 vuot­ta ol­lut nä­ke­mäs­sä ja ko­ke­mas­sa ns. ”pal­ve­lu­jen” muu­tok­sen. Van­hem­pie­ni edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tu­na tu­tus­tuin hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti ky­sei­sen pan­kin ”pal­ve­lu­jen” ala­sa­joon.

So­si­aa­li- ja ter­veys­jär­jes­tö­jen avus­tus­kes­kus (STEA) jul­kai­si maa­nan­tai­na 15.6. lin­jauk­set avus­tuk­sis­ta vuo­del­le 2027. So­si­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­ri Wil­le Ryd­ma­nin päät­tä­mät lin­jauk­set ovat Poh­jois-Kar­ja­lan Se­tan ja poh­jois­kar­ja­lais­ten sa­teen­kaa­ri-ih­mis­ten nä­kö­kul­mas­ta jär­kyt­tä­viä. Ryd­ma­nin pää­tök­sel­lä py­ri­tään aja­maan alas vä­hem­mis­tö­jär­jes­tö­jen toi­min­taa ja hei­kom­mas­sa ase­mas­sa ole­vien hy­vin­voin­tia ja oi­keuk­sia edis­tä­vää työ­tä.

Eläm­me kan­sain­vä­li­ses­sä kil­pai­lus­sa maa­il­man par­hais­ta osaa­jis­ta ja me­nes­ty­vis­tä yri­tyk­sis­tä. Maa­han­muut­to ja maas­ta­muut­to ovat seik­ko­ja, joi­hin vai­kut­taa yri­tys­ten me­nes­tys ja mak­su­ky­ky sekä se, pal­jon­ko osaa­ja saa tuot­toa pa­nok­sel­leen. Suo­raan sa­not­tu­na pal­jon­ko työs­tä jää ra­haa kä­teen elä­mi­seen ja sääs­tä­mi­seen.

De­mok­ra­tia ei to­teu­du sil­lä, et­tä ko­kous pi­de­tään ja pää­tök­set nui­ji­taan. Se to­teu­tuu, kun pää­tös­ten pe­rus­teet ava­taan, vai­ku­tuk­sis­ta kes­kus­tel­laan ja val­tuu­tet­tu­jen ky­sy­myk­siin vas­ta­taan.

Vii­me viik­koi­na ol­lut usei­ta kir­joi­tuk­sia kos­kien lii­kun­ta­suo­si­tuk­sia ja lii­kun­nan ter­veys­vai­ku­tuk­sia. Lää­kä­ri­lii­ton (Kar­ja­lai­nen 7.6.2026) mu­kaan jo vä­häi­nen lii­kun­ta vä­hen­tää osal­taan ma­sen­nu­soi­rei­ta niin lap­sil­la, nuo­ril­la kuin ai­kui­sil­la­kin. Väi­tös­tut­ki­ja Juu­so Jus­si­lan mu­kaan lii­kun­ta vä­hen­si stres­siä, ma­sen­nus- ja ah­dis­tu­mi­soi­rei­ta, li­sä­si op­pi­mis­ky­kyä, kes­kit­ty­mis­tä ja työ­muis­tia. Kiin­ni­tin huo­mi­o­ta myös uu­teen Käy­pä- hoi­to­suo­si­tuk­seen, jos­sa ker­rot­tiin, et­tä 7000 as­kel­ta päi­väs­sä tuo ter­veys­hyö­tyä.

Hal­li­tuk­sen sak­sien viu­hu­es­sa ja lap­si­per­he­köy­hyy­den kas­va­es­sa ko­ros­tu­vat ma­ta­lan kyn­nyk­sen pal­ve­lut, joi­ta esi­mer­kik­si MLL:n pai­kal­li­syh­dis­tyk­set to­teut­ta­vat. Mi­ten pal­jon iloa tuo­vat­kaan per­he­kah­vi­las­sa rau­has­sa nau­tit­tu kup­pi kah­via, per­he­lii­kun­nas­sa nau­ruun kään­ty­vät las­ten suut tai ta­pah­tu­mis­sa koh­da­tut ver­tai­set – pie­net suu­ret asi­at, jot­ka nou­se­vat eri­tyi­ses­ti täl­lai­si­na ai­koi­na ar­voon ar­vaa­mat­to­maan. Pel­käs­tään va­paa­eh­tois­voi­min ei näi­tä­kään toi­min­to­ja voi­da kui­ten­kaan jär­jes­tää, jo­ten hal­li­tuk­sen jär­jes­tö­kent­tään koh­dis­ta­mat leik­kauk­set huo­let­ta­vat laa­jas­ti ihan syys­tä.

Poh­jois-Kar­ja­lan hy­vin­voin­ti­a­lu­een vuo­den 2025 ti­li­kau­den tu­los oli 11,7 mil­joo­naa eu­roa yli­jää­mäi­nen. Ky­sees­sä oli en­sim­mäi­nen yli­jää­mäi­nen vuo­si hy­vin­voin­ti­a­lu­een his­to­ri­as­sa. Tu­los ei kui­ten­kaan syn­ty­nyt hel­pos­ti ei­kä kyse ole mis­tään yli­mää­räi­ses­tä ra­has­ta, vaan mää­rä­tie­toi­ses­ta ta­lou­den ta­sa­pai­not­ta­mi­ses­ta vai­kei­den pää­tös­ten kaut­ta.

Poh­jois-Kar­ja­lan työl­li­syy­sa­lue on Poh­jois-Kar­ja­lan kun­tien yh­tei­nen ko­ko­nai­suus, jos­sa kun­nat vas­taa­vat la­ki­sää­tei­ses­ti työl­li­syys­pal­ve­luis­ta TE-uu­dis­tuk­sen jäl­keen, Jo­en­suun toi­mies­sa vas­tuu­kun­ta­na. Toi­min­taa oh­jaa po­liit­ti­ses­ti työl­li­syy­sa­lu­een lau­ta­kun­ta. Uu­dis­tus tar­koit­taa, et­tä työl­li­syys­pää­tök­set teh­dään lä­hem­pä­nä kun­ta­lai­sia ja pal­ve­lut to­teu­te­taan pai­kal­li­ses­ti, myös Ki­teel­lä, maa­kun­nal­li­ses­ti so­vit­tu­jen pe­li­sään­tö­jen mu­kai­ses­ti.

Ri­ve­ri­an am­ma­til­li­sen kou­lu­tuk­sen toi­min­na­noh­jauk­sen ko­kei­lu­so­pi­mus on he­rät­tä­nyt ai­heel­lis­ta huol­ta ym­pä­ri maa­kun­taa. Pel­ko­na on, et­tä kou­lu­tus kes­kit­tyy. Pel­ko juon­taa juu­ren­sa mi­nis­te­ri­ön kans­sa teh­tyyn so­pi­muk­seen, jos­sa pu­hu­taan pääl­lek­käis­ten kou­lu­tu­sa­lo­jen kar­si­mi­ses­ta. Huo­le­na on, et­tä kou­lu­tus­ta kes­ki­te­tään tu­le­vai­suu­des­sa yhä enem­män Jo­en­suu­hun ja pie­nem­pien paik­ka­kun­tien mah­dol­li­suu­det ka­ven­tu­vat.

Äi­tien­päi­vä on jo ta­ka­na­päin, mut­ta kun on äi­ti, niin ai­hei­ta kir­joit­ta­mi­sel­le löy­tyy run­saas­ti. On niin ar­kis­ta elä­mää kuin juh­la­het­ki­ä­kin ja ko­et­ta­vien tun­tei­den kir­jo muun­nel­mi­neen on val­ta­va.

Kou­lu­jen päät­tä­jäis­vii­kon­lop­pu ja ke­sä­lo­mat lä­hes­ty­vät. Moni nuo­ri ko­kee yhä so­si­aa­lis­ta pai­net­ta al­ko­ho­lin juo­mi­sen suh­teen, ja osal­le nuo­ris­ta juh­lin­taan kuu­luu al­ko­ho­li. Näi­nä het­ki­nä moni van­hem­pi py­säh­tyy sa­man ky­sy­myk­sen ää­rel­le: pi­täi­si­kö nuo­rel­le hank­kia al­ko­ho­lia it­se, jot­ta ti­lan­ne py­syi­si hal­lin­nas­sa?

Jou­duin tah­to­mat­ta­ni seu­raa­maan sun­nun­tai-il­ta­na, 17.5. Toh­ma­jär­ven Ke­mien kes­kus­tas­sa si­jait­se­van Kun­nal­lis­ta­lon edus­tan ta­pah­tu­mia. Te­ras­sil­le aset­tau­tu­nut vii­den pie­nen lap­sen jouk­ko huu­te­li ohi­kul­ki­joil­le kä­sit­tä­mät­tö­män ra­sis­ti­sia sol­vauk­sia te­räs­tet­ty­nä laa­jal­la ki­ro­sa­no­jen va­li­koi­mal­la. Ta­pah­tu­ma oli häm­men­tä­vä eten­kin osal­lis­ten nuo­ren iän huo­mi­oon ot­ta­en.

Me­neil­lään ole­van val­tuus­to­kau­den kun­tast­ra­te­gi­at val­mis­tui­vat Kes­ki-Kar­ja­lan kun­tien val­tuus­to­jen hy­väk­syt­tä­väk­si maa­lis-huh­ti­kuus­sa. Ky­sees­sä­hän on val­tuus­to­kau­den tär­kein asi­a­kir­ja: Val­tuus­to­jen tu­lee ai­na pää­tök­siä teh­des­sään kat­soa tu­ke­vat­ko ne stra­te­gi­an to­teu­tu­mis­ta.

Ran­ta­kent­tä sai tänä ke­vää­nä mai­net­ta ja kun­ni­aa, kun nel­jä Su­per­pe­sik­sen pe­lin­joh­ta­jaa ni­me­si sen tun­nel­mal­li­sim­mak­si pe­si­sa­ree­nak­si. Toi­sek­si rank­kauk­ses­sa si­joit­tui Vim­pe­lin Saa­ri­kent­tä ja kol­man­nek­si Man­se PP:n ko­ti­a­ree­na Kau­pin pe­sä­pal­los­ta­di­on.

Ikä-ih­mis­ten hoi­vas­sa on tär­kein­tä tur­val­li­suus ja se­ni­o­rien ko­ko­nais­val­tai­nen huo­mi­oi­mi­nen. Tä­män mah­dol­lis­taa kii­ree­tön pal­ve­lu ja ai­to vä­lit­tä­vä läs­nä­o­lo. Mie­les­tä­ni hoi­va ja jär­jes­tö­työ on kuin yh­tä puu­ta, jär­jes­tö­työ­tä seu­ra-alal­la­kin vuo­si­kym­me­net teh­nee­nä.

Hal­li­tuk­sen ke­hys­rii­hes­sä pää­te­tyt sote-jär­jes­tö­jen avus­tus­leik­kauk­set osu­vat suo­raan ken­täl­lä teh­tä­vään työ­hön. Kyse ei ole en­si­si­jai­ses­ti hal­lin­nos­ta, vaan ma­ta­lan kyn­nyk­sen tu­es­ta, jota lap­set, nuo­ret ja per­heet saa­vat ar­jes­saan en­nen kuin huo­li kas­vaa krii­sik­si.

Äi­tien­päi­vän al­la on hyvä py­säh­tyä poh­ti­maan, mitä äi­tiys nyky-Suo­mes­sa oi­ke­as­taan on. Äi­tiy­den voi­ma ei pii­le suu­ris­sa pu­heis­sa, vaan en­nen kaik­kea jo­ka­päi­väi­sis­sä te­ois­sa. Lap­si on tark­ka ha­vain­noi­ja, joka op­pii enem­män sii­tä, mitä hän nä­kee, kuin sii­tä, mitä hä­nel­le sa­no­taan.

Poh­jois-Kar­ja­lan yri­tys­sek­to­rin lii­ke­vaih­don kas­vu kiih­tyi vuo­den 2025 lop­pua koh­ti ja ki­rit­ti vuo­den ko­ko­nai­suu­des­saan niu­kas­ti 0,6 pro­sent­tia plus­san puo­lel­le. Tu­los tyy­dyt­tää, kun kak­si edel­lis­tä vuot­ta jäi­vät pak­ka­sel­le. Koko maan 2,2 pro­sen­tin kas­vu­vauh­dis­sa maa­kun­tam­me ei kui­ten­kaan kes­tä­nyt.

Se­la­sin no­pe­as­ti ja suu­rel­la mie­len­kiin­nol­la uut­ta Rääk­ky­län kun­nan his­to­ri­a­kir­jaa "Pi­tä­jä ve­sien ää­rel­lä"/Pert­tu Kaup­pi­nen ja sil­mään osui heti se­los­tus ta­pah­tu­mien ku­lus­ta kos­kien ns. va­lo­piu­ha­kaup­paa. Iso asia on kir­jas­sa ker­rot­tu hy­vin yk­si­sil­mäi­ses­ti, al­le­kir­joit­ta­neen liit­tää ta­pah­tu­maan yk­si lau­se "Muu­ta­mien kun­ta­lais­ten va­li­tet­tua asi­as­ta hal­lin­to-oi­keu­teen, pää­tös­tä ei voi­tu lait­taa to­teen". Mie­les­tä­ni kun­nan ja Poh­jois-Kar­ja­lan tie­to­verk­ko-osuus­kun­nan vä­lis­tä kaup­paa oli­si ol­lut syy­tä ava­ta kir­jas­sa laa­jem­min, jopa hen­ki­lö­ta­sol­la. Nyt mah­dol­li­suus va­lo­piu­ha­kau­pan ruu­mii­na­vauk­seen lie­nee me­ne­tet­ty ikui­sik­si ajoik­si. Hin­ta to­teu­tu­mat­to­mal­le­kin kau­pal­le on ol­lut kova, ml. met­sä­mai­den myyn­ti. It­sel­lä­ni ei oli­si ol­lut mi­tään sitä vas­taan, et­tä ni­me­ni oli­si jul­kais­tu va­li­tuk­sen te­ki­jä­nä. Te­ki­sin sa­man tänä päi­vä­nä uu­del­leen. Kos­ka Rääk­ky­län kun­nal­la ei ol­lut mi­tään syy­tä/oi­keut­ta mak­sat­taa yh­den yri­tyk­sen epä­on­nis­tu­neen lii­ke­toi­min­nan seu­raa­muk­sia kai­kil­la kun­ta­lai­sil­la. Vai oli­ko?

Van­ha suo­ma­lai­nen sa­nan­las­ku, "Ke­vät keik­ku­en tu­le­vi, suvi suu­ta vää­ris­tel­len" ku­vaa en­nus­tei­den mu­kaan hy­vin ke­vään ja ke­sän ete­ne­mis­tä tu­le­vil­la vii­koil­la. Mo­nil­la odo­tuk­set ovat tänä ke­vää­nä to­sin ol­leet lii­an po­si­tii­vi­set lu­mien ai­kai­sen su­la­mi­sen ja jär­vien jäi­den­läh­dön ta­kia. Ta­ka­tal­ves­ta ale­tiin pu­hua jo maa­lis­kuus­sa, jon­ka pi­täi­si ol­la pa­ras­ta ke­vät­tal­vea hoh­ta­vi­ne han­ki­neen.

Hy­vin­voin­ti­a­lu­euu­dis­tuk­sen (so­teu­u­dis­tus) ta­voit­tee­na oli tur­va­ta yh­den­ver­tai­set, laa­duk­kaat ja saa­vu­tet­ta­vat so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lut sekä pe­las­tus­toi­mi koko maas­sa. Aloit­ta­es­sa­ni alu­e­val­tuu­tet­tu­na us­koin kir­ka­sot­sai­ses­ti, et­tä py­rim­me ja pys­tym­me tuot­ta­maan so­si­aa­li- ja pe­rus­ter­vey­den­huol­lon riit­tä­vät pal­ve­lut lä­hi­pal­ve­lui­na ja pa­ran­nam­me hoi­toon pää­syä.

Tä­män Koti-Kar­ja­lan tee­ma­na on ra­ken­na, re­mon­toi ja si­sus­ta. Omat ko­ke­muk­se­ni kah­des­ta en­sim­mäi­ses­tä ra­joit­tu­vat lä­hin­nä lap­suu­tee­ni 1980-lu­vul­le, jol­loin van­hem­pa­ni pe­rus­kor­ja­si­vat yh­des­sä sil­lois­ten naa­pu­rei­dem­me kans­sa ko­tim­me, 1950-lu­vul­la ra­ken­ne­tun pa­ri­ta­lon. Muis­tan, et­tä van­hem­piem­me kan­ta­va­na aja­tuk­se­na pro­jek­tin suh­teen oli, et­tä kaik­ki yli­mää­räi­set sei­nät pu­ret­tai­siin. Meil­lä oli ne­li­hen­ki­nen per­he ja ko­tiim­me ha­lut­tiin li­sää ti­laa.

Olen suu­ri Ava­ra luon­to-oh­jel­man fani, ja lä­hin­nä sen eläin­maa­il­man. Kat­soin sitä jo lap­se­na, usein ukin kans­sa lau­an­tai-il­to­jen sau­nan jäl­keen ja ih­me­tel­tä­vää riit­ti. Ny­kyi­sin kat­son oh­jel­maa puo­li­so­ni kans­sa, joka pi­tää sii­tä vä­hin­tään­kin yh­tä pal­jon. Lap­se­na jak­sot kat­sot­tiin te­le­vi­si­os­ta sitä mu­kaa kuin nii­tä tuli. Nyt Yle Aree­nan suo­ra­tois­to­pal­ve­lun kaut­ta kat­sot­tu­na voi vä­hän va­li­koi­da ja usein Poh­jois­mai­den luon­toon liit­ty­vät jak­sot jää­vät her­käs­ti ek­soot­ti­sim­pien mai­den jal­koi­hin.

Kar­ja­lai­sen uu­ti­nen “Suo­ma­lai­set kul­ke­vat en­tis­tä use­am­min tak­sil­la hoi­toon” pal­jas­taa py­säyt­tä­vän ase­tel­man. Poh­jois-Kar­ja­las­sa Ke­lan mat­ka­kor­vauk­sia mak­se­taan asu­kas­ta koh­den maan kär­ki­ta­soa. Se ker­too suo­raan sii­tä, et­tä pal­ve­lu­jen kes­kit­tä­mi­sel­lä on kova ja yhä kas­va­va hin­ta.

Yh­teis­kun­nas­sam­me omais­hoi­ta­jat te­ke­vät ää­rim­mäi­sen ar­vo­kas­ta työ­tä, työ on usein ym­pä­ri­vuo­ro­kau­tis­ta ja jo­ka­päi­väis­tä, nä­ky­mä­tön­tä huo­leh­ti­mis­ta ja hoi­vaa­mis­ta.

Suun­ni­tel­lut so­te­jär­jes­töi­hin koh­dis­tu­vat avus­tus­leik­kauk­set nä­kyi­si­vät konk­reet­ti­ses­ti myös mei­dän alu­eel­lam­me. Kuu­lo­yh­dis­tys­ten tar­jo­a­ma tuki, neu­von­ta ja ver­tais­toi­min­ta ovat mo­nel­le kuu­lo­vam­mai­sel­le kor­vaa­ma­ton osa ar­kea, eri­tyi­ses­ti alu­eil­la, mis­sä jul­ki­sia pal­ve­lu­ja on ra­jal­li­ses­ti saa­ta­vil­la.

Kar­ja­lan Py­hä­jär­ven jääl­le pu­don­nut droo­ni sai ai­kaan pai­kan­nuk­sen se­ka­mels­kan. Mil­loin droo­ni oli me­di­an mu­kaan Pa­rik­ka­lan Py­hä­jär­vel­lä, mil­loin ai­ka lä­hel­lä Ki­teen kes­kus­taa.

Maa­seu­dun il­mi­öt kyt­key­ty­vät suo­raan kan­san­ta­lou­teen, huol­to­var­muu­teen, puh­taa­seen siir­ty­mään ja alu­eel­li­seen tasa-ar­voon. Help­po sa­noa kun maa­seu­tu toi­mii, niin koko Suo­mi­kin toi­mii.

Fyy­sis­tä työ­tä te­ke­vä­nä ja ak­tii­vis­ta va­paa-ai­kaa elä­vä­nä mi­nun on jos­kus ol­lut vai­kea aset­tua aloil­le­ni. Yl­lät­tä­en löy­sin rat­kai­suk­si pleik­ka­rin pe­laa­mi­sen.

Tä­män päi­vän Koti-Kar­ja­las­sa ei ole ap­ril­li­jut­tua. Jos mie­les­tän­ne joku tä­män leh­den jut­tu tun­tuu ap­ril­li­pi­lal­ta ja sii­nä an­net­tu tie­to ei pidä paik­kaan­sa, tar­koi­tuk­sel­la em­me ole sitä teh­neet.

Tämä asia kos­kee jo­kais­ta poh­jois­kar­ja­lais­ta. Se nä­kyy en­sin säh­kö­las­kus­sa ja lo­pul­ta myös kun­nan ar­jes­sa: pal­ve­luis­sa, in­ves­toin­neis­sa ja ve­ro­pai­nees­sa. PKS:n säh­kön­siir­toa ei voi kil­pai­lut­taa. Kun siir­to­hin­ta nou­see, kun­ta­lai­nen mak­saa. PKS on kui­ten­kin pää­o­sin kun­tien omis­ta­ma yh­tiö. Sik­si on täy­sin oi­keu­tet­tua ky­syä: pa­laa­ko kun­ta­lai­sen mak­sa­ma raha kun­nil­le vai jää­kö se yh­ti­ön si­sään?

"Edis­tää ja yl­lä­pi­tää vä­es­tön ter­veyt­tä. Ka­ven­taa vä­es­tö­ryh­mien vä­li­siä ter­vey­se­ro­ja. To­teut­taa vä­es­tön tar­vit­se­mien pal­ve­lu­jen yh­den­ver­tais­ta saa­ta­vuut­ta. Vah­vis­taa ter­vey­den­huol­lon pal­ve­lu­jen asi­a­kas­kes­kei­syyt­tä."

Ki­teen Eläk­keen­saa­jat ry vas­tus­taa suun­ni­tel­mia lak­kaut­taa Ki­teen Po­lii­sin­toi­mi­pis­te, lu­pa­pal­ve­lut ja Oi­keus­pal­ve­lu­vi­ras­ton toi­mi­pis­te. Nämä pal­ve­lut ovat vält­tä­mät­tö­miä alu­eem­me tur­val­li­suu­den, oi­keus­tur­van ja ar­jen su­ju­vuu­den kan­nal­ta.

Hy­vin­voin­ti­val­tio lu­paa hoi­vaa, tur­vaa ja huo­len­pi­toa. Se lu­paa, et­tä ku­kaan ei jää yk­sin sil­loin, kun voi­mat eh­ty­vät tai elä­mä mu­re­nee. Tämä lu­paus mi­ta­taan kaik­kein kirk­kaim­min sii­nä, mi­ten koh­te­lem­me ikään­ty­nei­tä – nii­tä, joi­den har­teil­le yh­teis­kun­ta on ai­ka­naan ra­ken­tu­nut. Kui­ten­kin ky­se­lyi­den tu­lok­set tuo­vat esiin, et­tä jopa kak­si kol­ma­so­saa suo­ma­lai­sis­ta ei luo­ta van­hus­ten hoi­don tur­val­li­suu­teen.

Oi­keus­pal­ve­lu­vi­ras­to on lak­kaut­ta­mas­sa toi­mi­pis­tei­tä alu­eel­tam­me ja li­säk­si Po­lii­si­hal­li­tuk­sen tu­le­viin toi­men­pi­tei­siin si­säl­tyy toi­mi­pis­tei­den vä­hen­tä­mi­nen si­ten et­tä hen­ki­lö­kun­ta siir­re­tään isom­piin yk­si­köi­hin ja reu­na-alu­eet hoi­de­taan siel­tä kä­sin.

So­si­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­ri on vä­läyt­tä­nyt mah­dol­li­sia huo­mat­ta­via li­sä­leik­kauk­sia so­si­aa­li- ja ter­veys­jär­jes­tö­jen val­ti­o­na­vus­tuk­siin. Jul­ki­sen ta­lou­den ta­sa­pai­not­ta­mi­nen on vält­tä­mä­tön­tä, mut­ta kei­not rat­kai­se­vat, syn­tyy­kö to­del­li­sia sääs­tö­jä vai pa­hoin­voin­tia ja li­sä­kus­tan­nuk­sia.

Kes­ki­ar­vo­jen mu­kaan maa­kun­tam­me hir­vi­kan­ta on lä­hes ta­voit­tei­den mu­kai­nen. Poh­jois-Kar­ja­las­sa mak­set­tiin kui­ten­kin vii­me vuon­na Suo­mes­sa kol­man­nek­si eni­ten hir­vi­tu­ho­kor­vauk­sia. Met­sä­no­mis­ta­jil­ta kuu­luu jat­ku­vas­ti vies­te­jä met­sien va­ka­vis­ta hir­vi­tu­hois­ta. Tut­ki­mus­ten mu­kaan maa­kun­tam­me met­sä­no­mis­ta­jat ovat koko maas­sa tyy­ty­mät­tö­mim­piä lii­an suu­reen hir­vi­kan­taan.

Kai­ken me tie­däm­me, niin myös­kin suu­rin osa suo­ma­lai­sis­ta eläk­keis­tä. On pie­niä, koh­tuul­li­sia ja köy­hyys­ris­ki kas­vaa iän myö­tä, eri­tyi­ses­ti nai­sil­la.

Alek­sis Ki­ven Seit­se­mäs­tä vel­jek­ses­tä tu­tus­sa koh­tauk­ses­sa po­jat tank­kaa­vat luk­ka­rin kou­lus­sa aak­ko­sia. Sa­nat al­ka­vat hah­mot­tua pik­ku­hil­jaa, ja se on suu­ri as­kel yh­teis­kun­nan hy­väk­syn­tään. Enää ei uh­kaa jal­ka­puu - ja nai­ma­kaup­po­ja­kin voi al­kaa suun­ni­tel­la.

Oli­pa an­ka­ra tal­vi. Eri­tyi­sen han­ka­lan sii­tä teki pa­lel­tu­nut ne­nä­ni, joka ei tun­tu­nut kes­tä­vän pa­rin mi­nuu­tin mat­kaa park­ki­pai­kal­ta lap­sen es­ka­riin. Tä­män vuok­si hiih­tä­mi­nen jäi yh­teen ker­taan ja lä­hes kaik­ki muut­kin tal­viul­koi­lu­haa­vee­ni to­teu­tu­mat­ta. Tun­tuu, kuin oli­sin viet­tä­nyt vii­mei­set pari kuu­kaut­ta si­sä­ti­lois­sa.

Met­säs­tys­seu­rat ovat tär­keä osa ky­lien toi­min­taa alu­eel­la. Mo­nil­la ky­lil­lä se ai­noa yh­dis­tys, jol­la voi sa­noa ole­van ak­tii­vis­ta toi­min­taa. Juu­ri nyt ky­lät kui­ten­kin tyh­je­ne­vät ko­vaa vauh­tia, ja niin vain käy myös met­säs­tys­seu­roil­le. Moni met­säs­tys­seu­ra käy juu­ri nyt tais­te­lua ole­mas­sa­o­los­taan, joh­to­kun­tiin ei tah­do saa­da toi­mi­joi­ta mil­lään. Ei­kä edes seu­ran alu­eel­la enää mo­nia ak­tii­ve­ja vai­ku­ta, jos niin on, saa yh­dis­tys on­ni­tel­la it­se­ään.