Pek­ka Puus­ti­nen kir­joit­ti täyt­tä asi­aa mie­li­pi­tees­sään 15.5. Kar­ja­lai­ses­sa. Ter­vey­sa­se­mien re­surs­sien mi­ni­moin­ti sääs­tö­mie­les­sä oli vir­he Siun so­tel­ta.

Maa­ta­lous­tuot­ta­jien ki­ris­ty­nees­tä ta­lou­del­li­ses­ta ti­lan­tees­ta ja jopa ah­din­gos­ta on pu­hut­tu pit­kään. Myös vil­je­li­jöi­den jak­sa­mi­sen on­gel­mis­ta on kir­joi­tet­tu eri me­di­ois­sa. Asia on nous­sut esil­le seu­ra­kun­nis­sa­kin, jois­sa maa­ta­lous­tuot­ta­jis­ta on tul­lut seu­ra­kun­tien di­a­ko­ni­as­sa uu­si koh­de­ryh­mä.

Jaak­ko Kil­pe­läi­nen ha­lu­si esit­tää Si­be­lius-Aka­te­mi­an pi­a­non­soi­ton C-tut­kin­non oh­jel­man myös ko­ti­seu­dul­laan, ja niin saim­me erää­nä ke­vä­til­ta­na Ki­tee­sa­lis­sa kuul­la run­saas­ti pi­a­no­mu­siik­kia.

Sai­maan­nor­pat elä­vät enim­mäk­seen pii­lot­te­le­vaa elä­mää, mut­ta ke­vääl­lä ja al­ku­ke­säs­tä nii­tä voi näh­dä köl­löt­te­le­mäs­sä au­rin­gon läm­mit­tä­mil­lä ran­ta­ki­vil­lä. Vaik­ka tämä ute­li­as eläin voi il­mes­tyä ka­la­ka­ve­rik­se­si, tal­vi­turk­kin­sa se ha­lu­aa vaih­taa il­man häi­ri­öi­tä.

Olen esim. vii­me ke­sä­nä ih­me­tel­lyt eri­lais­ten ta­pah­tu­mien pääl­lek­käi­syyt­tä. Sa­ma­na päi­vä­nä saat­taa ol­la kol­me­kin ti­lai­suut­ta, joi­hin mie­lel­lään osal­lis­tui­si.

Tal­ja oli si­dot­tu­na si­ni­sel­lä köy­del­lä puu­hun oman tie­ni var­rel­la. Pa­lau­ta tal­ja köy­si­neen sa­maan paik­kaan, mis­tä otit.

Me­nin maa­nan­tai­seen val­tuus­ton­ko­kouk­seen avoi­min mie­lin. Ri­vi­val­tuu­tet­tu­na mi­nul­la oli hy­vin vä­hän taus­ta­tie­toa ha­ki­jois­ta, kuu­lo­pu­hei­ta lu­kuun ot­ta­mat­ta...

”Siun sote nos­ti kor­keim­pien joh­ta­jien palk­ko­ja mää­rä­ai­kai­ses­ti 10 pro­sen­til­la” ot­si­koi sa­no­ma­leh­ti Kar­ja­lai­nen 1.4. Ajat­te­lin en­sin, et­tä ap­ril­la­taan va­ka­val­la asi­al­la. Ei ol­lut ap­ril­lia, vaan to­ti­sin­ta tot­ta.

Vaik­ka lun­ta sa­taa joka toi­nen päi­vä, ka­len­te­rin mu­kaan ke­vät kui­ten­kin koit­taa. Joka vuo­si tämä vuo­de­nai­ka tar­koit­taa nuo­ril­le jän­nit­tä­viä het­kiä, kun ha­e­taan opis­ke­lu­paik­kaa ja ke­sä­töi­tä. Yh­teis­ha­ku on jo ohi, ja kor­ke­a­kou­lui­hin ha­ke­neet val­mis­tau­tu­vat jo täyt­tä hä­kää pää­sy­ko­kei­siin tai rus­taa­vat va­lin­ta­ko­kei­den teh­tä­viä il­ta­puh­tei­naan. Osa odot­taa jän­nit­ty­nee­nä tie­toa yli­op­pi­las­kir­joi­tus­ten tu­lok­sis­ta, osa kiin­ni­tys­tä en­sim­mäi­seen oi­ke­aan työ­paik­kaan vas­ta­val­mis­tu­nee­na am­mat­ti­lai­se­na. Pe­ru­so­pin­ton­sa päät­tä­neil­lä­kin voi ol­la vie­lä epä­tie­toi­suut­ta sii­tä, mikä tu­lee ole­maan toi­sen as­teen opin­to­jen suo­ri­tus­paik­ka tai opin­to­lin­ja.

Par­hail­laan uu­det alu­e­val­tuu­te­tut val­mis­tau­tu­vat hy­vin­voin­ti­a­lu­een­sa pal­ve­lust­ra­te­gi­an luo­mi­seen. Se on val­tuus­to­kau­den tär­kein teh­tä­vä, kos­ka pal­ve­lust­ra­te­gi­as­sa mää­ri­tel­lään, kuin­ka hy­vin­voin­ti­a­lu­een pal­ve­lut tuo­te­taan.

Kuin­ka mo­nes­ti olet tör­män­nyt eri­lai­siin lau­sah­duk­siin pa­rem­mas­ta huo­mi­ses­ta? Elä­mä ko­et­te­lee, on­nek­si huo­men­na on pa­rem­pi päi­vä. Jos ei huo­men­na, niin joku kau­nis päi­vä elä­mä voit­taa. Se on si­nus­ta kiin­ni, olet sen ar­voi­nen.

Ny­kyi­sin ei voi pu­hua enää vain ke­sä­a­suk­kais­ta vaan oi­ke­am­pi ter­mi ovat ym­pä­ri­vuo­ti­set va­paa-ajan asuk­kaat.

Ku­lu­va tal­vi on ol­lut pit­kä ja pak­su­lu­mi­nen. Tääl­lä Värt­si­läs­sä on ha­vain­to­ja teh­ty myös poik­keuk­sel­li­sen run­sais­ta hir­vi­lau­mois­ta, ja yh­dis­tet­ty­nä pit­kään tal­veen, voi yh­tä­lö ol­la erit­täin har­mil­li­nen met­sä­no­mis­ta­jal­le.

Hyök­käys­so­taa käy­vä Ve­nä­jä on hyö­kän­nyt myös jour­na­lis­te­ja ja va­paa­ta tie­don­vä­li­tys­tä vas­taan. Kan­sain­vä­li­set jour­na­lis­tit ovat jou­tu­neet pois­tu­maan Ve­nä­jäl­tä, kos­ka ra­por­toin­ti siel­tä on käy­tän­nös­sä mah­do­ton­ta. Ky­sy­mys kuu­luu, mil­lai­sis­sa olo­suh­teis­sa vii­mei­set­kin va­paa­ta sa­naa puo­lus­ta­vat, ah­taal­le aje­tut toi­mit­ta­jat Ve­nä­jäl­lä nyt työs­ken­te­le­vät?

Ylä­as­teel­la ja lu­ki­os­sa ruot­sin opis­ke­lu ei kiin­nos­ta­nut tip­paa­kaan. Ai­ne oli heit­tä­mäl­lä to­dis­tuk­se­ni huo­noim­mal­la ar­vo­sa­nal­la va­rus­tet­tu. Yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sis­sa­kin kie­li ai­heut­ti har­mai­ta hiuk­sia. Tun­tui, et­tä kuul­lun ym­mär­tä­mi­nen oli enem­män­kin lot­to­ri­vin täyt­tä­mis­tä kuin oi­ke­aa osaa­mis­ta.

Hal­li­tus il­moit­ti 18.3. lin­jauk­sis­taan kos­kien mää­rä­ai­kai­sia täs­mä­toi­mia, joil­la vas­ta­taan ener­gi­an hin­to­jen nou­suun. Vä­lit­tö­mät toi­met koh­den­net­tiin pal­kan­saa­jil­le työ­mat­ka­vä­hen­nyk­sen pa­ran­ta­mi­seen sekä maa­ta­lou­teen va­paut­ta­mal­la tuo­tan­to­ra­ken­nuk­sia kiin­teis­tö­ve­ros­ta mää­rä­a­jak­si. Jul­ki­suu­des­sa ol­lei­den tie­to­jen mu­kaan li­sä­toi­mia on tu­los­sa ai­na­kin maa­ta­lou­del­le ja kul­je­tus­puo­lel­le.

Ul­ko­maa­lais­taus­tai­nen ka­ve­ri­ni sel­vit­ti taan­noin asuin­paik­kaan­sa va­li­tes­saan tut­ki­neen­sa, mis­sä ovat lä­him­mät maa­ti­lat. Sil­loin pu­hut­tiin ko­ro­nas­ta ja liik­ku­mis­ra­joi­tuk­sis­ta, ja ka­ve­ri­ni va­kuut­ti et­tei meil­lä ole mi­tään hä­tää ko­ti­kun­nas­sam­me. Toi­saal­la tuo­te­taan li­haa, toi­saal­la mai­toa ja pe­ru­noi­ta­kin pi­tä­jäs­tä saa. Hä­dän het­kel­lä ruo­kaa riit­täi­si muu­al­la­kin kuin omas­sa kel­la­ris­sa. Puh­das­ta vet­tä saa kai­vos­ta ja jär­ves­tä ka­laa.

Ni­mis­mie­hen ki­ha­rat ovat jäl­jel­lä teil­lä, vaik­kei ni­mis­mies­tä­kään enää ole. Esi­mer­kik­si Ter­va­hau­dan­tiel­lä ki­ha­raa on niin pal­jon, et­tä suo­let me­ne­vät se­kai­sin sitä aja­es­sa. Tu­lee­ko työn­joh­dol­la tar­kas­tet­tua au­raa­jien työn jäl­ki vai on­ko sitä työn­joh­toa ol­len­kaan pai­kal­la Ki­teel­lä?

Aloin poh­tia, et­tä mis­tä ker­to­vat­kaan ne sä­vel­mät ja lau­lut, joi­ta tup­sah­te­lee eri ti­lan­teis­sa mie­leen. Ne ovat tie­tyl­lä ta­val­la kor­va­ma­to­ja, mut­ta en ole kuul­lut nii­tä mis­tään lait­tees­ta, vaan ne soi­vat vain omas­sa pääs­sä­ni - pi­tää­kö siis ol­la huo­lis­saan.

Runo on omis­tet­tu Uk­rai­nan kan­sal­le ja kai­kil­le niil­le nuo­ril­le mie­hil­le, jot­ka on kut­sut­tu so­taan, oli­pa so­ta­jouk­ko mikä ta­han­sa.

Maal­le aset­tu­van odo­te­taan yhä edel­leen ole­van niin va­ka­va­rai­nen, et­tä hän os­taa ti­luk­sen­sa ja aset­tuu niil­le si­joil­leen lop­pui­äk­seen - jos sel­lai­sia ei satu pe­ri­mään. Vuok­ral­la asu­vat elä­kööt ri­vi­ta­lois­sa, näin eh­dot­ta­vat asun­to­mark­ki­nat.

Ker­ron täs­sä ta­pauk­ses­ta, joka on ai­heut­ta­nut mo­nil­le hen­ki­löil­le erit­täin vah­vaa suut­tu­mus­ta ja on su­rul­li­nen esi­merk­ki kas­vot­to­mas­ta ”pal­ve­lus­ta” ja kai­ke­ti myös vä­lin­pi­tä­mät­tö­myy­des­tä.

Tur­val­li­suus on ih­mi­sen ja kan­sa­kun­nan pe­rus­tar­ve. Val­ti­on teh­tä­vä­nä on luo­da ja taa­ta tur­val­li­suut­ta. Jo­kai­nen it­se­ään ar­vos­ta­va val­tio puo­lus­tau­tuu kai­kin ta­voin ul­koi­sen uh­kan edes­sä.

Vii­me viik­ko­jen ai­ka­na moni on ben­sa­pum­pul­la päi­vi­tel­lyt polt­to­ai­neen hin­to­jen no­pe­aa ko­ho­a­mis­ta. Ta­lou­den vah­van toi­pu­mi­sen ai­heut­ta­ma ky­syn­tä sekä ki­ris­ty­neet jän­nit­teet Eu­roo­pas­sa ovat nos­ta­neet raa­ka­öl­jyn hin­taa voi­mak­kaas­ti ja näin ol­len työn­tä­neet myös polt­to­ai­nei­den hin­to­ja ylös­päin.

Toh­ma­jär­ven kun­ta­kes­kuk­ses­sa Ke­mies­sä on pu­ret­tu ja pu­re­taan edel­leen usei­ta jou­ta­vik­si käy­nei­tä ra­ken­nuk­sia lä­hin­nä ym­pä­ris­tö­syis­tä. Ke­mie siis­tiy­tyy vauh­dil­la!

Vuo­den mat­kai­lu­a­lu­eet 2021 voit­to meni an­sai­tus­ti Ko­lil­le. Tääl­tä maa­kun­nan ete­läi­ses­tä osas­ta voim­me an­taa vil­pit­tö­mät on­nit­te­lut Ko­lin suun­taan. Kiel­tä­mät­tä Ko­lil­la on edut puo­lel­laan kan­sal­lis­mai­se­mi­neen. Siel­lä on myös läh­det­ty vah­vas­ti te­ke­mään työ­tä sen eteen, et­tä alue kaap­paa mer­kit­tä­vän osan maam­me mat­kai­lu­vir­rois­ta.

Uu­si vuo­si uu­si minä. Moni saat­toi tun­tea jou­lun jäl­keen huo­noa oma­tun­toa suk­laa­kon­veh­deis­ta ja jou­lu­ruo­kien syö­mi­ses­tä. Osa on saat­ta­nut men­nä lu­paa­maan uu­den­vuo­de­naat­to­na, et­tä kar­kit ja her­kut saa­vat jää­dä nyt hyl­lyyn. Mus­ta­val­koi­nen ajat­te­lu ja­ka­mal­la ruo­kaa kiel­let­tyi­hin ja sal­lit­tui­hin ruo­kiin saat­taa kui­ten­kin ai­heut­taa hai­tal­lis­ta käyt­täy­ty­mis­tä.

Mis­sään vai­hees­sa so­si­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon ra­ken­tei­den uu­dis­ta­mi­nen ei ole ol­lut help­poa. Sen osoit­taa sote-uu­dis­tus­ten 16 vuo­den his­to­ria. Help­poa näi­den ra­ken­tei­den uu­dis­ta­mi­nen ei tule ole­maan jat­kos­sa­kaan, mut­ta yk­si etap­pi on saa­vu­tet­tu. His­to­ri­al­li­set alu­e­vaa­lit on pi­det­ty ja alu­e­val­tuus­tot on va­lit­tu.

Sote-uu­dis­tuk­sen ta­voi­te on tur­va­ta yh­den­ver­tai­set ja laa­duk­kaat so­si­aa­li- ja ter­veys­huol­lon sekä pe­las­tus­toi­men pal­ve­lut. Täs­tä kaik­ki puo­lu­eet ja eh­dok­kaat ovat yh­tä miel­tä.

Ää­nes­tä­mäl­lä säi­lyt­tää myös va­lit­te­le­mi­soi­keu­den muu­ten­kin kuin lää­kä­ris­sä käy­des­sä. Sit­ten taas jos jää nuk­ku­maan piit­kään sun­nun­tai­na on vaa­ras­sa syr­jäy­tyä alu­e­so­te­po­liit­ti­ses­ti ke­hi­tys­kup­pi­kun­tien ul­ko­ke­häl­le ja siel­tä edel­leen kes­ki­pa­ko­voi­mien an­si­os­ta ihan pi­hal­le. En mi­ten­kään ha­lua vä­hä­tel­lä unen tär­keyt­tä täs­sä ja po­lii­ti­kot ovat toi­saal­ta lu­van­neet et­tä kai­kis­ta pi­de­tään ja kan­ne­taan huol­ta, eten­kin nuk­ku­vis­ta. Ter­vei­siä vaan Pa­vel­le, me tääl­lä vie­lä vä­hän ai­kaa kär­vis­tel­lään.

Asum­me Poh­joi­sel­la ha­vu­met­sä­vyö­hyk­keel­lä, tääl­lä tu­lee lun­ta joka tal­vi joko lii­kaa tai lii­ka vä­hän, riip­puu har­ras­teis­ta.

Poh­jois-Kar­ja­lan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la on hy­vät mah­dol­li­suu­det on­nis­tua sote-uu­dis­tuk­sen pää­ta­voit­tees­sa eli ta­sa­ver­tais­ten, laa­duk­kai­den ja kus­tan­nus­te­hok­kai­den so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­jen tur­vaa­mi­ses­sa asuk­kail­le. On­nis­tua sii­tä­kin huo­li­mat­ta, et­tä ra­hoi­tus on tar­pee­seen näh­den niuk­kaa, sote-pal­ve­lu­jen tar­ve kas­vaa ja hen­ki­lös­tön saa­ta­vuu­des­sa on haas­tei­ta.

Suo­mes­sa on lä­hes 150 000 eri­tyis­tä tu­kea tar­vit­se­vaa las­ta. Tuen tar­ve voi joh­tua esi­mer­kik­si vam­mai­suu­des­ta, pit­kä­ai­kais­sai­rau­des­ta, neu­rop­sy­ki­at­ri­ses­ta häi­ri­ös­tä tai au­tis­min­kir­jon piir­teis­tä. Nämä lap­set tar­vit­se­vat ai­kui­sen hoi­vaa, huo­len­pi­toa ja tu­kea enem­män kuin ikä­to­ve­rin­sa ja tä­män vuok­si ar­ki on eri­tyis­lap­si­per­heis­sä hy­vin kuor­mit­ta­vaa. 

Toh­ma­jär­vel­lä on esiin­ty­nyt kri­tiik­kiä san­ka­ri­hau­ta-alu­ei­den ni­mi­laat­to­jen puh­dis­ta­mi­ses­ta jou­luk­si 2021.

His­to­ri­al­li­nen so­si­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon uu­dis­tus saa­tiin vii­me ke­sä­nä edus­kun­nan puo­les­ta maa­liin min­kä jäl­keen ym­pä­ri maa­ta käyn­nis­tyi laa­ja val­mis­te­lu­työ, joka hui­pen­tuu nyt tam­mi­kuun alu­e­vaa­lei­hin ja sen jäl­keen tam­mi­kuu­hun 2023, jol­loin sote-pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mis­vas­tuu siir­tyy kun­nil­ta aloit­ta­vil­le hy­vin­voin­ti­a­lu­eil­le.

Edes näin alu­e­vaa­lien al­la em­me juu­ri­kaan tule aja­tel­leek­si, et­tä Siun so­ten pal­ve­lu­ver­kol­la on mer­ki­tys­tä myös muil­le kuin meil­le poh­jois­kar­ja­lai­sil­le.

Leh­det ovat nyt alu­e­vaa­lien al­la mie­li­pi­de­kir­joi­tuk­sia Siun so­tes­ta pul­lol­laan. Vas­tuul­li­sia, po­si­tii­vi­ses­ti tu­le­vai­suu­teen kat­so­en ja jo­kai­sel­le hy­vin­voin­tia lu­va­ten. Kun nämä kaik­ki to­teu­te­taan, poh­jois­kar­ja­lais­ten hy­vin­voin­ti ko­he­nee to­del­la­kin mer­kit­tä­väs­ti.

Omais­hoi­ta­jat te­ke­vät ar­vo­kas­ta työ­tä hoi­ta­es­saan lä­heis­tään. Yk­si hoi­taa pit­kä­ai­kais­sai­ras­ta las­taan, toi­nen puo­li­so­aan ja joku muu van­hem­paan­sa. Van­hem­pi voi ol­la iä­käs, ja omais­hoi­ta­ja jo elä­kei­äs­sä tai työ­i­käi­nen va­ka­vas­ti sai­ras tai vam­mau­tu­nut, jon­ka omais­hoi­ta­ja on vas­ta täy­si-ikäi­syy­den saa­vut­ta­nut nuo­ri ai­kui­nen. Omais­hoi­ta­jien ti­lan­teet ovat eri­lai­sia, mut­ta kaik­ki he ovat lait­ta­neet it­sen­sä sy­dä­men­sä hoi­to­työ­hön. Omais­hoi­ta­jien tu­ke­mi­nen hei­dän vaa­ti­vas­sa ja ar­vok­kaas­sa työs­sään on vält­tä­mä­tön­tä.

Moni ikäih­mi­nen tai vai­ke­as­ti sai­ras on syys­tä­kin huo­lis­saan, mis­sä vii­mei­set vuo­ten­sa ky­ke­nee elä­mään. Riit­tää­kö hoi­ta­jia ko­ti­pal­ve­lui­hin, pal­ve­lu­a­su­mi­seen ja hoi­to­ko­tei­hin, kun suu­ret ikä­luo­kat ovat 75+ ja mi­toi­tuk­set ki­ris­ty­vät?

Olin ham­mas­hoi­to­las­sa 29.12.21 klo 14. Tak­ki­ni ri­pus­tin vaa­te­nau­lak­koon ja työn­sin kau­la­hui­vi­ni ja mys­sy­ni ta­kin hi­haan.

Sote-alu­e­vaa­lis­sa eh­dok­kaat lu­paa­vat yh­dek­sän hy­vää ja kym­me­nen kau­nis­ta. It­sen­sä myys­ken­te­ly ma­keim­mil­la lu­pauk­sil­la ja ko­meim­mil­la hy­myil­lä ei kuu­los­ta, näy­tä hy­väl­tä, vaik­ka saat­taa hou­ku­tel­la vil­pit­tö­miä tart­tu­maan tar­jouk­seen. On­ko lu­pauk­sil­la ka­tet­ta?

Huo­men­na al­ka­va en­nak­ko­ää­nes­tys ai­heut­taa vaa­li­kan­sal­le pään­vai­vaa; tie­de­tään, et­tä hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­den päät­tä­jiä täs­sä ol­laan nyt en­sim­mäis­tä ker­taa täl­lä ta­val­la va­lit­se­mas­sa, mut­ta mil­lai­sin kri­tee­rein? Val­tuu­tet­tu­jen kä­sis­sä on esi­mer­kik­si se, mi­ten mo­neen ter­veys­kes­kuk­seen hy­vin­voin­ti­a­lu­een ra­hat jat­kos­sa riit­tä­vät. Toki val­tuu­te­tut pe­reh­dy­te­tään, mut­ta iso­ja pää­tök­siä teh­dään niin sa­no­tus­ti maal­lik­koi­na.

Jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa on esi­tet­ty nä­ke­myk­siä, et­tei­vät alu­e­vaa­lit ole mer­kit­tä­vät vaa­lit. Ve­ron­mak­sa­jain Kes­kus­lii­ton mu­kaan vuon­na 2019 suo­ma­lais­ten ve­ro­tu­lois­ta 58,5 pro­sent­tia ku­lui so­si­aa­li- ja ter­vey­den­huol­to­me­noi­hin. Alu­e­vaa­leil­la on suu­ri mer­ki­tys sii­hen, mi­ten ve­ro­va­ro­ja käy­te­tään.

Alu­e­vaa­leis­sa 23.1.2022 va­li­taan 59 edus­ta­jaa Poh­jois-Kar­ja­lan alu­e­val­tuus­toon. Kes­ki-Kar­ja­lan seu­tu­kun­nan nä­kö­kul­mas­ta ei ole ai­van sa­man­te­ke­vää, ket­kä alu­e­val­tuus­toon pää­se­vät. Nyt vaa­lien al­la lä­hes kaik­ki eh­dok­kaat pu­hu­vat ja kir­joit­ta­vat lä­hi­pal­ve­lu­jen puo­les­ta, mut­ta vaa­lien jäl­keen nä­ke­my­se­rot saat­ta­vat nous­ta esiin.

Iso osa kun­ta­lai­sia kos­ke­vis­ta asi­ois­ta siir­tyy alu­e­val­tuus­tol­le seu­raa­vien vaa­lien jäl­keen. Use­at kun­ta­lai­sia kos­ke­vat pää­tök­set teh­dään uu­des­sa hy­vin­voin­ti­a­lu­een hal­lin­nos­sa.

Jo en­nen ko­ro­naa las­ten ja nuor­ten mie­len­ter­vey­den haas­teet ovat kou­lu­ter­veys­ky­se­lyi­den mu­kaan li­sään­ty­neet. Eri­tyi­ses­ti 14-vuo­ti­ai­den tyt­tö­jen ah­dis­tu­nei­suus on suur­ta, lap­siin ja nuo­riin koh­dis­tuu ko­deis­sa hen­kis­tä vä­ki­val­taa ja lap­set myös nä­ke­vät van­hem­pien­sa vä­ki­val­tais­ta käy­tös­tä lii­an pal­jon. Yk­si­näi­syys on yleis­tä.