Televisiossa on jo joitakin viikkoja pyörinyt mainos, jossa näemme kuuluisan suomalaisen näyttelijän koheltamista erilaisten liikuntalajien parissa ihan läkähdyksiin asti. Siinä todetaan Suomen kunnilla olevan hengästyttävän määrän kunnallisia liikuntapaikkoja: yhteensä yli 30 000. Mainosvideo on osa Kuntaliiton Onneksi on kunnat! -kampanjaan, joka tuo näkyväksi kuntien merkityksen yhteiskunnassa ja arjessa. Eikä ole mitään syytä olla uskomatta. Jo Keski-Karjalan kuntien liikuntapaikkojen ynnääminen olisi sellainen homma, että pienen harkinnan jälkeen katsoin parhaimmaksi luopua ajatuksesta.
Suomen kunnat haluavat kampanjalla muistuttaa, miten monenlaisista asioista ne ovat vastuussa. Lista kuntien laissa säädellyistä tehtävistä ulottuu koulutuksesta kulttuuripalveluihin ja ympäristön rakentamisesta ja työllistämiseen. Kun hörppäät turvallista kraanavettä, on se useimmiten kunnallisen vesilaitoksen ”tuote”.
Nyt käydyt vaalit olivat selvästi hyvinvointivaalit, sillä niin paljon aihe on ollut esillä sekä kunta- että aluevaaliehdokkaiden puheenvuoroissa. Nuorten ja lasten hyvinvointi ja terveyspalveluiden ja arvokkaan vanhuuden turvaaminen ovat nousseet keskeisinä esille niin toreilla kuin ehdokkaiden kirjoituksissa lehdissä ja sosiaalisessa mediassa.
Nyt valittujen valtuutettujen tehtävä ei tule olemaan helppo. Kiristykset valtionrahoituksessa ajavat sekä kuntia että hyvinvointialueita säästöjen tielle. Valtuutettu voi joutua puun ja kuoren väliin lupauksineen, joten toivotan voimia kaikille päättäjille tärkeään tehtävään.
On ihailtavaa, että niin moni lähti ehdokkaaksi vaaleissa. Yksi kuntien tärkeistä tehtävistä on asukkaiden osallistumismahdollisuuksien edistäminen. Myös Onneksi on kunnat! – kampanjan tarkoitus on ollut osoittaa, kuinka kuntalaiset voivat itse vaikuttaa kuntien tulevaisuuteen.
Nyt ei pilata tätä tilaisuutta. Päättäjille pitää antaa työrauha. Toivotaan, että tuleva valtuustokausi sujuu keskustelevassa ja kunnioittavassa ilmapiirissä. Eri mieltä voi olla, ja asioista pitää keskustella. Takkinsakin voi kääntää, jos perustelut ovat riittävän selvät. Äänestäjiä pitää myös yhä kuunnella, jotta kaikkien vaikutusmahdollisuudet toteutuvat.
Jo vuosia sitten moni 9.-luokkalaisista totesi, että ei halua politiikkaan vaikuttajaksi tai päättäjäksi sen takia, että silloin joutuisi jatkuvan arvostelun kohteeksi. Jotain olisi tapahduttava, että mielikuva päättäjän asemasta muuttuisi. Näin toimimalla turvataan seuraavienkin vaalien ehdokasasettelu.
Mirja Hurskainen