Kiteen Puhoksen satama-alueelle rakennetaan merkittävä bio- ja puuterminaalikokonaisuus. Kuva: Kiteen kaupunki.
Kiteen kaupunki
Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) antoi sitovan puoltavan lausunnon Kiteen Puhokseen rakennettavalle bio- ja puuterminaalikokonaisuudelle.
Kiteen Puhoksen satama-alueelle rakennetaan merkittävä bio- ja puuterminaalikokonaisuus. Kuva: Kiteen kaupunki.
Kiteen kaupunki
Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) antoi sitovan puoltavan lausunnon Kiteen Puhokseen rakennettavalle bio- ja puuterminaalikokonaisuudelle.
Kaupunginhallitus käsittelee tänään mahdollisuutta, että jäähallin toiminnot siirtyisivät kaupungille. Kuvituskuva.
Päivi Lievonen
Kiteen Jäähalli Oy:n edustaja on ilmoittanut halukkuutensa myydä yhtiön toiminta kiinteistöineen ja irtaimistoineen Kiteen kaupungille. Asia on kaupunginhallituksen käsittelyssä tänään.
Kaupunginhallitus käsittelee tänään mahdollisuutta, että jäähallin toiminnot siirtyisivät kaupungille. Kuvituskuva.
Päivi Lievonen
Kiteen Jäähalli Oy:n edustaja on ilmoittanut halukkuutensa myydä yhtiön toiminta kiinteistöineen ja irtaimistoineen Kiteen kaupungille. Asia on kaupunginhallituksen käsittelyssä tänään.
Tohmajärven kunnanhallitus päättää manantaina järeistä keinoista talouden tasapainottamiseksi. Kuvituskuva.
Kari Sarkkinen
Tohmajärven kunnanhallitus päättää tulevana maanantaina yhteistoimintaneuvotteluiden aloittamisesta kunnassa. Kunnanjohtaja Mikko Löppönen kertoo, että kunnanhallitukselle esitetään yhteistoimintaneuvotteluiden aloittamista osana kunnan talouden tasapainottamista.
Tohmajärven kunnanhallitus päättää manantaina järeistä keinoista talouden tasapainottamiseksi. Kuvituskuva.
Kari Sarkkinen
Tohmajärven kunnanhallitus päättää tulevana maanantaina yhteistoimintaneuvotteluiden aloittamisesta kunnassa. Kunnanjohtaja Mikko Löppönen kertoo, että kunnanhallitukselle esitetään yhteistoimintaneuvotteluiden aloittamista osana kunnan talouden tasapainottamista.
Maanantaina kokoontuneessa kaupunginhallituksessa päätettiin muun muassa palkkaharmonisaation maksuosuuden maksamiseen liittyvästä sopimuksesta. Kuvituskuva.
Päivi Lievonen
Kitee hyväksyi Siun soten palkkaharmonisaation maksuosuuden maksamiseen liittyvän sopimuksen.
Maanantaina kokoontuneessa kaupunginhallituksessa päätettiin muun muassa palkkaharmonisaation maksuosuuden maksamiseen liittyvästä sopimuksesta. Kuvituskuva.
Päivi Lievonen
Kitee hyväksyi Siun soten palkkaharmonisaation maksuosuuden maksamiseen liittyvän sopimuksen.
Pelimoottorimallinnoksella hahmoteltu Puhoksen bioterminaali näyttää tältä. Kuva: Niklas Niemi, AFRY Finland Oy.
Niklas Niemi, AFRY Finland Oy
Kiteen kaupungilla on käynnissä rahoitushaku Puhoksen teollisuusalueelle sijoittuvaan 5,5 miljoonan euron infrahankekokonaisuuteen. Rahoitusta haetaan oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) maakuntaliiton kautta. Kyseessä on kustannustehokas multimodaalinen bioterminaalikokonaisuus, jota ei lukita tietylle toimijalle, vaan se on kaikille toimijoille avoin. Ennakoivasti alueelle suunnitellaan pistoraidetta ja kootaan uusien väylälinjauksien tiestösuunnitelmaa.
Pelimoottorimallinnoksella hahmoteltu Puhoksen bioterminaali näyttää tältä. Kuva: Niklas Niemi, AFRY Finland Oy.
Niklas Niemi, AFRY Finland Oy
Kiteen kaupungilla on käynnissä rahoitushaku Puhoksen teollisuusalueelle sijoittuvaan 5,5 miljoonan euron infrahankekokonaisuuteen. Rahoitusta haetaan oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) maakuntaliiton kautta. Kyseessä on kustannustehokas multimodaalinen bioterminaalikokonaisuus, jota ei lukita tietylle toimijalle, vaan se on kaikille toimijoille avoin. Ennakoivasti alueelle suunnitellaan pistoraidetta ja kootaan uusien väylälinjauksien tiestösuunnitelmaa.
Rääkkylän on ainoa Pohjois-Karjalan kunta, jolle myönnettiin nyt harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Kuvituskuva.
Päivi Lievonen
Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen vuoden 2023 harkinnanvaraisista valtionosuuden korotuksista.
Rääkkylän on ainoa Pohjois-Karjalan kunta, jolle myönnettiin nyt harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Kuvituskuva.
Päivi Lievonen
Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen vuoden 2023 harkinnanvaraisista valtionosuuden korotuksista.
Kokoustauolla oli leppoisa tunnelma.
Mervi Venäläinen
Tohmajärven kunnanvaltuusto paketoi ensi vuoden talousarviokokouksen kolmessa tunnissa, vaikka moni tuntui varautuneen pidempiinkin keskusteluihin.
Kokoustauolla oli leppoisa tunnelma.
Mervi Venäläinen
Tohmajärven kunnanvaltuusto paketoi ensi vuoden talousarviokokouksen kolmessa tunnissa, vaikka moni tuntui varautuneen pidempiinkin keskusteluihin.
Puhoshallin parannukseen ja korjauksiin muun muassa ilmanvaihdon ja lvi-rakenteiden osalta varataan noin viisi miljoonaa euroa. Arkistokuva.
Koti-Karjalan arkisto
Kiteen kaupunginhallitus käsittelee tänä iltana ensi vuoden talousarviota ja taloussuunnitelma vuosille 2024-2026, jotka ovat tulossa myös valtuuston hyväksyttäviksi.
Puhoshallin parannukseen ja korjauksiin muun muassa ilmanvaihdon ja lvi-rakenteiden osalta varataan noin viisi miljoonaa euroa. Arkistokuva.
Koti-Karjalan arkisto
Kiteen kaupunginhallitus käsittelee tänä iltana ensi vuoden talousarviota ja taloussuunnitelma vuosille 2024-2026, jotka ovat tulossa myös valtuuston hyväksyttäviksi.
Suomessa myytävien lannoitteiden tuotannon Cemagro on keskittänyt Niiralaan. Arkistokuva.
Kari Sarkkinen
Rajan sulkeminen estää henkilöliikenteen kokonaan, mutta se vaikeuttaa merkittävästi myös tavaraliikennettä. Niiralassa toimivalla Cemagron Oy:n lannoitetehtaalla on tästä kokemusta.
Suomessa myytävien lannoitteiden tuotannon Cemagro on keskittänyt Niiralaan. Arkistokuva.
Kari Sarkkinen
Rajan sulkeminen estää henkilöliikenteen kokonaan, mutta se vaikeuttaa merkittävästi myös tavaraliikennettä. Niiralassa toimivalla Cemagron Oy:n lannoitetehtaalla on tästä kokemusta.
Tohmajärven seurakunnassa on laadittu viimeisen kerran talousarviota, sillä seurakuntajaon muutos on tarkoitus toteuttaa Kiteen seurakunnan kanssa vuoden 2025 alusta alkaen.
Tohmajärven seurakunnan talousarvio ensi vuodelle on laadittu lähes nollatuloksella, sillä arvio on suunniteltu 80 euroa ylijäämäiseksi. Talousarvio oli käsiteltävänä kirkkovaltuuston kokouksessa joulukuun alussa.
Tohmajärven seurakunnassa on laadittu viimeisen kerran talousarviota, sillä seurakuntajaon muutos on tarkoitus toteuttaa Kiteen seurakunnan kanssa vuoden 2025 alusta alkaen.
Tohmajärven seurakunnan talousarvio ensi vuodelle on laadittu lähes nollatuloksella, sillä arvio on suunniteltu 80 euroa ylijäämäiseksi. Talousarvio oli käsiteltävänä kirkkovaltuuston kokouksessa joulukuun alussa.
Joensuulainen KME Oy on ostanut tänään allekirjoitetulla kaupalla Tohmajärvellä toimivan Sistosen Kuljetus Oy:n bioenergialiiketoiminnan. Kauppa käsittää Sistosen Kuljetus Oy:n bioenergian toimitussopimukset, Onkamossa sijaitsevat bioenergiavarastot sekä ympäristöluvallisen bioenergiaterminaalin.
Joensuulainen KME Oy on ostanut tänään allekirjoitetulla kaupalla Tohmajärvellä toimivan Sistosen Kuljetus Oy:n bioenergialiiketoiminnan. Kauppa käsittää Sistosen Kuljetus Oy:n bioenergian toimitussopimukset, Onkamossa sijaitsevat bioenergiavarastot sekä ympäristöluvallisen bioenergiaterminaalin.
Kunnanjohtaja Mikko Löppösen mukaan kunnan budjetista on jo karsittu menoja miljoonalla eurolla. Edelleen toimintoja tullaan käymään läpi tiheällä kammalla, mutta peruspalvelut halutaan kuitenkin säilyttää laadukkaina. Arkistokuva.
Kari Sarkkinen
Tohmajärven kunnanvaltuusto käsittelee vuoden viimeisessä kokouksessaan tulevan vuoden talousarvion, joka on noin 483 000 euroa alijäämäinen. Kunnanjohtaja Mikko Löppönen avaa lukuja kertomalla, että kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna valtionosuuksissa ja verotuloissa on pudotusta 1,4 miljoonaa euroa.
Kunnanjohtaja Mikko Löppösen mukaan kunnan budjetista on jo karsittu menoja miljoonalla eurolla. Edelleen toimintoja tullaan käymään läpi tiheällä kammalla, mutta peruspalvelut halutaan kuitenkin säilyttää laadukkaina. Arkistokuva.
Kari Sarkkinen
Tohmajärven kunnanvaltuusto käsittelee vuoden viimeisessä kokouksessaan tulevan vuoden talousarvion, joka on noin 483 000 euroa alijäämäinen. Kunnanjohtaja Mikko Löppönen avaa lukuja kertomalla, että kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna valtionosuuksissa ja verotuloissa on pudotusta 1,4 miljoonaa euroa.
Kaupunginjohtaja Pekka Hirvosen mielestä Fanni-tunnetaitopuiston rakentaminen on ollut yksi Kiteen onnistumisista kuluvana vuonna. Arkistokuva.
Mirja Hurskainen
Kaupunginjohtaja Pekka Hirvonen kävi valtuuston kokouksessa läpi osavuosiraportin sisältöä. Hirvonen toi esille viime aikaisia onnistumisia, kuten kesäkuun Nightwish-viikonlopun sekä Näyttelykeskuksen, Fanni-tunnetaitopuiston sekä kaupungintalon uusien tilojen kaupat.
Kaupunginjohtaja Pekka Hirvosen mielestä Fanni-tunnetaitopuiston rakentaminen on ollut yksi Kiteen onnistumisista kuluvana vuonna. Arkistokuva.
Mirja Hurskainen
Kaupunginjohtaja Pekka Hirvonen kävi valtuuston kokouksessa läpi osavuosiraportin sisältöä. Hirvonen toi esille viime aikaisia onnistumisia, kuten kesäkuun Nightwish-viikonlopun sekä Näyttelykeskuksen, Fanni-tunnetaitopuiston sekä kaupungintalon uusien tilojen kaupat.
Kiteen kaupunginhallitus esittää valtuustolle tuloveroprosentin säilyttämistä nykyisellään. Kuvituskuva.
Päivi Lievonen
Kiteen kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että se vahvistaisi ensi vuoden tuloveroprosentiksi 8,1 prosenttia, joka on sama kuin kuluvana vuonna.
Kiteen kaupunginhallitus esittää valtuustolle tuloveroprosentin säilyttämistä nykyisellään. Kuvituskuva.
Päivi Lievonen
Kiteen kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että se vahvistaisi ensi vuoden tuloveroprosentiksi 8,1 prosenttia, joka on sama kuin kuluvana vuonna.
Rääkkylän taloudessa on tiedossa niukkoja vuosia. Kuvituskuva.
Päivi Lievonen
Rääkkylä hakee harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta 400 000 euroa. Päätöksen taustalla on sote-uudistus, jonka seurauksena kuntien valtionosuudet pienenevät huomattavasti. Kuluvan vuoden alusta perustetut hyvinvointialueet saavat kolme vuotta aikaa tehdä palkkaharmonisoinnin, jonka kustantaa valtio. Pohjois-Karjalan kuntien valtionosuudet vähentyvät pysyvästi ja ne siirtyvät perustetun hyvinvointialueen tuloksi.
Rääkkylän taloudessa on tiedossa niukkoja vuosia. Kuvituskuva.
Päivi Lievonen
Rääkkylä hakee harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta 400 000 euroa. Päätöksen taustalla on sote-uudistus, jonka seurauksena kuntien valtionosuudet pienenevät huomattavasti. Kuluvan vuoden alusta perustetut hyvinvointialueet saavat kolme vuotta aikaa tehdä palkkaharmonisoinnin, jonka kustantaa valtio. Pohjois-Karjalan kuntien valtionosuudet vähentyvät pysyvästi ja ne siirtyvät perustetun hyvinvointialueen tuloksi.
Mikroyritysten energiainvestointeihin, kuten aurinkopaneelien hankintaan on mahdollista saada tukea. Kuvituskuva, Koti-Karjalan arkisto
Kari Sarkkinen
Yritysten energiainvestointituet on yksi uusista meneillään olevan EU ohjelmakauden tukimuodoista, joka hakee vielä tunnettuuttaan. Toiminnanjohtaja Maare Karjalainen Keski-Karjalan Jetinasta kertoo, että energiainvestointituesta on kyllä tullut useita kyselyitä.
Mikroyritysten energiainvestointeihin, kuten aurinkopaneelien hankintaan on mahdollista saada tukea. Kuvituskuva, Koti-Karjalan arkisto
Kari Sarkkinen
Yritysten energiainvestointituet on yksi uusista meneillään olevan EU ohjelmakauden tukimuodoista, joka hakee vielä tunnettuuttaan. Toiminnanjohtaja Maare Karjalainen Keski-Karjalan Jetinasta kertoo, että energiainvestointituesta on kyllä tullut useita kyselyitä.
Kitee pyrkii sopeuttamaan talouttaan ennakoivasti lähivuosina verorahoituksen laskun vuoksi. Kuvituskuva.
Päivi Lievonen
Kuluvan vuoden tilikauden ylijäämän arvioidaan olevan Kiteellä noin 3,1 miljoonaa euroa. Vahvaan tulokseen vaikuttavat muun muassa sote-uudistukseen liittyvät kertatekijät. Toisaalta juuri sote-uudistuksen takia Kitee on talouden osalta tilanteessa, jossa taloutta on pystyttävä lähivuosina sopeuttamaan verorahoituksen laskun vuoksi.
Kitee pyrkii sopeuttamaan talouttaan ennakoivasti lähivuosina verorahoituksen laskun vuoksi. Kuvituskuva.
Päivi Lievonen
Kuluvan vuoden tilikauden ylijäämän arvioidaan olevan Kiteellä noin 3,1 miljoonaa euroa. Vahvaan tulokseen vaikuttavat muun muassa sote-uudistukseen liittyvät kertatekijät. Toisaalta juuri sote-uudistuksen takia Kitee on talouden osalta tilanteessa, jossa taloutta on pystyttävä lähivuosina sopeuttamaan verorahoituksen laskun vuoksi.
Rääkkylän kuluva vuosi on taloudellisesti positiivinen, mutta ensi vuoden osalta on tulossa vaikeat ajat.
Päivi Lievonen
Rääkkylän kunnan osavuosikatsauksesta ilmenee, että kuluvan vuoden tilikausi on muodostumassa positiiviseksi. Seuraavan vuoden ennakoidaan olevan huomattavasti haastavampi.
Rääkkylän kuluva vuosi on taloudellisesti positiivinen, mutta ensi vuoden osalta on tulossa vaikeat ajat.
Päivi Lievonen
Rääkkylän kunnan osavuosikatsauksesta ilmenee, että kuluvan vuoden tilikausi on muodostumassa positiiviseksi. Seuraavan vuoden ennakoidaan olevan huomattavasti haastavampi.
Uusi Tero Sinkkosen johtama yhtiö Kide Isännöinti ja Talous Oy tarjoaa palveluita entisen OP Koti Kiteen Seudun alueella.
OP
OP Koti Kiteen Seutu Oy LKV on myynyt 1. elokuuta alkaen liiketoimintansa yhtiön toimitusjohtajana toimineen Tero Sinkkosen omistamalle yhtiölle. niin myyjä kuin ostajakin kertovat tiedotteessaan, että toiminta jatkuu samanlaisella palvelutarjonnalla nykyisen henkilökunnan siirtyessä kokonaisuudessaan uuden yhtiön palvelukseen. Uusi yhtiö Kide Isännöinti ja Talous Oy tarjoaa lähipalveluitaan sekä Kiteen että Tohmajärven jo aiemmin tuttujen toimitilojen kautta.
Uusi Tero Sinkkosen johtama yhtiö Kide Isännöinti ja Talous Oy tarjoaa palveluita entisen OP Koti Kiteen Seudun alueella.
OP
OP Koti Kiteen Seutu Oy LKV on myynyt 1. elokuuta alkaen liiketoimintansa yhtiön toimitusjohtajana toimineen Tero Sinkkosen omistamalle yhtiölle. niin myyjä kuin ostajakin kertovat tiedotteessaan, että toiminta jatkuu samanlaisella palvelutarjonnalla nykyisen henkilökunnan siirtyessä kokonaisuudessaan uuden yhtiön palvelukseen. Uusi yhtiö Kide Isännöinti ja Talous Oy tarjoaa lähipalveluitaan sekä Kiteen että Tohmajärven jo aiemmin tuttujen toimitilojen kautta.
Riitta Hakulinen
Verohallinto on jättänyt Pohjois-Karjalan käräjäoikeuteen Kiteen Tekstiilitehdas Oy:tä koskevan konkurssihakemuksen tämän viikon keskiviikkona.
Riitta Hakulinen
Verohallinto on jättänyt Pohjois-Karjalan käräjäoikeuteen Kiteen Tekstiilitehdas Oy:tä koskevan konkurssihakemuksen tämän viikon keskiviikkona.
Rääkkylän kunnanhallitus esittää valtuustolle rahoituksen myöntämistä kalliskorkoisten lainojen takaisinmaksua varten. Kuvituskuva.
Päivi Lievonen
Rääkkylän Vuokratalot Oy:lle esitetään myönnettäväksi 221 571 euron suuruinen SVOP-sijoitus, joka on suunnattu korkeakorkoisten lainojen maksuun. Päätöksen asiasta tekee valtuusto seuraavassa kokouksessaan.
Rääkkylän kunnanhallitus esittää valtuustolle rahoituksen myöntämistä kalliskorkoisten lainojen takaisinmaksua varten. Kuvituskuva.
Päivi Lievonen
Rääkkylän Vuokratalot Oy:lle esitetään myönnettäväksi 221 571 euron suuruinen SVOP-sijoitus, joka on suunnattu korkeakorkoisten lainojen maksuun. Päätöksen asiasta tekee valtuusto seuraavassa kokouksessaan.
Kiteen seurakunnan Papinniemen leirikeskus on siirtymässä uudelle omistajalle. Arkistokuva: Jouko Väistö.
Jouko Väistö
Kiteen seurakunta myy noin 17 hehtaarin Haapamäki-tilan ja sillä sijaitsevat Papinniemen leirikeskuksen rakennukset Kulkurin Hovi Oy:lle 310 000 euron kauppahintaan. Kirkkovaltuusto hyväksyi kaupan ja määräalan myyntipäätös alistetaan tuomiokapitulin kautta Kirkkohallituksen vahvistettavaksi ja lopullinen kauppakirja allekirjoitetaan, kun vahvistus on saanut lainvoiman. Papinniemen puurunkoinen ja lautaverhoiltu päärakennus on valmistunut vuonna 1989. Päärakennuksessa on muun muassa 13 pientä huonetta, viisi vessaa, kaksi suihkutilaa wc-tiloilla, useita oleskelutiloja, suurtalouskeittiö, kylmiö ja kaksi ruokailutilaa. Rakennuksen kerrosala on 725 neliötä ja lämmitysmuotona on suora sähkölämmitys. Myyntiin asetettaessa leirikeskuksen myyntihinnaksi on kirjattiin 350 000 euroa.
Kiteen seurakunnan Papinniemen leirikeskus on siirtymässä uudelle omistajalle. Arkistokuva: Jouko Väistö.
Jouko Väistö
Kiteen seurakunta myy noin 17 hehtaarin Haapamäki-tilan ja sillä sijaitsevat Papinniemen leirikeskuksen rakennukset Kulkurin Hovi Oy:lle 310 000 euron kauppahintaan. Kirkkovaltuusto hyväksyi kaupan ja määräalan myyntipäätös alistetaan tuomiokapitulin kautta Kirkkohallituksen vahvistettavaksi ja lopullinen kauppakirja allekirjoitetaan, kun vahvistus on saanut lainvoiman. Papinniemen puurunkoinen ja lautaverhoiltu päärakennus on valmistunut vuonna 1989. Päärakennuksessa on muun muassa 13 pientä huonetta, viisi vessaa, kaksi suihkutilaa wc-tiloilla, useita oleskelutiloja, suurtalouskeittiö, kylmiö ja kaksi ruokailutilaa. Rakennuksen kerrosala on 725 neliötä ja lämmitysmuotona on suora sähkölämmitys. Myyntiin asetettaessa leirikeskuksen myyntihinnaksi on kirjattiin 350 000 euroa.
Merja Maukonen
Tohmajärven kunnanvaltuusto joutui osavuosikatsauksen yhteydessä yli tuplaamaan jätevesipuhdistamon suunnitteluun varatun määrärahan. Talousarviossa oli investointiosaan varattu suunnittelutyöhön 100 000 euroa. Hanke osoittautui kuitenkin niin haastavaksi, että halvin saatu suunnittelutyön tarjous oli 214 500 euroa. Jotta välttämätön hanke saadaan vietyä eteen päin, valtuusto hyväksyi yksimielisesti Matti Kuittisen (kesk.) ja Matti Ikosen (kok.) kannattaman esityksen mukaisesti lisätä talousarvioon 115 000 euron lisämäärärahan.
Merja Maukonen
Tohmajärven kunnanvaltuusto joutui osavuosikatsauksen yhteydessä yli tuplaamaan jätevesipuhdistamon suunnitteluun varatun määrärahan. Talousarviossa oli investointiosaan varattu suunnittelutyöhön 100 000 euroa. Hanke osoittautui kuitenkin niin haastavaksi, että halvin saatu suunnittelutyön tarjous oli 214 500 euroa. Jotta välttämätön hanke saadaan vietyä eteen päin, valtuusto hyväksyi yksimielisesti Matti Kuittisen (kesk.) ja Matti Ikosen (kok.) kannattaman esityksen mukaisesti lisätä talousarvioon 115 000 euron lisämäärärahan.
Ensimmäisen tapaamisen juuri päättäneet Mirja Korhonen, Riitta Okkonen ja Tiina Simpura odottavat innolla Virtaa-valmennuksen jatkoa.
Kari Sarkkinen
Business Joensuun Virtaa-valmennus täyttyi kiinnostuneista yrittäjistä Tohmajärvellä. Viikon välein tapahtuvat kolme kokoontumista ja seurantatapaamisen sisältävä kokonaisuus sai kahdeksan mukana ollutta tohmajärveläisyrittäjää innostumaan aiheesta. Valmennusta vetäneet Business Joensuun yritysasiantuntija Katariina Eskelinen, yritysvalmentaja Santeri Lanér ja viestintä- ja projektikoordinaattori Henry Torn kertovat aikaisempien palautteiden perusteella hyvistä kokemuksista.
Ensimmäisen tapaamisen juuri päättäneet Mirja Korhonen, Riitta Okkonen ja Tiina Simpura odottavat innolla Virtaa-valmennuksen jatkoa.
Kari Sarkkinen
Business Joensuun Virtaa-valmennus täyttyi kiinnostuneista yrittäjistä Tohmajärvellä. Viikon välein tapahtuvat kolme kokoontumista ja seurantatapaamisen sisältävä kokonaisuus sai kahdeksan mukana ollutta tohmajärveläisyrittäjää innostumaan aiheesta. Valmennusta vetäneet Business Joensuun yritysasiantuntija Katariina Eskelinen, yritysvalmentaja Santeri Lanér ja viestintä- ja projektikoordinaattori Henry Torn kertovat aikaisempien palautteiden perusteella hyvistä kokemuksista.
Rääkkylän päiväkodille on tulossa tänä vuonna uusia leikkivälineitä, ja myös piha-alueen aidat uusitaan. Kuvituskuva päiväkodilta viime syksyltä, jolloin Lenni Inberg testasi uusia rakennuspalikoita.
Päivi Lievonen
Tämän vuoden suurin hankinta Rääkkylässä on varavoimajärjestelmän hankkiminen terveyskeskukselle. 120 000 euron hankinta annetaan kilpailutettavaksi Pohjois-Karjalan hankintatoimelle. Hankinnan toteutuminen riippuu Siun soten tulevista päätöksistä.
Rääkkylän päiväkodille on tulossa tänä vuonna uusia leikkivälineitä, ja myös piha-alueen aidat uusitaan. Kuvituskuva päiväkodilta viime syksyltä, jolloin Lenni Inberg testasi uusia rakennuspalikoita.
Päivi Lievonen
Tämän vuoden suurin hankinta Rääkkylässä on varavoimajärjestelmän hankkiminen terveyskeskukselle. 120 000 euron hankinta annetaan kilpailutettavaksi Pohjois-Karjalan hankintatoimelle. Hankinnan toteutuminen riippuu Siun soten tulevista päätöksistä.
Esimerkki Keski-Karjalan kasvusta on Tohmajärven uudelle Sukkela Business Center -teollisuusalueelle valmistuneet Vauhti Speedin uudet tuotantotilat. Teknologiajohtaja Esa Puukilainen esitteli valmistuvia tiloja viime syksynä. Arkistokuva
Kari Sarkkinen
Tilastokeskuksen tuoreet suhdannetiedot kertovat Pohjois-Karjalan yrityssektorin liikevaihdon kasvun jatkuneen vuoden 2022 jälkipuoliskolla, liikevaihto kasvoi 8,2 prosenttia. Luku käy ilmi huhtikuun lopussa julkaistussa Pohjois-Karjalan Trendit -julkaisussa, johon on koottu maakunnan talouslukuja vuoden 2022 loppupuoliskolta.
Esimerkki Keski-Karjalan kasvusta on Tohmajärven uudelle Sukkela Business Center -teollisuusalueelle valmistuneet Vauhti Speedin uudet tuotantotilat. Teknologiajohtaja Esa Puukilainen esitteli valmistuvia tiloja viime syksynä. Arkistokuva
Kari Sarkkinen
Tilastokeskuksen tuoreet suhdannetiedot kertovat Pohjois-Karjalan yrityssektorin liikevaihdon kasvun jatkuneen vuoden 2022 jälkipuoliskolla, liikevaihto kasvoi 8,2 prosenttia. Luku käy ilmi huhtikuun lopussa julkaistussa Pohjois-Karjalan Trendit -julkaisussa, johon on koottu maakunnan talouslukuja vuoden 2022 loppupuoliskolta.
Pokaali ja sertifikaatti ovat osoituksia Jorma Hirvosen johtaman DG Ring Ringin menestyksestä yrityksen kehittämisessä.
Kari Sarkkinen
DG Ring Ring on nyt yhtenäinen nimi Kiteellä ja Joensuussa ICT-palveluita tarjoavalle tähän asti vielä Datagroupina tai Televirminä tunnetulle yritykselle. Yli 30 vuotta Kiteellä toiminut Televirmi sai aputoiminimekseen DG Ring Ringin, joka tulee jatkossa olemaan kaikkien palveluiden sekä Kiteen ja Joensuun toimipisteiden markkinointinimenä. Toimitusjohtaja Jorma Hirvosen mukaan tämä selkeyttää yrityskuvaa, kun tähän asti Kiteen ja Joensuun toimipisteet ovat toimineet eri nimillä.
Pokaali ja sertifikaatti ovat osoituksia Jorma Hirvosen johtaman DG Ring Ringin menestyksestä yrityksen kehittämisessä.
Kari Sarkkinen
DG Ring Ring on nyt yhtenäinen nimi Kiteellä ja Joensuussa ICT-palveluita tarjoavalle tähän asti vielä Datagroupina tai Televirminä tunnetulle yritykselle. Yli 30 vuotta Kiteellä toiminut Televirmi sai aputoiminimekseen DG Ring Ringin, joka tulee jatkossa olemaan kaikkien palveluiden sekä Kiteen ja Joensuun toimipisteiden markkinointinimenä. Toimitusjohtaja Jorma Hirvosen mukaan tämä selkeyttää yrityskuvaa, kun tähän asti Kiteen ja Joensuun toimipisteet ovat toimineet eri nimillä.
Kunnanjohtaja Mikko Löppönen esitteli lokakuussa hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivoselle Tohmajärvellä tehtyjä sivistystoimen investointeja. Arkistokuva.
Kari Sarkkinen
Tohmajärven kunnan vuoden 2022 tulos on 320,39 euroa plussan puolella. Kertynyttä ylijäämää on kaikkiaan runsaat 1,6 miljoonaa euroa.
Kunnanjohtaja Mikko Löppönen esitteli lokakuussa hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivoselle Tohmajärvellä tehtyjä sivistystoimen investointeja. Arkistokuva.
Kari Sarkkinen
Tohmajärven kunnan vuoden 2022 tulos on 320,39 euroa plussan puolella. Kertynyttä ylijäämää on kaikkiaan runsaat 1,6 miljoonaa euroa.
Yksi Rääkkylän tulevsiuuden haaste on kunnanjohtaja Esko Rautiaisen mukaan väestön väheneminen ja väestörakenteen syntyvyyteen vaikuttava vinouma. Arkistokuva.
Päivi Lievonen
Rääkkylän kunnanjohtaja Esko Rautiainen kertoo tiedotteessaan, että kunnan reilun 1,6 miljoonan euron ylijäämässä näkyy kertaluonteisena metsäalojen myynnistä saatu positiivinen kertymä sekä palkkatuen ja hankkeiden avustusten kasvu, yhteensä noin 1 250 000 euroa. Siun Soten alijäämien ja palkkaharmonisaatiovarausten jälkeen tilikauden tulos on ennakoitua parempi.
Yksi Rääkkylän tulevsiuuden haaste on kunnanjohtaja Esko Rautiaisen mukaan väestön väheneminen ja väestörakenteen syntyvyyteen vaikuttava vinouma. Arkistokuva.
Päivi Lievonen
Rääkkylän kunnanjohtaja Esko Rautiainen kertoo tiedotteessaan, että kunnan reilun 1,6 miljoonan euron ylijäämässä näkyy kertaluonteisena metsäalojen myynnistä saatu positiivinen kertymä sekä palkkatuen ja hankkeiden avustusten kasvu, yhteensä noin 1 250 000 euroa. Siun Soten alijäämien ja palkkaharmonisaatiovarausten jälkeen tilikauden tulos on ennakoitua parempi.
Kiertoliittymäinvestointi oli osa kaupunkikeskustan kehittämiskokonaisuutta. Kuva: Kiteen kaupunki, taustakartta Maanmittauslaitos.
Kiteen kaupunki
– Tilikauden tulos on hyvä, toteavat Kiteen kaupunginjohtaja Pekka Hirvonen ja talousjohtaja Kaisa Lappalainen esitellessään kaupungin 1,8 miljoonaa euroa ylijäämäistä vuoden 2022 tilinpäätöstä. Kertynyttä ylijäämää on kaikkiaan 27,4 miljoonaa euroa. Kaupunkikonsernin tilikauden ylijäämä on 2,2 miljoonaa euroa ja kertynyt ylijäämä 33,2 miljoonaa euroa.
Kiertoliittymäinvestointi oli osa kaupunkikeskustan kehittämiskokonaisuutta. Kuva: Kiteen kaupunki, taustakartta Maanmittauslaitos.
Kiteen kaupunki
– Tilikauden tulos on hyvä, toteavat Kiteen kaupunginjohtaja Pekka Hirvonen ja talousjohtaja Kaisa Lappalainen esitellessään kaupungin 1,8 miljoonaa euroa ylijäämäistä vuoden 2022 tilinpäätöstä. Kertynyttä ylijäämää on kaikkiaan 27,4 miljoonaa euroa. Kaupunkikonsernin tilikauden ylijäämä on 2,2 miljoonaa euroa ja kertynyt ylijäämä 33,2 miljoonaa euroa.
Kiteen kaupungin tilikauden tulos on 1 790 132 euroa ylijäämäinen. Kuvituskuva.
Päivi Lievonen
Kiteen kaupungin tilikauden tulos on 1 790 132 euroa ylijäämäinen. Kaupunginjohtaja Pekka Hirvonen toteaa tilinpäätöskatsauksessaan, että kaupungin talous vahvistui nyt yhdeksättä vuotta peräkkäin. Kaupunginhallitus käsittelee tilinpäätöksen kokouksessaan torstaina.
Kiteen kaupungin tilikauden tulos on 1 790 132 euroa ylijäämäinen. Kuvituskuva.
Päivi Lievonen
Kiteen kaupungin tilikauden tulos on 1 790 132 euroa ylijäämäinen. Kaupunginjohtaja Pekka Hirvonen toteaa tilinpäätöskatsauksessaan, että kaupungin talous vahvistui nyt yhdeksättä vuotta peräkkäin. Kaupunginhallitus käsittelee tilinpäätöksen kokouksessaan torstaina.
Rääkkylän kunnanhallitus käsittelee vuoden 2022 tilinpäätöksen torstaina. Arkistokuva.
Päivi Lievonen
Rääkkylän kunnanhallitus käsittelee kunnan vuoden 2022 tilinpäätöksen torstaina. Päättynyt tilikausi on 1 636 529 euroa ylijäämäinen. Tulos sisältää Siun soten 967 000 euron lisälaskun ylijäämien kattamisesta ja palkkaharmonisaatiosta. Alkuperäiseen vuoden 2022 talousarvioon verrattuna tilinpäätös on 882 000 euroa parempi.
Rääkkylän kunnanhallitus käsittelee vuoden 2022 tilinpäätöksen torstaina. Arkistokuva.
Päivi Lievonen
Rääkkylän kunnanhallitus käsittelee kunnan vuoden 2022 tilinpäätöksen torstaina. Päättynyt tilikausi on 1 636 529 euroa ylijäämäinen. Tulos sisältää Siun soten 967 000 euron lisälaskun ylijäämien kattamisesta ja palkkaharmonisaatiosta. Alkuperäiseen vuoden 2022 talousarvioon verrattuna tilinpäätös on 882 000 euroa parempi.
Kun asiakkaat säästivät sähköä, sitä siirtyi verkossa 12 prosenttia edellisvuotta vähemmän.
Kari Sarkkinen
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan kriisiytti energia-alan Suomessa. Sähköpulan riski ja erittäin korkeat sähkön markkinahinnat vaikuttivat PKS-konsernin liiketoimintaan. Oma vesivoimantuotanto tasoitti hieman ennätyskovien hankintakulujen vaikutusta asiakashintoihin.
Kun asiakkaat säästivät sähköä, sitä siirtyi verkossa 12 prosenttia edellisvuotta vähemmän.
Kari Sarkkinen
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan kriisiytti energia-alan Suomessa. Sähköpulan riski ja erittäin korkeat sähkön markkinahinnat vaikuttivat PKS-konsernin liiketoimintaan. Oma vesivoimantuotanto tasoitti hieman ennätyskovien hankintakulujen vaikutusta asiakashintoihin.
Rääkkylän viime vuoden tilinpäätös valmistuu kuun loppuun mennessä. Kuvituskuva.
Päivi Lievonen
Vuoden 2022 tilikausi näyttää olevan ennakoitua parempi Rääkkylässä, mikä johtuu suurelta osin metsämaan myynnistä.
Rääkkylän viime vuoden tilinpäätös valmistuu kuun loppuun mennessä. Kuvituskuva.
Päivi Lievonen
Vuoden 2022 tilikausi näyttää olevan ennakoitua parempi Rääkkylässä, mikä johtuu suurelta osin metsämaan myynnistä.
Keski-Karjalan Ampumaratayhdistys ry sai maaseuturahaston hanketukea ensimmäisen ampumaradan toteuttamiseen. Arkistokuva AIMO-alueelta: Koti-Karjalan arkisto
Koti-Karjalan arkisto
ELY-keskus myönsi Pohjois-Karjalan yrityksille ja yhteisöille kehittämisrahoitusta vuonna 2022 yhteensä yli 23 miljoonaa euroa. Kiteelle kertyi kaksittain suurempia tukipäätöstä, jotka kohdentuvat AIMO-alueelle Tolosenmäkeen ja yritystoiminnan kehittämiseen Puhokseen.
Keski-Karjalan Ampumaratayhdistys ry sai maaseuturahaston hanketukea ensimmäisen ampumaradan toteuttamiseen. Arkistokuva AIMO-alueelta: Koti-Karjalan arkisto
Koti-Karjalan arkisto
ELY-keskus myönsi Pohjois-Karjalan yrityksille ja yhteisöille kehittämisrahoitusta vuonna 2022 yhteensä yli 23 miljoonaa euroa. Kiteelle kertyi kaksittain suurempia tukipäätöstä, jotka kohdentuvat AIMO-alueelle Tolosenmäkeen ja yritystoiminnan kehittämiseen Puhokseen.
Tuija Marienberg
Marraskuun talouden toteuman pohjalta Kiteen kaupungille ennustetaan vuodelle 2022 ylijäämäistä tilikautta. Kaupungin tiedotteen mukaan verotuloja on kertynyt kaupungille huomattavasti ennakoitua enemmän, ja erityisesti yhteisöverojen kertymä on yllättänyt positiivisesti.
Tuija Marienberg
Marraskuun talouden toteuman pohjalta Kiteen kaupungille ennustetaan vuodelle 2022 ylijäämäistä tilikautta. Kaupungin tiedotteen mukaan verotuloja on kertynyt kaupungille huomattavasti ennakoitua enemmän, ja erityisesti yhteisöverojen kertymä on yllättänyt positiivisesti.
Suomi-veneet Oy toimitusjohtaja Pasi Suomalaisen mukaan sopimusvalmistukselle on ollut viime vuosina kysyntää enemmän kuin yritys on pystynyt tarjoamaan. Arkistokuva
Kari Sarkkinen
Kesälahtelainen Suomi-veneet Oy on vuodesta 1976 lähtien valmistanut suomalaisille vesillä liikkujille lasikuidusta perinteisiä soutuveneitä ja moottoriveneitä. Vuodesta 2023 alkaen Suomi-veneet Oy keskittyy Suomi-soutuveneiden valmistukseen ja muuhun sopimusvalmistukseen.
Suomi-veneet Oy toimitusjohtaja Pasi Suomalaisen mukaan sopimusvalmistukselle on ollut viime vuosina kysyntää enemmän kuin yritys on pystynyt tarjoamaan. Arkistokuva
Kari Sarkkinen
Kesälahtelainen Suomi-veneet Oy on vuodesta 1976 lähtien valmistanut suomalaisille vesillä liikkujille lasikuidusta perinteisiä soutuveneitä ja moottoriveneitä. Vuodesta 2023 alkaen Suomi-veneet Oy keskittyy Suomi-soutuveneiden valmistukseen ja muuhun sopimusvalmistukseen.
Veekmas, Kiteen Yrittäjät ja Esa Halttunen on tuttu yhdistelmä kiteeläisille.
Kari Sarkkinen
Veekmasin yrittäjä Esa Halttusen on totuttu näkemään puhumassa yrittäjien ja yrittäjyyden puolesta lukuisilla foorumeilla Kiteen Yrittäjien puheenjohtajankin roolissa. Vuoden vaihteessa Halttunen jätti yrittäjäyhdistyksen puheenjohtajuuden tehtyään pestissä 22 vuoden rupeaman. Esan tehtävässä jatkaa nyt Reima Luukkainen. Yrittäjien hallituksessa Halttunen jatkaa edelleen. Sielläkin hänellä on puheenjohtajavuodet mukaan luettuna takana 27 -vuotinen sarka.
Veekmas, Kiteen Yrittäjät ja Esa Halttunen on tuttu yhdistelmä kiteeläisille.
Kari Sarkkinen
Veekmasin yrittäjä Esa Halttusen on totuttu näkemään puhumassa yrittäjien ja yrittäjyyden puolesta lukuisilla foorumeilla Kiteen Yrittäjien puheenjohtajankin roolissa. Vuoden vaihteessa Halttunen jätti yrittäjäyhdistyksen puheenjohtajuuden tehtyään pestissä 22 vuoden rupeaman. Esan tehtävässä jatkaa nyt Reima Luukkainen. Yrittäjien hallituksessa Halttunen jatkaa edelleen. Sielläkin hänellä on puheenjohtajavuodet mukaan luettuna takana 27 -vuotinen sarka.
Hiil Oy:n perustajat Joona Kotilainen ja Miikka Kotilainen.
Hiil Oy
Tammikuussa perustettu kiteeläinen Hiil Oy aloittaa jätepuun kierrättämisen ja hiillyttämisen Suomessa. Uuden yrityksen tavoitteena on perustaa kymmeniä henkilöitä työllistävä tehdas Pohjois-Karjalaan, näillä näkymin Kiteelle.
Hiil Oy:n perustajat Joona Kotilainen ja Miikka Kotilainen.
Hiil Oy
Tammikuussa perustettu kiteeläinen Hiil Oy aloittaa jätepuun kierrättämisen ja hiillyttämisen Suomessa. Uuden yrityksen tavoitteena on perustaa kymmeniä henkilöitä työllistävä tehdas Pohjois-Karjalaan, näillä näkymin Kiteelle.
Business Joensuu tapaa yrittäjiä tammi-helmikuun aikana Keski-Karjalassa.
Kari Sarkkinen
Business Joensuun ”Mitä kuuluu?” -yrityskampanja toteutetaan ensimmäistä kertaa Keski-Karjalassa: Kiteellä, Rääkkylässä ja Tohmajärvellä. Tammi-helmikuussa toteutettavan kampanjan aikana Business Joensuun työntekijät ovat aktiivisesti yhteydessä yrityksiin ja kysyvät yritysten kuulumisia sekä palvelutarpeita. Puhelinsoittojen lisäksi yrityksiä ja yritystoimintaa suunnittelevia henkilöitä tavataan kasvotusten kahvitilaisuuksissa ja yrityskäynneillä.
Business Joensuu tapaa yrittäjiä tammi-helmikuun aikana Keski-Karjalassa.
Kari Sarkkinen
Business Joensuun ”Mitä kuuluu?” -yrityskampanja toteutetaan ensimmäistä kertaa Keski-Karjalassa: Kiteellä, Rääkkylässä ja Tohmajärvellä. Tammi-helmikuussa toteutettavan kampanjan aikana Business Joensuun työntekijät ovat aktiivisesti yhteydessä yrityksiin ja kysyvät yritysten kuulumisia sekä palvelutarpeita. Puhelinsoittojen lisäksi yrityksiä ja yritystoimintaa suunnittelevia henkilöitä tavataan kasvotusten kahvitilaisuuksissa ja yrityskäynneillä.
-Sulautumisessa Kithydron ja Koneosapalvelun tuote- ja palvelutarjonta yhdistetään, kertoo Koneosapalvelun toimitusjohtaja Hannu Soimasuo.
Kari Sarkkinen
Koneosapalvelu Oy:n tytäryhtiö Kithydro Oy sulautettiin Koneosapalveluun tammikuun alussa. Fuusion jälkeen Koneosapalvelulla on kuusi toimipistettä. Päätoimipaikka on Vilppulassa ja muut toimipisteet Joensuussa, Kiteellä, Kuopiossa, Lahdessa ja Lappeenrannassa.
-Sulautumisessa Kithydron ja Koneosapalvelun tuote- ja palvelutarjonta yhdistetään, kertoo Koneosapalvelun toimitusjohtaja Hannu Soimasuo.
Kari Sarkkinen
Koneosapalvelu Oy:n tytäryhtiö Kithydro Oy sulautettiin Koneosapalveluun tammikuun alussa. Fuusion jälkeen Koneosapalvelulla on kuusi toimipistettä. Päätoimipaikka on Vilppulassa ja muut toimipisteet Joensuussa, Kiteellä, Kuopiossa, Lahdessa ja Lappeenrannassa.
Kuluttajaliiton kouluttaja Jaana Savolaisen luento Miten meitä huijataan kiinnosti Kiteellä.
Kari Sarkkinen
Huijauksissa ammattirikolliset vetoavat usein ihmisten auttamishaluun ja haluun rikastua helposti. Kuluttajaliitto neuvoo, että paras tapa suojella itseään huijauksilta on useimmiten terveen järjen käyttö. Jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se on harvoin totta. Nettihuijausten ennaltaehkäisyssä keskeisessä asemassa ovat digitaidot. Huolellisuus ja kyky tunnistaa huijaus auttavat hyödyntämään internetin mahdollisuuksia ja toimimaan rohkeasti verkossa.
Kuluttajaliiton kouluttaja Jaana Savolaisen luento Miten meitä huijataan kiinnosti Kiteellä.
Kari Sarkkinen
Huijauksissa ammattirikolliset vetoavat usein ihmisten auttamishaluun ja haluun rikastua helposti. Kuluttajaliitto neuvoo, että paras tapa suojella itseään huijauksilta on useimmiten terveen järjen käyttö. Jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se on harvoin totta. Nettihuijausten ennaltaehkäisyssä keskeisessä asemassa ovat digitaidot. Huolellisuus ja kyky tunnistaa huijaus auttavat hyödyntämään internetin mahdollisuuksia ja toimimaan rohkeasti verkossa.
Mirotex Oy:n yrittäjät Kimmo Karppanen ja Jimi Koffert keskustelevat asentaja Joni Matikaisen kanssa teollisuuslaitokseen tulevan automaatiokeskuksen valmistuksesta.
Kari Sarkkinen
Kiteeläinen Sähköasennus Mirotex Oy ehti marraskuun alkupäivinä jo rippikouluikään. Asiaa juhlittiin joulukuun puolivälissä torttukahvien merkeissä. Juhlimisen on aihetta, sillä yhden miehen yrityksestä Mirotex on kasvanut 15 vuodessa parikymmentä työntekijää työllistäväksi yritykseksi. Kun Mirotexissa edellisen kerran juhlittiin oli täynnä kymmenen vuotta. Tuosta ajasta yrityksen työntekijämäärä on tuplaantunut.
Mirotex Oy:n yrittäjät Kimmo Karppanen ja Jimi Koffert keskustelevat asentaja Joni Matikaisen kanssa teollisuuslaitokseen tulevan automaatiokeskuksen valmistuksesta.
Kari Sarkkinen
Kiteeläinen Sähköasennus Mirotex Oy ehti marraskuun alkupäivinä jo rippikouluikään. Asiaa juhlittiin joulukuun puolivälissä torttukahvien merkeissä. Juhlimisen on aihetta, sillä yhden miehen yrityksestä Mirotex on kasvanut 15 vuodessa parikymmentä työntekijää työllistäväksi yritykseksi. Kun Mirotexissa edellisen kerran juhlittiin oli täynnä kymmenen vuotta. Tuosta ajasta yrityksen työntekijämäärä on tuplaantunut.
Puhoksentien kevyen liikenteen väylän rakentaminen on yksi merkittävimpiä investointikohteita ensi vuonna Kiteellä. Arkistokuva.
Kari Sarkkinen
– Kuntatalous vahvistuu vuonna 2023 väliaikaisesti, kun sote-uudistuksen myötä siirtyvien tehtävien rahoitusvastuu poistuu vuoden alussa, mutta verotulokertymää ylläpitävät osin vielä aiemmilta verovuosilta kertyvät verotulot.
Puhoksentien kevyen liikenteen väylän rakentaminen on yksi merkittävimpiä investointikohteita ensi vuonna Kiteellä. Arkistokuva.
Kari Sarkkinen
– Kuntatalous vahvistuu vuonna 2023 väliaikaisesti, kun sote-uudistuksen myötä siirtyvien tehtävien rahoitusvastuu poistuu vuoden alussa, mutta verotulokertymää ylläpitävät osin vielä aiemmilta verovuosilta kertyvät verotulot.
Rääkkylän kunnan taloussuunnitelma vuodelle 2023 näyttää puolen miljoonan ylijäämää. Kuvituskuva.
Päivi Lievonen
Rääkkylän kunnan tilikauden tuloksen arvioidaan olevan ensi vuonna reilusti ylijäämäinen, tulokseksi ennakoidaan 575 059 euroa.
Rääkkylän kunnan taloussuunnitelma vuodelle 2023 näyttää puolen miljoonan ylijäämää. Kuvituskuva.
Päivi Lievonen
Rääkkylän kunnan tilikauden tuloksen arvioidaan olevan ensi vuonna reilusti ylijäämäinen, tulokseksi ennakoidaan 575 059 euroa.
Tohmajärven kunnallistalo on yksi mahdollisista ensi vuoden kunnostuskohteista ainakin ulkovuorauksen osalta. Arkistokuva: Mervi Venäläinen
Mervi Venäläinen
Tohmajärven kunnan ensi vuoden talousarvio näyttää puoli miljoonaa euroa ylijäämäiseltä, mutta sen jälkeen edessä on todennäköisesti kaksi alijäämäistä vuotta.
Tohmajärven kunnallistalo on yksi mahdollisista ensi vuoden kunnostuskohteista ainakin ulkovuorauksen osalta. Arkistokuva: Mervi Venäläinen
Mervi Venäläinen
Tohmajärven kunnan ensi vuoden talousarvio näyttää puoli miljoonaa euroa ylijäämäiseltä, mutta sen jälkeen edessä on todennäköisesti kaksi alijäämäistä vuotta.
Kansanmusiikkia ja muuta kulttuuriperintöä aiotaan koostaa Rääkkylässä kulttuuriperintökeskuksen alaisuuteen. Arkistokuva: Roosa Sallinen.
Roosa Sallinen
Rääkkylän kunta hakee rahoitusta Kulttuuriperintökeskus Värttinä- sisältöhankkeeseen, joka jatkumoa Värttinä kulttuurikeskus-esiselvitykselle.
Kansanmusiikkia ja muuta kulttuuriperintöä aiotaan koostaa Rääkkylässä kulttuuriperintökeskuksen alaisuuteen. Arkistokuva: Roosa Sallinen.
Roosa Sallinen
Rääkkylän kunta hakee rahoitusta Kulttuuriperintökeskus Värttinä- sisältöhankkeeseen, joka jatkumoa Värttinä kulttuurikeskus-esiselvitykselle.
Mikäli sopimusneuvottelut etenevät Keski-Karjalan kuntia tyydyttävällä tavalla Business Joensuu tulee osaksi alueen elinkeinotyötä.
Kari Sarkkinen
Keski-Karjalan kehitysyhtiö KETIn toiminnan päättyessä vuodenvaihteessa sen tehtävien jatkoa ollaan kuntien toimesta neuvottelemassa Business Joensuun suojiin. Tiedustelimme Business Joensuun toimitusjohtaja Tomi Haringilta millaisia palveluita Keski-Karjalaan on luvassa reilun puolentoista kuukauden kuluttua muuttuvassa tilanteessa.
Mikäli sopimusneuvottelut etenevät Keski-Karjalan kuntia tyydyttävällä tavalla Business Joensuu tulee osaksi alueen elinkeinotyötä.
Kari Sarkkinen
Keski-Karjalan kehitysyhtiö KETIn toiminnan päättyessä vuodenvaihteessa sen tehtävien jatkoa ollaan kuntien toimesta neuvottelemassa Business Joensuun suojiin. Tiedustelimme Business Joensuun toimitusjohtaja Tomi Haringilta millaisia palveluita Keski-Karjalaan on luvassa reilun puolentoista kuukauden kuluttua muuttuvassa tilanteessa.
Niiralassa toimiva Cemagro Oy on saanut tukea laite- ja koneinvestointeihin. Arkistokuva: Kari Sarkkinen.
Kari Sarkkinen
Koronasta ja Ukrainan sodasta huolimatta Tilastokeskuksen tuoreiden suhdannetietojen mukaan Pohjois-Karjalan yrityssektorin kasvu jatkuu. Tammi-heinäkuun seurantajaksolla maakunnan yritysten liikevaihto kasvoi 10,7 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Se tarkoittaa hieman yli neljän miljardin euron kokonaispottia. Kasvussa jäätiin kuitenkin muun maan 17,3 prosentin kasvusta.
Niiralassa toimiva Cemagro Oy on saanut tukea laite- ja koneinvestointeihin. Arkistokuva: Kari Sarkkinen.
Kari Sarkkinen
Koronasta ja Ukrainan sodasta huolimatta Tilastokeskuksen tuoreiden suhdannetietojen mukaan Pohjois-Karjalan yrityssektorin kasvu jatkuu. Tammi-heinäkuun seurantajaksolla maakunnan yritysten liikevaihto kasvoi 10,7 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Se tarkoittaa hieman yli neljän miljardin euron kokonaispottia. Kasvussa jäätiin kuitenkin muun maan 17,3 prosentin kasvusta.
Keskimäärin Jetinan kautta rahoitetaan 7-8 yritystä vuodessa Keski-Karjalassa. Kuvituskuva.
Pixabay
Keski-Karjalan Kehitysyhtiö KETI:n toiminnan päättyminen tuntuu Keski-Karjalan Jetina ry:n toiminnanjohtaja Maare Karjalaisen mukaan myös Leader-tukea hakevissa yrittäjissä epätietoisuutena. Vielä ei ole selvillä millaisia yritysneuvontapalveluita Keski-Karjalan kunnissa on tarjolla kahden kuukauden kuluttua, kun vuosi vaihtuu.
Keskimäärin Jetinan kautta rahoitetaan 7-8 yritystä vuodessa Keski-Karjalassa. Kuvituskuva.
Pixabay
Keski-Karjalan Kehitysyhtiö KETI:n toiminnan päättyminen tuntuu Keski-Karjalan Jetina ry:n toiminnanjohtaja Maare Karjalaisen mukaan myös Leader-tukea hakevissa yrittäjissä epätietoisuutena. Vielä ei ole selvillä millaisia yritysneuvontapalveluita Keski-Karjalan kunnissa on tarjolla kahden kuukauden kuluttua, kun vuosi vaihtuu.