JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Kiteen Puhoksen satama-alueelle rakennetaan merkittävä bio- ja puuterminaalikokonaisuus. Kuva: Kiteen kaupunki.

Kiteen Puhoksen satama-alueelle rakennetaan merkittävä bio- ja puuterminaalikokonaisuus. Kuva: Kiteen kaupunki.

Kiteen kaupunki

Talous
29.2.2024 11.46

Puhoksen bio- ja puutuo­te­ter­mi­naa­lihanke sai rahoituksen

Poh­jois-Kar­ja­lan maa­kun­nan yh­teis­työ­ryh­mä (MYR) an­toi si­to­van puol­ta­van lau­sun­non Ki­teen Pu­hok­seen ra­ken­net­ta­val­le bio- ja puu­ter­mi­naa­li­ko­ko­nai­suu­del­le.

Kiteen Puhoksen satama-alueelle rakennetaan merkittävä bio- ja puuterminaalikokonaisuus. Kuva: Kiteen kaupunki.

Kiteen Puhoksen satama-alueelle rakennetaan merkittävä bio- ja puuterminaalikokonaisuus. Kuva: Kiteen kaupunki.

Kiteen kaupunki

Talous
29.2.2024 11.46

Puhoksen bio- ja puutuo­te­ter­mi­naa­lihanke sai rahoituksen

Poh­jois-Kar­ja­lan maa­kun­nan yh­teis­työ­ryh­mä (MYR) an­toi si­to­van puol­ta­van lau­sun­non Ki­teen Pu­hok­seen ra­ken­net­ta­val­le bio- ja puu­ter­mi­naa­li­ko­ko­nai­suu­del­le.

Kaupunginhallitus käsittelee tänään mahdollisuutta, että jäähallin toiminnot siirtyisivät kaupungille. Kuvituskuva.

Kaupunginhallitus käsittelee tänään mahdollisuutta, että jäähallin toiminnot siirtyisivät kaupungille. Kuvituskuva.

Päivi Lievonen

Talous
26.2.2024 11.18

Jäähallin toiminnot mahdollisesti kaupungille

Ki­teen Jää­hal­li Oy:n edus­ta­ja on il­moit­ta­nut ha­luk­kuu­ten­sa myy­dä yh­ti­ön toi­min­ta kiin­teis­töi­neen ja ir­tai­mis­toi­neen Ki­teen kau­pun­gil­le. Asia on kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen kä­sit­te­lys­sä tä­nään.

Kaupunginhallitus käsittelee tänään mahdollisuutta, että jäähallin toiminnot siirtyisivät kaupungille. Kuvituskuva.

Kaupunginhallitus käsittelee tänään mahdollisuutta, että jäähallin toiminnot siirtyisivät kaupungille. Kuvituskuva.

Päivi Lievonen

Talous
26.2.2024 11.18

Jäähallin toiminnot mahdollisesti kaupungille

Ki­teen Jää­hal­li Oy:n edus­ta­ja on il­moit­ta­nut ha­luk­kuu­ten­sa myy­dä yh­ti­ön toi­min­ta kiin­teis­töi­neen ja ir­tai­mis­toi­neen Ki­teen kau­pun­gil­le. Asia on kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen kä­sit­te­lys­sä tä­nään.

Tohmajärven kunnanhallitus päättää manantaina järeistä keinoista talouden tasapainottamiseksi. Kuvituskuva.

Tohmajärven kunnanhallitus päättää manantaina järeistä keinoista talouden tasapainottamiseksi. Kuvituskuva.

Kari Sarkkinen

Talous
2.2.2024 9.17

Tohmajärven kunnanhallitus päättää maanantaina yt-neuvotteluiden aloittamisesta kunnassa

Toh­ma­jär­ven kun­nan­hal­li­tus päät­tää tu­le­va­na maa­nan­tai­na yh­teis­toi­min­ta­neu­vot­te­lui­den aloit­ta­mi­ses­ta kun­nas­sa. Kun­nan­joh­ta­ja Mik­ko Löp­pö­nen ker­too, et­tä kun­nan­hal­li­tuk­sel­le esi­te­tään yh­teis­toi­min­ta­neu­vot­te­lui­den aloit­ta­mis­ta osa­na kun­nan ta­lou­den ta­sa­pai­not­ta­mis­ta.

Tohmajärven kunnanhallitus päättää manantaina järeistä keinoista talouden tasapainottamiseksi. Kuvituskuva.

Tohmajärven kunnanhallitus päättää manantaina järeistä keinoista talouden tasapainottamiseksi. Kuvituskuva.

Kari Sarkkinen

Talous
2.2.2024 9.17

Tohmajärven kunnanhallitus päättää maanantaina yt-neuvotteluiden aloittamisesta kunnassa

Toh­ma­jär­ven kun­nan­hal­li­tus päät­tää tu­le­va­na maa­nan­tai­na yh­teis­toi­min­ta­neu­vot­te­lui­den aloit­ta­mi­ses­ta kun­nas­sa. Kun­nan­joh­ta­ja Mik­ko Löp­pö­nen ker­too, et­tä kun­nan­hal­li­tuk­sel­le esi­te­tään yh­teis­toi­min­ta­neu­vot­te­lui­den aloit­ta­mis­ta osa­na kun­nan ta­lou­den ta­sa­pai­not­ta­mis­ta.

Maanantaina kokoontuneessa kaupunginhallituksessa päätettiin muun muassa palkkaharmonisaation maksuosuuden maksamiseen liittyvästä sopimuksesta. Kuvituskuva.

Maanantaina kokoontuneessa kaupunginhallituksessa päätettiin muun muassa palkkaharmonisaation maksuosuuden maksamiseen liittyvästä sopimuksesta. Kuvituskuva.

Päivi Lievonen

Talous
30.1.2024 9.55

Sopimuksella varmuutta palkka­har­mo­ni­saation maksuihin

Ki­tee hy­väk­syi Siun so­ten palk­ka­har­mo­ni­saa­ti­on mak­suo­suu­den mak­sa­mi­seen liit­ty­vän so­pi­muk­sen.

Maanantaina kokoontuneessa kaupunginhallituksessa päätettiin muun muassa palkkaharmonisaation maksuosuuden maksamiseen liittyvästä sopimuksesta. Kuvituskuva.

Maanantaina kokoontuneessa kaupunginhallituksessa päätettiin muun muassa palkkaharmonisaation maksuosuuden maksamiseen liittyvästä sopimuksesta. Kuvituskuva.

Päivi Lievonen

Talous
30.1.2024 9.55

Sopimuksella varmuutta palkka­har­mo­ni­saation maksuihin

Ki­tee hy­väk­syi Siun so­ten palk­ka­har­mo­ni­saa­ti­on mak­suo­suu­den mak­sa­mi­seen liit­ty­vän so­pi­muk­sen.

Pelimoottorimallinnoksella hahmoteltu Puhoksen bioterminaali näyttää tältä. Kuva: Niklas Niemi, AFRY Finland Oy.

Pelimoottorimallinnoksella hahmoteltu Puhoksen bioterminaali näyttää tältä. Kuva: Niklas Niemi, AFRY Finland Oy.

Niklas Niemi, AFRY Finland Oy

Talous
15.12.2023 11.16

Puhoksen infrahan­ke­ko­ko­nai­suuden rahoitusratkaisua odotetaan kevättalveksi

Ki­teen kau­pun­gil­la on käyn­nis­sä ra­hoi­tus­ha­ku Pu­hok­sen te­ol­li­suu­sa­lu­eel­le si­joit­tu­vaan 5,5 mil­joo­nan eu­ron inf­ra­han­ke­ko­ko­nai­suu­teen. Ra­hoi­tus­ta ha­e­taan oi­keu­den­mu­kai­sen siir­ty­män ra­has­tos­ta (JTF) maa­kun­ta­lii­ton kaut­ta. Ky­sees­sä on kus­tan­nus­te­ho­kas mul­ti­mo­daa­li­nen bi­o­ter­mi­naa­li­ko­ko­nai­suus, jota ei lu­ki­ta tie­tyl­le toi­mi­jal­le, vaan se on kai­kil­le toi­mi­joil­le avoin. En­na­koi­vas­ti alu­eel­le suun­ni­tel­laan pis­to­rai­det­ta ja koo­taan uu­sien väy­lä­lin­jauk­sien ties­tö­suun­ni­tel­maa.

Pelimoottorimallinnoksella hahmoteltu Puhoksen bioterminaali näyttää tältä. Kuva: Niklas Niemi, AFRY Finland Oy.

Pelimoottorimallinnoksella hahmoteltu Puhoksen bioterminaali näyttää tältä. Kuva: Niklas Niemi, AFRY Finland Oy.

Niklas Niemi, AFRY Finland Oy

Talous
15.12.2023 11.16

Puhoksen infrahan­ke­ko­ko­nai­suuden rahoitusratkaisua odotetaan kevättalveksi

Ki­teen kau­pun­gil­la on käyn­nis­sä ra­hoi­tus­ha­ku Pu­hok­sen te­ol­li­suu­sa­lu­eel­le si­joit­tu­vaan 5,5 mil­joo­nan eu­ron inf­ra­han­ke­ko­ko­nai­suu­teen. Ra­hoi­tus­ta ha­e­taan oi­keu­den­mu­kai­sen siir­ty­män ra­has­tos­ta (JTF) maa­kun­ta­lii­ton kaut­ta. Ky­sees­sä on kus­tan­nus­te­ho­kas mul­ti­mo­daa­li­nen bi­o­ter­mi­naa­li­ko­ko­nai­suus, jota ei lu­ki­ta tie­tyl­le toi­mi­jal­le, vaan se on kai­kil­le toi­mi­joil­le avoin. En­na­koi­vas­ti alu­eel­le suun­ni­tel­laan pis­to­rai­det­ta ja koo­taan uu­sien väy­lä­lin­jauk­sien ties­tö­suun­ni­tel­maa.

Rääkkylän on ainoa Pohjois-Karjalan kunta, jolle myönnettiin nyt harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Kuvituskuva.

Rääkkylän on ainoa Pohjois-Karjalan kunta, jolle myönnettiin nyt harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Kuvituskuva.

Päivi Lievonen

Talous
14.12.2023 14.56

Rääkkylälle joululahja Valtioneuvostolta - kunnalle myönnettiin 100 000 euron harkinnanvarainen valtionosuuden korotus

Val­ti­o­neu­vos­to on teh­nyt pää­tök­sen vuo­den 2023 har­kin­nan­va­rai­sis­ta val­ti­o­no­suu­den ko­ro­tuk­sis­ta.

Rääkkylän on ainoa Pohjois-Karjalan kunta, jolle myönnettiin nyt harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Kuvituskuva.

Rääkkylän on ainoa Pohjois-Karjalan kunta, jolle myönnettiin nyt harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Kuvituskuva.

Päivi Lievonen

Talous
14.12.2023 14.56

Rääkkylälle joululahja Valtioneuvostolta - kunnalle myönnettiin 100 000 euron harkinnanvarainen valtionosuuden korotus

Val­ti­o­neu­vos­to on teh­nyt pää­tök­sen vuo­den 2023 har­kin­nan­va­rai­sis­ta val­ti­o­no­suu­den ko­ro­tuk­sis­ta.

Kokoustauolla oli leppoisa tunnelma.

Kokoustauolla oli leppoisa tunnelma.

Mervi Venäläinen

Talous
11.12.2023 18.43

Tohmajärven kunnanvaltuusto hyväksyi alijäämäisen talousarvion

Toh­ma­jär­ven kun­nan­val­tuus­to pa­ke­toi en­si vuo­den ta­lou­sar­vi­o­ko­kouk­sen kol­mes­sa tun­nis­sa, vaik­ka moni tun­tui va­rau­tu­neen pi­dem­piin­kin kes­kus­te­lui­hin.

Kokoustauolla oli leppoisa tunnelma.

Kokoustauolla oli leppoisa tunnelma.

Mervi Venäläinen

Talous
11.12.2023 18.43

Tohmajärven kunnanvaltuusto hyväksyi alijäämäisen talousarvion

Toh­ma­jär­ven kun­nan­val­tuus­to pa­ke­toi en­si vuo­den ta­lou­sar­vi­o­ko­kouk­sen kol­mes­sa tun­nis­sa, vaik­ka moni tun­tui va­rau­tu­neen pi­dem­piin­kin kes­kus­te­lui­hin.

Puhoshallin parannukseen ja korjauksiin muun muassa ilmanvaihdon ja lvi-rakenteiden osalta varataan noin viisi miljoonaa euroa. Arkistokuva.

Puhoshallin parannukseen ja korjauksiin muun muassa ilmanvaihdon ja lvi-rakenteiden osalta varataan noin viisi miljoonaa euroa. Arkistokuva.

Koti-Karjalan arkisto

Talous
11.12.2023 15.15

Kitee tekee investointeja ensi vuonna lähes seitsemällä miljoonalla - isoin potti Puhoshallille

Ki­teen kau­pun­gin­hal­li­tus kä­sit­te­lee tänä il­ta­na en­si vuo­den ta­lou­sar­vi­o­ta ja ta­lous­suun­ni­tel­ma vuo­sil­le 2024-2026, jot­ka ovat tu­los­sa myös val­tuus­ton hy­väk­syt­tä­vik­si.

Puhoshallin parannukseen ja korjauksiin muun muassa ilmanvaihdon ja lvi-rakenteiden osalta varataan noin viisi miljoonaa euroa. Arkistokuva.

Puhoshallin parannukseen ja korjauksiin muun muassa ilmanvaihdon ja lvi-rakenteiden osalta varataan noin viisi miljoonaa euroa. Arkistokuva.

Koti-Karjalan arkisto

Talous
11.12.2023 15.15

Kitee tekee investointeja ensi vuonna lähes seitsemällä miljoonalla - isoin potti Puhoshallille

Ki­teen kau­pun­gin­hal­li­tus kä­sit­te­lee tänä il­ta­na en­si vuo­den ta­lou­sar­vi­o­ta ja ta­lous­suun­ni­tel­ma vuo­sil­le 2024-2026, jot­ka ovat tu­los­sa myös val­tuus­ton hy­väk­syt­tä­vik­si.

Suomessa myytävien lannoitteiden tuotannon Cemagro on keskittänyt Niiralaan. Arkistokuva.

Suomessa myytävien lannoitteiden tuotannon Cemagro on keskittänyt Niiralaan. Arkistokuva.

Kari Sarkkinen

Talous
8.12.2023 15.35

Rajan sulkeminen hankaloittaa lannoitteiden valmistusta Niiralassa

Ra­jan sul­ke­mi­nen es­tää hen­ki­lö­lii­ken­teen ko­ko­naan, mut­ta se vai­keut­taa mer­kit­tä­väs­ti myös ta­va­ra­lii­ken­net­tä. Nii­ra­las­sa toi­mi­val­la Ce­mag­ron Oy:n lan­noi­te­teh­taal­la on täs­tä ko­ke­mus­ta.

Suomessa myytävien lannoitteiden tuotannon Cemagro on keskittänyt Niiralaan. Arkistokuva.

Suomessa myytävien lannoitteiden tuotannon Cemagro on keskittänyt Niiralaan. Arkistokuva.

Kari Sarkkinen

Talous
8.12.2023 15.35

Rajan sulkeminen hankaloittaa lannoitteiden valmistusta Niiralassa

Ra­jan sul­ke­mi­nen es­tää hen­ki­lö­lii­ken­teen ko­ko­naan, mut­ta se vai­keut­taa mer­kit­tä­väs­ti myös ta­va­ra­lii­ken­net­tä. Nii­ra­las­sa toi­mi­val­la Ce­mag­ron Oy:n lan­noi­te­teh­taal­la on täs­tä ko­ke­mus­ta.

Tohmajärven seurakunnassa on laadittu viimeisen kerran talousarviota, sillä seurakuntajaon muutos on tarkoitus toteuttaa Kiteen seurakunnan kanssa vuoden 2025 alusta alkaen.

Tohmajärven seurakunnassa on laadittu viimeisen kerran talousarviota, sillä seurakuntajaon muutos on tarkoitus toteuttaa Kiteen seurakunnan kanssa vuoden 2025 alusta alkaen.

Talous
8.12.2023 12.28

Tohmajärven seurakunnan talousarvio laadittu nollatulokselle

Toh­ma­jär­ven seu­ra­kun­nan ta­lou­sar­vio en­si vuo­del­le on laa­dit­tu lä­hes nol­la­tu­lok­sel­la, sil­lä ar­vio on suun­ni­tel­tu 80 eu­roa yli­jää­mäi­sek­si. Ta­lou­sar­vio oli kä­si­tel­tä­vä­nä kirk­ko­val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa jou­lu­kuun alus­sa.

Tohmajärven seurakunnassa on laadittu viimeisen kerran talousarviota, sillä seurakuntajaon muutos on tarkoitus toteuttaa Kiteen seurakunnan kanssa vuoden 2025 alusta alkaen.

Tohmajärven seurakunnassa on laadittu viimeisen kerran talousarviota, sillä seurakuntajaon muutos on tarkoitus toteuttaa Kiteen seurakunnan kanssa vuoden 2025 alusta alkaen.

Talous
8.12.2023 12.28

Tohmajärven seurakunnan talousarvio laadittu nollatulokselle

Toh­ma­jär­ven seu­ra­kun­nan ta­lou­sar­vio en­si vuo­del­le on laa­dit­tu lä­hes nol­la­tu­lok­sel­la, sil­lä ar­vio on suun­ni­tel­tu 80 eu­roa yli­jää­mäi­sek­si. Ta­lou­sar­vio oli kä­si­tel­tä­vä­nä kirk­ko­val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa jou­lu­kuun alus­sa.

Talous
30.11.2023 16.40

KME Oy osti Sistosen Kuljetus Oy:n bioener­gi­a­lii­ke­toi­minnan

Jo­en­suu­lai­nen KME Oy on os­ta­nut tä­nään al­le­kir­joi­te­tul­la kau­pal­la Toh­ma­jär­vel­lä toi­mi­van Sis­to­sen Kul­je­tus Oy:n bi­oe­ner­gi­a­lii­ke­toi­min­nan. Kaup­pa kä­sit­tää Sis­to­sen Kul­je­tus Oy:n bi­oe­ner­gi­an toi­mi­tus­so­pi­muk­set, On­ka­mos­sa si­jait­se­vat bi­oe­ner­gi­a­va­ras­tot sekä ym­pä­ris­tö­lu­val­li­sen bi­oe­ner­gi­a­ter­mi­naa­lin.

Talous
30.11.2023 16.40

KME Oy osti Sistosen Kuljetus Oy:n bioener­gi­a­lii­ke­toi­minnan

Jo­en­suu­lai­nen KME Oy on os­ta­nut tä­nään al­le­kir­joi­te­tul­la kau­pal­la Toh­ma­jär­vel­lä toi­mi­van Sis­to­sen Kul­je­tus Oy:n bi­oe­ner­gi­a­lii­ke­toi­min­nan. Kaup­pa kä­sit­tää Sis­to­sen Kul­je­tus Oy:n bi­oe­ner­gi­an toi­mi­tus­so­pi­muk­set, On­ka­mos­sa si­jait­se­vat bi­oe­ner­gi­a­va­ras­tot sekä ym­pä­ris­tö­lu­val­li­sen bi­oe­ner­gi­a­ter­mi­naa­lin.

Kunnanjohtaja Mikko Löppösen mukaan kunnan budjetista on jo karsittu menoja miljoonalla eurolla. Edelleen toimintoja tullaan käymään läpi tiheällä kammalla, mutta peruspalvelut halutaan kuitenkin säilyttää laadukkaina. Arkistokuva.

Kunnanjohtaja Mikko Löppösen mukaan kunnan budjetista on jo karsittu menoja miljoonalla eurolla. Edelleen toimintoja tullaan käymään läpi tiheällä kammalla, mutta peruspalvelut halutaan kuitenkin säilyttää laadukkaina. Arkistokuva.

Kari Sarkkinen

Talous
30.11.2023 8.51

Valtionosuuksien ja verotulojen pudotus vie talousarvion miinukselle Tohmajärvellä

Toh­ma­jär­ven kun­nan­val­tuus­to kä­sit­te­lee vuo­den vii­mei­ses­sä ko­kouk­ses­saan tu­le­van vuo­den ta­lou­sar­vi­on, joka on noin 483 000 eu­roa ali­jää­mäi­nen. Kun­nan­joh­ta­ja Mik­ko Löp­pö­nen avaa lu­ku­ja ker­to­mal­la, et­tä ku­lu­van vuo­den ta­lou­sar­vi­oon ver­rat­tu­na val­ti­o­no­suuk­sis­sa ja ve­ro­tu­lois­sa on pu­do­tus­ta 1,4 mil­joo­naa eu­roa.

Kunnanjohtaja Mikko Löppösen mukaan kunnan budjetista on jo karsittu menoja miljoonalla eurolla. Edelleen toimintoja tullaan käymään läpi tiheällä kammalla, mutta peruspalvelut halutaan kuitenkin säilyttää laadukkaina. Arkistokuva.

Kunnanjohtaja Mikko Löppösen mukaan kunnan budjetista on jo karsittu menoja miljoonalla eurolla. Edelleen toimintoja tullaan käymään läpi tiheällä kammalla, mutta peruspalvelut halutaan kuitenkin säilyttää laadukkaina. Arkistokuva.

Kari Sarkkinen

Talous
30.11.2023 8.51

Valtionosuuksien ja verotulojen pudotus vie talousarvion miinukselle Tohmajärvellä

Toh­ma­jär­ven kun­nan­val­tuus­to kä­sit­te­lee vuo­den vii­mei­ses­sä ko­kouk­ses­saan tu­le­van vuo­den ta­lou­sar­vi­on, joka on noin 483 000 eu­roa ali­jää­mäi­nen. Kun­nan­joh­ta­ja Mik­ko Löp­pö­nen avaa lu­ku­ja ker­to­mal­la, et­tä ku­lu­van vuo­den ta­lou­sar­vi­oon ver­rat­tu­na val­ti­o­no­suuk­sis­sa ja ve­ro­tu­lois­sa on pu­do­tus­ta 1,4 mil­joo­naa eu­roa.

Kaupunginjohtaja Pekka Hirvosen mielestä Fanni-tunnetaitopuiston rakentaminen on ollut yksi Kiteen onnistumisista kuluvana vuonna. Arkistokuva.

Kaupunginjohtaja Pekka Hirvosen mielestä Fanni-tunnetaitopuiston rakentaminen on ollut yksi Kiteen onnistumisista kuluvana vuonna. Arkistokuva.

Mirja Hurskainen

Talous
6.11.2023 18.30

Kuntataloudessa varustaudutaan niukkiin vuosiin

Kau­pun­gin­joh­ta­ja Pek­ka Hir­vo­nen kävi val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa läpi osa­vuo­si­ra­por­tin si­säl­töä. Hir­vo­nen toi esil­le vii­me ai­kai­sia on­nis­tu­mi­sia, ku­ten ke­sä­kuun Night­wish-vii­kon­lo­pun sekä Näyt­te­ly­kes­kuk­sen, Fan­ni-tun­ne­tai­to­puis­ton sekä kau­pun­gin­ta­lon uu­sien ti­lo­jen kau­pat.

Kaupunginjohtaja Pekka Hirvosen mielestä Fanni-tunnetaitopuiston rakentaminen on ollut yksi Kiteen onnistumisista kuluvana vuonna. Arkistokuva.

Kaupunginjohtaja Pekka Hirvosen mielestä Fanni-tunnetaitopuiston rakentaminen on ollut yksi Kiteen onnistumisista kuluvana vuonna. Arkistokuva.

Mirja Hurskainen

Talous
6.11.2023 18.30

Kuntataloudessa varustaudutaan niukkiin vuosiin

Kau­pun­gin­joh­ta­ja Pek­ka Hir­vo­nen kävi val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa läpi osa­vuo­si­ra­por­tin si­säl­töä. Hir­vo­nen toi esil­le vii­me ai­kai­sia on­nis­tu­mi­sia, ku­ten ke­sä­kuun Night­wish-vii­kon­lo­pun sekä Näyt­te­ly­kes­kuk­sen, Fan­ni-tun­ne­tai­to­puis­ton sekä kau­pun­gin­ta­lon uu­sien ti­lo­jen kau­pat.

Kiteen kaupunginhallitus esittää valtuustolle tuloveroprosentin säilyttämistä nykyisellään. Kuvituskuva.

Kiteen kaupunginhallitus esittää valtuustolle tuloveroprosentin säilyttämistä nykyisellään. Kuvituskuva.

Päivi Lievonen

Talous
24.10.2023 9.35

Kitee säilyttää veroprosentin ennallaan

Ki­teen kau­pun­gin­hal­li­tus esit­tää val­tuus­tol­le, et­tä se vah­vis­tai­si en­si vuo­den tu­lo­ve­rop­ro­sen­tik­si 8,1 pro­sent­tia, joka on sama kuin ku­lu­va­na vuon­na.

Kiteen kaupunginhallitus esittää valtuustolle tuloveroprosentin säilyttämistä nykyisellään. Kuvituskuva.

Kiteen kaupunginhallitus esittää valtuustolle tuloveroprosentin säilyttämistä nykyisellään. Kuvituskuva.

Päivi Lievonen

Talous
24.10.2023 9.35

Kitee säilyttää veroprosentin ennallaan

Ki­teen kau­pun­gin­hal­li­tus esit­tää val­tuus­tol­le, et­tä se vah­vis­tai­si en­si vuo­den tu­lo­ve­rop­ro­sen­tik­si 8,1 pro­sent­tia, joka on sama kuin ku­lu­va­na vuon­na.

Rääkkylän taloudessa on tiedossa niukkoja vuosia. Kuvituskuva.

Rääkkylän taloudessa on tiedossa niukkoja vuosia. Kuvituskuva.

Päivi Lievonen

Talous
17.10.2023 11.15

Rääkkylä hakee harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta - talouden tasapainottaminen vaatii myös rakenteellisia uudistuksia

Rääk­ky­lä ha­kee har­kin­nan­va­rai­sen val­ti­o­no­suu­den ko­ro­tus­ta 400 000 eu­roa. Pää­tök­sen taus­tal­la on sote-uu­dis­tus, jon­ka seu­rauk­se­na kun­tien val­ti­o­no­suu­det pie­ne­ne­vät huo­mat­ta­vas­ti. Ku­lu­van vuo­den alus­ta pe­rus­te­tut hy­vin­voin­ti­a­lu­eet saa­vat kol­me vuot­ta ai­kaa teh­dä palk­ka­har­mo­ni­soin­nin, jon­ka kus­tan­taa val­tio. Poh­jois-Kar­ja­lan kun­tien val­ti­o­no­suu­det vä­hen­ty­vät py­sy­väs­ti ja ne siir­ty­vät pe­rus­te­tun hy­vin­voin­ti­a­lu­een tu­lok­si.

Rääkkylän taloudessa on tiedossa niukkoja vuosia. Kuvituskuva.

Rääkkylän taloudessa on tiedossa niukkoja vuosia. Kuvituskuva.

Päivi Lievonen

Talous
17.10.2023 11.15

Rääkkylä hakee harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta - talouden tasapainottaminen vaatii myös rakenteellisia uudistuksia

Rääk­ky­lä ha­kee har­kin­nan­va­rai­sen val­ti­o­no­suu­den ko­ro­tus­ta 400 000 eu­roa. Pää­tök­sen taus­tal­la on sote-uu­dis­tus, jon­ka seu­rauk­se­na kun­tien val­ti­o­no­suu­det pie­ne­ne­vät huo­mat­ta­vas­ti. Ku­lu­van vuo­den alus­ta pe­rus­te­tut hy­vin­voin­ti­a­lu­eet saa­vat kol­me vuot­ta ai­kaa teh­dä palk­ka­har­mo­ni­soin­nin, jon­ka kus­tan­taa val­tio. Poh­jois-Kar­ja­lan kun­tien val­ti­o­no­suu­det vä­hen­ty­vät py­sy­väs­ti ja ne siir­ty­vät pe­rus­te­tun hy­vin­voin­ti­a­lu­een tu­lok­si.

Mikroyritysten energiainvestointeihin, kuten aurinkopaneelien hankintaan on mahdollista saada tukea. Kuvituskuva, Koti-Karjalan arkisto

Mikroyritysten energiainvestointeihin, kuten aurinkopaneelien hankintaan on mahdollista saada tukea. Kuvituskuva, Koti-Karjalan arkisto

Kari Sarkkinen

Talous
12.10.2023 14.22

Yritysten energi­ain­ves­toin­tituet haettavissa

Yri­tys­ten ener­gi­ain­ves­toin­ti­tu­et on yk­si uu­sis­ta me­neil­lään ole­van EU oh­jel­ma­kau­den tu­ki­muo­dois­ta, joka ha­kee vie­lä tun­net­tuut­taan. Toi­min­nan­joh­ta­ja Maa­re Kar­ja­lai­nen Kes­ki-Kar­ja­lan Je­ti­nas­ta ker­too, et­tä ener­gi­ain­ves­toin­ti­tu­es­ta on kyl­lä tul­lut usei­ta ky­se­lyi­tä.

Mikroyritysten energiainvestointeihin, kuten aurinkopaneelien hankintaan on mahdollista saada tukea. Kuvituskuva, Koti-Karjalan arkisto

Mikroyritysten energiainvestointeihin, kuten aurinkopaneelien hankintaan on mahdollista saada tukea. Kuvituskuva, Koti-Karjalan arkisto

Kari Sarkkinen

Talous
12.10.2023 14.22

Yritysten energi­ain­ves­toin­tituet haettavissa

Yri­tys­ten ener­gi­ain­ves­toin­ti­tu­et on yk­si uu­sis­ta me­neil­lään ole­van EU oh­jel­ma­kau­den tu­ki­muo­dois­ta, joka ha­kee vie­lä tun­net­tuut­taan. Toi­min­nan­joh­ta­ja Maa­re Kar­ja­lai­nen Kes­ki-Kar­ja­lan Je­ti­nas­ta ker­too, et­tä ener­gi­ain­ves­toin­ti­tu­es­ta on kyl­lä tul­lut usei­ta ky­se­lyi­tä.

Kitee pyrkii sopeuttamaan talouttaan ennakoivasti lähivuosina verorahoituksen laskun vuoksi. Kuvituskuva.

Kitee pyrkii sopeuttamaan talouttaan ennakoivasti lähivuosina verorahoituksen laskun vuoksi. Kuvituskuva.

Päivi Lievonen

Talous
27.9.2023 8.50

Kitee tavoittelee ensi vuoden talousarviossa nollatulosta

Ku­lu­van vuo­den ti­li­kau­den yli­jää­män ar­vi­oi­daan ole­van Ki­teel­lä noin 3,1 mil­joo­naa eu­roa. Vah­vaan tu­lok­seen vai­kut­ta­vat muun mu­as­sa sote-uu­dis­tuk­seen liit­ty­vät ker­ta­te­ki­jät. Toi­saal­ta juu­ri sote-uu­dis­tuk­sen ta­kia Ki­tee on ta­lou­den osal­ta ti­lan­tees­sa, jos­sa ta­lout­ta on pys­tyt­tä­vä lä­hi­vuo­si­na so­peut­ta­maan ve­ro­ra­hoi­tuk­sen las­kun vuok­si.

Kitee pyrkii sopeuttamaan talouttaan ennakoivasti lähivuosina verorahoituksen laskun vuoksi. Kuvituskuva.

Kitee pyrkii sopeuttamaan talouttaan ennakoivasti lähivuosina verorahoituksen laskun vuoksi. Kuvituskuva.

Päivi Lievonen

Talous
27.9.2023 8.50

Kitee tavoittelee ensi vuoden talousarviossa nollatulosta

Ku­lu­van vuo­den ti­li­kau­den yli­jää­män ar­vi­oi­daan ole­van Ki­teel­lä noin 3,1 mil­joo­naa eu­roa. Vah­vaan tu­lok­seen vai­kut­ta­vat muun mu­as­sa sote-uu­dis­tuk­seen liit­ty­vät ker­ta­te­ki­jät. Toi­saal­ta juu­ri sote-uu­dis­tuk­sen ta­kia Ki­tee on ta­lou­den osal­ta ti­lan­tees­sa, jos­sa ta­lout­ta on pys­tyt­tä­vä lä­hi­vuo­si­na so­peut­ta­maan ve­ro­ra­hoi­tuk­sen las­kun vuok­si.

Rääkkylän kuluva vuosi on taloudellisesti positiivinen, mutta ensi vuoden osalta on tulossa vaikeat ajat.

Rääkkylän kuluva vuosi on taloudellisesti positiivinen, mutta ensi vuoden osalta on tulossa vaikeat ajat.

Päivi Lievonen

Talous
11.9.2023 21.16

Rääkkylän tilikausi muodostumassa ylijäämäiseksi - ensi vuodelle karummat lukemat

Rääk­ky­län kun­nan osa­vuo­si­kat­sauk­ses­ta il­me­nee, et­tä ku­lu­van vuo­den ti­li­kau­si on muo­dos­tu­mas­sa po­si­tii­vi­sek­si. Seu­raa­van vuo­den en­na­koi­daan ole­van huo­mat­ta­vas­ti haas­ta­vam­pi.

Rääkkylän kuluva vuosi on taloudellisesti positiivinen, mutta ensi vuoden osalta on tulossa vaikeat ajat.

Rääkkylän kuluva vuosi on taloudellisesti positiivinen, mutta ensi vuoden osalta on tulossa vaikeat ajat.

Päivi Lievonen

Talous
11.9.2023 21.16

Rääkkylän tilikausi muodostumassa ylijäämäiseksi - ensi vuodelle karummat lukemat

Rääk­ky­län kun­nan osa­vuo­si­kat­sauk­ses­ta il­me­nee, et­tä ku­lu­van vuo­den ti­li­kau­si on muo­dos­tu­mas­sa po­si­tii­vi­sek­si. Seu­raa­van vuo­den en­na­koi­daan ole­van huo­mat­ta­vas­ti haas­ta­vam­pi.

Uusi Tero Sinkkosen johtama yhtiö Kide Isännöinti ja Talous Oy tarjoaa palveluita entisen OP Koti Kiteen Seudun alueella.

Uusi Tero Sinkkosen johtama yhtiö Kide Isännöinti ja Talous Oy tarjoaa palveluita entisen OP Koti Kiteen Seudun alueella.

OP

Talous
1.8.2023 15.25

OP Koti Kiteen Seudun liiketoiminnot Tero Sinkkosen yhtiölle

OP Koti Ki­teen Seu­tu Oy LKV on myy­nyt 1. elo­kuu­ta al­ka­en lii­ke­toi­min­tan­sa yh­ti­ön toi­mi­tus­joh­ta­ja­na toi­mi­neen Tero Sink­ko­sen omis­ta­mal­le yh­ti­öl­le. niin myy­jä kuin os­ta­ja­kin ker­to­vat tie­dot­tees­saan, et­tä toi­min­ta jat­kuu sa­man­lai­sel­la pal­ve­lu­tar­jon­nal­la ny­kyi­sen hen­ki­lö­kun­nan siir­ty­es­sä ko­ko­nai­suu­des­saan uu­den yh­ti­ön pal­ve­luk­seen. Uu­si yh­tiö Kide Isän­nöin­ti ja Ta­lous Oy tar­jo­aa lä­hi­pal­ve­lui­taan sekä Ki­teen et­tä Toh­ma­jär­ven jo ai­em­min tut­tu­jen toi­mi­ti­lo­jen kaut­ta.

Uusi Tero Sinkkosen johtama yhtiö Kide Isännöinti ja Talous Oy tarjoaa palveluita entisen OP Koti Kiteen Seudun alueella.

Uusi Tero Sinkkosen johtama yhtiö Kide Isännöinti ja Talous Oy tarjoaa palveluita entisen OP Koti Kiteen Seudun alueella.

OP

Talous
1.8.2023 15.25

OP Koti Kiteen Seudun liiketoiminnot Tero Sinkkosen yhtiölle

OP Koti Ki­teen Seu­tu Oy LKV on myy­nyt 1. elo­kuu­ta al­ka­en lii­ke­toi­min­tan­sa yh­ti­ön toi­mi­tus­joh­ta­ja­na toi­mi­neen Tero Sink­ko­sen omis­ta­mal­le yh­ti­öl­le. niin myy­jä kuin os­ta­ja­kin ker­to­vat tie­dot­tees­saan, et­tä toi­min­ta jat­kuu sa­man­lai­sel­la pal­ve­lu­tar­jon­nal­la ny­kyi­sen hen­ki­lö­kun­nan siir­ty­es­sä ko­ko­nai­suu­des­saan uu­den yh­ti­ön pal­ve­luk­seen. Uu­si yh­tiö Kide Isän­nöin­ti ja Ta­lous Oy tar­jo­aa lä­hi­pal­ve­lui­taan sekä Ki­teen et­tä Toh­ma­jär­ven jo ai­em­min tut­tu­jen toi­mi­ti­lo­jen kaut­ta.

Riitta Hakulinen

Talous
21.7.2023 23.14

Verohallinto hakee Kiteen Tekstiilitehdasta konkurssiin

Ve­ro­hal­lin­to on jät­tä­nyt Poh­jois-Kar­ja­lan kä­rä­jä­oi­keu­teen Ki­teen Teks­tii­li­teh­das Oy:tä kos­ke­van kon­kurs­si­ha­ke­muk­sen tä­män vii­kon kes­ki­viik­ko­na.

Riitta Hakulinen

Talous
21.7.2023 23.14

Verohallinto hakee Kiteen Tekstiilitehdasta konkurssiin

Ve­ro­hal­lin­to on jät­tä­nyt Poh­jois-Kar­ja­lan kä­rä­jä­oi­keu­teen Ki­teen Teks­tii­li­teh­das Oy:tä kos­ke­van kon­kurs­si­ha­ke­muk­sen tä­män vii­kon kes­ki­viik­ko­na.

Rääkkylän kunnanhallitus esittää valtuustolle rahoituksen myöntämistä kalliskorkoisten lainojen takaisinmaksua varten. Kuvituskuva.

Rääkkylän kunnanhallitus esittää valtuustolle rahoituksen myöntämistä kalliskorkoisten lainojen takaisinmaksua varten. Kuvituskuva.

Päivi Lievonen

Talous
3.7.2023 20.34

Vuokrataloille esitetään rahoituksen myöntämistä

Rääk­ky­län Vuok­ra­ta­lot Oy:lle esi­te­tään myön­net­tä­väk­si 221 571 eu­ron suu­rui­nen SVOP-si­joi­tus, joka on suun­nat­tu kor­ke­a­kor­kois­ten lai­no­jen mak­suun. Pää­tök­sen asi­as­ta te­kee val­tuus­to seu­raa­vas­sa ko­kouk­ses­saan.

Rääkkylän kunnanhallitus esittää valtuustolle rahoituksen myöntämistä kalliskorkoisten lainojen takaisinmaksua varten. Kuvituskuva.

Rääkkylän kunnanhallitus esittää valtuustolle rahoituksen myöntämistä kalliskorkoisten lainojen takaisinmaksua varten. Kuvituskuva.

Päivi Lievonen

Talous
3.7.2023 20.34

Vuokrataloille esitetään rahoituksen myöntämistä

Rääk­ky­län Vuok­ra­ta­lot Oy:lle esi­te­tään myön­net­tä­väk­si 221 571 eu­ron suu­rui­nen SVOP-si­joi­tus, joka on suun­nat­tu kor­ke­a­kor­kois­ten lai­no­jen mak­suun. Pää­tök­sen asi­as­ta te­kee val­tuus­to seu­raa­vas­sa ko­kouk­ses­saan.

Kiteen seurakunnan Papinniemen leirikeskus on siirtymässä uudelle omistajalle. Arkistokuva: Jouko Väistö.

Kiteen seurakunnan Papinniemen leirikeskus on siirtymässä uudelle omistajalle. Arkistokuva: Jouko Väistö.

Jouko Väistö

Talous
7.6.2023 10.44

Kirkkovaltuusto hyväksyi Papinniemen kaupan

Ki­teen seu­ra­kun­ta myy noin 17 heh­taa­rin Haa­pa­mä­ki-ti­lan ja sil­lä si­jait­se­vat Pa­pin­nie­men lei­ri­kes­kuk­sen ra­ken­nuk­set Kul­ku­rin Hovi Oy:lle 310 000 eu­ron kaup­pa­hin­taan. Kirk­ko­val­tuus­to hy­väk­syi kau­pan ja mää­rä­a­lan myyn­ti­pää­tös alis­te­taan tuo­mi­o­ka­pi­tu­lin kaut­ta Kirk­ko­hal­li­tuk­sen vah­vis­tet­ta­vak­si ja lo­pul­li­nen kaup­pa­kir­ja al­le­kir­joi­te­taan, kun vah­vis­tus on saa­nut lain­voi­man. Pa­pin­nie­men puu­run­koi­nen ja lau­ta­ver­hoil­tu pää­ra­ken­nus on val­mis­tu­nut vuon­na 1989. Pää­ra­ken­nuk­ses­sa on muun mu­as­sa 13 pien­tä huo­net­ta, vii­si ves­saa, kak­si suih­ku­ti­laa wc-ti­loil­la, usei­ta oles­ke­lu­ti­lo­ja, suur­ta­lous­keit­tiö, kyl­miö ja kak­si ruo­kai­lu­ti­laa. Ra­ken­nuk­sen ker­ro­sa­la on 725 ne­li­ö­tä ja läm­mi­tys­muo­to­na on suo­ra säh­kö­läm­mi­tys. Myyn­tiin ase­tet­ta­es­sa lei­ri­kes­kuk­sen myyn­ti­hin­nak­si on kir­jat­tiin 350 000 eu­roa.

Kiteen seurakunnan Papinniemen leirikeskus on siirtymässä uudelle omistajalle. Arkistokuva: Jouko Väistö.

Kiteen seurakunnan Papinniemen leirikeskus on siirtymässä uudelle omistajalle. Arkistokuva: Jouko Väistö.

Jouko Väistö

Talous
7.6.2023 10.44

Kirkkovaltuusto hyväksyi Papinniemen kaupan

Ki­teen seu­ra­kun­ta myy noin 17 heh­taa­rin Haa­pa­mä­ki-ti­lan ja sil­lä si­jait­se­vat Pa­pin­nie­men lei­ri­kes­kuk­sen ra­ken­nuk­set Kul­ku­rin Hovi Oy:lle 310 000 eu­ron kaup­pa­hin­taan. Kirk­ko­val­tuus­to hy­väk­syi kau­pan ja mää­rä­a­lan myyn­ti­pää­tös alis­te­taan tuo­mi­o­ka­pi­tu­lin kaut­ta Kirk­ko­hal­li­tuk­sen vah­vis­tet­ta­vak­si ja lo­pul­li­nen kaup­pa­kir­ja al­le­kir­joi­te­taan, kun vah­vis­tus on saa­nut lain­voi­man. Pa­pin­nie­men puu­run­koi­nen ja lau­ta­ver­hoil­tu pää­ra­ken­nus on val­mis­tu­nut vuon­na 1989. Pää­ra­ken­nuk­ses­sa on muun mu­as­sa 13 pien­tä huo­net­ta, vii­si ves­saa, kak­si suih­ku­ti­laa wc-ti­loil­la, usei­ta oles­ke­lu­ti­lo­ja, suur­ta­lous­keit­tiö, kyl­miö ja kak­si ruo­kai­lu­ti­laa. Ra­ken­nuk­sen ker­ro­sa­la on 725 ne­li­ö­tä ja läm­mi­tys­muo­to­na on suo­ra säh­kö­läm­mi­tys. Myyn­tiin ase­tet­ta­es­sa lei­ri­kes­kuk­sen myyn­ti­hin­nak­si on kir­jat­tiin 350 000 eu­roa.

Merja Maukonen

Talous
22.5.2023 19.39

Jäteve­si­puh­distamon suunnittelun hinta yli tuplaantui

Toh­ma­jär­ven kun­nan­val­tuus­to jou­tui osa­vuo­si­kat­sauk­sen yh­tey­des­sä yli tup­laa­maan jä­te­ve­si­puh­dis­ta­mon suun­nit­te­luun va­ra­tun mää­rä­ra­han. Ta­lou­sar­vi­os­sa oli in­ves­toin­ti­o­saan va­rat­tu suun­nit­te­lu­työ­hön 100 000 eu­roa. Han­ke osoit­tau­tui kui­ten­kin niin haas­ta­vak­si, et­tä hal­vin saa­tu suun­nit­te­lu­työn tar­jous oli 214 500 eu­roa. Jot­ta vält­tä­mä­tön han­ke saa­daan vie­tyä eteen päin, val­tuus­to hy­väk­syi yk­si­mie­li­ses­ti Mat­ti Kuit­ti­sen (kesk.) ja Mat­ti Iko­sen (kok.) kan­nat­ta­man esi­tyk­sen mu­kai­ses­ti li­sä­tä ta­lou­sar­vi­oon 115 000 eu­ron li­sä­mää­rä­ra­han.

Merja Maukonen

Talous
22.5.2023 19.39

Jäteve­si­puh­distamon suunnittelun hinta yli tuplaantui

Toh­ma­jär­ven kun­nan­val­tuus­to jou­tui osa­vuo­si­kat­sauk­sen yh­tey­des­sä yli tup­laa­maan jä­te­ve­si­puh­dis­ta­mon suun­nit­te­luun va­ra­tun mää­rä­ra­han. Ta­lou­sar­vi­os­sa oli in­ves­toin­ti­o­saan va­rat­tu suun­nit­te­lu­työ­hön 100 000 eu­roa. Han­ke osoit­tau­tui kui­ten­kin niin haas­ta­vak­si, et­tä hal­vin saa­tu suun­nit­te­lu­työn tar­jous oli 214 500 eu­roa. Jot­ta vält­tä­mä­tön han­ke saa­daan vie­tyä eteen päin, val­tuus­to hy­väk­syi yk­si­mie­li­ses­ti Mat­ti Kuit­ti­sen (kesk.) ja Mat­ti Iko­sen (kok.) kan­nat­ta­man esi­tyk­sen mu­kai­ses­ti li­sä­tä ta­lou­sar­vi­oon 115 000 eu­ron li­sä­mää­rä­ra­han.

Ensimmäisen tapaamisen juuri päättäneet Mirja Korhonen, Riitta Okkonen ja Tiina Simpura odottavat innolla Virtaa-valmennuksen jatkoa.

Ensimmäisen tapaamisen juuri päättäneet Mirja Korhonen, Riitta Okkonen ja Tiina Simpura odottavat innolla Virtaa-valmennuksen jatkoa.

Kari Sarkkinen

Talous
22.5.2023 10.05

Vertaistuki, luottamus ja aika pohdinnoille innosti yrittäjiä Virtaa-valmennuksessa

Bu­si­ness Jo­en­suun Vir­taa-val­men­nus täyt­tyi kiin­nos­tu­neis­ta yrit­tä­jis­tä Toh­ma­jär­vel­lä. Vii­kon vä­lein ta­pah­tu­vat kol­me ko­koon­tu­mis­ta ja seu­ran­ta­ta­paa­mi­sen si­säl­tä­vä ko­ko­nai­suus sai kah­dek­san mu­ka­na ol­lut­ta toh­ma­jär­ve­läi­sy­rit­tä­jää in­nos­tu­maan ai­hees­ta. Val­men­nus­ta ve­tä­neet Bu­si­ness Jo­en­suun yri­ty­sa­si­an­tun­ti­ja Ka­ta­rii­na Es­ke­li­nen, yri­tys­val­men­ta­ja San­te­ri Lanér ja vies­tin­tä- ja pro­jek­ti­koor­di­naat­to­ri Hen­ry Torn ker­to­vat ai­kai­sem­pien pa­laut­tei­den pe­rus­teel­la hy­vis­tä ko­ke­muk­sis­ta.

Ensimmäisen tapaamisen juuri päättäneet Mirja Korhonen, Riitta Okkonen ja Tiina Simpura odottavat innolla Virtaa-valmennuksen jatkoa.

Ensimmäisen tapaamisen juuri päättäneet Mirja Korhonen, Riitta Okkonen ja Tiina Simpura odottavat innolla Virtaa-valmennuksen jatkoa.

Kari Sarkkinen

Talous
22.5.2023 10.05

Vertaistuki, luottamus ja aika pohdinnoille innosti yrittäjiä Virtaa-valmennuksessa

Bu­si­ness Jo­en­suun Vir­taa-val­men­nus täyt­tyi kiin­nos­tu­neis­ta yrit­tä­jis­tä Toh­ma­jär­vel­lä. Vii­kon vä­lein ta­pah­tu­vat kol­me ko­koon­tu­mis­ta ja seu­ran­ta­ta­paa­mi­sen si­säl­tä­vä ko­ko­nai­suus sai kah­dek­san mu­ka­na ol­lut­ta toh­ma­jär­ve­läi­sy­rit­tä­jää in­nos­tu­maan ai­hees­ta. Val­men­nus­ta ve­tä­neet Bu­si­ness Jo­en­suun yri­ty­sa­si­an­tun­ti­ja Ka­ta­rii­na Es­ke­li­nen, yri­tys­val­men­ta­ja San­te­ri Lanér ja vies­tin­tä- ja pro­jek­ti­koor­di­naat­to­ri Hen­ry Torn ker­to­vat ai­kai­sem­pien pa­laut­tei­den pe­rus­teel­la hy­vis­tä ko­ke­muk­sis­ta.

Rääkkylän päiväkodille on tulossa tänä vuonna uusia leikkivälineitä, ja myös piha-alueen aidat uusitaan. Kuvituskuva päiväkodilta viime syksyltä, jolloin Lenni Inberg testasi uusia rakennuspalikoita.

Rääkkylän päiväkodille on tulossa tänä vuonna uusia leikkivälineitä, ja myös piha-alueen aidat uusitaan. Kuvituskuva päiväkodilta viime syksyltä, jolloin Lenni Inberg testasi uusia rakennuspalikoita.

Päivi Lievonen

Talous
4.5.2023 11.25

Rääkkylän julkiset hankinnat painottuvat kunnostuksiin

Tä­män vuo­den suu­rin han­kin­ta Rääk­ky­läs­sä on va­ra­voi­ma­jär­jes­tel­män hank­ki­mi­nen ter­veys­kes­kuk­sel­le. 120 000 eu­ron han­kin­ta an­ne­taan kil­pai­lu­tet­ta­vak­si Poh­jois-Kar­ja­lan han­kin­ta­toi­mel­le. Han­kin­nan to­teu­tu­mi­nen riip­puu Siun so­ten tu­le­vis­ta pää­tök­sis­tä.

Rääkkylän päiväkodille on tulossa tänä vuonna uusia leikkivälineitä, ja myös piha-alueen aidat uusitaan. Kuvituskuva päiväkodilta viime syksyltä, jolloin Lenni Inberg testasi uusia rakennuspalikoita.

Rääkkylän päiväkodille on tulossa tänä vuonna uusia leikkivälineitä, ja myös piha-alueen aidat uusitaan. Kuvituskuva päiväkodilta viime syksyltä, jolloin Lenni Inberg testasi uusia rakennuspalikoita.

Päivi Lievonen

Talous
4.5.2023 11.25

Rääkkylän julkiset hankinnat painottuvat kunnostuksiin

Tä­män vuo­den suu­rin han­kin­ta Rääk­ky­läs­sä on va­ra­voi­ma­jär­jes­tel­män hank­ki­mi­nen ter­veys­kes­kuk­sel­le. 120 000 eu­ron han­kin­ta an­ne­taan kil­pai­lu­tet­ta­vak­si Poh­jois-Kar­ja­lan han­kin­ta­toi­mel­le. Han­kin­nan to­teu­tu­mi­nen riip­puu Siun so­ten tu­le­vis­ta pää­tök­sis­tä.

Esimerkki Keski-Karjalan kasvusta on Tohmajärven uudelle Sukkela Business Center -teollisuusalueelle valmistuneet Vauhti Speedin uudet tuotantotilat. Teknologiajohtaja Esa Puukilainen esitteli valmistuvia tiloja viime syksynä. Arkistokuva

Esimerkki Keski-Karjalan kasvusta on Tohmajärven uudelle Sukkela Business Center -teollisuusalueelle valmistuneet Vauhti Speedin uudet tuotantotilat. Teknologiajohtaja Esa Puukilainen esitteli valmistuvia tiloja viime syksynä. Arkistokuva

Kari Sarkkinen

Talous
2.5.2023 10.34

Keski-Karjala mukana maakunnan yrityssektorin liikevaihdon kasvussa

Ti­las­to­kes­kuk­sen tuo­reet suh­dan­ne­tie­dot ker­to­vat Poh­jois-Kar­ja­lan yri­tys­sek­to­rin lii­ke­vaih­don kas­vun jat­ku­neen vuo­den 2022 jäl­ki­puo­lis­kol­la, lii­ke­vaih­to kas­voi 8,2 pro­sent­tia. Luku käy il­mi huh­ti­kuun lo­pus­sa jul­kais­tus­sa Poh­jois-Kar­ja­lan Tren­dit -jul­kai­sus­sa, jo­hon on koot­tu maa­kun­nan ta­lous­lu­ku­ja vuo­den 2022 lop­pu­puo­lis­kol­ta.

Esimerkki Keski-Karjalan kasvusta on Tohmajärven uudelle Sukkela Business Center -teollisuusalueelle valmistuneet Vauhti Speedin uudet tuotantotilat. Teknologiajohtaja Esa Puukilainen esitteli valmistuvia tiloja viime syksynä. Arkistokuva

Esimerkki Keski-Karjalan kasvusta on Tohmajärven uudelle Sukkela Business Center -teollisuusalueelle valmistuneet Vauhti Speedin uudet tuotantotilat. Teknologiajohtaja Esa Puukilainen esitteli valmistuvia tiloja viime syksynä. Arkistokuva

Kari Sarkkinen

Talous
2.5.2023 10.34

Keski-Karjala mukana maakunnan yrityssektorin liikevaihdon kasvussa

Ti­las­to­kes­kuk­sen tuo­reet suh­dan­ne­tie­dot ker­to­vat Poh­jois-Kar­ja­lan yri­tys­sek­to­rin lii­ke­vaih­don kas­vun jat­ku­neen vuo­den 2022 jäl­ki­puo­lis­kol­la, lii­ke­vaih­to kas­voi 8,2 pro­sent­tia. Luku käy il­mi huh­ti­kuun lo­pus­sa jul­kais­tus­sa Poh­jois-Kar­ja­lan Tren­dit -jul­kai­sus­sa, jo­hon on koot­tu maa­kun­nan ta­lous­lu­ku­ja vuo­den 2022 lop­pu­puo­lis­kol­ta.

Pokaali ja sertifikaatti ovat osoituksia Jorma Hirvosen johtaman DG Ring Ringin menestyksestä yrityksen kehittämisessä.

Pokaali ja sertifikaatti ovat osoituksia Jorma Hirvosen johtaman DG Ring Ringin menestyksestä yrityksen kehittämisessä.

Kari Sarkkinen

Talous
2.5.2023 9.09

"Pieneltäkin paikkakunnalta voi päästä isoihin sopimuksiin"

DG Ring Ring on nyt yh­te­näi­nen nimi Ki­teel­lä ja Jo­en­suus­sa ICT-pal­ve­lui­ta tar­jo­a­val­le tä­hän as­ti vie­lä Da­tag­rou­pi­na tai Te­le­vir­mi­nä tun­ne­tul­le yri­tyk­sel­le. Yli 30 vuot­ta Ki­teel­lä toi­mi­nut Te­le­vir­mi sai apu­toi­mi­ni­mek­seen DG Ring Rin­gin, joka tu­lee jat­kos­sa ole­maan kaik­kien pal­ve­lui­den sekä Ki­teen ja Jo­en­suun toi­mi­pis­tei­den mark­ki­noin­ti­ni­me­nä. Toi­mi­tus­joh­ta­ja Jor­ma Hir­vo­sen mu­kaan tämä sel­keyt­tää yri­tys­ku­vaa, kun tä­hän as­ti Ki­teen ja Jo­en­suun toi­mi­pis­teet ovat toi­mi­neet eri ni­mil­lä.

Pokaali ja sertifikaatti ovat osoituksia Jorma Hirvosen johtaman DG Ring Ringin menestyksestä yrityksen kehittämisessä.

Pokaali ja sertifikaatti ovat osoituksia Jorma Hirvosen johtaman DG Ring Ringin menestyksestä yrityksen kehittämisessä.

Kari Sarkkinen

Talous
2.5.2023 9.09

"Pieneltäkin paikkakunnalta voi päästä isoihin sopimuksiin"

DG Ring Ring on nyt yh­te­näi­nen nimi Ki­teel­lä ja Jo­en­suus­sa ICT-pal­ve­lui­ta tar­jo­a­val­le tä­hän as­ti vie­lä Da­tag­rou­pi­na tai Te­le­vir­mi­nä tun­ne­tul­le yri­tyk­sel­le. Yli 30 vuot­ta Ki­teel­lä toi­mi­nut Te­le­vir­mi sai apu­toi­mi­ni­mek­seen DG Ring Rin­gin, joka tu­lee jat­kos­sa ole­maan kaik­kien pal­ve­lui­den sekä Ki­teen ja Jo­en­suun toi­mi­pis­tei­den mark­ki­noin­ti­ni­me­nä. Toi­mi­tus­joh­ta­ja Jor­ma Hir­vo­sen mu­kaan tämä sel­keyt­tää yri­tys­ku­vaa, kun tä­hän as­ti Ki­teen ja Jo­en­suun toi­mi­pis­teet ovat toi­mi­neet eri ni­mil­lä.

Kunnanjohtaja Mikko Löppönen esitteli lokakuussa hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivoselle Tohmajärvellä tehtyjä sivistystoimen investointeja. Arkistokuva.

Kunnanjohtaja Mikko Löppönen esitteli lokakuussa hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivoselle Tohmajärvellä tehtyjä sivistystoimen investointeja. Arkistokuva.

Kari Sarkkinen

Talous
4.4.2023 16.28

Tohmajärven mukaan palkka­har­mo­ni­soinnin kulut kuuluvat hyvinvoin­ti­a­lueelle

Toh­ma­jär­ven kun­nan vuo­den 2022 tu­los on 320,39 eu­roa plus­san puo­lel­la. Ker­ty­nyt­tä yli­jää­mää on kaik­ki­aan run­saat 1,6 mil­joo­naa eu­roa.

Kunnanjohtaja Mikko Löppönen esitteli lokakuussa hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivoselle Tohmajärvellä tehtyjä sivistystoimen investointeja. Arkistokuva.

Kunnanjohtaja Mikko Löppönen esitteli lokakuussa hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivoselle Tohmajärvellä tehtyjä sivistystoimen investointeja. Arkistokuva.

Kari Sarkkinen

Talous
4.4.2023 16.28

Tohmajärven mukaan palkka­har­mo­ni­soinnin kulut kuuluvat hyvinvoin­ti­a­lueelle

Toh­ma­jär­ven kun­nan vuo­den 2022 tu­los on 320,39 eu­roa plus­san puo­lel­la. Ker­ty­nyt­tä yli­jää­mää on kaik­ki­aan run­saat 1,6 mil­joo­naa eu­roa.

Yksi Rääkkylän tulevsiuuden haaste on kunnanjohtaja Esko Rautiaisen mukaan väestön väheneminen ja väestörakenteen syntyvyyteen vaikuttava vinouma. Arkistokuva.

Yksi Rääkkylän tulevsiuuden haaste on kunnanjohtaja Esko Rautiaisen mukaan väestön väheneminen ja väestörakenteen syntyvyyteen vaikuttava vinouma. Arkistokuva.

Päivi Lievonen

Talous
31.3.2023 10.37

Rääkkylässä investoitiin maltillisesti – tulevaisuuden haasteena väestörakenteen vinouma

Rääk­ky­län kun­nan­joh­ta­ja Es­ko Rau­ti­ai­nen ker­too tie­dot­tees­saan, et­tä kun­nan rei­lun 1,6 mil­joo­nan eu­ron yli­jää­mäs­sä nä­kyy ker­ta­luon­tei­se­na met­sä­a­lo­jen myyn­nis­tä saa­tu po­si­tii­vi­nen ker­ty­mä sekä palk­ka­tu­en ja hank­kei­den avus­tus­ten kas­vu, yh­teen­sä noin 1 250 000 eu­roa. Siun So­ten ali­jää­mien ja palk­ka­har­mo­ni­saa­ti­o­va­raus­ten jäl­keen ti­li­kau­den tu­los on en­na­koi­tua pa­rem­pi.

Yksi Rääkkylän tulevsiuuden haaste on kunnanjohtaja Esko Rautiaisen mukaan väestön väheneminen ja väestörakenteen syntyvyyteen vaikuttava vinouma. Arkistokuva.

Yksi Rääkkylän tulevsiuuden haaste on kunnanjohtaja Esko Rautiaisen mukaan väestön väheneminen ja väestörakenteen syntyvyyteen vaikuttava vinouma. Arkistokuva.

Päivi Lievonen

Talous
31.3.2023 10.37

Rääkkylässä investoitiin maltillisesti – tulevaisuuden haasteena väestörakenteen vinouma

Rääk­ky­län kun­nan­joh­ta­ja Es­ko Rau­ti­ai­nen ker­too tie­dot­tees­saan, et­tä kun­nan rei­lun 1,6 mil­joo­nan eu­ron yli­jää­mäs­sä nä­kyy ker­ta­luon­tei­se­na met­sä­a­lo­jen myyn­nis­tä saa­tu po­si­tii­vi­nen ker­ty­mä sekä palk­ka­tu­en ja hank­kei­den avus­tus­ten kas­vu, yh­teen­sä noin 1 250 000 eu­roa. Siun So­ten ali­jää­mien ja palk­ka­har­mo­ni­saa­ti­o­va­raus­ten jäl­keen ti­li­kau­den tu­los on en­na­koi­tua pa­rem­pi.

Kiertoliittymäinvestointi oli osa kaupunkikeskustan kehittämiskokonaisuutta. Kuva: Kiteen kaupunki, taustakartta Maanmittauslaitos.

Kiertoliittymäinvestointi oli osa kaupunkikeskustan kehittämiskokonaisuutta. Kuva: Kiteen kaupunki, taustakartta Maanmittauslaitos.

Kiteen kaupunki

Talous
30.3.2023 15.21

Tulos on hyvä, mutta palvelurakenteita on syytä tarkastella kriittisesti tulevaisuudessa

– Ti­li­kau­den tu­los on hyvä, to­te­a­vat Ki­teen kau­pun­gin­joh­ta­ja Pek­ka Hir­vo­nen ja ta­lous­joh­ta­ja Kai­sa Lap­pa­lai­nen esi­tel­les­sään kau­pun­gin 1,8 mil­joo­naa eu­roa yli­jää­mäis­tä vuo­den 2022 ti­lin­pää­tös­tä. Ker­ty­nyt­tä yli­jää­mää on kaik­ki­aan 27,4 mil­joo­naa eu­roa. Kau­pun­ki­kon­ser­nin ti­li­kau­den yli­jää­mä on 2,2 mil­joo­naa eu­roa ja ker­ty­nyt yli­jää­mä 33,2 mil­joo­naa eu­roa.

Kiertoliittymäinvestointi oli osa kaupunkikeskustan kehittämiskokonaisuutta. Kuva: Kiteen kaupunki, taustakartta Maanmittauslaitos.

Kiertoliittymäinvestointi oli osa kaupunkikeskustan kehittämiskokonaisuutta. Kuva: Kiteen kaupunki, taustakartta Maanmittauslaitos.

Kiteen kaupunki

Talous
30.3.2023 15.21

Tulos on hyvä, mutta palvelurakenteita on syytä tarkastella kriittisesti tulevaisuudessa

– Ti­li­kau­den tu­los on hyvä, to­te­a­vat Ki­teen kau­pun­gin­joh­ta­ja Pek­ka Hir­vo­nen ja ta­lous­joh­ta­ja Kai­sa Lap­pa­lai­nen esi­tel­les­sään kau­pun­gin 1,8 mil­joo­naa eu­roa yli­jää­mäis­tä vuo­den 2022 ti­lin­pää­tös­tä. Ker­ty­nyt­tä yli­jää­mää on kaik­ki­aan 27,4 mil­joo­naa eu­roa. Kau­pun­ki­kon­ser­nin ti­li­kau­den yli­jää­mä on 2,2 mil­joo­naa eu­roa ja ker­ty­nyt yli­jää­mä 33,2 mil­joo­naa eu­roa.

Kiteen kaupungin tilikauden tulos on 1 790 132 euroa ylijäämäinen. Kuvituskuva.

Kiteen kaupungin tilikauden tulos on 1 790 132 euroa ylijäämäinen. Kuvituskuva.

Päivi Lievonen

Talous
28.3.2023 10.59

Kiteen talous vahvistui yhdeksäntenä peräkkäisenä vuonna

Ki­teen kau­pun­gin ti­li­kau­den tu­los on 1 790 132 eu­roa yli­jää­mäi­nen. Kau­pun­gin­joh­ta­ja Pek­ka Hir­vo­nen to­te­aa ti­lin­pää­tös­kat­sauk­ses­saan, et­tä kau­pun­gin ta­lous vah­vis­tui nyt yh­dek­sät­tä vuot­ta pe­räk­käin. Kau­pun­gin­hal­li­tus kä­sit­te­lee ti­lin­pää­tök­sen ko­kouk­ses­saan tors­tai­na.

Kiteen kaupungin tilikauden tulos on 1 790 132 euroa ylijäämäinen. Kuvituskuva.

Kiteen kaupungin tilikauden tulos on 1 790 132 euroa ylijäämäinen. Kuvituskuva.

Päivi Lievonen

Talous
28.3.2023 10.59

Kiteen talous vahvistui yhdeksäntenä peräkkäisenä vuonna

Ki­teen kau­pun­gin ti­li­kau­den tu­los on 1 790 132 eu­roa yli­jää­mäi­nen. Kau­pun­gin­joh­ta­ja Pek­ka Hir­vo­nen to­te­aa ti­lin­pää­tös­kat­sauk­ses­saan, et­tä kau­pun­gin ta­lous vah­vis­tui nyt yh­dek­sät­tä vuot­ta pe­räk­käin. Kau­pun­gin­hal­li­tus kä­sit­te­lee ti­lin­pää­tök­sen ko­kouk­ses­saan tors­tai­na.

Rääkkylän kunnanhallitus käsittelee vuoden 2022 tilinpäätöksen torstaina. Arkistokuva.

Rääkkylän kunnanhallitus käsittelee vuoden 2022 tilinpäätöksen torstaina. Arkistokuva.

Päivi Lievonen

Talous
28.3.2023 8.55

Rääkkylä teki odotettua paremman tuloksen

Rääk­ky­län kun­nan­hal­li­tus kä­sit­te­lee kun­nan vuo­den 2022 ti­lin­pää­tök­sen tors­tai­na. Päät­ty­nyt ti­li­kau­si on 1 636 529 eu­roa yli­jää­mäi­nen. Tu­los si­säl­tää Siun so­ten 967 000 eu­ron li­sä­las­kun yli­jää­mien kat­ta­mi­ses­ta ja palk­ka­har­mo­ni­saa­ti­os­ta. Al­ku­pe­räi­seen vuo­den 2022 ta­lou­sar­vi­oon ver­rat­tu­na ti­lin­pää­tös on 882 000 eu­roa pa­rem­pi.

Rääkkylän kunnanhallitus käsittelee vuoden 2022 tilinpäätöksen torstaina. Arkistokuva.

Rääkkylän kunnanhallitus käsittelee vuoden 2022 tilinpäätöksen torstaina. Arkistokuva.

Päivi Lievonen

Talous
28.3.2023 8.55

Rääkkylä teki odotettua paremman tuloksen

Rääk­ky­län kun­nan­hal­li­tus kä­sit­te­lee kun­nan vuo­den 2022 ti­lin­pää­tök­sen tors­tai­na. Päät­ty­nyt ti­li­kau­si on 1 636 529 eu­roa yli­jää­mäi­nen. Tu­los si­säl­tää Siun so­ten 967 000 eu­ron li­sä­las­kun yli­jää­mien kat­ta­mi­ses­ta ja palk­ka­har­mo­ni­saa­ti­os­ta. Al­ku­pe­räi­seen vuo­den 2022 ta­lou­sar­vi­oon ver­rat­tu­na ti­lin­pää­tös on 882 000 eu­roa pa­rem­pi.

Kun asiakkaat säästivät sähköä, sitä siirtyi verkossa 12 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Kun asiakkaat säästivät sähköä, sitä siirtyi verkossa 12 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Kari Sarkkinen

Talous
22.3.2023 15.31

PKS-konsernin tulos vakaalla tasolla haastavasta markki­na­ti­lan­teesta huolimatta

Ve­nä­jän hyök­käys­so­ta Uk­rai­naan krii­siyt­ti ener­gia-alan Suo­mes­sa. Säh­kö­pu­lan ris­ki ja erit­täin kor­ke­at säh­kön mark­ki­na­hin­nat vai­kut­ti­vat PKS-kon­ser­nin lii­ke­toi­min­taan. Oma ve­si­voi­man­tuo­tan­to ta­soit­ti hie­man en­nä­tys­ko­vien han­kin­ta­ku­lu­jen vai­ku­tus­ta asi­a­kas­hin­toi­hin.

Kun asiakkaat säästivät sähköä, sitä siirtyi verkossa 12 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Kun asiakkaat säästivät sähköä, sitä siirtyi verkossa 12 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Kari Sarkkinen

Talous
22.3.2023 15.31

PKS-konsernin tulos vakaalla tasolla haastavasta markki­na­ti­lan­teesta huolimatta

Ve­nä­jän hyök­käys­so­ta Uk­rai­naan krii­siyt­ti ener­gia-alan Suo­mes­sa. Säh­kö­pu­lan ris­ki ja erit­täin kor­ke­at säh­kön mark­ki­na­hin­nat vai­kut­ti­vat PKS-kon­ser­nin lii­ke­toi­min­taan. Oma ve­si­voi­man­tuo­tan­to ta­soit­ti hie­man en­nä­tys­ko­vien han­kin­ta­ku­lu­jen vai­ku­tus­ta asi­a­kas­hin­toi­hin.

Rääkkylän viime vuoden tilinpäätös valmistuu kuun loppuun mennessä. Kuvituskuva.

Rääkkylän viime vuoden tilinpäätös valmistuu kuun loppuun mennessä. Kuvituskuva.

Päivi Lievonen

Talous
10.3.2023 16.20

Siun soten loppulasku selvillä Rääkkylässä - tilinpäätös valmistumassa

Vuo­den 2022 ti­li­kau­si näyt­tää ole­van en­na­koi­tua pa­rem­pi Rääk­ky­läs­sä, mikä joh­tuu suu­rel­ta osin met­sä­maan myyn­nis­tä.

Rääkkylän viime vuoden tilinpäätös valmistuu kuun loppuun mennessä. Kuvituskuva.

Rääkkylän viime vuoden tilinpäätös valmistuu kuun loppuun mennessä. Kuvituskuva.

Päivi Lievonen

Talous
10.3.2023 16.20

Siun soten loppulasku selvillä Rääkkylässä - tilinpäätös valmistumassa

Vuo­den 2022 ti­li­kau­si näyt­tää ole­van en­na­koi­tua pa­rem­pi Rääk­ky­läs­sä, mikä joh­tuu suu­rel­ta osin met­sä­maan myyn­nis­tä.

Keski-Karjalan Ampumaratayhdistys ry sai maaseuturahaston hanketukea ensimmäisen ampumaradan toteuttamiseen. Arkistokuva AIMO-alueelta: Koti-Karjalan arkisto

Keski-Karjalan Ampumaratayhdistys ry sai maaseuturahaston hanketukea ensimmäisen ampumaradan toteuttamiseen. Arkistokuva AIMO-alueelta: Koti-Karjalan arkisto

Koti-Karjalan arkisto

Talous
7.2.2023 11.45

Kehittä­mis­ra­hoitusta Keski-Karjalan yrityksille

ELY-kes­kus myön­si Poh­jois-Kar­ja­lan yri­tyk­sil­le ja yh­tei­söil­le ke­hit­tä­mis­ra­hoi­tus­ta vuon­na 2022 yh­teen­sä yli 23 mil­joo­naa eu­roa. Ki­teel­le ker­tyi kak­sit­tain suu­rem­pia tu­ki­pää­tös­tä, jot­ka koh­den­tu­vat AI­MO-alu­eel­le To­lo­sen­mä­keen ja yri­tys­toi­min­nan ke­hit­tä­mi­seen Pu­hok­seen.

Keski-Karjalan Ampumaratayhdistys ry sai maaseuturahaston hanketukea ensimmäisen ampumaradan toteuttamiseen. Arkistokuva AIMO-alueelta: Koti-Karjalan arkisto

Keski-Karjalan Ampumaratayhdistys ry sai maaseuturahaston hanketukea ensimmäisen ampumaradan toteuttamiseen. Arkistokuva AIMO-alueelta: Koti-Karjalan arkisto

Koti-Karjalan arkisto

Talous
7.2.2023 11.45

Kehittä­mis­ra­hoitusta Keski-Karjalan yrityksille

ELY-kes­kus myön­si Poh­jois-Kar­ja­lan yri­tyk­sil­le ja yh­tei­söil­le ke­hit­tä­mis­ra­hoi­tus­ta vuon­na 2022 yh­teen­sä yli 23 mil­joo­naa eu­roa. Ki­teel­le ker­tyi kak­sit­tain suu­rem­pia tu­ki­pää­tös­tä, jot­ka koh­den­tu­vat AI­MO-alu­eel­le To­lo­sen­mä­keen ja yri­tys­toi­min­nan ke­hit­tä­mi­seen Pu­hok­seen.

Tuija Marienberg

Talous
17.1.2023 8.04

Kiteen kaupungilla takana vahva talousvuosi

Mar­ras­kuun ta­lou­den to­teu­man poh­jal­ta Ki­teen kau­pun­gil­le en­nus­te­taan vuo­del­le 2022 yli­jää­mäis­tä ti­li­kaut­ta. Kau­pun­gin tie­dot­teen mu­kaan ve­ro­tu­lo­ja on ker­ty­nyt kau­pun­gil­le huo­mat­ta­vas­ti en­na­koi­tua enem­män, ja eri­tyi­ses­ti yh­tei­sö­ve­ro­jen ker­ty­mä on yl­lät­tä­nyt po­si­tii­vi­ses­ti.

Tuija Marienberg

Talous
17.1.2023 8.04

Kiteen kaupungilla takana vahva talousvuosi

Mar­ras­kuun ta­lou­den to­teu­man poh­jal­ta Ki­teen kau­pun­gil­le en­nus­te­taan vuo­del­le 2022 yli­jää­mäis­tä ti­li­kaut­ta. Kau­pun­gin tie­dot­teen mu­kaan ve­ro­tu­lo­ja on ker­ty­nyt kau­pun­gil­le huo­mat­ta­vas­ti en­na­koi­tua enem­män, ja eri­tyi­ses­ti yh­tei­sö­ve­ro­jen ker­ty­mä on yl­lät­tä­nyt po­si­tii­vi­ses­ti.

Suomi-veneet Oy toimitusjohtaja Pasi Suomalaisen mukaan sopimusvalmistukselle on ollut viime vuosina kysyntää enemmän kuin yritys on pystynyt tarjoamaan. Arkistokuva

Suomi-veneet Oy toimitusjohtaja Pasi Suomalaisen mukaan sopimusvalmistukselle on ollut viime vuosina kysyntää enemmän kuin yritys on pystynyt tarjoamaan. Arkistokuva

Kari Sarkkinen

Talous
16.1.2023 12.43

Suomi-veneet keskittyy soutuveneiden valmistukseen sekä muuhun sopimus­val­mis­tukseen

Ke­sä­lah­te­lai­nen Suo­mi-ve­neet Oy on vuo­des­ta 1976 läh­tien val­mis­ta­nut suo­ma­lai­sil­le ve­sil­lä liik­ku­jil­le la­si­kui­dus­ta pe­rin­tei­siä sou­tu­ve­nei­tä ja moot­to­ri­ve­nei­tä. Vuo­des­ta 2023 al­ka­en Suo­mi-ve­neet Oy kes­kit­tyy Suo­mi-sou­tu­ve­nei­den val­mis­tuk­seen ja muu­hun so­pi­mus­val­mis­tuk­seen.

Suomi-veneet Oy toimitusjohtaja Pasi Suomalaisen mukaan sopimusvalmistukselle on ollut viime vuosina kysyntää enemmän kuin yritys on pystynyt tarjoamaan. Arkistokuva

Suomi-veneet Oy toimitusjohtaja Pasi Suomalaisen mukaan sopimusvalmistukselle on ollut viime vuosina kysyntää enemmän kuin yritys on pystynyt tarjoamaan. Arkistokuva

Kari Sarkkinen

Talous
16.1.2023 12.43

Suomi-veneet keskittyy soutuveneiden valmistukseen sekä muuhun sopimus­val­mis­tukseen

Ke­sä­lah­te­lai­nen Suo­mi-ve­neet Oy on vuo­des­ta 1976 läh­tien val­mis­ta­nut suo­ma­lai­sil­le ve­sil­lä liik­ku­jil­le la­si­kui­dus­ta pe­rin­tei­siä sou­tu­ve­nei­tä ja moot­to­ri­ve­nei­tä. Vuo­des­ta 2023 al­ka­en Suo­mi-ve­neet Oy kes­kit­tyy Suo­mi-sou­tu­ve­nei­den val­mis­tuk­seen ja muu­hun so­pi­mus­val­mis­tuk­seen.

Veekmas, Kiteen Yrittäjät ja Esa Halttunen on tuttu yhdistelmä kiteeläisille.

Veekmas, Kiteen Yrittäjät ja Esa Halttunen on tuttu yhdistelmä kiteeläisille.

Kari Sarkkinen

Talous
13.1.2023 16.22

"Kaikella on aikansa"

Veek­ma­sin yrit­tä­jä Esa Halt­tu­sen on to­tut­tu nä­ke­mään pu­hu­mas­sa yrit­tä­jien ja yrit­tä­jyy­den puo­les­ta lu­kui­sil­la foo­ru­meil­la Ki­teen Yrit­tä­jien pu­heen­joh­ta­jan­kin roo­lis­sa. Vuo­den vaih­tees­sa Halt­tu­nen jät­ti yrit­tä­jäyh­dis­tyk­sen pu­heen­joh­ta­juu­den teh­ty­ään pes­tis­sä 22 vuo­den ru­pe­a­man. Esan teh­tä­väs­sä jat­kaa nyt Rei­ma Luuk­kai­nen. Yrit­tä­jien hal­li­tuk­ses­sa Halt­tu­nen jat­kaa edel­leen. Siel­lä­kin hä­nel­lä on pu­heen­joh­ta­ja­vuo­det mu­kaan lu­et­tu­na ta­ka­na 27 -vuo­ti­nen sar­ka.

Veekmas, Kiteen Yrittäjät ja Esa Halttunen on tuttu yhdistelmä kiteeläisille.

Veekmas, Kiteen Yrittäjät ja Esa Halttunen on tuttu yhdistelmä kiteeläisille.

Kari Sarkkinen

Talous
13.1.2023 16.22

"Kaikella on aikansa"

Veek­ma­sin yrit­tä­jä Esa Halt­tu­sen on to­tut­tu nä­ke­mään pu­hu­mas­sa yrit­tä­jien ja yrit­tä­jyy­den puo­les­ta lu­kui­sil­la foo­ru­meil­la Ki­teen Yrit­tä­jien pu­heen­joh­ta­jan­kin roo­lis­sa. Vuo­den vaih­tees­sa Halt­tu­nen jät­ti yrit­tä­jäyh­dis­tyk­sen pu­heen­joh­ta­juu­den teh­ty­ään pes­tis­sä 22 vuo­den ru­pe­a­man. Esan teh­tä­väs­sä jat­kaa nyt Rei­ma Luuk­kai­nen. Yrit­tä­jien hal­li­tuk­ses­sa Halt­tu­nen jat­kaa edel­leen. Siel­lä­kin hä­nel­lä on pu­heen­joh­ta­ja­vuo­det mu­kaan lu­et­tu­na ta­ka­na 27 -vuo­ti­nen sar­ka.

Hiil Oy:n perustajat Joona Kotilainen ja Miikka Kotilainen.

Hiil Oy:n perustajat Joona Kotilainen ja Miikka Kotilainen.

Hiil Oy

Talous
5.1.2023 15.52

Kiteelle suunnitteilla jätepuuta kierrättävä ja hiillyttävä tehdas

Tam­mi­kuus­sa pe­rus­tet­tu ki­tee­läi­nen Hiil Oy aloit­taa jä­te­puun kier­rät­tä­mi­sen ja hiil­lyt­tä­mi­sen Suo­mes­sa. Uu­den yri­tyk­sen ta­voit­tee­na on pe­rus­taa kym­me­niä hen­ki­löi­tä työl­lis­tä­vä teh­das Poh­jois-Kar­ja­laan, näil­lä nä­ky­min Ki­teel­le.

Hiil Oy:n perustajat Joona Kotilainen ja Miikka Kotilainen.

Hiil Oy:n perustajat Joona Kotilainen ja Miikka Kotilainen.

Hiil Oy

Talous
5.1.2023 15.52

Kiteelle suunnitteilla jätepuuta kierrättävä ja hiillyttävä tehdas

Tam­mi­kuus­sa pe­rus­tet­tu ki­tee­läi­nen Hiil Oy aloit­taa jä­te­puun kier­rät­tä­mi­sen ja hiil­lyt­tä­mi­sen Suo­mes­sa. Uu­den yri­tyk­sen ta­voit­tee­na on pe­rus­taa kym­me­niä hen­ki­löi­tä työl­lis­tä­vä teh­das Poh­jois-Kar­ja­laan, näil­lä nä­ky­min Ki­teel­le.

Business Joensuu tapaa yrittäjiä tammi-helmikuun aikana Keski-Karjalassa.

Business Joensuu tapaa yrittäjiä tammi-helmikuun aikana Keski-Karjalassa.

Kari Sarkkinen

Talous
5.1.2023 8.56

Business Joensuun kysyy yritysten kuulumisia Keski-Karjalassa

Bu­si­ness Jo­en­suun ”Mitä kuu­luu?” -yri­tys­kam­pan­ja to­teu­te­taan en­sim­mäis­tä ker­taa Kes­ki-Kar­ja­las­sa: Ki­teel­lä, Rääk­ky­läs­sä ja Toh­ma­jär­vel­lä. Tam­mi-hel­mi­kuus­sa to­teu­tet­ta­van kam­pan­jan ai­ka­na Bu­si­ness Jo­en­suun työn­te­ki­jät ovat ak­tii­vi­ses­ti yh­tey­des­sä yri­tyk­siin ja ky­sy­vät yri­tys­ten kuu­lu­mi­sia sekä pal­ve­lu­tar­pei­ta. Pu­he­lin­soit­to­jen li­säk­si yri­tyk­siä ja yri­tys­toi­min­taa suun­nit­te­le­via hen­ki­löi­tä ta­va­taan kas­vo­tus­ten kah­vi­ti­lai­suuk­sis­sa ja yri­tys­käyn­neil­lä.

Business Joensuu tapaa yrittäjiä tammi-helmikuun aikana Keski-Karjalassa.

Business Joensuu tapaa yrittäjiä tammi-helmikuun aikana Keski-Karjalassa.

Kari Sarkkinen

Talous
5.1.2023 8.56

Business Joensuun kysyy yritysten kuulumisia Keski-Karjalassa

Bu­si­ness Jo­en­suun ”Mitä kuu­luu?” -yri­tys­kam­pan­ja to­teu­te­taan en­sim­mäis­tä ker­taa Kes­ki-Kar­ja­las­sa: Ki­teel­lä, Rääk­ky­läs­sä ja Toh­ma­jär­vel­lä. Tam­mi-hel­mi­kuus­sa to­teu­tet­ta­van kam­pan­jan ai­ka­na Bu­si­ness Jo­en­suun työn­te­ki­jät ovat ak­tii­vi­ses­ti yh­tey­des­sä yri­tyk­siin ja ky­sy­vät yri­tys­ten kuu­lu­mi­sia sekä pal­ve­lu­tar­pei­ta. Pu­he­lin­soit­to­jen li­säk­si yri­tyk­siä ja yri­tys­toi­min­taa suun­nit­te­le­via hen­ki­löi­tä ta­va­taan kas­vo­tus­ten kah­vi­ti­lai­suuk­sis­sa ja yri­tys­käyn­neil­lä.

-Sulautumisessa Kithydron ja Koneosapalvelun tuote- ja palvelutarjonta yhdistetään, kertoo Koneosapalvelun toimitusjohtaja Hannu Soimasuo.

-Sulautumisessa Kithydron ja Koneosapalvelun tuote- ja palvelutarjonta yhdistetään, kertoo Koneosapalvelun toimitusjohtaja Hannu Soimasuo.

Kari Sarkkinen

Talous
2.1.2023 16.59

Kithydro on fuusioitu Koneosapalveluun

Ko­ne­o­sa­pal­ve­lu Oy:n ty­tä­ryh­tiö Kit­hyd­ro Oy su­lau­tet­tiin Ko­ne­o­sa­pal­ve­luun tam­mi­kuun alus­sa. Fuu­si­on jäl­keen Ko­ne­o­sa­pal­ve­lul­la on kuu­si toi­mi­pis­tet­tä. Pää­toi­mi­paik­ka on Vilp­pu­las­sa ja muut toi­mi­pis­teet Jo­en­suus­sa, Ki­teel­lä, Kuo­pi­os­sa, Lah­des­sa ja Lap­peen­ran­nas­sa.

-Sulautumisessa Kithydron ja Koneosapalvelun tuote- ja palvelutarjonta yhdistetään, kertoo Koneosapalvelun toimitusjohtaja Hannu Soimasuo.

-Sulautumisessa Kithydron ja Koneosapalvelun tuote- ja palvelutarjonta yhdistetään, kertoo Koneosapalvelun toimitusjohtaja Hannu Soimasuo.

Kari Sarkkinen

Talous
2.1.2023 16.59

Kithydro on fuusioitu Koneosapalveluun

Ko­ne­o­sa­pal­ve­lu Oy:n ty­tä­ryh­tiö Kit­hyd­ro Oy su­lau­tet­tiin Ko­ne­o­sa­pal­ve­luun tam­mi­kuun alus­sa. Fuu­si­on jäl­keen Ko­ne­o­sa­pal­ve­lul­la on kuu­si toi­mi­pis­tet­tä. Pää­toi­mi­paik­ka on Vilp­pu­las­sa ja muut toi­mi­pis­teet Jo­en­suus­sa, Ki­teel­lä, Kuo­pi­os­sa, Lah­des­sa ja Lap­peen­ran­nas­sa.

Kuluttajaliiton kouluttaja Jaana Savolaisen luento Miten meitä huijataan kiinnosti Kiteellä.

Kuluttajaliiton kouluttaja Jaana Savolaisen luento Miten meitä huijataan kiinnosti Kiteellä.

Kari Sarkkinen

Talous
2.1.2023 15.36

Kuluttajaliitto auttaa tunnistamaan huijauksia

Hui­jauk­sis­sa am­mat­ti­ri­kol­li­set ve­to­a­vat usein ih­mis­ten aut­ta­mis­ha­luun ja ha­luun ri­kas­tua hel­pos­ti. Ku­lut­ta­ja­liit­to neu­voo, et­tä pa­ras tapa suo­jel­la it­se­ään hui­jauk­sil­ta on useim­mi­ten ter­veen jär­jen käyt­tö. Jos jo­kin kuu­los­taa lii­an hy­väl­tä ol­lak­seen tot­ta, se on har­voin tot­ta. Net­ti­hui­jaus­ten en­nal­ta­eh­käi­sys­sä kes­kei­ses­sä ase­mas­sa ovat di­gi­tai­dot. Huo­lel­li­suus ja kyky tun­nis­taa hui­jaus aut­ta­vat hyö­dyn­tä­mään in­ter­ne­tin mah­dol­li­suuk­sia ja toi­mi­maan roh­ke­as­ti ver­kos­sa.

Kuluttajaliiton kouluttaja Jaana Savolaisen luento Miten meitä huijataan kiinnosti Kiteellä.

Kuluttajaliiton kouluttaja Jaana Savolaisen luento Miten meitä huijataan kiinnosti Kiteellä.

Kari Sarkkinen

Talous
2.1.2023 15.36

Kuluttajaliitto auttaa tunnistamaan huijauksia

Hui­jauk­sis­sa am­mat­ti­ri­kol­li­set ve­to­a­vat usein ih­mis­ten aut­ta­mis­ha­luun ja ha­luun ri­kas­tua hel­pos­ti. Ku­lut­ta­ja­liit­to neu­voo, et­tä pa­ras tapa suo­jel­la it­se­ään hui­jauk­sil­ta on useim­mi­ten ter­veen jär­jen käyt­tö. Jos jo­kin kuu­los­taa lii­an hy­väl­tä ol­lak­seen tot­ta, se on har­voin tot­ta. Net­ti­hui­jaus­ten en­nal­ta­eh­käi­sys­sä kes­kei­ses­sä ase­mas­sa ovat di­gi­tai­dot. Huo­lel­li­suus ja kyky tun­nis­taa hui­jaus aut­ta­vat hyö­dyn­tä­mään in­ter­ne­tin mah­dol­li­suuk­sia ja toi­mi­maan roh­ke­as­ti ver­kos­sa.

Mirotex Oy:n yrittäjät Kimmo Karppanen ja Jimi Koffert keskustelevat asentaja Joni Matikaisen kanssa teollisuuslaitokseen tulevan automaatiokeskuksen valmistuksesta.

Mirotex Oy:n yrittäjät Kimmo Karppanen ja Jimi Koffert keskustelevat asentaja Joni Matikaisen kanssa teollisuuslaitokseen tulevan automaatiokeskuksen valmistuksesta.

Kari Sarkkinen

Talous
29.12.2022 12.59

Mirotexin toiminta tuplaantunut viidessä vuodessa

Ki­tee­läi­nen Säh­kö­a­sen­nus Mi­ro­tex Oy eh­ti mar­ras­kuun al­ku­päi­vi­nä jo rip­pi­kou­lui­kään. Asi­aa juh­lit­tiin jou­lu­kuun puo­li­vä­lis­sä tort­tu­kah­vien mer­keis­sä. Juh­li­mi­sen on ai­het­ta, sil­lä yh­den mie­hen yri­tyk­ses­tä Mi­ro­tex on kas­va­nut 15 vuo­des­sa pa­ri­kym­men­tä työn­te­ki­jää työl­lis­tä­väk­si yri­tyk­sek­si. Kun Mi­ro­te­xis­sa edel­li­sen ker­ran juh­lit­tiin oli täyn­nä kym­me­nen vuot­ta. Tuos­ta ajas­ta yri­tyk­sen työn­te­ki­jä­mää­rä on tup­laan­tu­nut.

Mirotex Oy:n yrittäjät Kimmo Karppanen ja Jimi Koffert keskustelevat asentaja Joni Matikaisen kanssa teollisuuslaitokseen tulevan automaatiokeskuksen valmistuksesta.

Mirotex Oy:n yrittäjät Kimmo Karppanen ja Jimi Koffert keskustelevat asentaja Joni Matikaisen kanssa teollisuuslaitokseen tulevan automaatiokeskuksen valmistuksesta.

Kari Sarkkinen

Talous
29.12.2022 12.59

Mirotexin toiminta tuplaantunut viidessä vuodessa

Ki­tee­läi­nen Säh­kö­a­sen­nus Mi­ro­tex Oy eh­ti mar­ras­kuun al­ku­päi­vi­nä jo rip­pi­kou­lui­kään. Asi­aa juh­lit­tiin jou­lu­kuun puo­li­vä­lis­sä tort­tu­kah­vien mer­keis­sä. Juh­li­mi­sen on ai­het­ta, sil­lä yh­den mie­hen yri­tyk­ses­tä Mi­ro­tex on kas­va­nut 15 vuo­des­sa pa­ri­kym­men­tä työn­te­ki­jää työl­lis­tä­väk­si yri­tyk­sek­si. Kun Mi­ro­te­xis­sa edel­li­sen ker­ran juh­lit­tiin oli täyn­nä kym­me­nen vuot­ta. Tuos­ta ajas­ta yri­tyk­sen työn­te­ki­jä­mää­rä on tup­laan­tu­nut.

Puhoksentien kevyen liikenteen väylän rakentaminen on yksi merkittävimpiä investointikohteita ensi vuonna Kiteellä. Arkistokuva.

Puhoksentien kevyen liikenteen väylän rakentaminen on yksi merkittävimpiä investointikohteita ensi vuonna Kiteellä. Arkistokuva.

Kari Sarkkinen

Talous
13.12.2022 9.48

Kiteen ensi vuosi vielä plussalla - laihat vuodet tulossa

– Kun­ta­ta­lous vah­vis­tuu vuon­na 2023 vä­li­ai­kai­ses­ti, kun sote-uu­dis­tuk­sen myö­tä siir­ty­vien teh­tä­vien ra­hoi­tus­vas­tuu pois­tuu vuo­den alus­sa, mut­ta ve­ro­tu­lo­ker­ty­mää yl­lä­pi­tä­vät osin vie­lä ai­em­mil­ta ve­ro­vuo­sil­ta ker­ty­vät ve­ro­tu­lot.

Puhoksentien kevyen liikenteen väylän rakentaminen on yksi merkittävimpiä investointikohteita ensi vuonna Kiteellä. Arkistokuva.

Puhoksentien kevyen liikenteen väylän rakentaminen on yksi merkittävimpiä investointikohteita ensi vuonna Kiteellä. Arkistokuva.

Kari Sarkkinen

Talous
13.12.2022 9.48

Kiteen ensi vuosi vielä plussalla - laihat vuodet tulossa

– Kun­ta­ta­lous vah­vis­tuu vuon­na 2023 vä­li­ai­kai­ses­ti, kun sote-uu­dis­tuk­sen myö­tä siir­ty­vien teh­tä­vien ra­hoi­tus­vas­tuu pois­tuu vuo­den alus­sa, mut­ta ve­ro­tu­lo­ker­ty­mää yl­lä­pi­tä­vät osin vie­lä ai­em­mil­ta ve­ro­vuo­sil­ta ker­ty­vät ve­ro­tu­lot.

Rääkkylän kunnan taloussuunnitelma vuodelle 2023 näyttää puolen miljoonan ylijäämää. Kuvituskuva.

Rääkkylän kunnan taloussuunnitelma vuodelle 2023 näyttää puolen miljoonan ylijäämää. Kuvituskuva.

Päivi Lievonen

Talous
12.12.2022 20.17

Rääkkylän ennakoidaan tekevän ensi vuonna puolen miljoonan ylijäämän

Rääk­ky­län kun­nan ti­li­kau­den tu­lok­sen ar­vi­oi­daan ole­van en­si vuon­na rei­lus­ti yli­jää­mäi­nen, tu­lok­sek­si en­na­koi­daan 575 059 eu­roa.

Rääkkylän kunnan taloussuunnitelma vuodelle 2023 näyttää puolen miljoonan ylijäämää. Kuvituskuva.

Rääkkylän kunnan taloussuunnitelma vuodelle 2023 näyttää puolen miljoonan ylijäämää. Kuvituskuva.

Päivi Lievonen

Talous
12.12.2022 20.17

Rääkkylän ennakoidaan tekevän ensi vuonna puolen miljoonan ylijäämän

Rääk­ky­län kun­nan ti­li­kau­den tu­lok­sen ar­vi­oi­daan ole­van en­si vuon­na rei­lus­ti yli­jää­mäi­nen, tu­lok­sek­si en­na­koi­daan 575 059 eu­roa.

Tohmajärven kunnallistalo on yksi mahdollisista ensi vuoden kunnostuskohteista ainakin ulkovuorauksen osalta. Arkistokuva: Mervi Venäläinen

Tohmajärven kunnallistalo on yksi mahdollisista ensi vuoden kunnostuskohteista ainakin ulkovuorauksen osalta. Arkistokuva: Mervi Venäläinen

Mervi Venäläinen

Talous
1.12.2022 14.26

Tohmajärvellä varaudutaan tiukempiin vuosiin ja investoidaan jäteve­den­puh­dis­tamoon

Toh­ma­jär­ven kun­nan en­si vuo­den ta­lou­sar­vio näyt­tää puo­li mil­joo­naa eu­roa yli­jää­mäi­sel­tä, mut­ta sen jäl­keen edes­sä on to­den­nä­köi­ses­ti kak­si ali­jää­mäis­tä vuot­ta.

Tohmajärven kunnallistalo on yksi mahdollisista ensi vuoden kunnostuskohteista ainakin ulkovuorauksen osalta. Arkistokuva: Mervi Venäläinen

Tohmajärven kunnallistalo on yksi mahdollisista ensi vuoden kunnostuskohteista ainakin ulkovuorauksen osalta. Arkistokuva: Mervi Venäläinen

Mervi Venäläinen

Talous
1.12.2022 14.26

Tohmajärvellä varaudutaan tiukempiin vuosiin ja investoidaan jäteve­den­puh­dis­tamoon

Toh­ma­jär­ven kun­nan en­si vuo­den ta­lou­sar­vio näyt­tää puo­li mil­joo­naa eu­roa yli­jää­mäi­sel­tä, mut­ta sen jäl­keen edes­sä on to­den­nä­köi­ses­ti kak­si ali­jää­mäis­tä vuot­ta.

Kansanmusiikkia ja muuta kulttuuriperintöä aiotaan koostaa Rääkkylässä kulttuuriperintökeskuksen alaisuuteen. Arkistokuva: Roosa Sallinen.

Kansanmusiikkia ja muuta kulttuuriperintöä aiotaan koostaa Rääkkylässä kulttuuriperintökeskuksen alaisuuteen. Arkistokuva: Roosa Sallinen.

Roosa Sallinen

Talous
11.11.2022 12.37

Kulttuu­ri­pe­rin­tö­kes­kukselle haetaan rahoitusta Taikelta

Rääk­ky­län kun­ta ha­kee ra­hoi­tus­ta Kult­tuu­ri­pe­rin­tö­kes­kus Värt­ti­nä- si­säl­tö­hank­kee­seen, joka jat­ku­moa Värt­ti­nä kult­tuu­ri­kes­kus-esi­sel­vi­tyk­sel­le.

Kansanmusiikkia ja muuta kulttuuriperintöä aiotaan koostaa Rääkkylässä kulttuuriperintökeskuksen alaisuuteen. Arkistokuva: Roosa Sallinen.

Kansanmusiikkia ja muuta kulttuuriperintöä aiotaan koostaa Rääkkylässä kulttuuriperintökeskuksen alaisuuteen. Arkistokuva: Roosa Sallinen.

Roosa Sallinen

Talous
11.11.2022 12.37

Kulttuu­ri­pe­rin­tö­kes­kukselle haetaan rahoitusta Taikelta

Rääk­ky­län kun­ta ha­kee ra­hoi­tus­ta Kult­tuu­ri­pe­rin­tö­kes­kus Värt­ti­nä- si­säl­tö­hank­kee­seen, joka jat­ku­moa Värt­ti­nä kult­tuu­ri­kes­kus-esi­sel­vi­tyk­sel­le.

Mikäli sopimusneuvottelut etenevät Keski-Karjalan kuntia tyydyttävällä tavalla Business Joensuu tulee osaksi alueen elinkeinotyötä.

Mikäli sopimusneuvottelut etenevät Keski-Karjalan kuntia tyydyttävällä tavalla Business Joensuu tulee osaksi alueen elinkeinotyötä.

Kari Sarkkinen

Talous
4.11.2022 16.27

Business Joensuulla kokemusta kuntayhteistyöstä

Kes­ki-Kar­ja­lan ke­hi­ty­syh­tiö KE­TIn toi­min­nan päät­ty­es­sä vuo­den­vaih­tees­sa sen teh­tä­vien jat­koa ol­laan kun­tien toi­mes­ta neu­vot­te­le­mas­sa Bu­si­ness Jo­en­suun suo­jiin. Tie­dus­te­lim­me Bu­si­ness Jo­en­suun toi­mi­tus­joh­ta­ja Tomi Ha­rin­gil­ta mil­lai­sia pal­ve­lui­ta Kes­ki-Kar­ja­laan on lu­vas­sa rei­lun puo­len­tois­ta kuu­kau­den ku­lut­tua muut­tu­vas­sa ti­lan­tees­sa.

Mikäli sopimusneuvottelut etenevät Keski-Karjalan kuntia tyydyttävällä tavalla Business Joensuu tulee osaksi alueen elinkeinotyötä.

Mikäli sopimusneuvottelut etenevät Keski-Karjalan kuntia tyydyttävällä tavalla Business Joensuu tulee osaksi alueen elinkeinotyötä.

Kari Sarkkinen

Talous
4.11.2022 16.27

Business Joensuulla kokemusta kuntayhteistyöstä

Kes­ki-Kar­ja­lan ke­hi­ty­syh­tiö KE­TIn toi­min­nan päät­ty­es­sä vuo­den­vaih­tees­sa sen teh­tä­vien jat­koa ol­laan kun­tien toi­mes­ta neu­vot­te­le­mas­sa Bu­si­ness Jo­en­suun suo­jiin. Tie­dus­te­lim­me Bu­si­ness Jo­en­suun toi­mi­tus­joh­ta­ja Tomi Ha­rin­gil­ta mil­lai­sia pal­ve­lui­ta Kes­ki-Kar­ja­laan on lu­vas­sa rei­lun puo­len­tois­ta kuu­kau­den ku­lut­tua muut­tu­vas­sa ti­lan­tees­sa.

Niiralassa toimiva Cemagro Oy on saanut tukea laite- ja koneinvestointeihin. Arkistokuva: Kari Sarkkinen.

Niiralassa toimiva Cemagro Oy on saanut tukea laite- ja koneinvestointeihin. Arkistokuva: Kari Sarkkinen.

Kari Sarkkinen

Talous
28.10.2022 9.45

Keski-Karjalan seutu myönteisessä kehityksessä

Ko­ro­nas­ta ja Uk­rai­nan so­das­ta huo­li­mat­ta Ti­las­to­kes­kuk­sen tuo­rei­den suh­dan­ne­tie­to­jen mu­kaan Poh­jois-Kar­ja­lan yri­tys­sek­to­rin kas­vu jat­kuu. Tam­mi-hei­nä­kuun seu­ran­ta­jak­sol­la maa­kun­nan yri­tys­ten lii­ke­vaih­to kas­voi 10,7 pro­sent­tia edel­lis­vuo­den vas­taa­vaan ajan­koh­taan ver­rat­tu­na. Se tar­koit­taa hie­man yli nel­jän mil­jar­din eu­ron ko­ko­nais­pot­tia. Kas­vus­sa jää­tiin kui­ten­kin muun maan 17,3 pro­sen­tin kas­vus­ta.

Niiralassa toimiva Cemagro Oy on saanut tukea laite- ja koneinvestointeihin. Arkistokuva: Kari Sarkkinen.

Niiralassa toimiva Cemagro Oy on saanut tukea laite- ja koneinvestointeihin. Arkistokuva: Kari Sarkkinen.

Kari Sarkkinen

Talous
28.10.2022 9.45

Keski-Karjalan seutu myönteisessä kehityksessä

Ko­ro­nas­ta ja Uk­rai­nan so­das­ta huo­li­mat­ta Ti­las­to­kes­kuk­sen tuo­rei­den suh­dan­ne­tie­to­jen mu­kaan Poh­jois-Kar­ja­lan yri­tys­sek­to­rin kas­vu jat­kuu. Tam­mi-hei­nä­kuun seu­ran­ta­jak­sol­la maa­kun­nan yri­tys­ten lii­ke­vaih­to kas­voi 10,7 pro­sent­tia edel­lis­vuo­den vas­taa­vaan ajan­koh­taan ver­rat­tu­na. Se tar­koit­taa hie­man yli nel­jän mil­jar­din eu­ron ko­ko­nais­pot­tia. Kas­vus­sa jää­tiin kui­ten­kin muun maan 17,3 pro­sen­tin kas­vus­ta.

Keskimäärin Jetinan kautta rahoitetaan 7-8 yritystä vuodessa Keski-Karjalassa.  Kuvituskuva.

Keskimäärin Jetinan kautta rahoitetaan 7-8 yritystä vuodessa Keski-Karjalassa. Kuvituskuva.

Pixabay

Talous
26.10.2022 5.55

Jetinalta tukea yritystoimintaa tukeviin investointeihin

Kes­ki-Kar­ja­lan Ke­hi­ty­syh­tiö KETI:n toi­min­nan päät­ty­mi­nen tun­tuu Kes­ki-Kar­ja­lan Je­ti­na ry:n toi­min­nan­joh­ta­ja Maa­re Kar­ja­lai­sen mu­kaan myös Le­a­der-tu­kea ha­ke­vis­sa yrit­tä­jis­sä epä­tie­toi­suu­te­na. Vie­lä ei ole sel­vil­lä mil­lai­sia yri­tys­neu­von­ta­pal­ve­lui­ta Kes­ki-Kar­ja­lan kun­nis­sa on tar­jol­la kah­den kuu­kau­den ku­lut­tua, kun vuo­si vaih­tuu.

Keskimäärin Jetinan kautta rahoitetaan 7-8 yritystä vuodessa Keski-Karjalassa.  Kuvituskuva.

Keskimäärin Jetinan kautta rahoitetaan 7-8 yritystä vuodessa Keski-Karjalassa. Kuvituskuva.

Pixabay

Talous
26.10.2022 5.55

Jetinalta tukea yritystoimintaa tukeviin investointeihin

Kes­ki-Kar­ja­lan Ke­hi­ty­syh­tiö KETI:n toi­min­nan päät­ty­mi­nen tun­tuu Kes­ki-Kar­ja­lan Je­ti­na ry:n toi­min­nan­joh­ta­ja Maa­re Kar­ja­lai­sen mu­kaan myös Le­a­der-tu­kea ha­ke­vis­sa yrit­tä­jis­sä epä­tie­toi­suu­te­na. Vie­lä ei ole sel­vil­lä mil­lai­sia yri­tys­neu­von­ta­pal­ve­lui­ta Kes­ki-Kar­ja­lan kun­nis­sa on tar­jol­la kah­den kuu­kau­den ku­lut­tua, kun vuo­si vaih­tuu.

Lisää aiheesta

Kysely