Lasten, nuorten ja lapsiperheiden julkiset palvelut ovat kunnan ja hyvinvointialueen järjestämiä. Kunta- ja aluevaaleissa valitaan valtuutetut, jotka tekevät palveluiden järjestämistä koskevat päätökset kunnissa ja hyvinvointialueilla. Julkisia palveluita täydentävät kolmannen sektorin eli järjestöjen ja seurakuntien palvelut ja toiminnat. Esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahvilat ja muut kohtaamispaikat, vertaisryhmät, kerhotoiminta, tukihenkilö- ja kaveritoiminta sekä auttavat puhelin- ja nettipalvelut niveltyvät luontevaksi osaksi lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuutta.
Lasten, nuorten ja perheiden kannalta on tärkeää, että palvelut on toteutettu asiakas- eikä organisaatiolähtöisesti. Ratkaisun tähän tarjoaa verkostomainen perhekeskustoimintamalli. Siinä palveluja ja toimintoja koordinoidaan, kehitetään ja toteutetaan hallinto- ja sektorirajat ylittäen monitoimijaisesti julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut kannattaakin koota peruskeskustoimintamallin mukaisesti kunnissa ja hyvinvointialueilla.
Palvelupolut on tehtävä selkeiksi, jotta perheet löytävät helposti tarvitsemansa avun erilaisiin tilanteisiin. Lapsilta, nuorilta ja vanhemmilta on tärkeä kerätä jatkuvasti palautetta palveluista, ja hyödyntää heidän näkemyksiään palvelujen kehittämisessä. Palveluista on tiedotettava aktiivisesti ja kannustettava perheitä hakemaan apua ja tukea jo varhaisessa vaiheessa. Perus- ja erityistason palveluiden välisiä raja-aitoja on madallettava ja erityspalveluiden osaamista on tuotava perustasolle. Yhteistyön eri palvelujen välillä tulee olla saumatonta. Esimerkiksi koulujen ja oppilaitosten opiskeluhuolto vaatii onnistuakseen hyvää tiedonkulkua ja yhteistä työtä kunnilta ja hyvinvointialueilta.
Suomessa on kuitenkin edelleen suuria eroja siinä, kuinka helposti perheet saavat tarvitsemansa tuen ja apua. Monet perheet joutuvat edelleen turvautumaan palveluihin, jotka ovat hajallaan eri toimipisteissä ja joihin on hankala päästä. Näissä tilanteissa perheet jäävät helposti yksin ongelmiensa kanssa tai joutuvat odottamaan liian pitkään apua. Oikea-aikaisen tuen puute voi johtaa vakavampiin seurauksiin. Perhekeskusmalliin liittyvä asiantuntijoiden tiivis yhteistyö parantaa palveluiden laatua ja lisää perheiden saaman avun kokonaisvaltaisuutta. Yhteistyö takaa sen, että perhe saa oikeaa tukea oikeaan aikaan.
Jotta perhekeskusmalli olisi toimiva, se vaatii riittävän rahoituksen ja sitoutumista kaikilta alueilla toimivilta tahoilta. Lapsiperheiden tukeminen on investointi, joka ei ainoastaan paranna perheiden elämänlaatua, vaan tuo myös laajempia yhteiskunnallisia hyötyjä. Kunta- ja aluevaaleissa on tärkeä tilaisuus ottaa rohkea askel kohti lapsiperheiden hyvinvoinnin vahvistamista. Perhekeskusmalli on eri toimijoiden yhteinen, toimiva kokonaisuus, joka tukee perheitä ja takaa perheille tarvitsemansa avun. Tämä ei ole pelkästään meidän aikamme haaste, vaan myös vastuumme tuleville sukupolville.
PÄIVI TURKIA
toiminnanjohtaja
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piiri