Tuomas Holopainen on intohimoinen lukija. Yesterwynde-levyyn vaikutti Rutger Bregmanin teos Hyvän historia – Ihmiskunta uudessa valossa. ”Se on varmasti paras ei-fiktiivinen kirja, jonka olen koskaan lukenut.”
Miikka Kivinen
Nightwish-yhtyeen säveltäjä–sanoittaja Tuomas Holopainen paljastaa, että perjantaina ilmestyvän Yesterwynde-albumin nimi kuvaa tunnetta, jolle bändi ei löytänyt sanaa.
Tuomas Holopainen on intohimoinen lukija. Yesterwynde-levyyn vaikutti Rutger Bregmanin teos Hyvän historia – Ihmiskunta uudessa valossa. ”Se on varmasti paras ei-fiktiivinen kirja, jonka olen koskaan lukenut.”
Miikka Kivinen
Nightwish-yhtyeen säveltäjä–sanoittaja Tuomas Holopainen paljastaa, että perjantaina ilmestyvän Yesterwynde-albumin nimi kuvaa tunnetta, jolle bändi ei löytänyt sanaa.
Nightwishin Tuomas Holopainen kohtasi yhtyeen faneja Kiteellä elokuussa 2024.
Miikka Kivinen
Kiteellä järjestettiin elokuussa 12. kerran Nightwish Fans Meeting. Tapahtuman järjestäjä, kiteeläinen Plamen Dimov kertoo, että paikalla oli kokoontunut noin 40 ihmistä parista kymmenestä eri maasta.
Nightwishin Tuomas Holopainen kohtasi yhtyeen faneja Kiteellä elokuussa 2024.
Miikka Kivinen
Kiteellä järjestettiin elokuussa 12. kerran Nightwish Fans Meeting. Tapahtuman järjestäjä, kiteeläinen Plamen Dimov kertoo, että paikalla oli kokoontunut noin 40 ihmistä parista kymmenestä eri maasta.
Osmo Ikonen esiintyy perjantaina Kiteesalissa. Kuva: Atte Mäläskä.
Atte Mäläskä
Musiikin monilahjakkuus Osmo Ikonen keikkailee Kiteesalissa perjantaina. Vuonna 2021 suomenkielisen esikoisalbuminsa Yhden miehen armeija julkaissut artisti on tuttu mm. SuomiLovesta ja muista TV-tuotannoista, festivaaleilta ja radiosta.
Osmo Ikonen esiintyy perjantaina Kiteesalissa. Kuva: Atte Mäläskä.
Atte Mäläskä
Musiikin monilahjakkuus Osmo Ikonen keikkailee Kiteesalissa perjantaina. Vuonna 2021 suomenkielisen esikoisalbuminsa Yhden miehen armeija julkaissut artisti on tuttu mm. SuomiLovesta ja muista TV-tuotannoista, festivaaleilta ja radiosta.
Kaisa Jussila on tohmajärveläistynyt taiteen moniosaaja.
Mirja Hurskainen
Taidekeskus Ahjossa Joensuussa on esillä Kaisa Jussilan Elämä on vuori -niminen yksityisnäyttely 12.9.-29.9.2024. Samaan aikaan esillä on myös Anu Torikan Grassinasta-näyttely. Kahden eri-ikäisen taiteilijakollegan ja taidegraafikon vuoropuhelu luo kiinnostavia näkökulmia teemoihin elämän matkasta, residenssityöskentelystä ja ystävyydestä.
Kaisa Jussila on tohmajärveläistynyt taiteen moniosaaja.
Mirja Hurskainen
Taidekeskus Ahjossa Joensuussa on esillä Kaisa Jussilan Elämä on vuori -niminen yksityisnäyttely 12.9.-29.9.2024. Samaan aikaan esillä on myös Anu Torikan Grassinasta-näyttely. Kahden eri-ikäisen taiteilijakollegan ja taidegraafikon vuoropuhelu luo kiinnostavia näkökulmia teemoihin elämän matkasta, residenssityöskentelystä ja ystävyydestä.
Eppu Normaalin Lensin matalalla -kappale kertoo elämän varjoisista hetkistä, mutta siinä on myös viisaus, jonka menestyvät johtajat tietävätkin:
Eppu Normaalin Lensin matalalla -kappale kertoo elämän varjoisista hetkistä, mutta siinä on myös viisaus, jonka menestyvät johtajat tietävätkin:
Mainio maakuntapäivän toiminta alkoi sienimartta Päivi Leinosen ohjaamalla leikkimielisellä sieniretkellä.
Kari Sarkkinen
Kesälahti-Martat, Kesälahti-Seura ja paikallinen MLL-yhdistys olivat järjestäneet Kesälahden museoalueelle elokuun viimeisenä päivänä Mainion maakuntapäivän.
Mainio maakuntapäivän toiminta alkoi sienimartta Päivi Leinosen ohjaamalla leikkimielisellä sieniretkellä.
Kari Sarkkinen
Kesälahti-Martat, Kesälahti-Seura ja paikallinen MLL-yhdistys olivat järjestäneet Kesälahden museoalueelle elokuun viimeisenä päivänä Mainion maakuntapäivän.
Country Couple esittää elämänmakuista musiikkia Iltalento-yleisölle. Kuva: CC Profile
CC Profile
Iltalennossa Kiteen torilla tullaan kuulemaan Country Couple -duoa, jonka muodostavat laulaja-kitaristi Niina Huohvanainen ja kitaristi-laulaja Sami Huohvanainen. Ohjelmistossa on perinteistä ja uudempaa countryä ja heidän omia kappaleitaan - musiikkia, jota kutsutaan juurimusiikiksi. Ohjelmisto sisältää tarinoita itse kappaleissa ja myös niiden välissä.
Country Couple esittää elämänmakuista musiikkia Iltalento-yleisölle. Kuva: CC Profile
CC Profile
Iltalennossa Kiteen torilla tullaan kuulemaan Country Couple -duoa, jonka muodostavat laulaja-kitaristi Niina Huohvanainen ja kitaristi-laulaja Sami Huohvanainen. Ohjelmistossa on perinteistä ja uudempaa countryä ja heidän omia kappaleitaan - musiikkia, jota kutsutaan juurimusiikiksi. Ohjelmisto sisältää tarinoita itse kappaleissa ja myös niiden välissä.
Keski-Karjalan Vaskiyhtyeen fanfaarilla ja musiikilla juhlistettiin kirjan julkaisua.
Mirja Hurskainen
Kiteen Juurikassa vietettiin kirjanjulkaisutuokiota 16.8. Teos Kiteeläisiä urheilijoita ja Juurikan juttuja on Veikko Makkosen pitkäaikaisen perinteenkeruutyön tuotosta. Tilaisuus sai kansaa liikkeelle täyden tuvan verran. Myös kaikki paikalle varatut kirjat myytiin loppuun.
Keski-Karjalan Vaskiyhtyeen fanfaarilla ja musiikilla juhlistettiin kirjan julkaisua.
Mirja Hurskainen
Kiteen Juurikassa vietettiin kirjanjulkaisutuokiota 16.8. Teos Kiteeläisiä urheilijoita ja Juurikan juttuja on Veikko Makkosen pitkäaikaisen perinteenkeruutyön tuotosta. Tilaisuus sai kansaa liikkeelle täyden tuvan verran. Myös kaikki paikalle varatut kirjat myytiin loppuun.
Helena Halttusen monipuolisen näyttelyn pääteemana ovat öljyvärimaalaukset ja piirustukset.
Kari Sarkkinen
Näyttelykeskus Kiteen kävijöille palvelutiskin takaa tutuksi tullut Helena Halttunen toi viime viikolla näyttelykeskuksen paikallisten seinälle esille omia töitään noin 25 vuoden ajalta. Monipuolisessa, Halttusen käyttämiä eri työtapoja esittelevässä näyttelyssä on esillä maalauksia, askartelua ja muita kädentaitoja vaatineita teoksia.
Helena Halttusen monipuolisen näyttelyn pääteemana ovat öljyvärimaalaukset ja piirustukset.
Kari Sarkkinen
Näyttelykeskus Kiteen kävijöille palvelutiskin takaa tutuksi tullut Helena Halttunen toi viime viikolla näyttelykeskuksen paikallisten seinälle esille omia töitään noin 25 vuoden ajalta. Monipuolisessa, Halttusen käyttämiä eri työtapoja esittelevässä näyttelyssä on esillä maalauksia, askartelua ja muita kädentaitoja vaatineita teoksia.
Niiralassa oli höyryjunaa katsomassa ja kokemassa väkeä kuin ennen vanhaan.
Kari Sarkkinen
Kun höyryveturi HV3 nro 995 Heikki ja sen vetämät neljä ruskeaa puuvaunua etenivät Joensuusta kohti Niiralaa ja takaisin, oli siinä yleisötapahtumaa kerrakseen. Pari sataa matkustajaa joko pidemmille tai lyhemmille asemaväleille oli noussut junaan ottamaan tuntumaa tapahtumaan, jota ei sitten varsinaisen höyryveturiajan jälkeen ole Niiralan radalla nähty eikä koettu. Vähintään toinen moinen väkeä oli kokoontunut asemille, ylikäytäville, vanhoille seisakkeille, radan varren talojen pihoille ja jopa radan varren metsiköihinkin todistamaan ihmettä.
Niiralassa oli höyryjunaa katsomassa ja kokemassa väkeä kuin ennen vanhaan.
Kari Sarkkinen
Kun höyryveturi HV3 nro 995 Heikki ja sen vetämät neljä ruskeaa puuvaunua etenivät Joensuusta kohti Niiralaa ja takaisin, oli siinä yleisötapahtumaa kerrakseen. Pari sataa matkustajaa joko pidemmille tai lyhemmille asemaväleille oli noussut junaan ottamaan tuntumaa tapahtumaan, jota ei sitten varsinaisen höyryveturiajan jälkeen ole Niiralan radalla nähty eikä koettu. Vähintään toinen moinen väkeä oli kokoontunut asemille, ylikäytäville, vanhoille seisakkeille, radan varren talojen pihoille ja jopa radan varren metsiköihinkin todistamaan ihmettä.
Heino Tiilikainen odottaa K50-discoon runsaasti musiikista ja tanssimisesta innostuvaa väkeä.
Mirja Hurskainen
Eläkeliiton Kiteen yhdistys on yhdessä Kiteen kaupungin kulttuuritoimen kanssa lähdössä avaamaan polkua uudenlaiselle tanssitapahtumalle paikkakunnalla. Rantalan koulun salissa pärähtää käyntiin K50-disco lauantaina iltapäivällä.
Heino Tiilikainen odottaa K50-discoon runsaasti musiikista ja tanssimisesta innostuvaa väkeä.
Mirja Hurskainen
Eläkeliiton Kiteen yhdistys on yhdessä Kiteen kaupungin kulttuuritoimen kanssa lähdössä avaamaan polkua uudenlaiselle tanssitapahtumalle paikkakunnalla. Rantalan koulun salissa pärähtää käyntiin K50-disco lauantaina iltapäivällä.
Lasse Tolvanen ja Vesa Leppänen pääsevät nauttimaan työnsä tuloksista isovanhempiensa kuvien äärellä.
Mirja Hurskainen
Lapsuuden kesät -valokuvanäyttely Sovintolan galleriassa on serkusten Vesa Leppäsen ja Lasse Tolvasen matka lapsuuden maisemiin ja maaseutuyhteisön elämään 1950- ja 1960 lukujen Kesälahdelle. Matkaa tehdään Vesa Leppäsen isän Veikko Leppäsen kuvien siivin.
Lasse Tolvanen ja Vesa Leppänen pääsevät nauttimaan työnsä tuloksista isovanhempiensa kuvien äärellä.
Mirja Hurskainen
Lapsuuden kesät -valokuvanäyttely Sovintolan galleriassa on serkusten Vesa Leppäsen ja Lasse Tolvasen matka lapsuuden maisemiin ja maaseutuyhteisön elämään 1950- ja 1960 lukujen Kesälahdelle. Matkaa tehdään Vesa Leppäsen isän Veikko Leppäsen kuvien siivin.
Markku Pölönen on luonut teoksia erityisellä sekatekniikalla. Pölösen esittelemässä teoksessa näyttelijä Jack Nicholsonin talo on tulessa.
Miikka Kivinen
On heinäkuun puoliväli ja Pölönen on tullut Rääkkylän kirjastoon pystyttämään Pastisseja ja piirrettyjä kuvia -näyttelyään. Se koostuu Pölösen viimeisten parinkymmenen vuoden aikana tekemistä maalauksista ja kuvista, joista useimmat hän on toteuttanut erityisellä sekatekniikalla.
Markku Pölönen on luonut teoksia erityisellä sekatekniikalla. Pölösen esittelemässä teoksessa näyttelijä Jack Nicholsonin talo on tulessa.
Miikka Kivinen
On heinäkuun puoliväli ja Pölönen on tullut Rääkkylän kirjastoon pystyttämään Pastisseja ja piirrettyjä kuvia -näyttelyään. Se koostuu Pölösen viimeisten parinkymmenen vuoden aikana tekemistä maalauksista ja kuvista, joista useimmat hän on toteuttanut erityisellä sekatekniikalla.
Pentti Väistö (vasen kuva) kiittää mahdollisuudesta toteuttaa maisemakehys ja myös Veli Simosen rahastosta saamastaan apurahasta. Kirkkoniemen tilaisuuteen osallistuneet mahtuivat ryhmäkuvaan kehyksen sisälle.
Mirja Hurskainen
Elokuun aikana Tohmajärvellä on paljastettu kaksi maisemakehystä. Ajatus kehyksistä on lähtöisin valtuuston puheenjohtaja Jouni Martiskinilta. Anne-Maarit Hyttinen otti asiasta kopin ja niin päädyttiin tekemään kaksi kehystä, jotka ovat samalla taideteoksia. Molemmat ovat päässeet upeille paikoille ja kehystävät maisema, joiden eteen on tehty paljon työtä.
Pentti Väistö (vasen kuva) kiittää mahdollisuudesta toteuttaa maisemakehys ja myös Veli Simosen rahastosta saamastaan apurahasta. Kirkkoniemen tilaisuuteen osallistuneet mahtuivat ryhmäkuvaan kehyksen sisälle.
Mirja Hurskainen
Elokuun aikana Tohmajärvellä on paljastettu kaksi maisemakehystä. Ajatus kehyksistä on lähtöisin valtuuston puheenjohtaja Jouni Martiskinilta. Anne-Maarit Hyttinen otti asiasta kopin ja niin päädyttiin tekemään kaksi kehystä, jotka ovat samalla taideteoksia. Molemmat ovat päässeet upeille paikoille ja kehystävät maisema, joiden eteen on tehty paljon työtä.
Terttu Kankkuselle ja Ilmi Nousiaiselle Kiteen kansallispuvun säilyminen on ollut sydämen asia. Ritva Kuittinen esittelee päällään olevaa pukua mielellään esimerkiksi toimisessaan oppaana Savonlinnan oopperajuhlilla.
Mirja Hurskainen
Kiteen kansallispuvun suunnitelmat otti vastaan ja hyväksyi Tyyni Vahter vuonna 1954. Hän toimi Kansallismuseon kansantieteen osastolla ja kokosi yhteensä 101 naisten ja miesten kansallispukumallia 1930–1950-luvulla. Kiteen puvun olivat koonneet opettaja Rauni Takala ja naiskotiteollisuuskoulun johtokunta Kiteeltä löytyneestä aineistosta.
Terttu Kankkuselle ja Ilmi Nousiaiselle Kiteen kansallispuvun säilyminen on ollut sydämen asia. Ritva Kuittinen esittelee päällään olevaa pukua mielellään esimerkiksi toimisessaan oppaana Savonlinnan oopperajuhlilla.
Mirja Hurskainen
Kiteen kansallispuvun suunnitelmat otti vastaan ja hyväksyi Tyyni Vahter vuonna 1954. Hän toimi Kansallismuseon kansantieteen osastolla ja kokosi yhteensä 101 naisten ja miesten kansallispukumallia 1930–1950-luvulla. Kiteen puvun olivat koonneet opettaja Rauni Takala ja naiskotiteollisuuskoulun johtokunta Kiteeltä löytyneestä aineistosta.
Marketta Harinen, Aila Silvennoinen ja Vappu Eskelinen arvailemassa sateen saapumista. Euran emännän puku ovessa toivotti tulijat tervetulleeksi.
Mirja Hurskainen
Keski-Karjalan Kalevalaisten Naisten kansallispukujen tuuletus järjestettiin Vappu Eskelisen syntymäkodissa Suorannassa Taipaleella. Miltei 150-vuotias tupa jykevine kurkihirsineen tarjosi tapahtumalle hienot puitteet ja suojan sateelta.
Marketta Harinen, Aila Silvennoinen ja Vappu Eskelinen arvailemassa sateen saapumista. Euran emännän puku ovessa toivotti tulijat tervetulleeksi.
Mirja Hurskainen
Keski-Karjalan Kalevalaisten Naisten kansallispukujen tuuletus järjestettiin Vappu Eskelisen syntymäkodissa Suorannassa Taipaleella. Miltei 150-vuotias tupa jykevine kurkihirsineen tarjosi tapahtumalle hienot puitteet ja suojan sateelta.
Tohmajärveltä löytyy savea Henriikka Leppäsen taideprojekteihin. Kuva: Henriikka Leppäsen albumi.
Henriikka Leppäsen albumi
Henriikka Leppäsen keramiikkanäyttely Olioita ja Kotiloita on esillä Tohmajärven kirjastossa elokuun loppuun saakka. Aiemmin hänen töitään on ollut esillä mm. Galleria Huudossa Helsingissä ja Taidekeskus Ahjossa Joensuussa.
Tohmajärveltä löytyy savea Henriikka Leppäsen taideprojekteihin. Kuva: Henriikka Leppäsen albumi.
Henriikka Leppäsen albumi
Henriikka Leppäsen keramiikkanäyttely Olioita ja Kotiloita on esillä Tohmajärven kirjastossa elokuun loppuun saakka. Aiemmin hänen töitään on ollut esillä mm. Galleria Huudossa Helsingissä ja Taidekeskus Ahjossa Joensuussa.
Miikka Kivinen
Rääkkylä Folk ry:n uusi hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan puheenjohtajaksi Sari Kaasisen, varapuheenjohtajaksi Marja-Riitta Topçun, sihteeriksi Hanna Korajoen ja tiedottajaksi Minna Rautiainen-Cimrinin, Rääkkylä Folk ry:n mediatiedotteessa kerrotaan.
Miikka Kivinen
Rääkkylä Folk ry:n uusi hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan puheenjohtajaksi Sari Kaasisen, varapuheenjohtajaksi Marja-Riitta Topçun, sihteeriksi Hanna Korajoen ja tiedottajaksi Minna Rautiainen-Cimrinin, Rääkkylä Folk ry:n mediatiedotteessa kerrotaan.
Nymanin huolella hoidettu pihapiiri vaatii Tohmajärvi-Seuralta jatkuvaa panostusta. Seurat kokevatkin runsaan rakennuskannan huoltamisen taloudellisesti raskaana.
Mirja Hurskainen
Keski-Karjalassa kotiseututyötä tekeviä yhdistyksiä ovat Kitee-Seura, Kesälahti-Seura, Tohmajärvi-Seura ja Rääkkylä-Seura, jotka ovat kotiseutuliiton jäsenyhdistyksiä. Värtsilässä kotiseututyöstä vastaa nykyään Värtsilän Nuorisoseura.
Nymanin huolella hoidettu pihapiiri vaatii Tohmajärvi-Seuralta jatkuvaa panostusta. Seurat kokevatkin runsaan rakennuskannan huoltamisen taloudellisesti raskaana.
Mirja Hurskainen
Keski-Karjalassa kotiseututyötä tekeviä yhdistyksiä ovat Kitee-Seura, Kesälahti-Seura, Tohmajärvi-Seura ja Rääkkylä-Seura, jotka ovat kotiseutuliiton jäsenyhdistyksiä. Värtsilässä kotiseututyöstä vastaa nykyään Värtsilän Nuorisoseura.
Sari Molarius-Pennanen on tehnyt kaikki näyttelyn työt viime talven aikana.
Mirja Hurskainen
Näin toteaa Sari Molarius-Pennanen, 57, kun katselemme hänen Kiteen kirjastoon esille laittamiaan töitä. Hiili/lyijykynäpiirrustukset ovat esillä nimellä Hollywoodin tähtipölyä ja hilpeitä kuonoja.
Sari Molarius-Pennanen on tehnyt kaikki näyttelyn työt viime talven aikana.
Mirja Hurskainen
Näin toteaa Sari Molarius-Pennanen, 57, kun katselemme hänen Kiteen kirjastoon esille laittamiaan töitä. Hiili/lyijykynäpiirrustukset ovat esillä nimellä Hollywoodin tähtipölyä ja hilpeitä kuonoja.
Soudun jälkeen kokoonnuttiin Koivuniemeen aamukaffelle. Sari Hirvosen ja Auli Partion asuissa oli aistittavissa entisaikojen kirkkomatkan tunnelma.
Jouko Väistö
Menneinä aikoina kirkossa käynti oli yhtä juhlaa. Juhlavaa oli meininki myös viime sunnuntaina, kun Saimaan saariston kehittämisyhdistys järjesti tänä vuonna 150 vuotta täyttävän Rääkkylän kunnan kunniaksi juhlasoudun.
Soudun jälkeen kokoonnuttiin Koivuniemeen aamukaffelle. Sari Hirvosen ja Auli Partion asuissa oli aistittavissa entisaikojen kirkkomatkan tunnelma.
Jouko Väistö
Menneinä aikoina kirkossa käynti oli yhtä juhlaa. Juhlavaa oli meininki myös viime sunnuntaina, kun Saimaan saariston kehittämisyhdistys järjesti tänä vuonna 150 vuotta täyttävän Rääkkylän kunnan kunniaksi juhlasoudun.
Kesälahden laulun tekstin on kirjoittanut runoilija, professori Unto Kupiainen, jonka muistomerkki Savutuvan edustalla täyttää 40 vuotta.
Mirja Hurskainen
Kesälahti-Seuran perinteinen kesäjuhla aloitettiin Kesälahden laululla. Seuran puheenjohtaja Pentti Ojajärvi kertoi, että aikanaan juhla järjestettiin silloin, kun Kauko Käyhkö pääsi paikkakunnalle esittämään bravuurinsa Suviserenadin. Nyt juhlan ajankohdaksi on vakiintunut heinäkuun kolmas viikonloppu, ja toivotun perinteisen kappaleen esittivät Leila Luukkainen ja Pentti Ojajärvi.
Kesälahden laulun tekstin on kirjoittanut runoilija, professori Unto Kupiainen, jonka muistomerkki Savutuvan edustalla täyttää 40 vuotta.
Mirja Hurskainen
Kesälahti-Seuran perinteinen kesäjuhla aloitettiin Kesälahden laululla. Seuran puheenjohtaja Pentti Ojajärvi kertoi, että aikanaan juhla järjestettiin silloin, kun Kauko Käyhkö pääsi paikkakunnalle esittämään bravuurinsa Suviserenadin. Nyt juhlan ajankohdaksi on vakiintunut heinäkuun kolmas viikonloppu, ja toivotun perinteisen kappaleen esittivät Leila Luukkainen ja Pentti Ojajärvi.
Viime vuoden maalaispäivässä Matti Kostamo ja Pentti Pekkinen pitivät kyntönäytöksen. Tänä vuonna työnäytöksiä ei nähdä, mutta isoja koneita on kyllä ihailtavana. Arkistokuva.
Mirja Hurskainen
Tulevana sunnuntaina Riihijärven Matkaparkissa vietetään perinteistä maalaispäivää tänä vuonna rantakalatapahtumana. Tapahtuman järjestäjänä toimiva Riihijärven kyläyhdistys kutsuu kaikki viettämään mukavaa päivää perinteikkäässä maalaismiljöössä. Ohjelmallisessa tapahtumassa on lapsille monenlaista puuhaa tehtäväpolulla ja leikkipaikalla. Muun tekemisen ohessa voi käydä liukumassa vesiliukumäessä ja ihmetellä isoja koneita, jotka varmasti aikuisiakin kiinnostavat. Musiikkia on myös luvassa, eikä kuivin suin tai nälässä tarvitse olla. Kanttiini palvelee pitkin päivää ja 70 ensimmäiselle on tarjolla myös muikkukeittoa.
Viime vuoden maalaispäivässä Matti Kostamo ja Pentti Pekkinen pitivät kyntönäytöksen. Tänä vuonna työnäytöksiä ei nähdä, mutta isoja koneita on kyllä ihailtavana. Arkistokuva.
Mirja Hurskainen
Tulevana sunnuntaina Riihijärven Matkaparkissa vietetään perinteistä maalaispäivää tänä vuonna rantakalatapahtumana. Tapahtuman järjestäjänä toimiva Riihijärven kyläyhdistys kutsuu kaikki viettämään mukavaa päivää perinteikkäässä maalaismiljöössä. Ohjelmallisessa tapahtumassa on lapsille monenlaista puuhaa tehtäväpolulla ja leikkipaikalla. Muun tekemisen ohessa voi käydä liukumassa vesiliukumäessä ja ihmetellä isoja koneita, jotka varmasti aikuisiakin kiinnostavat. Musiikkia on myös luvassa, eikä kuivin suin tai nälässä tarvitse olla. Kanttiini palvelee pitkin päivää ja 70 ensimmäiselle on tarjolla myös muikkukeittoa.
Onkos niitä rahoja! kyselee kosintaa suunnitteleva Topias Ainalta Riäkkyteatterin esityksessä.
Mirja Hurskainen
Kesäteatterikausi jatkuu vielä muutaman viikon ajan: Myllyteatterin Kuhakuninkaasta on jäljellä 7 esitystä, Riäkkyteatterin Miehen kylkiluusta 9, Tohmajärven Maiju Lassila -teatterin Aatamin puvussa ja vähän Eevankin 4 ja Värtsilän Lehmänmaitoa ja mansikoita 2 esitystä.
Onkos niitä rahoja! kyselee kosintaa suunnitteleva Topias Ainalta Riäkkyteatterin esityksessä.
Mirja Hurskainen
Kesäteatterikausi jatkuu vielä muutaman viikon ajan: Myllyteatterin Kuhakuninkaasta on jäljellä 7 esitystä, Riäkkyteatterin Miehen kylkiluusta 9, Tohmajärven Maiju Lassila -teatterin Aatamin puvussa ja vähän Eevankin 4 ja Värtsilän Lehmänmaitoa ja mansikoita 2 esitystä.
Opetusmenetelmät olivat 1890-luvulla ankaria, selvisi Rääkkylän kotiseutuleiriläisille, jotka tuon ajan kansakoulunopettajaa esittäneen Uuna Kainulaisen ohjauksessa harjoittelivat historiallista koulukuvaelmaa. Kuvan tilannetta ei tarvitse säikähtää, siinä on menossa roolitilanne kuvaelman harjoituksesta.
Kari Sarkkinen
"Ankara!" Näin luonnehtivat 1890-luvun kansakoulunopettajan toimintatapoja Rääkkylän viimeviikkoisen kotiseutuleirin osallistujat. Tuntumaa tuon aikaiseen opetukseen leiriläiset saivat harjoitellessaan Rääkkylän vanhan ajan kouluoloja esittävää kuvaelmaa.
Opetusmenetelmät olivat 1890-luvulla ankaria, selvisi Rääkkylän kotiseutuleiriläisille, jotka tuon ajan kansakoulunopettajaa esittäneen Uuna Kainulaisen ohjauksessa harjoittelivat historiallista koulukuvaelmaa. Kuvan tilannetta ei tarvitse säikähtää, siinä on menossa roolitilanne kuvaelman harjoituksesta.
Kari Sarkkinen
"Ankara!" Näin luonnehtivat 1890-luvun kansakoulunopettajan toimintatapoja Rääkkylän viimeviikkoisen kotiseutuleirin osallistujat. Tuntumaa tuon aikaiseen opetukseen leiriläiset saivat harjoitellessaan Rääkkylän vanhan ajan kouluoloja esittävää kuvaelmaa.
Harjoittelija Sofia Pietarinen (vas.) ja projektityöntekijä Jenni Hyttinen Livohka-hankkeesta pakopelin lanseeraustilaisuudessa Puhoksen perinnepäivillä.
Miikka Kivinen
Puhoksen perinnepäivien yhteydessä Puhoksen Perinnenavetassa lanseerattiin kiteeläisten nuorten ideoima ja toteuttama Perintöjahti-pakopeli.
Harjoittelija Sofia Pietarinen (vas.) ja projektityöntekijä Jenni Hyttinen Livohka-hankkeesta pakopelin lanseeraustilaisuudessa Puhoksen perinnepäivillä.
Miikka Kivinen
Puhoksen perinnepäivien yhteydessä Puhoksen Perinnenavetassa lanseerattiin kiteeläisten nuorten ideoima ja toteuttama Perintöjahti-pakopeli.
Tohmajärvi-Seura tarjoaa Renkituvalla kotiseutukahvit muisteloiden kera. Arkistokuva.
Riitta Hakulinen
Pohjois-Karjalan kotiseutuyhdistysten liitto järjestää jäsenyhdistystensä kanssa kotiseutupäivän lauantaina 20.7.2024. Ensimmäistä kertaa järjestettävän kotiseutupäivän tavoitteena on tuoda esille maakunnan moninaista kulttuuriperintöä, kiinnostavia rakennuksia, maisemia sekä tapoja ja tarinoita. Kotiseutupäivänä 11 maakunnassa toimivaa kotiseutuyhdistystä tarjoaa ilmaista ohjelmaa ja esittelee monipuolista toimintaansa kotiseutunsa hyväksi.
Tohmajärvi-Seura tarjoaa Renkituvalla kotiseutukahvit muisteloiden kera. Arkistokuva.
Riitta Hakulinen
Pohjois-Karjalan kotiseutuyhdistysten liitto järjestää jäsenyhdistystensä kanssa kotiseutupäivän lauantaina 20.7.2024. Ensimmäistä kertaa järjestettävän kotiseutupäivän tavoitteena on tuoda esille maakunnan moninaista kulttuuriperintöä, kiinnostavia rakennuksia, maisemia sekä tapoja ja tarinoita. Kotiseutupäivänä 11 maakunnassa toimivaa kotiseutuyhdistystä tarjoaa ilmaista ohjelmaa ja esittelee monipuolista toimintaansa kotiseutunsa hyväksi.
Julia Krishtapovych on iloinen saadessaan kuvansa esille näyttelyyn.
Mirja Hurskainen
Näyttelykeskus Kiteen vaihtuvien näyttelyiden seinällä on elokuun loppuun saakka esillä valokuvanäyttely Ukraina ennen sotaa.
Julia Krishtapovych on iloinen saadessaan kuvansa esille näyttelyyn.
Mirja Hurskainen
Näyttelykeskus Kiteen vaihtuvien näyttelyiden seinällä on elokuun loppuun saakka esillä valokuvanäyttely Ukraina ennen sotaa.
Pave Maijasen sanat "Lähtisitkö silloin kanssani järvelle. Sulle sukeltaisin helmen valkoisen..." luo tunnelmaa maalauksen "Lähtisitkö?" esittelytekstissä. Teos on nimikkotaulu Nina Makkosen näyttelyssä, jonka innoittajana on ollut myös toinen kuuluisan kesälahtelaisen runoilijan Unto Kupiaisen tekstit.
Kari Sarkkinen
Maan kuulujen runoilija Unto Kupiaisen ja muusikko Pave Maijasen inspiraatiot ja lyriikat olivat innoittajina, kun Hummovaarasta kotoisin oleva Nina Makkonen toi värikkäät teoksensa Kesälahdelle. Kupiaisen ja Maijasen tuotanto oli muodostunut Makkoselle läheiseksi ja hän sanookin sen olevan siksi kiinnostava aihe.
Pave Maijasen sanat "Lähtisitkö silloin kanssani järvelle. Sulle sukeltaisin helmen valkoisen..." luo tunnelmaa maalauksen "Lähtisitkö?" esittelytekstissä. Teos on nimikkotaulu Nina Makkosen näyttelyssä, jonka innoittajana on ollut myös toinen kuuluisan kesälahtelaisen runoilijan Unto Kupiaisen tekstit.
Kari Sarkkinen
Maan kuulujen runoilija Unto Kupiaisen ja muusikko Pave Maijasen inspiraatiot ja lyriikat olivat innoittajina, kun Hummovaarasta kotoisin oleva Nina Makkonen toi värikkäät teoksensa Kesälahdelle. Kupiaisen ja Maijasen tuotanto oli muodostunut Makkoselle läheiseksi ja hän sanookin sen olevan siksi kiinnostava aihe.
Miikka Kivinen
Viikonloppuna 33. kerran järjestetyn Kihaus Folkin taustalla toimiva Rääkkylä Folk ry sai eilen tiistaina uuden hallituksen. Tämä tarkoittaa, että festivaali järjestetään myös jatkossa.
Miikka Kivinen
Viikonloppuna 33. kerran järjestetyn Kihaus Folkin taustalla toimiva Rääkkylä Folk ry sai eilen tiistaina uuden hallituksen. Tämä tarkoittaa, että festivaali järjestetään myös jatkossa.
Pyhät Karjalan valistajat on kiteeläisen Raili Päivisen maalaama ikoni.
Miikka Kivinen
Kiteen ortodoksinen kirkko, eli Pyhän Kolminaisuuden kirkko, on auki tutustumista varten iltapäivisin maanantaista perjantaihin heinäkuun loppuun saakka.
Pyhät Karjalan valistajat on kiteeläisen Raili Päivisen maalaama ikoni.
Miikka Kivinen
Kiteen ortodoksinen kirkko, eli Pyhän Kolminaisuuden kirkko, on auki tutustumista varten iltapäivisin maanantaista perjantaihin heinäkuun loppuun saakka.
Värttinä esiintyi Kihaus Folkissa lauantaina.
Miikka Kivinen
Koronavuosien jälkeen jälleen festivaalimuotoisena järjestetty Kihaus Folk huipentui perjantaina ja lauantaina perinnepihan ympäristössä sekä koulukeskuksen liikuntahallissa ja auditoriossa järjestettyihin konsertteihin ja pienimuotoisempiin esityksiin.
Värttinä esiintyi Kihaus Folkissa lauantaina.
Miikka Kivinen
Koronavuosien jälkeen jälleen festivaalimuotoisena järjestetty Kihaus Folk huipentui perjantaina ja lauantaina perinnepihan ympäristössä sekä koulukeskuksen liikuntahallissa ja auditoriossa järjestettyihin konsertteihin ja pienimuotoisempiin esityksiin.
Liisa Karhu-Pearlman on kiitollinen, että saa tehdä monipuolista työtä musiikin parissa. Kuva: Johanna Glans.
Johanna Glans
Tohmajärveläislähtöinen viulisti Liisa Karhu-Pearlman esiintyy lauantaina Kiteellä. Puhoksen seurojentalolla järjestettävässä konsertissa julkaistaan taiteilijan Yö väistyy -niminen levy.
Liisa Karhu-Pearlman on kiitollinen, että saa tehdä monipuolista työtä musiikin parissa. Kuva: Johanna Glans.
Johanna Glans
Tohmajärveläislähtöinen viulisti Liisa Karhu-Pearlman esiintyy lauantaina Kiteellä. Puhoksen seurojentalolla järjestettävässä konsertissa julkaistaan taiteilijan Yö väistyy -niminen levy.
Loihakat lausujat on kittiläläinen harrastajataiteilijaryhmä.
Jenni Maansaari
Kittiläläinen harrastajataiteilijaryhmä Loihakat lausujat tulee sunnuntaina vierailulle Maiju Lassila -teatteriin Kohtaamisia-esityksellään. Tohmajärveltä alkaa myös ryhmän Pohjois-Karjalan kiertue, joka suuntaa muun muassa Joensuuhun ja Ilomantsiin.
Loihakat lausujat on kittiläläinen harrastajataiteilijaryhmä.
Jenni Maansaari
Kittiläläinen harrastajataiteilijaryhmä Loihakat lausujat tulee sunnuntaina vierailulle Maiju Lassila -teatteriin Kohtaamisia-esityksellään. Tohmajärveltä alkaa myös ryhmän Pohjois-Karjalan kiertue, joka suuntaa muun muassa Joensuuhun ja Ilomantsiin.
Tohmajärven kyläraitti pihoineen on Kaarina Hazardille kuin paluu lapsuuteen ja Iisalmen maisemiin.
Mirja Hurskainen
Tohmajärven residenssitaiteilijana on kesäkuun aikana vieraillut näyttelijä ja vapaa kirjoittaja Kaarina Hazard, 58. Kahdella viikolla hän on myös lukenut kirjastossa Minna Canthia ääneen, yhteensä neljä kertaa. Tapahtumat ovat koonneet lehtilukusalin täyteen kuulijoita. Viimeiselle lukukerralle hän oli valinnut novellin Eräs Puijolla käynti.
Tohmajärven kyläraitti pihoineen on Kaarina Hazardille kuin paluu lapsuuteen ja Iisalmen maisemiin.
Mirja Hurskainen
Tohmajärven residenssitaiteilijana on kesäkuun aikana vieraillut näyttelijä ja vapaa kirjoittaja Kaarina Hazard, 58. Kahdella viikolla hän on myös lukenut kirjastossa Minna Canthia ääneen, yhteensä neljä kertaa. Tapahtumat ovat koonneet lehtilukusalin täyteen kuulijoita. Viimeiselle lukukerralle hän oli valinnut novellin Eräs Puijolla käynti.
Pärehöylän puinen hihnapyörä vaatii todellista kädentaitoa ja sopii hyvin perinnepäivien tunnukseksi.
Mirja Hurskainen
Puhoksen perinnepäivät 6.–7.7. on kone- ja kulttuuritapahtuma Kiteen Vanhassa Puhoksessa. Tapahtumakentälle kokoontuu vuosittain suuri määrä perinnekoneita ja vanhoja ajoneuvoja. Perinnenavetta ja vanha mylly ympäristöineen tarjoavat tapahtumalle hienon miljöön.
Pärehöylän puinen hihnapyörä vaatii todellista kädentaitoa ja sopii hyvin perinnepäivien tunnukseksi.
Mirja Hurskainen
Puhoksen perinnepäivät 6.–7.7. on kone- ja kulttuuritapahtuma Kiteen Vanhassa Puhoksessa. Tapahtumakentälle kokoontuu vuosittain suuri määrä perinnekoneita ja vanhoja ajoneuvoja. Perinnenavetta ja vanha mylly ympäristöineen tarjoavat tapahtumalle hienon miljöön.
Janne Maarala muutti Rääkkylään pari vuotta sitten. Arkistokuva: Päivi Lievonen
Päivi Lievonen
Pari vuotta sitten Helsingistä Rääkkylään muuttanut monipuolinen pianotaiteilija Janne Maarala esiintyy Rääkkylän kirkossa 7. heinäkuuta. Kesäillan pianokonsertissa Maarala esittää muun muassa virsisovituksia, jazzklassikoita, tuttuja ikivihreitä sekä omia klassisen musiikin tyylisiä Pohjois-Karjala -aiheisia pianosävellyksiään. Ohjelmassa on myös. Lasse Mårtensonin ja Heino Kasken säveltämiä kappaleita.
Janne Maarala muutti Rääkkylään pari vuotta sitten. Arkistokuva: Päivi Lievonen
Päivi Lievonen
Pari vuotta sitten Helsingistä Rääkkylään muuttanut monipuolinen pianotaiteilija Janne Maarala esiintyy Rääkkylän kirkossa 7. heinäkuuta. Kesäillan pianokonsertissa Maarala esittää muun muassa virsisovituksia, jazzklassikoita, tuttuja ikivihreitä sekä omia klassisen musiikin tyylisiä Pohjois-Karjala -aiheisia pianosävellyksiään. Ohjelmassa on myös. Lasse Mårtensonin ja Heino Kasken säveltämiä kappaleita.
Työryhmä rakentaa jokaisessa kiertuekohteessa esityksen lopulliseen muotoonsa. Kuva: Temporaali-työryhmä
Temporaali-työryhmä
Temporaali on aikaa ilmaiseva sijamuoto. (milloin, jolloin, tällöin, silloin, tuolloin…)
Työryhmä rakentaa jokaisessa kiertuekohteessa esityksen lopulliseen muotoonsa. Kuva: Temporaali-työryhmä
Temporaali-työryhmä
Temporaali on aikaa ilmaiseva sijamuoto. (milloin, jolloin, tällöin, silloin, tuolloin…)
Erja Moore käsissä puinen kondenssiveden kerääjä, joita on säilynyt vain muutamia.
Mirja Hurskainen
Pohjois-Karjalan kotiseutuyhdistysten liitto valitsi vuoden 2024 Kotiseutupersoonaksi Rääkkylä-Seuran puheenjohtajan ja pitkäaikaisen aktiivin Erja Mooren.
Erja Moore käsissä puinen kondenssiveden kerääjä, joita on säilynyt vain muutamia.
Mirja Hurskainen
Pohjois-Karjalan kotiseutuyhdistysten liitto valitsi vuoden 2024 Kotiseutupersoonaksi Rääkkylä-Seuran puheenjohtajan ja pitkäaikaisen aktiivin Erja Mooren.
Maarianvaaran Liikkuva kylä 2024 nähdään heinäkuussa muun muassa Tohmajärvellä.
Maarianvaaran teatteri
Maarianvaaran teatteri kiertää itäsuomalaista maaseutua Liikkuva kylä 2024 -esityksellään. Esityksen ensi-ilta on Maarianvaaran nuorisoseurantalolla keskiviikkona 17. heinäkuuta. Kesän aikana Liikkuva kylä 2024 vierailee 11 paikkakunnalla. Tohmajärven kesäteatterissa Liikkuva kylä käy perjantaina 26. heinäkuuta.
Maarianvaaran Liikkuva kylä 2024 nähdään heinäkuussa muun muassa Tohmajärvellä.
Maarianvaaran teatteri
Maarianvaaran teatteri kiertää itäsuomalaista maaseutua Liikkuva kylä 2024 -esityksellään. Esityksen ensi-ilta on Maarianvaaran nuorisoseurantalolla keskiviikkona 17. heinäkuuta. Kesän aikana Liikkuva kylä 2024 vierailee 11 paikkakunnalla. Tohmajärven kesäteatterissa Liikkuva kylä käy perjantaina 26. heinäkuuta.
Värtsilässä syntynyt Marjo Saarinen asuu nykyisin Tampereella.
Miikka Kivinen
Joitain vuosia sitten eläkkeellä oleva sairaanhoitaja Marjo Saarinen löysi äitinsä Maija-Liisa Saarisen jäämistöstä Värtsilän kirkkokuoroa käsitteleviä artikkeleita. Itsekin kuorossa laulanut äiti oli Saarisen mukaan kova keräämään lehtileikkeitä kaikista häntä kiinnostavista asioista.
Värtsilässä syntynyt Marjo Saarinen asuu nykyisin Tampereella.
Miikka Kivinen
Joitain vuosia sitten eläkkeellä oleva sairaanhoitaja Marjo Saarinen löysi äitinsä Maija-Liisa Saarisen jäämistöstä Värtsilän kirkkokuoroa käsitteleviä artikkeleita. Itsekin kuorossa laulanut äiti oli Saarisen mukaan kova keräämään lehtileikkeitä kaikista häntä kiinnostavista asioista.
Tohmajärven teatteri harjoitteli Kemien työväentalolla toukokuussa. Vasemmalta oikealle Veera Snellman, Mervi Venäläinen, Tiina Tomperi, Johanna Immonen ja Tarja Manninen. Taustalla lavan reunalla Teemu Jaatinen.
Miikka Kivinen
Teemu Jaatisella on selvät vastaukset kysymykseen, miksi hän on ollut mukana Tohmajärven teatterin toiminnassa lähes 20 vuotta.
Tohmajärven teatteri harjoitteli Kemien työväentalolla toukokuussa. Vasemmalta oikealle Veera Snellman, Mervi Venäläinen, Tiina Tomperi, Johanna Immonen ja Tarja Manninen. Taustalla lavan reunalla Teemu Jaatinen.
Miikka Kivinen
Teemu Jaatisella on selvät vastaukset kysymykseen, miksi hän on ollut mukana Tohmajärven teatterin toiminnassa lähes 20 vuotta.
Miina, Tuomas ja Amalia setvivät suhteensa solmuja harjoituksessa Paksuniemen näyttämöllä.
Mirja Hurskainen
Paksuniemen näyttämöllä harjoitellaan tämän kesän näytelmää Miehen kylkiluu vielä pienellä miehityksellä ja ilman puvustusta.
Miina, Tuomas ja Amalia setvivät suhteensa solmuja harjoituksessa Paksuniemen näyttämöllä.
Mirja Hurskainen
Paksuniemen näyttämöllä harjoitellaan tämän kesän näytelmää Miehen kylkiluu vielä pienellä miehityksellä ja ilman puvustusta.
Sisarukset yrittävät siirtää väärään aikaan ja väärään paikkaan toimitettua hautakiveä syrjemmälle.
Mirja Hurskainen
Kyläparin Myllyteatteri Kiteen Potoskavaarassa on saanut esitettäväkseen vedelliseen ympäristöön hyvin soveltuvan näytelmän, Kuhakuninkaan. Tiina Markkanen on käsikirjoittanut näytelmän. Ohjaajana toimi ensin Kai Paavilainen ja jatkosta vastaa Maria Karhapää. Vaikka näytelmän harjoituksissa oli ohjaajan vaihtumisen takia noin viikon tauko, saadaan se esityskuntoon ennalta ilmoitettuun ensi-iltapäivään mennessä.
Sisarukset yrittävät siirtää väärään aikaan ja väärään paikkaan toimitettua hautakiveä syrjemmälle.
Mirja Hurskainen
Kyläparin Myllyteatteri Kiteen Potoskavaarassa on saanut esitettäväkseen vedelliseen ympäristöön hyvin soveltuvan näytelmän, Kuhakuninkaan. Tiina Markkanen on käsikirjoittanut näytelmän. Ohjaajana toimi ensin Kai Paavilainen ja jatkosta vastaa Maria Karhapää. Vaikka näytelmän harjoituksissa oli ohjaajan vaihtumisen takia noin viikon tauko, saadaan se esityskuntoon ennalta ilmoitettuun ensi-iltapäivään mennessä.
Potsifestareiden pääesiintyjänä lavalle nousee melodista metallia soittava Silentrain. Arkistokuva Kuva Kiteen Rantakentältä kesän 2023 esiintymisestä.
Kari Sarkkinen
Tohmajärven Yrittäjät järjestävät Potsipäivien 50 v. juhlavuoden kunniaksi Potsifestarit lauantaina 29. kesäkuuta Sivistyskeskus Ahjon piha-alueella Tohmajärvellä. Festarit tarjoavat monipuolisen kattauksen paikallista musiikkia ja ne ovat osa laajempaa Potsipäivien tapahtumakokonaisuutta.
Potsifestareiden pääesiintyjänä lavalle nousee melodista metallia soittava Silentrain. Arkistokuva Kuva Kiteen Rantakentältä kesän 2023 esiintymisestä.
Kari Sarkkinen
Tohmajärven Yrittäjät järjestävät Potsipäivien 50 v. juhlavuoden kunniaksi Potsifestarit lauantaina 29. kesäkuuta Sivistyskeskus Ahjon piha-alueella Tohmajärvellä. Festarit tarjoavat monipuolisen kattauksen paikallista musiikkia ja ne ovat osa laajempaa Potsipäivien tapahtumakokonaisuutta.
Penttilän kolmoset eli Tellu Turkka, Leena Halonen ja Hannele Autti, säestäjänä Jari Lappalainen, kitara. Esitys on kulttuuriyhdistys Vääräpyörä ry:n tuotantoa.
Tiistaina 2.7. iltapäivän ja illan aikana Sovintolan piha ja puutarha sonnustautuu Kesälahti-päivään. Päivän ovat järjestäneet Sovintola yhdistys, Kesälahden kulttuuriseura ja Pro Kesälahti yhdessä Kesälahti-Seuran kanssa.
Penttilän kolmoset eli Tellu Turkka, Leena Halonen ja Hannele Autti, säestäjänä Jari Lappalainen, kitara. Esitys on kulttuuriyhdistys Vääräpyörä ry:n tuotantoa.
Tiistaina 2.7. iltapäivän ja illan aikana Sovintolan piha ja puutarha sonnustautuu Kesälahti-päivään. Päivän ovat järjestäneet Sovintola yhdistys, Kesälahden kulttuuriseura ja Pro Kesälahti yhdessä Kesälahti-Seuran kanssa.
Museo vanhoine rakennuksineen on viehättävä rauhoittumisen paikka ja mielenkiintoinen seikkailuympäristö lapsille ja koko perheelle. Vanhat aitat ja vuonna 1725 rakennettu Suomen suurin Savutupa esineistöineen kertovat entisestä elämästä. Lastenaitassa on perinteisiä leikkikaluja ja alueen hämyisissä hirsiaitoissa riittää tutkimista. Kirkkolammen rannassa on laituri, jonne johtaa museon pihasta esteetön luontopolku.
Kesälahden kotiseutumuseo
Kesälahden kotiseutumuseolla kesä on täynnä tapahtumia. Pohjois-Karjalan kotiseutupäivää vietetään lauantaina 20.7. Teemapäivä tapahtumineen toteutetaan koko maakunnassa samana päivänä.
Museo vanhoine rakennuksineen on viehättävä rauhoittumisen paikka ja mielenkiintoinen seikkailuympäristö lapsille ja koko perheelle. Vanhat aitat ja vuonna 1725 rakennettu Suomen suurin Savutupa esineistöineen kertovat entisestä elämästä. Lastenaitassa on perinteisiä leikkikaluja ja alueen hämyisissä hirsiaitoissa riittää tutkimista. Kirkkolammen rannassa on laituri, jonne johtaa museon pihasta esteetön luontopolku.
Kesälahden kotiseutumuseo
Kesälahden kotiseutumuseolla kesä on täynnä tapahtumia. Pohjois-Karjalan kotiseutupäivää vietetään lauantaina 20.7. Teemapäivä tapahtumineen toteutetaan koko maakunnassa samana päivänä.
Maija Kettusen neulahuovuttamalla työllä on molemmilla puolilla oma ilmeensä.
Mirja Hurskainen
Suorannan talo pihapiireineen kutsuu totuttuun tapaan tutustumaan aittoihin ja kivinavettaan koottuihin näyttelyihin. Tänä kesänä näyttelyitä on kaksi, kun kivinavetan maitohuone kukkii Maija Kettusen virkattujen ja huovutettujen töiden värien kirjosta.
Maija Kettusen neulahuovuttamalla työllä on molemmilla puolilla oma ilmeensä.
Mirja Hurskainen
Suorannan talo pihapiireineen kutsuu totuttuun tapaan tutustumaan aittoihin ja kivinavettaan koottuihin näyttelyihin. Tänä kesänä näyttelyitä on kaksi, kun kivinavetan maitohuone kukkii Maija Kettusen virkattujen ja huovutettujen töiden värien kirjosta.
Värttinä esiintyy Kihaus Folkissa lauantaina. Arkistokuva vuodelta 2022.
Kari Sarkkinen
– Kihaus Folk on hyvin leppoisa kansanmusiikkifestivaali karjalaisin höystein, määrittelee festivaalia järjestävän Rääkkylä Folk ry:n puheenjohtaja Mammu Koskelo.
Värttinä esiintyy Kihaus Folkissa lauantaina. Arkistokuva vuodelta 2022.
Kari Sarkkinen
– Kihaus Folk on hyvin leppoisa kansanmusiikkifestivaali karjalaisin höystein, määrittelee festivaalia järjestävän Rääkkylä Folk ry:n puheenjohtaja Mammu Koskelo.
Lassi Logrén on soittanut jouhikkoa 12-vuotiaasta. Kuva: Isa Holmgren
Isa Holmgren
Lapsuutensa ja nuoruutensa Rääkkylässä asunut kansanmuusikko Lassi Logrén esiintyy jouhikkonsa kanssa soolokonsertissa Kihaus Folkissa lauantaina.
Lassi Logrén on soittanut jouhikkoa 12-vuotiaasta. Kuva: Isa Holmgren
Isa Holmgren
Lapsuutensa ja nuoruutensa Rääkkylässä asunut kansanmuusikko Lassi Logrén esiintyy jouhikkonsa kanssa soolokonsertissa Kihaus Folkissa lauantaina.