Luutun surumielinen sointi täyttä huoneen, kun Polina soittaa kansanmusiikin tyyliin improvisoimaansa kappaletta.
Mirja Hurskainen
Kun Polina Kuznetsova, 32, vielä asui Valko-Venäjällä, hän pelkäsi esimerkiksi sitä, että hänen lapsensa käyttäisivät koulussa Ukrainan tapahtumista sanaa ”sota”. Hän oli jo ennestään tarkkailun alaisena, koska oli ottanut osaa mielenosoituksiin.
Luutun surumielinen sointi täyttä huoneen, kun Polina soittaa kansanmusiikin tyyliin improvisoimaansa kappaletta.
Mirja Hurskainen
Kun Polina Kuznetsova, 32, vielä asui Valko-Venäjällä, hän pelkäsi esimerkiksi sitä, että hänen lapsensa käyttäisivät koulussa Ukrainan tapahtumista sanaa ”sota”. Hän oli jo ennestään tarkkailun alaisena, koska oli ottanut osaa mielenosoituksiin.
Leena Gröhn-Dimovin (edessä) johtama Kiteen kirkkokuoro päätti kevätkautensa 90-vuotisjuhlan merkeissä.
Kari Sarkkinen
90 vuotta täyttävä Kiteen seurakunnan kirkkokuoro juhlisti vuosikymmeniään viime sunnuntaina pidetyssä jumalanpalveluksessa yhdessä lauluryhmä Leenan Enkelien ja lapsikuorolaisten kanssa. Kuoron kevään viimeisen kokoontumisen ohjelmaan kuului juhlalounas ja ansiomerkkien jako. Kuoro juhli 90 vuottaan kertaalleen jo palmusunnuntaina Kiteellä toimivien kuorojen kanssa pidetyssä yhteisessä konsertissa.
Leena Gröhn-Dimovin (edessä) johtama Kiteen kirkkokuoro päätti kevätkautensa 90-vuotisjuhlan merkeissä.
Kari Sarkkinen
90 vuotta täyttävä Kiteen seurakunnan kirkkokuoro juhlisti vuosikymmeniään viime sunnuntaina pidetyssä jumalanpalveluksessa yhdessä lauluryhmä Leenan Enkelien ja lapsikuorolaisten kanssa. Kuoron kevään viimeisen kokoontumisen ohjelmaan kuului juhlalounas ja ansiomerkkien jako. Kuoro juhli 90 vuottaan kertaalleen jo palmusunnuntaina Kiteellä toimivien kuorojen kanssa pidetyssä yhteisessä konsertissa.
Metallinpaljastimella on tiettävästi löydetty Päätyeen vesitorninmäeltä metallinen tykinkuula, joka voi olla peräisin jopa 1700-luvulta. Kuvituskuva.
Päivi Lievonen
Kiteellä asutusta on ollut, tosin alkuun hyvin harvalukuisena, kivikaudelta lähtien. Rautakaudella seudulla liikkunut väki koostui kampakeraamisesta väestöstä ja metsälappalaisista, kunnes sittemmin karjalaiset asuttajat tulivat paikkakunnalle jäädäkseen. Saloseuduilla metsästelleiden erämiesten jälkeen vuorossa olivat kaskea polttavat uudisasukkaat ja Kiteen pysyvä asutus syntyi keskiajan lopulla. Varhaisimmat merkit maanviljelyksestä ajoittuvat 1400-luvun alkupuolella. Lappalais- ja karjalaiskauden kerrostumat luonnossa ovat vähäisiä ja enimmäkseen sattumalta maastosta löydettyjä esineitä.
Metallinpaljastimella on tiettävästi löydetty Päätyeen vesitorninmäeltä metallinen tykinkuula, joka voi olla peräisin jopa 1700-luvulta. Kuvituskuva.
Päivi Lievonen
Kiteellä asutusta on ollut, tosin alkuun hyvin harvalukuisena, kivikaudelta lähtien. Rautakaudella seudulla liikkunut väki koostui kampakeraamisesta väestöstä ja metsälappalaisista, kunnes sittemmin karjalaiset asuttajat tulivat paikkakunnalle jäädäkseen. Saloseuduilla metsästelleiden erämiesten jälkeen vuorossa olivat kaskea polttavat uudisasukkaat ja Kiteen pysyvä asutus syntyi keskiajan lopulla. Varhaisimmat merkit maanviljelyksestä ajoittuvat 1400-luvun alkupuolella. Lappalais- ja karjalaiskauden kerrostumat luonnossa ovat vähäisiä ja enimmäkseen sattumalta maastosta löydettyjä esineitä.
Koulunkäynninohjaaja Susanna Lehkonen ja rehtori Eeva Nygren toivottavat tervetulleeksi nauttimaan Kiteen Evankelisen Kansanopiston avoimien ovien viikonlopusta.
Kari Sarkkinen
Kiteen Evankelisella Kansanopistolla on mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa tulevana viikonloppuna. Sen lisäksi, että opistolla vietetään hengellistä viikonloppua on siellä myös kaksipäiväinen Avoimien ovien viikonloppu.
Koulunkäynninohjaaja Susanna Lehkonen ja rehtori Eeva Nygren toivottavat tervetulleeksi nauttimaan Kiteen Evankelisen Kansanopiston avoimien ovien viikonlopusta.
Kari Sarkkinen
Kiteen Evankelisella Kansanopistolla on mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa tulevana viikonloppuna. Sen lisäksi, että opistolla vietetään hengellistä viikonloppua on siellä myös kaksipäiväinen Avoimien ovien viikonloppu.
Lauantaipäivän tapahtumaa Sovintolassa juontavat Etti Vaine ja Ilona Kaustio. Kuva: Iisa Vaine
Iisa Vaine
Kirjakarnevaali on koko perheen iloinen kulttuurifestivaali, joka järjestetään Kesälahdella ja Kiteellä 27.5.–28.5. Koska kohderyhmänä ovat erityisesti lapset ja nuoret, toiminta suunnataan perjantaina kouluille. Tapahtuman keskuspaikkana on kulttuuri- ja matkailukeskus Sovintola Kesälahdella sekä Kiteesali Kiteellä.
Lauantaipäivän tapahtumaa Sovintolassa juontavat Etti Vaine ja Ilona Kaustio. Kuva: Iisa Vaine
Iisa Vaine
Kirjakarnevaali on koko perheen iloinen kulttuurifestivaali, joka järjestetään Kesälahdella ja Kiteellä 27.5.–28.5. Koska kohderyhmänä ovat erityisesti lapset ja nuoret, toiminta suunnataan perjantaina kouluille. Tapahtuman keskuspaikkana on kulttuuri- ja matkailukeskus Sovintola Kesälahdella sekä Kiteesali Kiteellä.
Näkymä vuonna 1960 Kiteen keskustasta Keisarinkujan alkukohdasta. Kuva Kitee-Seuran nettisivulta.
Kitee-Seura
Riitta Hakulinen kiinnostui Kiteen Keisarinkujan historiasta jo muutettuaan ”kujalle” asumaan 16 vuotta sitten. Kolmen kilometrin pituinen, vuonna 1937 valmistunut tie kaikkine sivuhaaroineen sisältää monen monta tarinaa, joita Riitta on kerännyt talteen.
Näkymä vuonna 1960 Kiteen keskustasta Keisarinkujan alkukohdasta. Kuva Kitee-Seuran nettisivulta.
Kitee-Seura
Riitta Hakulinen kiinnostui Kiteen Keisarinkujan historiasta jo muutettuaan ”kujalle” asumaan 16 vuotta sitten. Kolmen kilometrin pituinen, vuonna 1937 valmistunut tie kaikkine sivuhaaroineen sisältää monen monta tarinaa, joita Riitta on kerännyt talteen.
Kemien keskustaajamassa seisova Kunnallistalo tunnetaan myös lempinimellä Keltainen talo.
Mervi Venäläinen
Tohmajärven kuntakeskuksessa Kemiessä keskeisellä paikalla uljaasti seisova keltainen talo, vanha Kunnallistalo, jakaa ajatuksia. Osan mielestä rumilus joutaisi maan tasalle, kun taas toiset haluaisivat kunnostaa historiallisen maamerkin viimeisen päälle.
Kemien keskustaajamassa seisova Kunnallistalo tunnetaan myös lempinimellä Keltainen talo.
Mervi Venäläinen
Tohmajärven kuntakeskuksessa Kemiessä keskeisellä paikalla uljaasti seisova keltainen talo, vanha Kunnallistalo, jakaa ajatuksia. Osan mielestä rumilus joutaisi maan tasalle, kun taas toiset haluaisivat kunnostaa historiallisen maamerkin viimeisen päälle.
Kiteen kivikirkon historia on mielenkiintoinen. Arkistokuva vuodelta 2020: Tuija Marienberg.
Tuija Marienberg
Kiteen neljännen kirkon rakentaminen sai alkunsa kesällä 1876, kun samalla paikalla ollut, vuonna 1761 rakennettu Ulriikka Eleonooran kirkko paloi. Pietarin lehden seuraavana päivänä kirjoittaman artikkelin mukaan vain kellotapuli jäi palamatta. Artikkelin tietojen mukaan palo sai alkunsa tupakkapiipusta.
Kiteen kivikirkon historia on mielenkiintoinen. Arkistokuva vuodelta 2020: Tuija Marienberg.
Tuija Marienberg
Kiteen neljännen kirkon rakentaminen sai alkunsa kesällä 1876, kun samalla paikalla ollut, vuonna 1761 rakennettu Ulriikka Eleonooran kirkko paloi. Pietarin lehden seuraavana päivänä kirjoittaman artikkelin mukaan vain kellotapuli jäi palamatta. Artikkelin tietojen mukaan palo sai alkunsa tupakkapiipusta.
Jugend-tyylinen iso kuisti rakennettiin Tohtorilaan 1900-luvun alussa.
Päivi Lievonen
Arppentien kupeessa sijaitseva Tohtorila, joka myös Tikan tilana tunnetaan, on yksi Kiteen keskustan merkittävimmistä historiallisista rakennuksista.
Jugend-tyylinen iso kuisti rakennettiin Tohtorilaan 1900-luvun alussa.
Päivi Lievonen
Arppentien kupeessa sijaitseva Tohtorila, joka myös Tikan tilana tunnetaan, on yksi Kiteen keskustan merkittävimmistä historiallisista rakennuksista.
1800-luvun jälkipuoliskolla rakennettu kiinteistö tunnetaan myös Winterin talona.
Päivi Lievonen
Vanhin säilynyt asuintalo Kiteentien varrella on liikenneympyrän kupeessa sijaitsevan Winterin talo, jonka alkutaival kietoutuu postilaitoksen rantautumiseen Kiteelle.
1800-luvun jälkipuoliskolla rakennettu kiinteistö tunnetaan myös Winterin talona.
Päivi Lievonen
Vanhin säilynyt asuintalo Kiteentien varrella on liikenneympyrän kupeessa sijaitsevan Winterin talo, jonka alkutaival kietoutuu postilaitoksen rantautumiseen Kiteelle.
Tarinatupa lukeutuu Rääkkylän kirkonkylän vanhimpiin rakennuksiin.
Päivi Lievonen
Keskeisellä paikalla kirkonkylässä sijaitsevalla Kinnulan tilalla on pitkä historia, jota tunnetaan 1600-luvulle saakka.
Tarinatupa lukeutuu Rääkkylän kirkonkylän vanhimpiin rakennuksiin.
Päivi Lievonen
Keskeisellä paikalla kirkonkylässä sijaitsevalla Kinnulan tilalla on pitkä historia, jota tunnetaan 1600-luvulle saakka.
Suomen tunnetuimpiin TV- ja radiojuontajiin kuuluva Sami Kuronen tutustuu Pohjois-Karjalan matkailukohteisiin ja makuihin uudessa Sami Kurosen makumatka Pohjois-Karjalassa -TV-ohjelmassa.
Suomen tunnetuimpiin TV- ja radiojuontajiin kuuluva Sami Kuronen tutustuu Pohjois-Karjalan matkailukohteisiin ja makuihin uudessa Sami Kurosen makumatka Pohjois-Karjalassa -TV-ohjelmassa.
European Region of Gastronomy Saimaa Management Project -hankkeen hankejohtaja Sari Kaasinen kertoi ruoka-, matkailu- ja kulttuuritoimijoille hankkeen etenemisestä.
Mervi Venäläinen
Saimaan alueesta on kehittymässä yksi Euroopan ruoka- ja kulttuurimatkailun keskus, sillä alue hakee European Region of Gastronomy -titteliä vuodelle 2024. European Region of Gastronomy Saimaa Management Project 2022-2023 -hankkeen hankejohtaja Sari Kaasinen käväisi Kiteen Koivikolla järjestetyssä ruoka-, matkailu- ja kulttuuritoimijoiden tapaamisessa kertomassa hankkeesta enemmän.
European Region of Gastronomy Saimaa Management Project -hankkeen hankejohtaja Sari Kaasinen kertoi ruoka-, matkailu- ja kulttuuritoimijoille hankkeen etenemisestä.
Mervi Venäläinen
Saimaan alueesta on kehittymässä yksi Euroopan ruoka- ja kulttuurimatkailun keskus, sillä alue hakee European Region of Gastronomy -titteliä vuodelle 2024. European Region of Gastronomy Saimaa Management Project 2022-2023 -hankkeen hankejohtaja Sari Kaasinen käväisi Kiteen Koivikolla järjestetyssä ruoka-, matkailu- ja kulttuuritoimijoiden tapaamisessa kertomassa hankkeesta enemmän.
Irtokarkki-sarja tarjoillaan syötävän söpöissä karkkiväreissä. Kuva: Kristiina Sotiriou.
Kristiina Sotiriou
Lieksalainen Kristiina Sotiriou tarjoilee Kiteen kirjoittajayhdistys Martvan vieraana Karamelleja Välimereltä Kiteesalissa sunnuntaina 15. toukokuuta. Karamellit sisältävät Kristiinan pianosäestyksellä esittämiä tulkintoja keväisistä ranskalaisista, espanjalaisista, italialaisista ja kreikkalaisista lauluista sekä otteita hänen kirjoittamistaan teoksista maustettuna teosten syntytarinoilla.
Irtokarkki-sarja tarjoillaan syötävän söpöissä karkkiväreissä. Kuva: Kristiina Sotiriou.
Kristiina Sotiriou
Lieksalainen Kristiina Sotiriou tarjoilee Kiteen kirjoittajayhdistys Martvan vieraana Karamelleja Välimereltä Kiteesalissa sunnuntaina 15. toukokuuta. Karamellit sisältävät Kristiinan pianosäestyksellä esittämiä tulkintoja keväisistä ranskalaisista, espanjalaisista, italialaisista ja kreikkalaisista lauluista sekä otteita hänen kirjoittamistaan teoksista maustettuna teosten syntytarinoilla.
Vanhojen valokuvien katselu toi Maijalle ja Ollille mieliin paljon muistoja yhteisiltä kouluajoilta. – Kunpa olisi tuolloin tullut pidettyä myös päiväkirjaa. Sitä olisi eläkepäivillä ollut mukava selata, Maija harmittelee.
Jouko Väistö
– Taashan myö tavattiin, olisivat tohmajärveläiset Maija Aaltonen ja Olli Puruskainen voineet sanoa nähdessään toisensa viime syksynä Petravaaran kankaalla.
Vanhojen valokuvien katselu toi Maijalle ja Ollille mieliin paljon muistoja yhteisiltä kouluajoilta. – Kunpa olisi tuolloin tullut pidettyä myös päiväkirjaa. Sitä olisi eläkepäivillä ollut mukava selata, Maija harmittelee.
Jouko Väistö
– Taashan myö tavattiin, olisivat tohmajärveläiset Maija Aaltonen ja Olli Puruskainen voineet sanoa nähdessään toisensa viime syksynä Petravaaran kankaalla.
Ville Lehvosen Rääkkylässä kuvaama Saari-kuvasarja on esillä Oulussa Pohjoisessa valokuvakeskuksessa toukokuun loppuun saakka. Kuva: Ville Lehvonen.
Ville Lehvonen
Rääkkylästä kotoisin olevan valokuvaaja Ville Lehvosen valokuvanäyttely on esillä Oulussa toukokuun loppuun saakka. Kokonaisuuden kuvat on otettu Rääkkylässä.
Ville Lehvosen Rääkkylässä kuvaama Saari-kuvasarja on esillä Oulussa Pohjoisessa valokuvakeskuksessa toukokuun loppuun saakka. Kuva: Ville Lehvonen.
Ville Lehvonen
Rääkkylästä kotoisin olevan valokuvaaja Ville Lehvosen valokuvanäyttely on esillä Oulussa toukokuun loppuun saakka. Kokonaisuuden kuvat on otettu Rääkkylässä.
Kaisa Jussila on yksi Taiken korona-apurahan saaneista Keski-Karjalassa. Arkistokuva.
Mervi Venäläinen
Taiteen edistämiskeskus Taike jakoi viimeisimmässä haussaan korona-apurahoja 30,4 miljoonaa euroa ja avustuksia 3,6 miljoonaa euroa. Tukea kohdennettiin taiteilijoille sekä taiteen, kulttuurin ja luovien alojen ammattilaisille eri tuotantoportaissa. Apurahan tai avustuksen sai 7 215 hakijaa, joista keskikarjalaisia tai seutukunnalla vaikuttavia oli kahdeksan.
Kaisa Jussila on yksi Taiken korona-apurahan saaneista Keski-Karjalassa. Arkistokuva.
Mervi Venäläinen
Taiteen edistämiskeskus Taike jakoi viimeisimmässä haussaan korona-apurahoja 30,4 miljoonaa euroa ja avustuksia 3,6 miljoonaa euroa. Tukea kohdennettiin taiteilijoille sekä taiteen, kulttuurin ja luovien alojen ammattilaisille eri tuotantoportaissa. Apurahan tai avustuksen sai 7 215 hakijaa, joista keskikarjalaisia tai seutukunnalla vaikuttavia oli kahdeksan.
Rauhallisesti liikkuvia värejä Frozen-musiikin tahdissa. Yhteistyö toimii hienosti Kiepin esikouluryhmällä ja Metsäeskareilla.
Mirja Hurskainen
Satujen maailmassa: Värejä, liikettä, valojen leikkiä, jalkojen töminää, rytmejä ja jopa akrobatiaa saivat nähdä ja kokea Vespelin saliin ja katsomoon torstai-iltana saapuneet eskarilaisten ja viskarilaisten läheiset. Menossa on varhaiskasvatusryhmien kevätnäytös.
Rauhallisesti liikkuvia värejä Frozen-musiikin tahdissa. Yhteistyö toimii hienosti Kiepin esikouluryhmällä ja Metsäeskareilla.
Mirja Hurskainen
Satujen maailmassa: Värejä, liikettä, valojen leikkiä, jalkojen töminää, rytmejä ja jopa akrobatiaa saivat nähdä ja kokea Vespelin saliin ja katsomoon torstai-iltana saapuneet eskarilaisten ja viskarilaisten läheiset. Menossa on varhaiskasvatusryhmien kevätnäytös.
Seppo Siirala siteeraamassa isoisänsä Martin ajatuksia Kiteen kirjaston lukutuolissa.
Mirja Hurskainen
Kiteen kirjaston kaikki tuolit jouduttiin kokoamaan kuuntelijoiden alle, kun Seppo Siiralan kokoama muistelmateos Uutta aikaa ei uhreitta luoda (Siltala 2022) julkaistiin 25.4. Kirja sisältää hänen isoisänsä Martti Siiralan päiväkirjat vuosilta 1914–1918. Martti Siirala oli helsinkiläistynyt lääkäri, jonka kesäpaikasta Kiteeltä käsin kirjoitetun päiväkirjan sivut löytyivät.
Seppo Siirala siteeraamassa isoisänsä Martin ajatuksia Kiteen kirjaston lukutuolissa.
Mirja Hurskainen
Kiteen kirjaston kaikki tuolit jouduttiin kokoamaan kuuntelijoiden alle, kun Seppo Siiralan kokoama muistelmateos Uutta aikaa ei uhreitta luoda (Siltala 2022) julkaistiin 25.4. Kirja sisältää hänen isoisänsä Martti Siiralan päiväkirjat vuosilta 1914–1918. Martti Siirala oli helsinkiläistynyt lääkäri, jonka kesäpaikasta Kiteeltä käsin kirjoitetun päiväkirjan sivut löytyivät.
Kari Sarkkinen
Tohmajärven lukion wanhat loivat iloisen ja lämminhenkisen tunnelman Wärtsilä-saliin perjantain tanssiesityksissään. Tohmajärvelläkin koronarajoitukset siirsivät tansseja helmikuulta toukokuulle.
Kari Sarkkinen
Tohmajärven lukion wanhat loivat iloisen ja lämminhenkisen tunnelman Wärtsilä-saliin perjantain tanssiesityksissään. Tohmajärvelläkin koronarajoitukset siirsivät tansseja helmikuulta toukokuulle.
Helmi Koskelo, Mea Valtanen ja Enni Kolehmainen näyttelevät pahiskolmikkoa Sekamelskan esityksessä.
Päivi Lievonen
Klassikkotarina Gösta Knutssonin Pekka Töpöhännästä on rääkkyläläisen lapsiteatteri Sekamelskan käsittelyssä pullollaan kissamaisia juonenkäänteitä. Töpöhäntäisen katin rohkeudelle ja neuvokkuudelle on tarvetta tässäkin tarinan versiossa, sillä pahiksina tunnetut Monni, Pilli ja Pulla piinaavat päähenkilöä myös teatterin lavalla.
Helmi Koskelo, Mea Valtanen ja Enni Kolehmainen näyttelevät pahiskolmikkoa Sekamelskan esityksessä.
Päivi Lievonen
Klassikkotarina Gösta Knutssonin Pekka Töpöhännästä on rääkkyläläisen lapsiteatteri Sekamelskan käsittelyssä pullollaan kissamaisia juonenkäänteitä. Töpöhäntäisen katin rohkeudelle ja neuvokkuudelle on tarvetta tässäkin tarinan versiossa, sillä pahiksina tunnetut Monni, Pilli ja Pulla piinaavat päähenkilöä myös teatterin lavalla.
Katri Helenalle nimetty katu kuuluu sunnuntain laulunäytelmään. Vuonna 2014 Tohmajärvelle avattiin oikeasti Katri Helenan raitti, joka ei kuitenkaan saanut virallisen kadun statusta. Arkistokuva.
Kari Sarkkinen
Äitienpäivämenojen joukkoon voisi olla hyvä ajatus Puhelinlangat laulaa -laulunäytelmä, joka nähdään sunnuntai-iltapäivällä Kiteesalissa.
Katri Helenalle nimetty katu kuuluu sunnuntain laulunäytelmään. Vuonna 2014 Tohmajärvelle avattiin oikeasti Katri Helenan raitti, joka ei kuitenkaan saanut virallisen kadun statusta. Arkistokuva.
Kari Sarkkinen
Äitienpäivämenojen joukkoon voisi olla hyvä ajatus Puhelinlangat laulaa -laulunäytelmä, joka nähdään sunnuntai-iltapäivällä Kiteesalissa.
Varhaiskasvatuksen opettajat Katariina Ketolainen ja Miia Pölönen kumppaneineen pystyttivät Eskareiden satutaidenäyttelyä K-Supermarket Kupiaisen aulaan.
Kari Sarkkinen
Maanantaina nousi "Kun kirjan kannen avaan"-teemalla Hutsin eskarien, Puhoksen eskarien ja Metsäeskarien taidenäyttely K-Supermarket Kupiaisen aulaan. Näyttely on esillä noin kolme viikkoa.
Varhaiskasvatuksen opettajat Katariina Ketolainen ja Miia Pölönen kumppaneineen pystyttivät Eskareiden satutaidenäyttelyä K-Supermarket Kupiaisen aulaan.
Kari Sarkkinen
Maanantaina nousi "Kun kirjan kannen avaan"-teemalla Hutsin eskarien, Puhoksen eskarien ja Metsäeskarien taidenäyttely K-Supermarket Kupiaisen aulaan. Näyttely on esillä noin kolme viikkoa.
Kiteen lukion wanhat esiintyivät perjantaina VesPelin salissa.
Kari Sarkkinen
Kiteen lukion 1980-luvun alussa pienimuotoisesta tilaisuudesta alkunsa saanut wanhojen tanssien perinne sai jatkua tänäkin vuonna. Korona toki teki sen verran haittaa, että tapahtuma siirtyi helmikuulta näin vapun alla vietettäväksi. 25 upeaa paria sai esittää kevään akana harjoittelemaansa ohjelmaa VesPelin salissa perjantaina. Ohjemaan kuului perinteisesti salonkitansseja, 1900-luvun alun muotitansseja sekä ansantansseja. Nykyisin mukana on myös uudempia tasseja ja wanhojen itse suunnittelema ohjelmanumero.
Kiteen lukion wanhat esiintyivät perjantaina VesPelin salissa.
Kari Sarkkinen
Kiteen lukion 1980-luvun alussa pienimuotoisesta tilaisuudesta alkunsa saanut wanhojen tanssien perinne sai jatkua tänäkin vuonna. Korona toki teki sen verran haittaa, että tapahtuma siirtyi helmikuulta näin vapun alla vietettäväksi. 25 upeaa paria sai esittää kevään akana harjoittelemaansa ohjelmaa VesPelin salissa perjantaina. Ohjemaan kuului perinteisesti salonkitansseja, 1900-luvun alun muotitansseja sekä ansantansseja. Nykyisin mukana on myös uudempia tasseja ja wanhojen itse suunnittelema ohjelmanumero.
Mikko Toivonen
Lastenoikeusjärjestö Plan International tuo Kiteen kaupunginkirjastoon Syyriasta paenneiden tyttöjen haaveista kertovan valokuvanäyttelyn. Näyttely on esillä kiteen kirjastossa toukokuun ajan.
Mikko Toivonen
Lastenoikeusjärjestö Plan International tuo Kiteen kaupunginkirjastoon Syyriasta paenneiden tyttöjen haaveista kertovan valokuvanäyttelyn. Näyttely on esillä kiteen kirjastossa toukokuun ajan.
Kiitos kirjeestäsi -näytelmän rooleissa esiintyvät Juha Koljonen (Veikko) ja Marja-Liisa Turunen (Hilja). Kuva: Liisa Turunen.
Liisa Turunen
Joensuulaisen Marja-Liisa Turusen käsikirjoittama ja ohjaama Kiitos kirjeestäsi -esitys tekee kiertueen huhti-toukokuussa Pohjois-Karjalassa. Esitys nähdään myös Tohmajärvellä 7. toukokuuta.
Kiitos kirjeestäsi -näytelmän rooleissa esiintyvät Juha Koljonen (Veikko) ja Marja-Liisa Turunen (Hilja). Kuva: Liisa Turunen.
Liisa Turunen
Joensuulaisen Marja-Liisa Turusen käsikirjoittama ja ohjaama Kiitos kirjeestäsi -esitys tekee kiertueen huhti-toukokuussa Pohjois-Karjalassa. Esitys nähdään myös Tohmajärvellä 7. toukokuuta.
Pekka Kauppinen on tehnyt useiden kuntien historiankirjoituksia, nyt vuorossa on Rääkkylän vaiheet.
Päivi Lievonen
Rääkkylän historiikkia koostava Pekka Kauppinen on todennut aineistoa kootessaan, että itsenäisen kunnan aika jakautuu kahteen pääjaksoon.
Pekka Kauppinen on tehnyt useiden kuntien historiankirjoituksia, nyt vuorossa on Rääkkylän vaiheet.
Päivi Lievonen
Rääkkylän historiikkia koostava Pekka Kauppinen on todennut aineistoa kootessaan, että itsenäisen kunnan aika jakautuu kahteen pääjaksoon.
Timo Reko (keskellä) taitaa pistoaidan tekemisen salat. Hummovaaran kurssille osallistui parikymmentä perinnetaidoista kiinnostunutta.
Päivi Lievonen
Perinneaitakurssilla perehdyttiin pistoaidan rakentamisen saloihin Timo Rekon opastamana. Maaseudun Sivistysliitossa kehittämispäällikkönä työskentelevä Timo Reko toimii perinneaitojen parissa niin työssä kuin vapaa-ajallakin.
Timo Reko (keskellä) taitaa pistoaidan tekemisen salat. Hummovaaran kurssille osallistui parikymmentä perinnetaidoista kiinnostunutta.
Päivi Lievonen
Perinneaitakurssilla perehdyttiin pistoaidan rakentamisen saloihin Timo Rekon opastamana. Maaseudun Sivistysliitossa kehittämispäällikkönä työskentelevä Timo Reko toimii perinneaitojen parissa niin työssä kuin vapaa-ajallakin.
Maakuntapäivän vietto uudistuu. Aiemmin maakuntaliitto on myöntänyt avustuksia useisiin pieniin tapahtumiin eri puolille maakuntaa. Nyt avustukset keskitetään maksimissaan kymmeneen tuotantoon. Arkistokuva Tohmajärveltä vuodelta 2019.
Riitta Hakulinen
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto hakee maakuntapäivän tapahtumien toteuttajia käänteisellä kilpailutuksella. Vuoden 2022 maakuntapäivän teemana on kulttuuri. Tarjoukset Pohjois-Karjalan maakuntapäivän kulttuuritapahtumien toteuttamisesta tulee jättää perjantaihin 27. toukokuuta mennessä. Tapahtumat voivat olla esimerkiksi eri puolilla maakuntaa järjestettäviä konsertteja, teatteri- ja sirkusesityksiä, performansseja tai muita vastaavia yleisötilaisuuksiin sopivia kulttuurielämyksiä.
Maakuntapäivän vietto uudistuu. Aiemmin maakuntaliitto on myöntänyt avustuksia useisiin pieniin tapahtumiin eri puolille maakuntaa. Nyt avustukset keskitetään maksimissaan kymmeneen tuotantoon. Arkistokuva Tohmajärveltä vuodelta 2019.
Riitta Hakulinen
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto hakee maakuntapäivän tapahtumien toteuttajia käänteisellä kilpailutuksella. Vuoden 2022 maakuntapäivän teemana on kulttuuri. Tarjoukset Pohjois-Karjalan maakuntapäivän kulttuuritapahtumien toteuttamisesta tulee jättää perjantaihin 27. toukokuuta mennessä. Tapahtumat voivat olla esimerkiksi eri puolilla maakuntaa järjestettäviä konsertteja, teatteri- ja sirkusesityksiä, performansseja tai muita vastaavia yleisötilaisuuksiin sopivia kulttuurielämyksiä.
Pressan katti Miska esiintyy vappuaattona Rääkkylässä.
Pressikuva
Jo perinteeksi muodostunut Kid's action-tapahtuma järjestetään vappuaattona liikuntasalissa Rääkkylässä. Tilaisuuden päätähtenä on Pressan katti Miska. Esiintyjäkaartiin lukeutuvat myös Timo Sund Gospel Riders-moottoripyöräkerhosta sekä Pihla-alpakka Liperistä. Lisäksi tarjolla on erilaisia tapahtumapisteitä kuten onnenpyörä, kasvomaalausta, tarinaluola ja pomppulinna.
Pressan katti Miska esiintyy vappuaattona Rääkkylässä.
Pressikuva
Jo perinteeksi muodostunut Kid's action-tapahtuma järjestetään vappuaattona liikuntasalissa Rääkkylässä. Tilaisuuden päätähtenä on Pressan katti Miska. Esiintyjäkaartiin lukeutuvat myös Timo Sund Gospel Riders-moottoripyöräkerhosta sekä Pihla-alpakka Liperistä. Lisäksi tarjolla on erilaisia tapahtumapisteitä kuten onnenpyörä, kasvomaalausta, tarinaluola ja pomppulinna.
Rääkkylän kulttuuriperintö haluttaisiin koota yhden keskuksen alaisuuteen. Kuvituskuva.
Roosa Sallinen
Rääkkylän kunta hakee Pohjois-Karjalan maakuntaliiton tulevaisuusrahastosta tukea Värttinä-kulttuurikeskuksen esiselvityshankkeelle. Hankkeen kokonaisbudjetiksi on summailtu 10 000 euroa.
Rääkkylän kulttuuriperintö haluttaisiin koota yhden keskuksen alaisuuteen. Kuvituskuva.
Roosa Sallinen
Rääkkylän kunta hakee Pohjois-Karjalan maakuntaliiton tulevaisuusrahastosta tukea Värttinä-kulttuurikeskuksen esiselvityshankkeelle. Hankkeen kokonaisbudjetiksi on summailtu 10 000 euroa.
Mirja Hurskainen
Vapunpäivänä Kiteesali täyttyy musiikista, kun Arppen koulun perinteinen Vappukonsertti päästään toteuttamaan kahden vuoden tauon jälkeen. Konsertilla tuetaan Ukrainan lapsia ja nuoria SPR:n katastrofirahaston kautta. Tilaisuudessa on vapaaehtoinen ohjelmamaksu.
Mirja Hurskainen
Vapunpäivänä Kiteesali täyttyy musiikista, kun Arppen koulun perinteinen Vappukonsertti päästään toteuttamaan kahden vuoden tauon jälkeen. Konsertilla tuetaan Ukrainan lapsia ja nuoria SPR:n katastrofirahaston kautta. Tilaisuudessa on vapaaehtoinen ohjelmamaksu.
Jonna Pekkarisen vetämä laululeikki tarjosi maistiaisia muskarista.
Kari Sarkkinen
Topi Pölönen kannattelee sylissään 1,5-vuotiasta Heini-tytärtään. Viisivuotias Anniina leikkii piilosta toimittajan kanssa äitinsä Olesia Miroshnichenkon selän takana. Nautimme kakkukahveja ja mehua Sivistyskeskus Ahjon Wärtsilä-salin opinportailla. Menossa on Tohmajärven kunnan vauvaperhetapaaminen. Parikymmentä perhettä oli innostunut mukaan.
Jonna Pekkarisen vetämä laululeikki tarjosi maistiaisia muskarista.
Kari Sarkkinen
Topi Pölönen kannattelee sylissään 1,5-vuotiasta Heini-tytärtään. Viisivuotias Anniina leikkii piilosta toimittajan kanssa äitinsä Olesia Miroshnichenkon selän takana. Nautimme kakkukahveja ja mehua Sivistyskeskus Ahjon Wärtsilä-salin opinportailla. Menossa on Tohmajärven kunnan vauvaperhetapaaminen. Parikymmentä perhettä oli innostunut mukaan.
Seppo Siirala toimitti isoisänsä päiväkirjan teokseksi vain pienin lukijaa helpottavin täsmennyksin.
Uutta aikaa ei uhreitta luoda on lääkäri Martti Johannes Siiralan päiväkirja vuosilta 1914–1918. Seppo Siirala (s. 1952) on helsinkiläinen klassisen musiikin äänitetuottaja, joka löysi isoisänsä 860-sivuisen käsin kirjoitetun päiväkirjan suvun kesähuvilan kätköistä Kiteeltä. Hän toimitti sen värikkääksi teokseksi, jonka julkaisutilaisuus on Kiteen kirjastossa maanantaina 25.4.
Seppo Siirala toimitti isoisänsä päiväkirjan teokseksi vain pienin lukijaa helpottavin täsmennyksin.
Uutta aikaa ei uhreitta luoda on lääkäri Martti Johannes Siiralan päiväkirja vuosilta 1914–1918. Seppo Siirala (s. 1952) on helsinkiläinen klassisen musiikin äänitetuottaja, joka löysi isoisänsä 860-sivuisen käsin kirjoitetun päiväkirjan suvun kesähuvilan kätköistä Kiteeltä. Hän toimitti sen värikkääksi teokseksi, jonka julkaisutilaisuus on Kiteen kirjastossa maanantaina 25.4.
Mirja Hurskainen
Kupiaisen kauppakeskuksen käytävällä pääsee ihailemaan lasten taidetta 28.4. saakka. Satumetsä-taidenäyttelyssä on esillä Päiväkoti Siilinpiilon ja Puhoksen päiväkodin 1–5-vuotiaiden lasten tekemiä töitä.
Mirja Hurskainen
Kupiaisen kauppakeskuksen käytävällä pääsee ihailemaan lasten taidetta 28.4. saakka. Satumetsä-taidenäyttelyssä on esillä Päiväkoti Siilinpiilon ja Puhoksen päiväkodin 1–5-vuotiaiden lasten tekemiä töitä.
Telkkarista tutut Isa-Eerika Lehto ja Jaakko Loukkola esiintyvät sunnuntaina Kiteellä.
Pressikuva
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kiteen paikallisyhdistys järjestää yhteistyössä IdeaTeatterin kanssa Mysteeri Maatilalla-lastenkonsertin Vespelin salissa tulevana sunnuntaina. Esiintyjinä ovat telkkarin lastenohjelmistakin tutut Isa-Eerika Lehto ja Jaakko Loukkola.
Telkkarista tutut Isa-Eerika Lehto ja Jaakko Loukkola esiintyvät sunnuntaina Kiteellä.
Pressikuva
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kiteen paikallisyhdistys järjestää yhteistyössä IdeaTeatterin kanssa Mysteeri Maatilalla-lastenkonsertin Vespelin salissa tulevana sunnuntaina. Esiintyjinä ovat telkkarin lastenohjelmistakin tutut Isa-Eerika Lehto ja Jaakko Loukkola.
Malli jäljentyy pohjamaalatulle puulle Merja Issakaisen käsissä.
Mervi Venäläinen
Pyhän Kolminaisuuden ja Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkon seurakuntasalista kuuluu vaimeaa puheensorinaa. Siellä työskentelee kuusi naista keskittyneesti jokainen edessään pieniä väripurkkeja, mallikuvia, siveltimiä ja puisia munia.
Malli jäljentyy pohjamaalatulle puulle Merja Issakaisen käsissä.
Mervi Venäläinen
Pyhän Kolminaisuuden ja Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkon seurakuntasalista kuuluu vaimeaa puheensorinaa. Siellä työskentelee kuusi naista keskittyneesti jokainen edessään pieniä väripurkkeja, mallikuvia, siveltimiä ja puisia munia.
Väinö Maslov lauloi Esterin asukkaille lauantaina.
Päivi Lievonen
Attendo Esterissä Kiteellä kävi pääsiäisviikolla useita eri vierailijoita tervehtimässä hoivakodin asukkaita. The Voice of Finlandista tuttu Väinö Maslov esiintyi asukkaille, KiPa:n juniorit kävivät virpomavitsoineen palmusunnuntaina ja myös Arppen koulun 1C-oppilasryhmä kävi virpomassa alkuviikosta.
Väinö Maslov lauloi Esterin asukkaille lauantaina.
Päivi Lievonen
Attendo Esterissä Kiteellä kävi pääsiäisviikolla useita eri vierailijoita tervehtimässä hoivakodin asukkaita. The Voice of Finlandista tuttu Väinö Maslov esiintyi asukkaille, KiPa:n juniorit kävivät virpomavitsoineen palmusunnuntaina ja myös Arppen koulun 1C-oppilasryhmä kävi virpomassa alkuviikosta.
Kesälahti on ehdolla Vuoden kaupunginosaksi. Kotiseutuliiton kilpailu ratkeaa toukokuussa. Arkistokuva.
Riitta Hakulinen
Kesälahtea on ehdotettu Vuoden kaupunginosaksi Kotiseutuliiton kilpailussa. Ehdotuksia kilpailuun tuli tänä vuonna kaikkiaan 130. Kesälahti on ainoa maakunnan ehdokas kisassa.
Kesälahti on ehdolla Vuoden kaupunginosaksi. Kotiseutuliiton kilpailu ratkeaa toukokuussa. Arkistokuva.
Riitta Hakulinen
Kesälahtea on ehdotettu Vuoden kaupunginosaksi Kotiseutuliiton kilpailussa. Ehdotuksia kilpailuun tuli tänä vuonna kaikkiaan 130. Kesälahti on ainoa maakunnan ehdokas kisassa.
Pauliina Lerchen (oikealla) luotsaama Mimmit music oy sai Taiteen edistämiskeskuksen korona-avustusta. Arkistokuva.
Kari Sarkkinen
Avustuksilla vahvistetaan yhteisöjen valmiuksia toimia koronapandemian jälkeisessä muuttuneessa tilanteessa. Tukea sai kaikkiaan 89 taiteen tai kulttuurin alan yhteisöä. Hakemuksia rahoitushakuun tuli kaikkiaan 798 kappaletta. Keski-Karjalan alueella avustusta sai kaksi eri toimijaa. Rääkkylä Folk-yhdistykselle myönnettiin 28 000 euron summa kansanmusiikkihankkeiden kustannuksiin. Rääkkyläläinen musiikkituotannon yhtiö Mimmit Music Oy sai kansainvälistymisen kustannuksiin 25 000 euron tuen.
Pauliina Lerchen (oikealla) luotsaama Mimmit music oy sai Taiteen edistämiskeskuksen korona-avustusta. Arkistokuva.
Kari Sarkkinen
Avustuksilla vahvistetaan yhteisöjen valmiuksia toimia koronapandemian jälkeisessä muuttuneessa tilanteessa. Tukea sai kaikkiaan 89 taiteen tai kulttuurin alan yhteisöä. Hakemuksia rahoitushakuun tuli kaikkiaan 798 kappaletta. Keski-Karjalan alueella avustusta sai kaksi eri toimijaa. Rääkkylä Folk-yhdistykselle myönnettiin 28 000 euron summa kansanmusiikkihankkeiden kustannuksiin. Rääkkyläläinen musiikkituotannon yhtiö Mimmit Music Oy sai kansainvälistymisen kustannuksiin 25 000 euron tuen.
Sinikka Ilvonen on innokas neuloja. Kuvioneule syntyy rupattelunkin lomassa, mutta televisiota katsellessa puikoilla on aina yksivärinen neule.
Päivi Lievonen
Rääkkylän kirjastossa kokoontuu kirjallinen piiri käsitöiden ystäville joka toisena keskiviikkona. Tapaamisen ajatuksena on, että paikalle tullaan oman käsityön kera, ja kirjasto tarjoaa tilan, kahvit ja ääneen luettua kaunokirjallisuutta.
Sinikka Ilvonen on innokas neuloja. Kuvioneule syntyy rupattelunkin lomassa, mutta televisiota katsellessa puikoilla on aina yksivärinen neule.
Päivi Lievonen
Rääkkylän kirjastossa kokoontuu kirjallinen piiri käsitöiden ystäville joka toisena keskiviikkona. Tapaamisen ajatuksena on, että paikalle tullaan oman käsityön kera, ja kirjasto tarjoaa tilan, kahvit ja ääneen luettua kaunokirjallisuutta.
Outokummun Riveriassa opiskelevat Riina Pitko ja Maija Laamanen toivat taidenäyttelynsä Tohmajärven kirjastoon huhtikuuksi.
Kari Sarkkinen
Kaksi Outokummun Riverian kuvallisen ilmaisun toisen vuoden opiskelijaa toi huhtikuun ajaksi näyttelynsä Tohmajärven kirjastoon.
Outokummun Riveriassa opiskelevat Riina Pitko ja Maija Laamanen toivat taidenäyttelynsä Tohmajärven kirjastoon huhtikuuksi.
Kari Sarkkinen
Kaksi Outokummun Riverian kuvallisen ilmaisun toisen vuoden opiskelijaa toi huhtikuun ajaksi näyttelynsä Tohmajärven kirjastoon.
Happoradio esiintyy Karhurockissa lauantaina.
Karhurock soi jälleen Kiteellä heinäkuun viimeisenä viikonloppuna. S-marketin ja ravintola Karhun pihapiirin rakentuvalla festarialueella esiintyvät perjantaina Aarne Tenkanen & Tempuntekijät, Mato Valtonen & Jore Marjaranta Band Plays Rock’n Roll sekä Portion Boys. Lauantaina ovat vuorossa Olli Halonen, Peer Günt ja Happoradio. Lauantain jatkoklubilla esiintyy Oku Luukkainen.
Happoradio esiintyy Karhurockissa lauantaina.
Karhurock soi jälleen Kiteellä heinäkuun viimeisenä viikonloppuna. S-marketin ja ravintola Karhun pihapiirin rakentuvalla festarialueella esiintyvät perjantaina Aarne Tenkanen & Tempuntekijät, Mato Valtonen & Jore Marjaranta Band Plays Rock’n Roll sekä Portion Boys. Lauantaina ovat vuorossa Olli Halonen, Peer Günt ja Happoradio. Lauantain jatkoklubilla esiintyy Oku Luukkainen.
Vapaaseurakuntien apua tavoittaa perheet Puolassa.
Palmusunnuntaiksi suunniteltu laulutapahtuma Kiteen vapaaseurakunnassa muuttuikin maailmantilanteen myötä Ukrainan tukikonsertiksi. Jokainen voi olla auttamassa omalta osaltaan, vaikka hyvin vaatimattomastikin.
Vapaaseurakuntien apua tavoittaa perheet Puolassa.
Palmusunnuntaiksi suunniteltu laulutapahtuma Kiteen vapaaseurakunnassa muuttuikin maailmantilanteen myötä Ukrainan tukikonsertiksi. Jokainen voi olla auttamassa omalta osaltaan, vaikka hyvin vaatimattomastikin.
Antti Aallon Telemark -orkesterin muodostavat Jouni Hirvonen (rummut), Kari Lauronen (kitara/laulu), Kari Uuksulainen (kitara/laulu), Erkki Gröhn (basso), Esa Piipponen (kitara), Matti Pirhonen (koskettimet).
Kuten nimestä voidaan päätellä, yhtyeen perustamiseen tarvittiin paikallinen kansainvälisen tason mäkimies. Kaikki bändin jäsenet ovat olleet – ja osa on vieläkin – tekemisissä urheilun kanssa.
Antti Aallon Telemark -orkesterin muodostavat Jouni Hirvonen (rummut), Kari Lauronen (kitara/laulu), Kari Uuksulainen (kitara/laulu), Erkki Gröhn (basso), Esa Piipponen (kitara), Matti Pirhonen (koskettimet).
Kuten nimestä voidaan päätellä, yhtyeen perustamiseen tarvittiin paikallinen kansainvälisen tason mäkimies. Kaikki bändin jäsenet ovat olleet – ja osa on vieläkin – tekemisissä urheilun kanssa.
Helmi-tapahtumaa tähdittää Robin Packalen.
Jerkker Pennanen
Kiteen Nuorisoseura järjestää tulevana lauantaina Kiteen Vespelin salissa uuden Helmi-tapahtuman koko perheelle. Tapahtuma suunnattu keskikarjalaisille ja sen pääesiintyjäksi lavalle nousee Robin Packalen. Lämmittelijänä on ei enempää eikä vähempää, kuin The Voice of Finlandista tuttu Kiteen oma poika Väinö Maslov. Diskossa rytmit takaa myös tuttu parivaljakko Dj.t Sone & Silver.
Helmi-tapahtumaa tähdittää Robin Packalen.
Jerkker Pennanen
Kiteen Nuorisoseura järjestää tulevana lauantaina Kiteen Vespelin salissa uuden Helmi-tapahtuman koko perheelle. Tapahtuma suunnattu keskikarjalaisille ja sen pääesiintyjäksi lavalle nousee Robin Packalen. Lämmittelijänä on ei enempää eikä vähempää, kuin The Voice of Finlandista tuttu Kiteen oma poika Väinö Maslov. Diskossa rytmit takaa myös tuttu parivaljakko Dj.t Sone & Silver.
Ritvan rintapieltä koristaa hänen arvostamansa ansiomerkki ja sen yläpuolella Kalevala Korun Virusmäen solki -rintaneula.
Mirja Hurskainen
Kalevalanpäivänä 28.2.2022 Ritva Kuittinen tuli yllätetyksi. Keski-Karjalan Kalevalaisten Naisten vuosikokouksessa hänelle luovutettiin Osmansolmu-ansiomerkki tunnustuksena työstä yhdistyksen ansioituneena toimijana ja kalevalaisen perinteen vaalijana. Ansiomerkin myöntää Kalevalaisten Naisten Liitto Elsa Vuorjoen rahastosta ja se myönnettiin vuonna 2022 viidelle kalevalaiselle naiselle. Kiteeläisistä sen ovat aiemmin saaneet Terttu Kankkunen ja Ilmi Nousiainen.
Ritvan rintapieltä koristaa hänen arvostamansa ansiomerkki ja sen yläpuolella Kalevala Korun Virusmäen solki -rintaneula.
Mirja Hurskainen
Kalevalanpäivänä 28.2.2022 Ritva Kuittinen tuli yllätetyksi. Keski-Karjalan Kalevalaisten Naisten vuosikokouksessa hänelle luovutettiin Osmansolmu-ansiomerkki tunnustuksena työstä yhdistyksen ansioituneena toimijana ja kalevalaisen perinteen vaalijana. Ansiomerkin myöntää Kalevalaisten Naisten Liitto Elsa Vuorjoen rahastosta ja se myönnettiin vuonna 2022 viidelle kalevalaiselle naiselle. Kiteeläisistä sen ovat aiemmin saaneet Terttu Kankkunen ja Ilmi Nousiainen.
Plamen Dimov vastasi tet-harjoittelijamme Meijun kysymyksiin laulutunnin lomassa.
Meiju Halonen
Tet-harjoittelijamme Meiju Halonen kysyi laulunopettajaltaan Plamen Dimovilta, mikä musiikki hänelle merkitsee.
Plamen Dimov vastasi tet-harjoittelijamme Meijun kysymyksiin laulutunnin lomassa.
Meiju Halonen
Tet-harjoittelijamme Meiju Halonen kysyi laulunopettajaltaan Plamen Dimovilta, mikä musiikki hänelle merkitsee.
Kiteen kirjastossa on maaliskuun ajan esillä nykytaidetta.
Päivi Lievonen
Kaikissa Keski-Karjalan kirjastossa on parhaillaan esillä erilaisia näyttelyitä. Kiteen kaupunginkirjastossa on maaliskuun ajan esillä nykytaidetta. Kiteeläisten Jenni Vesiväen ja Kai Kravun Entröösit ovat taidealkupaloja abstraktista ilmaisusta.
Kiteen kirjastossa on maaliskuun ajan esillä nykytaidetta.
Päivi Lievonen
Kaikissa Keski-Karjalan kirjastossa on parhaillaan esillä erilaisia näyttelyitä. Kiteen kaupunginkirjastossa on maaliskuun ajan esillä nykytaidetta. Kiteeläisten Jenni Vesiväen ja Kai Kravun Entröösit ovat taidealkupaloja abstraktista ilmaisusta.
Fingerstyle-kitaroinnin mestariksi mainittu Tomi Paldanius tuo Suuret klassikot soolokitaralla -konsertin Rääkkylään ja Tohmajärvelle. Rääkkylässä konsertti järjestetään 19. maaliskuuta koulun auditoriossa ja Tohmajärvellä 24. maaliskuuta sivistyskeskus Ahjossa.
Fingerstyle-kitaroinnin mestariksi mainittu Tomi Paldanius tuo Suuret klassikot soolokitaralla -konsertin Rääkkylään ja Tohmajärvelle. Rääkkylässä konsertti järjestetään 19. maaliskuuta koulun auditoriossa ja Tohmajärvellä 24. maaliskuuta sivistyskeskus Ahjossa.