Kesälahden laulun tekstin on kirjoittanut runoilija, professori Unto Kupiainen, jonka muistomerkki Savutuvan edustalla täyttää 40 vuotta.
Mirja Hurskainen
Kesälahti-Seuran perinteinen kesäjuhla aloitettiin Kesälahden laululla. Seuran puheenjohtaja Pentti Ojajärvi kertoi, että aikanaan juhla järjestettiin silloin, kun Kauko Käyhkö pääsi paikkakunnalle esittämään bravuurinsa Suviserenadin. Nyt juhlan ajankohdaksi on vakiintunut heinäkuun kolmas viikonloppu, ja toivotun perinteisen kappaleen esittivät Leila Luukkainen ja Pentti Ojajärvi.
Kesälahden laulun tekstin on kirjoittanut runoilija, professori Unto Kupiainen, jonka muistomerkki Savutuvan edustalla täyttää 40 vuotta.
Mirja Hurskainen
Kesälahti-Seuran perinteinen kesäjuhla aloitettiin Kesälahden laululla. Seuran puheenjohtaja Pentti Ojajärvi kertoi, että aikanaan juhla järjestettiin silloin, kun Kauko Käyhkö pääsi paikkakunnalle esittämään bravuurinsa Suviserenadin. Nyt juhlan ajankohdaksi on vakiintunut heinäkuun kolmas viikonloppu, ja toivotun perinteisen kappaleen esittivät Leila Luukkainen ja Pentti Ojajärvi.
Viime vuoden maalaispäivässä Matti Kostamo ja Pentti Pekkinen pitivät kyntönäytöksen. Tänä vuonna työnäytöksiä ei nähdä, mutta isoja koneita on kyllä ihailtavana. Arkistokuva.
Mirja Hurskainen
Tulevana sunnuntaina Riihijärven Matkaparkissa vietetään perinteistä maalaispäivää tänä vuonna rantakalatapahtumana. Tapahtuman järjestäjänä toimiva Riihijärven kyläyhdistys kutsuu kaikki viettämään mukavaa päivää perinteikkäässä maalaismiljöössä. Ohjelmallisessa tapahtumassa on lapsille monenlaista puuhaa tehtäväpolulla ja leikkipaikalla. Muun tekemisen ohessa voi käydä liukumassa vesiliukumäessä ja ihmetellä isoja koneita, jotka varmasti aikuisiakin kiinnostavat. Musiikkia on myös luvassa, eikä kuivin suin tai nälässä tarvitse olla. Kanttiini palvelee pitkin päivää ja 70 ensimmäiselle on tarjolla myös muikkukeittoa.
Viime vuoden maalaispäivässä Matti Kostamo ja Pentti Pekkinen pitivät kyntönäytöksen. Tänä vuonna työnäytöksiä ei nähdä, mutta isoja koneita on kyllä ihailtavana. Arkistokuva.
Mirja Hurskainen
Tulevana sunnuntaina Riihijärven Matkaparkissa vietetään perinteistä maalaispäivää tänä vuonna rantakalatapahtumana. Tapahtuman järjestäjänä toimiva Riihijärven kyläyhdistys kutsuu kaikki viettämään mukavaa päivää perinteikkäässä maalaismiljöössä. Ohjelmallisessa tapahtumassa on lapsille monenlaista puuhaa tehtäväpolulla ja leikkipaikalla. Muun tekemisen ohessa voi käydä liukumassa vesiliukumäessä ja ihmetellä isoja koneita, jotka varmasti aikuisiakin kiinnostavat. Musiikkia on myös luvassa, eikä kuivin suin tai nälässä tarvitse olla. Kanttiini palvelee pitkin päivää ja 70 ensimmäiselle on tarjolla myös muikkukeittoa.
Onkos niitä rahoja! kyselee kosintaa suunnitteleva Topias Ainalta Riäkkyteatterin esityksessä.
Mirja Hurskainen
Kesäteatterikausi jatkuu vielä muutaman viikon ajan: Myllyteatterin Kuhakuninkaasta on jäljellä 7 esitystä, Riäkkyteatterin Miehen kylkiluusta 9, Tohmajärven Maiju Lassila -teatterin Aatamin puvussa ja vähän Eevankin 4 ja Värtsilän Lehmänmaitoa ja mansikoita 2 esitystä.
Onkos niitä rahoja! kyselee kosintaa suunnitteleva Topias Ainalta Riäkkyteatterin esityksessä.
Mirja Hurskainen
Kesäteatterikausi jatkuu vielä muutaman viikon ajan: Myllyteatterin Kuhakuninkaasta on jäljellä 7 esitystä, Riäkkyteatterin Miehen kylkiluusta 9, Tohmajärven Maiju Lassila -teatterin Aatamin puvussa ja vähän Eevankin 4 ja Värtsilän Lehmänmaitoa ja mansikoita 2 esitystä.
Opetusmenetelmät olivat 1890-luvulla ankaria, selvisi Rääkkylän kotiseutuleiriläisille, jotka tuon ajan kansakoulunopettajaa esittäneen Uuna Kainulaisen ohjauksessa harjoittelivat historiallista koulukuvaelmaa. Kuvan tilannetta ei tarvitse säikähtää, siinä on menossa roolitilanne kuvaelman harjoituksesta.
Kari Sarkkinen
"Ankara!" Näin luonnehtivat 1890-luvun kansakoulunopettajan toimintatapoja Rääkkylän viimeviikkoisen kotiseutuleirin osallistujat. Tuntumaa tuon aikaiseen opetukseen leiriläiset saivat harjoitellessaan Rääkkylän vanhan ajan kouluoloja esittävää kuvaelmaa.
Opetusmenetelmät olivat 1890-luvulla ankaria, selvisi Rääkkylän kotiseutuleiriläisille, jotka tuon ajan kansakoulunopettajaa esittäneen Uuna Kainulaisen ohjauksessa harjoittelivat historiallista koulukuvaelmaa. Kuvan tilannetta ei tarvitse säikähtää, siinä on menossa roolitilanne kuvaelman harjoituksesta.
Kari Sarkkinen
"Ankara!" Näin luonnehtivat 1890-luvun kansakoulunopettajan toimintatapoja Rääkkylän viimeviikkoisen kotiseutuleirin osallistujat. Tuntumaa tuon aikaiseen opetukseen leiriläiset saivat harjoitellessaan Rääkkylän vanhan ajan kouluoloja esittävää kuvaelmaa.
Harjoittelija Sofia Pietarinen (vas.) ja projektityöntekijä Jenni Hyttinen Livohka-hankkeesta pakopelin lanseeraustilaisuudessa Puhoksen perinnepäivillä.
Miikka Kivinen
Puhoksen perinnepäivien yhteydessä Puhoksen Perinnenavetassa lanseerattiin kiteeläisten nuorten ideoima ja toteuttama Perintöjahti-pakopeli.
Harjoittelija Sofia Pietarinen (vas.) ja projektityöntekijä Jenni Hyttinen Livohka-hankkeesta pakopelin lanseeraustilaisuudessa Puhoksen perinnepäivillä.
Miikka Kivinen
Puhoksen perinnepäivien yhteydessä Puhoksen Perinnenavetassa lanseerattiin kiteeläisten nuorten ideoima ja toteuttama Perintöjahti-pakopeli.
Tohmajärvi-Seura tarjoaa Renkituvalla kotiseutukahvit muisteloiden kera. Arkistokuva.
Riitta Hakulinen
Pohjois-Karjalan kotiseutuyhdistysten liitto järjestää jäsenyhdistystensä kanssa kotiseutupäivän lauantaina 20.7.2024. Ensimmäistä kertaa järjestettävän kotiseutupäivän tavoitteena on tuoda esille maakunnan moninaista kulttuuriperintöä, kiinnostavia rakennuksia, maisemia sekä tapoja ja tarinoita. Kotiseutupäivänä 11 maakunnassa toimivaa kotiseutuyhdistystä tarjoaa ilmaista ohjelmaa ja esittelee monipuolista toimintaansa kotiseutunsa hyväksi.
Tohmajärvi-Seura tarjoaa Renkituvalla kotiseutukahvit muisteloiden kera. Arkistokuva.
Riitta Hakulinen
Pohjois-Karjalan kotiseutuyhdistysten liitto järjestää jäsenyhdistystensä kanssa kotiseutupäivän lauantaina 20.7.2024. Ensimmäistä kertaa järjestettävän kotiseutupäivän tavoitteena on tuoda esille maakunnan moninaista kulttuuriperintöä, kiinnostavia rakennuksia, maisemia sekä tapoja ja tarinoita. Kotiseutupäivänä 11 maakunnassa toimivaa kotiseutuyhdistystä tarjoaa ilmaista ohjelmaa ja esittelee monipuolista toimintaansa kotiseutunsa hyväksi.
Julia Krishtapovych on iloinen saadessaan kuvansa esille näyttelyyn.
Mirja Hurskainen
Näyttelykeskus Kiteen vaihtuvien näyttelyiden seinällä on elokuun loppuun saakka esillä valokuvanäyttely Ukraina ennen sotaa.
Julia Krishtapovych on iloinen saadessaan kuvansa esille näyttelyyn.
Mirja Hurskainen
Näyttelykeskus Kiteen vaihtuvien näyttelyiden seinällä on elokuun loppuun saakka esillä valokuvanäyttely Ukraina ennen sotaa.
Pave Maijasen sanat "Lähtisitkö silloin kanssani järvelle. Sulle sukeltaisin helmen valkoisen..." luo tunnelmaa maalauksen "Lähtisitkö?" esittelytekstissä. Teos on nimikkotaulu Nina Makkosen näyttelyssä, jonka innoittajana on ollut myös toinen kuuluisan kesälahtelaisen runoilijan Unto Kupiaisen tekstit.
Kari Sarkkinen
Maan kuulujen runoilija Unto Kupiaisen ja muusikko Pave Maijasen inspiraatiot ja lyriikat olivat innoittajina, kun Hummovaarasta kotoisin oleva Nina Makkonen toi värikkäät teoksensa Kesälahdelle. Kupiaisen ja Maijasen tuotanto oli muodostunut Makkoselle läheiseksi ja hän sanookin sen olevan siksi kiinnostava aihe.
Pave Maijasen sanat "Lähtisitkö silloin kanssani järvelle. Sulle sukeltaisin helmen valkoisen..." luo tunnelmaa maalauksen "Lähtisitkö?" esittelytekstissä. Teos on nimikkotaulu Nina Makkosen näyttelyssä, jonka innoittajana on ollut myös toinen kuuluisan kesälahtelaisen runoilijan Unto Kupiaisen tekstit.
Kari Sarkkinen
Maan kuulujen runoilija Unto Kupiaisen ja muusikko Pave Maijasen inspiraatiot ja lyriikat olivat innoittajina, kun Hummovaarasta kotoisin oleva Nina Makkonen toi värikkäät teoksensa Kesälahdelle. Kupiaisen ja Maijasen tuotanto oli muodostunut Makkoselle läheiseksi ja hän sanookin sen olevan siksi kiinnostava aihe.
Miikka Kivinen
Viikonloppuna 33. kerran järjestetyn Kihaus Folkin taustalla toimiva Rääkkylä Folk ry sai eilen tiistaina uuden hallituksen. Tämä tarkoittaa, että festivaali järjestetään myös jatkossa.
Miikka Kivinen
Viikonloppuna 33. kerran järjestetyn Kihaus Folkin taustalla toimiva Rääkkylä Folk ry sai eilen tiistaina uuden hallituksen. Tämä tarkoittaa, että festivaali järjestetään myös jatkossa.
Pyhät Karjalan valistajat on kiteeläisen Raili Päivisen maalaama ikoni.
Miikka Kivinen
Kiteen ortodoksinen kirkko, eli Pyhän Kolminaisuuden kirkko, on auki tutustumista varten iltapäivisin maanantaista perjantaihin heinäkuun loppuun saakka.
Pyhät Karjalan valistajat on kiteeläisen Raili Päivisen maalaama ikoni.
Miikka Kivinen
Kiteen ortodoksinen kirkko, eli Pyhän Kolminaisuuden kirkko, on auki tutustumista varten iltapäivisin maanantaista perjantaihin heinäkuun loppuun saakka.
Värttinä esiintyi Kihaus Folkissa lauantaina.
Miikka Kivinen
Koronavuosien jälkeen jälleen festivaalimuotoisena järjestetty Kihaus Folk huipentui perjantaina ja lauantaina perinnepihan ympäristössä sekä koulukeskuksen liikuntahallissa ja auditoriossa järjestettyihin konsertteihin ja pienimuotoisempiin esityksiin.
Värttinä esiintyi Kihaus Folkissa lauantaina.
Miikka Kivinen
Koronavuosien jälkeen jälleen festivaalimuotoisena järjestetty Kihaus Folk huipentui perjantaina ja lauantaina perinnepihan ympäristössä sekä koulukeskuksen liikuntahallissa ja auditoriossa järjestettyihin konsertteihin ja pienimuotoisempiin esityksiin.
Liisa Karhu-Pearlman on kiitollinen, että saa tehdä monipuolista työtä musiikin parissa. Kuva: Johanna Glans.
Johanna Glans
Tohmajärveläislähtöinen viulisti Liisa Karhu-Pearlman esiintyy lauantaina Kiteellä. Puhoksen seurojentalolla järjestettävässä konsertissa julkaistaan taiteilijan Yö väistyy -niminen levy.
Liisa Karhu-Pearlman on kiitollinen, että saa tehdä monipuolista työtä musiikin parissa. Kuva: Johanna Glans.
Johanna Glans
Tohmajärveläislähtöinen viulisti Liisa Karhu-Pearlman esiintyy lauantaina Kiteellä. Puhoksen seurojentalolla järjestettävässä konsertissa julkaistaan taiteilijan Yö väistyy -niminen levy.
Loihakat lausujat on kittiläläinen harrastajataiteilijaryhmä.
Jenni Maansaari
Kittiläläinen harrastajataiteilijaryhmä Loihakat lausujat tulee sunnuntaina vierailulle Maiju Lassila -teatteriin Kohtaamisia-esityksellään. Tohmajärveltä alkaa myös ryhmän Pohjois-Karjalan kiertue, joka suuntaa muun muassa Joensuuhun ja Ilomantsiin.
Loihakat lausujat on kittiläläinen harrastajataiteilijaryhmä.
Jenni Maansaari
Kittiläläinen harrastajataiteilijaryhmä Loihakat lausujat tulee sunnuntaina vierailulle Maiju Lassila -teatteriin Kohtaamisia-esityksellään. Tohmajärveltä alkaa myös ryhmän Pohjois-Karjalan kiertue, joka suuntaa muun muassa Joensuuhun ja Ilomantsiin.
Tohmajärven kyläraitti pihoineen on Kaarina Hazardille kuin paluu lapsuuteen ja Iisalmen maisemiin.
Mirja Hurskainen
Tohmajärven residenssitaiteilijana on kesäkuun aikana vieraillut näyttelijä ja vapaa kirjoittaja Kaarina Hazard, 58. Kahdella viikolla hän on myös lukenut kirjastossa Minna Canthia ääneen, yhteensä neljä kertaa. Tapahtumat ovat koonneet lehtilukusalin täyteen kuulijoita. Viimeiselle lukukerralle hän oli valinnut novellin Eräs Puijolla käynti.
Tohmajärven kyläraitti pihoineen on Kaarina Hazardille kuin paluu lapsuuteen ja Iisalmen maisemiin.
Mirja Hurskainen
Tohmajärven residenssitaiteilijana on kesäkuun aikana vieraillut näyttelijä ja vapaa kirjoittaja Kaarina Hazard, 58. Kahdella viikolla hän on myös lukenut kirjastossa Minna Canthia ääneen, yhteensä neljä kertaa. Tapahtumat ovat koonneet lehtilukusalin täyteen kuulijoita. Viimeiselle lukukerralle hän oli valinnut novellin Eräs Puijolla käynti.
Pärehöylän puinen hihnapyörä vaatii todellista kädentaitoa ja sopii hyvin perinnepäivien tunnukseksi.
Mirja Hurskainen
Puhoksen perinnepäivät 6.–7.7. on kone- ja kulttuuritapahtuma Kiteen Vanhassa Puhoksessa. Tapahtumakentälle kokoontuu vuosittain suuri määrä perinnekoneita ja vanhoja ajoneuvoja. Perinnenavetta ja vanha mylly ympäristöineen tarjoavat tapahtumalle hienon miljöön.
Pärehöylän puinen hihnapyörä vaatii todellista kädentaitoa ja sopii hyvin perinnepäivien tunnukseksi.
Mirja Hurskainen
Puhoksen perinnepäivät 6.–7.7. on kone- ja kulttuuritapahtuma Kiteen Vanhassa Puhoksessa. Tapahtumakentälle kokoontuu vuosittain suuri määrä perinnekoneita ja vanhoja ajoneuvoja. Perinnenavetta ja vanha mylly ympäristöineen tarjoavat tapahtumalle hienon miljöön.
Janne Maarala muutti Rääkkylään pari vuotta sitten. Arkistokuva: Päivi Lievonen
Päivi Lievonen
Pari vuotta sitten Helsingistä Rääkkylään muuttanut monipuolinen pianotaiteilija Janne Maarala esiintyy Rääkkylän kirkossa 7. heinäkuuta. Kesäillan pianokonsertissa Maarala esittää muun muassa virsisovituksia, jazzklassikoita, tuttuja ikivihreitä sekä omia klassisen musiikin tyylisiä Pohjois-Karjala -aiheisia pianosävellyksiään. Ohjelmassa on myös. Lasse Mårtensonin ja Heino Kasken säveltämiä kappaleita.
Janne Maarala muutti Rääkkylään pari vuotta sitten. Arkistokuva: Päivi Lievonen
Päivi Lievonen
Pari vuotta sitten Helsingistä Rääkkylään muuttanut monipuolinen pianotaiteilija Janne Maarala esiintyy Rääkkylän kirkossa 7. heinäkuuta. Kesäillan pianokonsertissa Maarala esittää muun muassa virsisovituksia, jazzklassikoita, tuttuja ikivihreitä sekä omia klassisen musiikin tyylisiä Pohjois-Karjala -aiheisia pianosävellyksiään. Ohjelmassa on myös. Lasse Mårtensonin ja Heino Kasken säveltämiä kappaleita.
Työryhmä rakentaa jokaisessa kiertuekohteessa esityksen lopulliseen muotoonsa. Kuva: Temporaali-työryhmä
Temporaali-työryhmä
Temporaali on aikaa ilmaiseva sijamuoto. (milloin, jolloin, tällöin, silloin, tuolloin…)
Työryhmä rakentaa jokaisessa kiertuekohteessa esityksen lopulliseen muotoonsa. Kuva: Temporaali-työryhmä
Temporaali-työryhmä
Temporaali on aikaa ilmaiseva sijamuoto. (milloin, jolloin, tällöin, silloin, tuolloin…)
Erja Moore käsissä puinen kondenssiveden kerääjä, joita on säilynyt vain muutamia.
Mirja Hurskainen
Pohjois-Karjalan kotiseutuyhdistysten liitto valitsi vuoden 2024 Kotiseutupersoonaksi Rääkkylä-Seuran puheenjohtajan ja pitkäaikaisen aktiivin Erja Mooren.
Erja Moore käsissä puinen kondenssiveden kerääjä, joita on säilynyt vain muutamia.
Mirja Hurskainen
Pohjois-Karjalan kotiseutuyhdistysten liitto valitsi vuoden 2024 Kotiseutupersoonaksi Rääkkylä-Seuran puheenjohtajan ja pitkäaikaisen aktiivin Erja Mooren.
Maarianvaaran Liikkuva kylä 2024 nähdään heinäkuussa muun muassa Tohmajärvellä.
Maarianvaaran teatteri
Maarianvaaran teatteri kiertää itäsuomalaista maaseutua Liikkuva kylä 2024 -esityksellään. Esityksen ensi-ilta on Maarianvaaran nuorisoseurantalolla keskiviikkona 17. heinäkuuta. Kesän aikana Liikkuva kylä 2024 vierailee 11 paikkakunnalla. Tohmajärven kesäteatterissa Liikkuva kylä käy perjantaina 26. heinäkuuta.
Maarianvaaran Liikkuva kylä 2024 nähdään heinäkuussa muun muassa Tohmajärvellä.
Maarianvaaran teatteri
Maarianvaaran teatteri kiertää itäsuomalaista maaseutua Liikkuva kylä 2024 -esityksellään. Esityksen ensi-ilta on Maarianvaaran nuorisoseurantalolla keskiviikkona 17. heinäkuuta. Kesän aikana Liikkuva kylä 2024 vierailee 11 paikkakunnalla. Tohmajärven kesäteatterissa Liikkuva kylä käy perjantaina 26. heinäkuuta.
Värtsilässä syntynyt Marjo Saarinen asuu nykyisin Tampereella.
Miikka Kivinen
Joitain vuosia sitten eläkkeellä oleva sairaanhoitaja Marjo Saarinen löysi äitinsä Maija-Liisa Saarisen jäämistöstä Värtsilän kirkkokuoroa käsitteleviä artikkeleita. Itsekin kuorossa laulanut äiti oli Saarisen mukaan kova keräämään lehtileikkeitä kaikista häntä kiinnostavista asioista.
Värtsilässä syntynyt Marjo Saarinen asuu nykyisin Tampereella.
Miikka Kivinen
Joitain vuosia sitten eläkkeellä oleva sairaanhoitaja Marjo Saarinen löysi äitinsä Maija-Liisa Saarisen jäämistöstä Värtsilän kirkkokuoroa käsitteleviä artikkeleita. Itsekin kuorossa laulanut äiti oli Saarisen mukaan kova keräämään lehtileikkeitä kaikista häntä kiinnostavista asioista.
Tohmajärven teatteri harjoitteli Kemien työväentalolla toukokuussa. Vasemmalta oikealle Veera Snellman, Mervi Venäläinen, Tiina Tomperi, Johanna Immonen ja Tarja Manninen. Taustalla lavan reunalla Teemu Jaatinen.
Miikka Kivinen
Teemu Jaatisella on selvät vastaukset kysymykseen, miksi hän on ollut mukana Tohmajärven teatterin toiminnassa lähes 20 vuotta.
Tohmajärven teatteri harjoitteli Kemien työväentalolla toukokuussa. Vasemmalta oikealle Veera Snellman, Mervi Venäläinen, Tiina Tomperi, Johanna Immonen ja Tarja Manninen. Taustalla lavan reunalla Teemu Jaatinen.
Miikka Kivinen
Teemu Jaatisella on selvät vastaukset kysymykseen, miksi hän on ollut mukana Tohmajärven teatterin toiminnassa lähes 20 vuotta.
Miina, Tuomas ja Amalia setvivät suhteensa solmuja harjoituksessa Paksuniemen näyttämöllä.
Mirja Hurskainen
Paksuniemen näyttämöllä harjoitellaan tämän kesän näytelmää Miehen kylkiluu vielä pienellä miehityksellä ja ilman puvustusta.
Miina, Tuomas ja Amalia setvivät suhteensa solmuja harjoituksessa Paksuniemen näyttämöllä.
Mirja Hurskainen
Paksuniemen näyttämöllä harjoitellaan tämän kesän näytelmää Miehen kylkiluu vielä pienellä miehityksellä ja ilman puvustusta.
Sisarukset yrittävät siirtää väärään aikaan ja väärään paikkaan toimitettua hautakiveä syrjemmälle.
Mirja Hurskainen
Kyläparin Myllyteatteri Kiteen Potoskavaarassa on saanut esitettäväkseen vedelliseen ympäristöön hyvin soveltuvan näytelmän, Kuhakuninkaan. Tiina Markkanen on käsikirjoittanut näytelmän. Ohjaajana toimi ensin Kai Paavilainen ja jatkosta vastaa Maria Karhapää. Vaikka näytelmän harjoituksissa oli ohjaajan vaihtumisen takia noin viikon tauko, saadaan se esityskuntoon ennalta ilmoitettuun ensi-iltapäivään mennessä.
Sisarukset yrittävät siirtää väärään aikaan ja väärään paikkaan toimitettua hautakiveä syrjemmälle.
Mirja Hurskainen
Kyläparin Myllyteatteri Kiteen Potoskavaarassa on saanut esitettäväkseen vedelliseen ympäristöön hyvin soveltuvan näytelmän, Kuhakuninkaan. Tiina Markkanen on käsikirjoittanut näytelmän. Ohjaajana toimi ensin Kai Paavilainen ja jatkosta vastaa Maria Karhapää. Vaikka näytelmän harjoituksissa oli ohjaajan vaihtumisen takia noin viikon tauko, saadaan se esityskuntoon ennalta ilmoitettuun ensi-iltapäivään mennessä.
Potsifestareiden pääesiintyjänä lavalle nousee melodista metallia soittava Silentrain. Arkistokuva Kuva Kiteen Rantakentältä kesän 2023 esiintymisestä.
Kari Sarkkinen
Tohmajärven Yrittäjät järjestävät Potsipäivien 50 v. juhlavuoden kunniaksi Potsifestarit lauantaina 29. kesäkuuta Sivistyskeskus Ahjon piha-alueella Tohmajärvellä. Festarit tarjoavat monipuolisen kattauksen paikallista musiikkia ja ne ovat osa laajempaa Potsipäivien tapahtumakokonaisuutta.
Potsifestareiden pääesiintyjänä lavalle nousee melodista metallia soittava Silentrain. Arkistokuva Kuva Kiteen Rantakentältä kesän 2023 esiintymisestä.
Kari Sarkkinen
Tohmajärven Yrittäjät järjestävät Potsipäivien 50 v. juhlavuoden kunniaksi Potsifestarit lauantaina 29. kesäkuuta Sivistyskeskus Ahjon piha-alueella Tohmajärvellä. Festarit tarjoavat monipuolisen kattauksen paikallista musiikkia ja ne ovat osa laajempaa Potsipäivien tapahtumakokonaisuutta.
Penttilän kolmoset eli Tellu Turkka, Leena Halonen ja Hannele Autti, säestäjänä Jari Lappalainen, kitara. Esitys on kulttuuriyhdistys Vääräpyörä ry:n tuotantoa.
Tiistaina 2.7. iltapäivän ja illan aikana Sovintolan piha ja puutarha sonnustautuu Kesälahti-päivään. Päivän ovat järjestäneet Sovintola yhdistys, Kesälahden kulttuuriseura ja Pro Kesälahti yhdessä Kesälahti-Seuran kanssa.
Penttilän kolmoset eli Tellu Turkka, Leena Halonen ja Hannele Autti, säestäjänä Jari Lappalainen, kitara. Esitys on kulttuuriyhdistys Vääräpyörä ry:n tuotantoa.
Tiistaina 2.7. iltapäivän ja illan aikana Sovintolan piha ja puutarha sonnustautuu Kesälahti-päivään. Päivän ovat järjestäneet Sovintola yhdistys, Kesälahden kulttuuriseura ja Pro Kesälahti yhdessä Kesälahti-Seuran kanssa.
Museo vanhoine rakennuksineen on viehättävä rauhoittumisen paikka ja mielenkiintoinen seikkailuympäristö lapsille ja koko perheelle. Vanhat aitat ja vuonna 1725 rakennettu Suomen suurin Savutupa esineistöineen kertovat entisestä elämästä. Lastenaitassa on perinteisiä leikkikaluja ja alueen hämyisissä hirsiaitoissa riittää tutkimista. Kirkkolammen rannassa on laituri, jonne johtaa museon pihasta esteetön luontopolku.
Kesälahden kotiseutumuseo
Kesälahden kotiseutumuseolla kesä on täynnä tapahtumia. Pohjois-Karjalan kotiseutupäivää vietetään lauantaina 20.7. Teemapäivä tapahtumineen toteutetaan koko maakunnassa samana päivänä.
Museo vanhoine rakennuksineen on viehättävä rauhoittumisen paikka ja mielenkiintoinen seikkailuympäristö lapsille ja koko perheelle. Vanhat aitat ja vuonna 1725 rakennettu Suomen suurin Savutupa esineistöineen kertovat entisestä elämästä. Lastenaitassa on perinteisiä leikkikaluja ja alueen hämyisissä hirsiaitoissa riittää tutkimista. Kirkkolammen rannassa on laituri, jonne johtaa museon pihasta esteetön luontopolku.
Kesälahden kotiseutumuseo
Kesälahden kotiseutumuseolla kesä on täynnä tapahtumia. Pohjois-Karjalan kotiseutupäivää vietetään lauantaina 20.7. Teemapäivä tapahtumineen toteutetaan koko maakunnassa samana päivänä.
Maija Kettusen neulahuovuttamalla työllä on molemmilla puolilla oma ilmeensä.
Mirja Hurskainen
Suorannan talo pihapiireineen kutsuu totuttuun tapaan tutustumaan aittoihin ja kivinavettaan koottuihin näyttelyihin. Tänä kesänä näyttelyitä on kaksi, kun kivinavetan maitohuone kukkii Maija Kettusen virkattujen ja huovutettujen töiden värien kirjosta.
Maija Kettusen neulahuovuttamalla työllä on molemmilla puolilla oma ilmeensä.
Mirja Hurskainen
Suorannan talo pihapiireineen kutsuu totuttuun tapaan tutustumaan aittoihin ja kivinavettaan koottuihin näyttelyihin. Tänä kesänä näyttelyitä on kaksi, kun kivinavetan maitohuone kukkii Maija Kettusen virkattujen ja huovutettujen töiden värien kirjosta.
Värttinä esiintyy Kihaus Folkissa lauantaina. Arkistokuva vuodelta 2022.
Kari Sarkkinen
– Kihaus Folk on hyvin leppoisa kansanmusiikkifestivaali karjalaisin höystein, määrittelee festivaalia järjestävän Rääkkylä Folk ry:n puheenjohtaja Mammu Koskelo.
Värttinä esiintyy Kihaus Folkissa lauantaina. Arkistokuva vuodelta 2022.
Kari Sarkkinen
– Kihaus Folk on hyvin leppoisa kansanmusiikkifestivaali karjalaisin höystein, määrittelee festivaalia järjestävän Rääkkylä Folk ry:n puheenjohtaja Mammu Koskelo.
Lassi Logrén on soittanut jouhikkoa 12-vuotiaasta. Kuva: Isa Holmgren
Isa Holmgren
Lapsuutensa ja nuoruutensa Rääkkylässä asunut kansanmuusikko Lassi Logrén esiintyy jouhikkonsa kanssa soolokonsertissa Kihaus Folkissa lauantaina.
Lassi Logrén on soittanut jouhikkoa 12-vuotiaasta. Kuva: Isa Holmgren
Isa Holmgren
Lapsuutensa ja nuoruutensa Rääkkylässä asunut kansanmuusikko Lassi Logrén esiintyy jouhikkonsa kanssa soolokonsertissa Kihaus Folkissa lauantaina.
Marjo Levänen ja Juulia Malinen toivottavat entiset ja uudet asiakkaat tervetulleiksi kirjastoon.
Mirja Hurskainen
Kiteen kaupunginkirjastossa on aloittanut kevään ja alkukesän aikana kaksi uutta viranhaltijaa, Marjo Levänen ja Juulia Malinen.
Marjo Levänen ja Juulia Malinen toivottavat entiset ja uudet asiakkaat tervetulleiksi kirjastoon.
Mirja Hurskainen
Kiteen kaupunginkirjastossa on aloittanut kevään ja alkukesän aikana kaksi uutta viranhaltijaa, Marjo Levänen ja Juulia Malinen.
Virpi (Johanna Rannasalo) ja Mikko Paasonen (Wesku Raninen) ihailemassa uutta hankintaansa, Helunaa (Anneli Hurskainen).
Mirja Hurskainen
Värtsilän kesäteatterin tämän kesän näyttämökappale Lehmänmaitoa ja mansikoita on Marita Kärkkäisen käsikirjoittama maalaiskomedia, jonka lähtökohtana on perinteinen naapurikateus. Niinpä Värtsilän Navetan vintillä saadaan seurata Sappisen ja Paasosen pariskuntien naapuruussuhteen etenemistä vaihe vaiheelta.
Virpi (Johanna Rannasalo) ja Mikko Paasonen (Wesku Raninen) ihailemassa uutta hankintaansa, Helunaa (Anneli Hurskainen).
Mirja Hurskainen
Värtsilän kesäteatterin tämän kesän näyttämökappale Lehmänmaitoa ja mansikoita on Marita Kärkkäisen käsikirjoittama maalaiskomedia, jonka lähtökohtana on perinteinen naapurikateus. Niinpä Värtsilän Navetan vintillä saadaan seurata Sappisen ja Paasosen pariskuntien naapuruussuhteen etenemistä vaihe vaiheelta.
Aitan ulkoseinälle patalapuista muovaillut kukkaset houkuttelevat vierailemaan näyttelyssä.
Mirja Hurskainen
Kun Kästekosen aittaan astuu sisälle, on kuin pujahtaisi aarrearkkuun. Kitteen Käsikkäiden käsityö- ja taidenäyttely Käsillä ja sydämellä sisältää monenlaista ja monella tekniikalla tehtyä katseltavaa. Tämä on samalla myös tänä vuonna 20 vuotta täyttävän yhdistyksen juhlanäyttely.
Aitan ulkoseinälle patalapuista muovaillut kukkaset houkuttelevat vierailemaan näyttelyssä.
Mirja Hurskainen
Kun Kästekosen aittaan astuu sisälle, on kuin pujahtaisi aarrearkkuun. Kitteen Käsikkäiden käsityö- ja taidenäyttely Käsillä ja sydämellä sisältää monenlaista ja monella tekniikalla tehtyä katseltavaa. Tämä on samalla myös tänä vuonna 20 vuotta täyttävän yhdistyksen juhlanäyttely.
Kihaus Folk -viikko käynnistyy ensi viikon maanantaina Rääkkylässä. Pentti Ojajärven vetämä pelimannileiri alkaa maanantaina ja pelimannit konsertoivat keskiviikkona ja perjantaina. Kihaus-kahvio puolestaan palvelee torilla maanantaista perjantaihin.
Kihaus Folk -viikko käynnistyy ensi viikon maanantaina Rääkkylässä. Pentti Ojajärven vetämä pelimannileiri alkaa maanantaina ja pelimannit konsertoivat keskiviikkona ja perjantaina. Kihaus-kahvio puolestaan palvelee torilla maanantaista perjantaihin.
Katri Tirkkonen (vas.) ja kirjastotoimenjohtaja Kirsi Neuvonen Kiteen kaupunginkirjastossa. Taustalla Tirkkosen maalauksia.
Miikka Kivinen
Kiteen kaupunginkirjastossa alkoi kesäkuussa perinteiset penkojaiset, jossa on tarjolla runsaasti poisto- ja lahjoituskirjoja kirjaston kokoelmista.
Katri Tirkkonen (vas.) ja kirjastotoimenjohtaja Kirsi Neuvonen Kiteen kaupunginkirjastossa. Taustalla Tirkkosen maalauksia.
Miikka Kivinen
Kiteen kaupunginkirjastossa alkoi kesäkuussa perinteiset penkojaiset, jossa on tarjolla runsaasti poisto- ja lahjoituskirjoja kirjaston kokoelmista.
Ennen esitystä on hyvä harjoitella myös loppukumarruksia. Lavalla vasemmassa reunassa leirin pääohjaaja Tarja Matikainen ja selin kameraan apuohjaajana toiminut Elvi Ratilainen.
Mervi Venäläinen
– Hai haluaa halin, levä laiskottelee laiturilla, mustekala maistelee makaronia, ihmiset ihmettelee itikoita!
Ennen esitystä on hyvä harjoitella myös loppukumarruksia. Lavalla vasemmassa reunassa leirin pääohjaaja Tarja Matikainen ja selin kameraan apuohjaajana toiminut Elvi Ratilainen.
Mervi Venäläinen
– Hai haluaa halin, levä laiskottelee laiturilla, mustekala maistelee makaronia, ihmiset ihmettelee itikoita!
Kesälahden kulttuuritoimijoiden joukko ennätti yhteiseen kuvaan ennen vilkkaan kulttuurikesän starttaamista.
Mervi Venäläinen
Kesäkuussa käyntiin polkaistu Kesälahden kulttuurikesä jatkuu kiihtyvällä tahdilla heinä-elokuussa. Kulttuuritapahtumat jakautuvat Sovintolaan ja sen ympäristöön, museoalueelle ja Mäntyniemeen. Tapahtumien järjestämisestä vastaavat Sovintola yhdistys, Kesälahden kulttuuriseura, Kesälahti-Seura ja Pro Kesälahti, Mäntyniemen Kartano sekä joukko yhteistyökumppaneita ja Kesälahden asukkaita.
Kesälahden kulttuuritoimijoiden joukko ennätti yhteiseen kuvaan ennen vilkkaan kulttuurikesän starttaamista.
Mervi Venäläinen
Kesäkuussa käyntiin polkaistu Kesälahden kulttuurikesä jatkuu kiihtyvällä tahdilla heinä-elokuussa. Kulttuuritapahtumat jakautuvat Sovintolaan ja sen ympäristöön, museoalueelle ja Mäntyniemeen. Tapahtumien järjestämisestä vastaavat Sovintola yhdistys, Kesälahden kulttuuriseura, Kesälahti-Seura ja Pro Kesälahti, Mäntyniemen Kartano sekä joukko yhteistyökumppaneita ja Kesälahden asukkaita.
Onnistunut ilta takana. Nuorisovaltuuston väellä ja illan pääesiintyjä bilebänsdi Roviolla on aika tuulettaa.
Kari Sarkkinen
Leppoisa kesäilta hämärtyy Värtsilän kesäteatterin kulmilla. Iltapäivän toritapahtuma on juuri päättynyt, mutta ruokateltta jää vielä illaksi. Myös kahvia tarjolla. Alueella liikkuu violeteissa NUVA-huppareissa nuoria kiireisin askelin. Navetan vintiltä alkaa kuulua ensimmäisiä rytmejä. Auli Kempas ja Jouni Pennanen siellä virittelevät tanssikurssia alkamaan. Kolmessa vartissa väki pääsee ottamaan tuntumaa tärkeimpiin illan aikana tarvittaviin askeliin.
Onnistunut ilta takana. Nuorisovaltuuston väellä ja illan pääesiintyjä bilebänsdi Roviolla on aika tuulettaa.
Kari Sarkkinen
Leppoisa kesäilta hämärtyy Värtsilän kesäteatterin kulmilla. Iltapäivän toritapahtuma on juuri päättynyt, mutta ruokateltta jää vielä illaksi. Myös kahvia tarjolla. Alueella liikkuu violeteissa NUVA-huppareissa nuoria kiireisin askelin. Navetan vintiltä alkaa kuulua ensimmäisiä rytmejä. Auli Kempas ja Jouni Pennanen siellä virittelevät tanssikurssia alkamaan. Kolmessa vartissa väki pääsee ottamaan tuntumaa tärkeimpiin illan aikana tarvittaviin askeliin.
Sovintolan galleriassa juhlittiin viikko sitten perjantaina kesänäyttelyn avajaisia.
Kari Sarkkinen
Kesälahden Sovintolan gallerian kesänäyttelyksi avautui viime viikonloppuna Sipossa asuvan Tero Annanollin Kukkiva kesä.
Sovintolan galleriassa juhlittiin viikko sitten perjantaina kesänäyttelyn avajaisia.
Kari Sarkkinen
Kesälahden Sovintolan gallerian kesänäyttelyksi avautui viime viikonloppuna Sipossa asuvan Tero Annanollin Kukkiva kesä.
Kiteen kirjaston penkojaisissa oli valinnanvaraa.
Mirja Hurskainen
Kiteen kaupunginkirjastolla aloitettiin kesäinen viikko monipuolisesti. Perinteiset penkojaiset oli katettu esiin. Tarjolla on suuri määrä ilmaiseksi mukaan lähtevää materiaalia kirjoista c-kasetteihin.
Kiteen kirjaston penkojaisissa oli valinnanvaraa.
Mirja Hurskainen
Kiteen kaupunginkirjastolla aloitettiin kesäinen viikko monipuolisesti. Perinteiset penkojaiset oli katettu esiin. Tarjolla on suuri määrä ilmaiseksi mukaan lähtevää materiaalia kirjoista c-kasetteihin.
Serkukset Marjatta Karkkulainen ja Tellervo Hurskainen tekivät historiatutkimusta tahoillaan.
Mervi Venäläinen
Tapahtui Rääkkylässä – historiikkien kirjoituspiirissä ahkeroitiin jälleen kuluneella opintokaudella. Keski-Karjalan kansalaisopiston ryhmänä toiminutta ryhmää on ohjannut Erja Moore.
Serkukset Marjatta Karkkulainen ja Tellervo Hurskainen tekivät historiatutkimusta tahoillaan.
Mervi Venäläinen
Tapahtui Rääkkylässä – historiikkien kirjoituspiirissä ahkeroitiin jälleen kuluneella opintokaudella. Keski-Karjalan kansalaisopiston ryhmänä toiminutta ryhmää on ohjannut Erja Moore.
Havumetsän lapset -dokumentti kertoo metsistä ja metsien suojelusta. Kuva: Teemu Liakka / Euphoria Film
Teemu Liakka / Euphoria Film
Keväällä sai ensi-iltansa ohjaaja Virpi Suutarin metsistä ja metsien suojelusta kertova dokumenttielokuva Havumetsän lapset. Sen nuoret päähenkilöt Ida, Minka, Otto, Ville ja Otso haluavat pelastaa Suomen metsät. Vastassaan heillä on metsäteollisuus ja kansallinen ideologia metsistä taloudellisen hyvinvoinnin perustana. Ovatko nuoret sankareita vai isänmaan pettureita puolustaessaan jäkäliä ja katoamassa olevia hömötiaisia, kysytään elokuvan lehdistötiedotteessa.
Havumetsän lapset -dokumentti kertoo metsistä ja metsien suojelusta. Kuva: Teemu Liakka / Euphoria Film
Teemu Liakka / Euphoria Film
Keväällä sai ensi-iltansa ohjaaja Virpi Suutarin metsistä ja metsien suojelusta kertova dokumenttielokuva Havumetsän lapset. Sen nuoret päähenkilöt Ida, Minka, Otto, Ville ja Otso haluavat pelastaa Suomen metsät. Vastassaan heillä on metsäteollisuus ja kansallinen ideologia metsistä taloudellisen hyvinvoinnin perustana. Ovatko nuoret sankareita vai isänmaan pettureita puolustaessaan jäkäliä ja katoamassa olevia hömötiaisia, kysytään elokuvan lehdistötiedotteessa.
Simo kertoo Susolle muun muassa Ahjon erikoisuudesta, omatoimikirjastosta.
Mirja Hurskainen
Heti kesäkuun alussa koulun tyhjennyttyä oppilaista ja opettajista sen valtasivat Suso Iipponen ja Simo Kämäräinen. Niin on nimetty roolihahmot, joiden takana ovat Mervi Venäläinen ja Teemu Jaatinen. Kyseessä on Ahjon tarinallinen esittely, jota oli kuvaamassa Hannu Putkuri Karelian Kaitafilmi Produktiosta.
Simo kertoo Susolle muun muassa Ahjon erikoisuudesta, omatoimikirjastosta.
Mirja Hurskainen
Heti kesäkuun alussa koulun tyhjennyttyä oppilaista ja opettajista sen valtasivat Suso Iipponen ja Simo Kämäräinen. Niin on nimetty roolihahmot, joiden takana ovat Mervi Venäläinen ja Teemu Jaatinen. Kyseessä on Ahjon tarinallinen esittely, jota oli kuvaamassa Hannu Putkuri Karelian Kaitafilmi Produktiosta.
Maakuntamuseopäivät järjestettiin Näyttelykeskus Kiteessä toukokuussa.
Miikka Kivinen
Näyttelykeskus Kiteessä pidettiin toukokuussa maakuntamuseopäivät. Pohjois-Karjalan museon, Kiteen kaupungin ja Kitee-seuran yhdessä järjestämään tilaisuuteen oli kokoontunut noin kolmekymmentä henkeä eri puolilta Pohjois-Karjalaa.
Maakuntamuseopäivät järjestettiin Näyttelykeskus Kiteessä toukokuussa.
Miikka Kivinen
Näyttelykeskus Kiteessä pidettiin toukokuussa maakuntamuseopäivät. Pohjois-Karjalan museon, Kiteen kaupungin ja Kitee-seuran yhdessä järjestämään tilaisuuteen oli kokoontunut noin kolmekymmentä henkeä eri puolilta Pohjois-Karjalaa.
Hannu-Heikki Hakulinen kehottaa varaamaan konserttilipun istumapaikan varmistamiseksi.
Mirja Hurskainen
Kahtena iltana juhannuksenalusviikolla Havolassa Kiteenjärven rannalla pääsee nauttimaan kamarimusiikista. Konsertit on yhteensattumien vuoksi tänä vuonna sijoitettu samalle viikolle, tiistaille ja torstaille.
Hannu-Heikki Hakulinen kehottaa varaamaan konserttilipun istumapaikan varmistamiseksi.
Mirja Hurskainen
Kahtena iltana juhannuksenalusviikolla Havolassa Kiteenjärven rannalla pääsee nauttimaan kamarimusiikista. Konsertit on yhteensattumien vuoksi tänä vuonna sijoitettu samalle viikolle, tiistaille ja torstaille.
Sari Rinkisen ja Riitta Okkosen yhteistyö on paljon muutakin kuin tilan järjestäminen kesänäyttelylle. Kuva Vesa Rinkinen
Vesa Rinkinen
Polkua pitkin -nimellä kulkeva Sari Rinkisen näyttely avautui 3.6. Itärajan Helmen vanhassa aitassa. Se on avoinna elokuun loppuun saakka. Näyttely on koottu piha-aittaan, jonka pieni intiimi ja jopa hämärä tila sopii töille, joissa on vahva värimaailma. Työt on kaikki maalattu akryylivärein, ja monissa niissä välkehtii lehtikultaa.
Sari Rinkisen ja Riitta Okkosen yhteistyö on paljon muutakin kuin tilan järjestäminen kesänäyttelylle. Kuva Vesa Rinkinen
Vesa Rinkinen
Polkua pitkin -nimellä kulkeva Sari Rinkisen näyttely avautui 3.6. Itärajan Helmen vanhassa aitassa. Se on avoinna elokuun loppuun saakka. Näyttely on koottu piha-aittaan, jonka pieni intiimi ja jopa hämärä tila sopii töille, joissa on vahva värimaailma. Työt on kaikki maalattu akryylivärein, ja monissa niissä välkehtii lehtikultaa.
Keraamikko Oleksandr Miroshnychenko ja kuvanveistäjä Sergii Shaulis juuri valmistuneen japanilaisen Anagama-tyyppisen keramiikkauunin ensimmäisessä poltossa.
Kari Sarkkinen
Värtsilässä oli viime lauantaina tarjolla aivan uudenlaista toimintaa, kun maakunnan ensimmäinen ja Suomessakin harvinaisen puupolttoisen keramiikkauunin ensimmäistä polttoa juhlistettiin Seppäläntien varrella.
Keraamikko Oleksandr Miroshnychenko ja kuvanveistäjä Sergii Shaulis juuri valmistuneen japanilaisen Anagama-tyyppisen keramiikkauunin ensimmäisessä poltossa.
Kari Sarkkinen
Värtsilässä oli viime lauantaina tarjolla aivan uudenlaista toimintaa, kun maakunnan ensimmäinen ja Suomessakin harvinaisen puupolttoisen keramiikkauunin ensimmäistä polttoa juhlistettiin Seppäläntien varrella.
Jukka Takalo ja Heli-Maria Latola esittivät teoksensa demoversion Osuuskunta Lumimuutoksen kesän avajaisissa.
Mervi Venäläinen
Osuuskunta Lumimuutoksen kesän avausta juhlittiin Tohmajärvellä esittävän taiteen merkeissä. Laulaja-lauluntekijä Jukka Takalon ja tanssitaiteilija Heli-Maria Latolan Suomaan matkatoimisto vei katsojat Keveitä syntyjä Karjalassa -nimiselle retkelle. Musiikkia, tanssia, fiktiota ja faktaa sisältänyt teos oli demoversio myöhemmin kesällä valmistuvasta Suomaan matkatoimiston Koitajoen Karjala -esityksestä.
Jukka Takalo ja Heli-Maria Latola esittivät teoksensa demoversion Osuuskunta Lumimuutoksen kesän avajaisissa.
Mervi Venäläinen
Osuuskunta Lumimuutoksen kesän avausta juhlittiin Tohmajärvellä esittävän taiteen merkeissä. Laulaja-lauluntekijä Jukka Takalon ja tanssitaiteilija Heli-Maria Latolan Suomaan matkatoimisto vei katsojat Keveitä syntyjä Karjalassa -nimiselle retkelle. Musiikkia, tanssia, fiktiota ja faktaa sisältänyt teos oli demoversio myöhemmin kesällä valmistuvasta Suomaan matkatoimiston Koitajoen Karjala -esityksestä.
Kiteen kaupungin kulttuuriohjaaja Markus Pulkkinen esittelee Plamen Dimoville tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia musiikin tekemiseen.
Kari Sarkkinen
Markus Pulkkinen tuli Kiteen kaupungin leipiin kulttuuriohjaajaksi kuusi vuotta sitten. Hän laskee olevansa virkaiältään vanhin viranhaltija kaupungin sivistysosastolla.
Kiteen kaupungin kulttuuriohjaaja Markus Pulkkinen esittelee Plamen Dimoville tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia musiikin tekemiseen.
Kari Sarkkinen
Markus Pulkkinen tuli Kiteen kaupungin leipiin kulttuuriohjaajaksi kuusi vuotta sitten. Hän laskee olevansa virkaiältään vanhin viranhaltija kaupungin sivistysosastolla.
Voittaja Suvi Jokisen kuva sai raatilaisilta kolme ykköstilaa, yhden kakkostilan ja kaksi kolmostilaa.
Suvi Jokinen
Kesälehtemme valokuvakilpailussa oli aiheena Keski-Karjalan kaunein maisema. Kilpailun parhaaksi otokseksi nousi Suvi Jokinen otos Säynejärveltä.
Voittaja Suvi Jokisen kuva sai raatilaisilta kolme ykköstilaa, yhden kakkostilan ja kaksi kolmostilaa.
Suvi Jokinen
Kesälehtemme valokuvakilpailussa oli aiheena Keski-Karjalan kaunein maisema. Kilpailun parhaaksi otokseksi nousi Suvi Jokinen otos Säynejärveltä.
Pauli Ruotsalainen on harrastanut metallinetsintää eli ”piippaamista” noin kymmenen vuoden ajan.
Miikka Kivinen
Metallinetsijä Pauli Ruotsalaisen mielestä hänen hienoin löytönsä on omasta kotikylästä Kiteen Närsäkkälästä löytynyt hopeinen särmänuppinen hevosenkenkäsolki.
Pauli Ruotsalainen on harrastanut metallinetsintää eli ”piippaamista” noin kymmenen vuoden ajan.
Miikka Kivinen
Metallinetsijä Pauli Ruotsalaisen mielestä hänen hienoin löytönsä on omasta kotikylästä Kiteen Närsäkkälästä löytynyt hopeinen särmänuppinen hevosenkenkäsolki.