Tämän Seppo Auvisen erityisesti Esko Timoselle suunnitteleman ja valmistaman työpöydän ääressä syntyvät kultasepän taidonnäytteet.
Mirja Hurskainen
Esko Timonen kapustoitiin vuoden Huttuneuvokseksi Kesälahden museoalueen Savutuvassa lauantaisessa huttujuhlassa. Huttuneuvoksen ei tarvitse olla Kesälahdella pysyvästi asuva, vaan Huttuneuvokseksi voidaan valita henkilö, joka on tehnyt Kesälahtea ja kesälahtelaisuutta tunnetuksi.
Tämän Seppo Auvisen erityisesti Esko Timoselle suunnitteleman ja valmistaman työpöydän ääressä syntyvät kultasepän taidonnäytteet.
Mirja Hurskainen
Esko Timonen kapustoitiin vuoden Huttuneuvokseksi Kesälahden museoalueen Savutuvassa lauantaisessa huttujuhlassa. Huttuneuvoksen ei tarvitse olla Kesälahdella pysyvästi asuva, vaan Huttuneuvokseksi voidaan valita henkilö, joka on tehnyt Kesälahtea ja kesälahtelaisuutta tunnetuksi.
Rääkkylässä kehitetty yhteissoittokannel palkittiin kanteleinnovaatiopalkinnolla. Hannu Koistinen kuvassa ylinnä oikealla. Arkistokuva yhteissoitosta Rääkkylän kunnantalolla vuodelta 2021.
Päivi Lievonen
Rääkkylässä kanteleita valmistava Kantele Koistinen sai viime viikonloppuna Kanteleliitolta Kanteleinnovaatio-palkinnon, joka myönnettiin yhteiskanteleesta.
Rääkkylässä kehitetty yhteissoittokannel palkittiin kanteleinnovaatiopalkinnolla. Hannu Koistinen kuvassa ylinnä oikealla. Arkistokuva yhteissoitosta Rääkkylän kunnantalolla vuodelta 2021.
Päivi Lievonen
Rääkkylässä kanteleita valmistava Kantele Koistinen sai viime viikonloppuna Kanteleliitolta Kanteleinnovaatio-palkinnon, joka myönnettiin yhteiskanteleesta.
Isokyröläiset Juha Savinainen, Erkki Hölsö, Raimo Suhonen ja Juha Savinainen saapuivat Tohmajärvellä pidettyyn muistomerkkijuhlaan komiasti karoliinisotilaiden asepuvussa, joka nykyään on heidän edustamansa Napuen Perinne ja Tykit -järjestön juhla-asu.
Jouko Väistö
Isokyröläiset Erkki Hölsö, Juha Savinainen ja Raimo Suhonen ovat osallistuneet aktiivisesti täkäläisiin sotamuistomerkkien paljastustilaisuuksiin. Perinne alkoi vuonna 2010, jolloin he kävivät Kiteellä tekemässä pohjatyötä Kuivalaisen kukkulan taistelujen muistomerkin pystyttämiseksi Välivaaraan.
Isokyröläiset Juha Savinainen, Erkki Hölsö, Raimo Suhonen ja Juha Savinainen saapuivat Tohmajärvellä pidettyyn muistomerkkijuhlaan komiasti karoliinisotilaiden asepuvussa, joka nykyään on heidän edustamansa Napuen Perinne ja Tykit -järjestön juhla-asu.
Jouko Väistö
Isokyröläiset Erkki Hölsö, Juha Savinainen ja Raimo Suhonen ovat osallistuneet aktiivisesti täkäläisiin sotamuistomerkkien paljastustilaisuuksiin. Perinne alkoi vuonna 2010, jolloin he kävivät Kiteellä tekemässä pohjatyötä Kuivalaisen kukkulan taistelujen muistomerkin pystyttämiseksi Välivaaraan.
Sanna Papusen taidenäyttely on esillä Rääkkylän kirjastossa syyskuun loppuun saakka.
Päivi Lievonen
Rääkkylän kirjastossa on esillä syyskuun loppuun saakka Sanna Papusen taidenäyttely Naptime art – mitä äiti tekee, kun lapset nukkuvat. Näyttelyssä on nimensä mukaisesti töitä, jotka on tehty pienokaisten nokosten aikaan.
Sanna Papusen taidenäyttely on esillä Rääkkylän kirjastossa syyskuun loppuun saakka.
Päivi Lievonen
Rääkkylän kirjastossa on esillä syyskuun loppuun saakka Sanna Papusen taidenäyttely Naptime art – mitä äiti tekee, kun lapset nukkuvat. Näyttelyssä on nimensä mukaisesti töitä, jotka on tehty pienokaisten nokosten aikaan.
Juhani Päivinen esittelee Hummovaaran kierrätystaideteokseen tulevia "kaloja". Kuva: Kari Sarkkinen.
Kari Sarkkinen
Viidellä pohjoiskarjalaisella kylällä toteutetaan kuluvan vuoden aikana kylän ja mukaan valitun taiteilijan yhteistyönä kierrätystaideteos.
Juhani Päivinen esittelee Hummovaaran kierrätystaideteokseen tulevia "kaloja". Kuva: Kari Sarkkinen.
Kari Sarkkinen
Viidellä pohjoiskarjalaisella kylällä toteutetaan kuluvan vuoden aikana kylän ja mukaan valitun taiteilijan yhteistyönä kierrätystaideteos.
Kesälahtelainen Pentti Ojajärvi tunnetaan Keski-Karjalassa kansanmusiikkimiehenä. Arkistokuvassa hän soittaa pelimannina Leila Luukkaisen kanssa kesäkuussa KiteNWeekend -tapahtumassa.
Kari Sarkkinen
Pentti Ojajärvi Kesälahdelta valittiin ensimmäiselle kaudelleen Pohjois-Karjalan edustajaksi Suomen Kotiseutuliiton valtuustoon. Lahtelainen museologian emeritusprofessori Janne Vilkuna jatkaa Kotiseutuliiton valtuuston ja samalla koko liiton puheenjohtajana. Kausi on Vilkunalle kuudes.
Kesälahtelainen Pentti Ojajärvi tunnetaan Keski-Karjalassa kansanmusiikkimiehenä. Arkistokuvassa hän soittaa pelimannina Leila Luukkaisen kanssa kesäkuussa KiteNWeekend -tapahtumassa.
Kari Sarkkinen
Pentti Ojajärvi Kesälahdelta valittiin ensimmäiselle kaudelleen Pohjois-Karjalan edustajaksi Suomen Kotiseutuliiton valtuustoon. Lahtelainen museologian emeritusprofessori Janne Vilkuna jatkaa Kotiseutuliiton valtuuston ja samalla koko liiton puheenjohtajana. Kausi on Vilkunalle kuudes.
Riäkkyteatterin Auli Partio, Anne Salin ja Mammu Koskelo esittelivät puvuston lahjoitettavina olevia vaatteita.
Päivi Lievonen
Puvustoa on kahden täyteen ahdetun varastohuoneellisen verran; sieltä löytyy toissa kesänä Anna mulle tähtitaivaassa Katri Helenan roolihahmon vaatteena toiminut sähkönsininen haalari, Krokotiili Genassa käytetty kirjava mekko kuin mittava kokoelma Saiturin jouluun varattuja talvihattujakin. 30-vuotista taivaltaan juhlistava Riäkkyteatteri järjesti tarpeiston penkojaiset, joissa tarjonta ei valitettavasti kohdannut laajamittaisempaa yleisöä. Muutamia mekkojen vähennys loi teatterilaisiin kuitenkin sen verran intoa, että viimeiseksi tempaus ei kuitenkaan jäänyt.
Riäkkyteatterin Auli Partio, Anne Salin ja Mammu Koskelo esittelivät puvuston lahjoitettavina olevia vaatteita.
Päivi Lievonen
Puvustoa on kahden täyteen ahdetun varastohuoneellisen verran; sieltä löytyy toissa kesänä Anna mulle tähtitaivaassa Katri Helenan roolihahmon vaatteena toiminut sähkönsininen haalari, Krokotiili Genassa käytetty kirjava mekko kuin mittava kokoelma Saiturin jouluun varattuja talvihattujakin. 30-vuotista taivaltaan juhlistava Riäkkyteatteri järjesti tarpeiston penkojaiset, joissa tarjonta ei valitettavasti kohdannut laajamittaisempaa yleisöä. Muutamia mekkojen vähennys loi teatterilaisiin kuitenkin sen verran intoa, että viimeiseksi tempaus ei kuitenkaan jäänyt.
Antti Maunuksela on tutkinut sotavuosia parin vuosikymmenen ajan. Sankarivainajien kuolinilmoitukset olivat aikoinaan lehden etusivulla.
Päivi Lievonen
Sotahistoria on innoittanut Antti Maunukselaa kirjoittamaan kolme faktapohjaista kirjaa, joissa kussakin kerrotaan sukulaisten vaiheista sota-aikana.
Antti Maunuksela on tutkinut sotavuosia parin vuosikymmenen ajan. Sankarivainajien kuolinilmoitukset olivat aikoinaan lehden etusivulla.
Päivi Lievonen
Sotahistoria on innoittanut Antti Maunukselaa kirjoittamaan kolme faktapohjaista kirjaa, joissa kussakin kerrotaan sukulaisten vaiheista sota-aikana.
Mika Karttunen ja Antti Maunuksela asettelivat Rääkkylän perinnehuoneen esineistöä paikoilleen.
Päivi Lievonen
Rääkkylän kunnantalon alakertaan on rakentumassa perinnehuone, jonne koostetaan sotahistoriaan liittyvää esineistöä.
Mika Karttunen ja Antti Maunuksela asettelivat Rääkkylän perinnehuoneen esineistöä paikoilleen.
Päivi Lievonen
Rääkkylän kunnantalon alakertaan on rakentumassa perinnehuone, jonne koostetaan sotahistoriaan liittyvää esineistöä.
Syyskuun puolivälissä Sari Kaasisen emännöimässä Villa Ruusulassa kokoonnutaan juhlistamaan valtakunnallista kanteleen teemapäivää.
Päivi Lievonen
Ensimmäistä kertaa järjestettävää valtakunnallista Kanteleen päivää vietetään lauantaina 16. syyskuuta. Itä-Suomessa teemapäivää juhlitaan Rääkkylässä, jossa kanteleensoittoa on voinut opiskella jo 40 vuoden ajan. Rääkkylässä myös rakennetaan kanteleita edelleen.
Syyskuun puolivälissä Sari Kaasisen emännöimässä Villa Ruusulassa kokoonnutaan juhlistamaan valtakunnallista kanteleen teemapäivää.
Päivi Lievonen
Ensimmäistä kertaa järjestettävää valtakunnallista Kanteleen päivää vietetään lauantaina 16. syyskuuta. Itä-Suomessa teemapäivää juhlitaan Rääkkylässä, jossa kanteleensoittoa on voinut opiskella jo 40 vuoden ajan. Rääkkylässä myös rakennetaan kanteleita edelleen.
Satutunnit kuuluvat kirjaston arkeen. Ensi kevääseen saakka kirjaston lapsiperheille tarkoitettuja toimintamuotoja kehitetään hankerahoituksella. Arkistokuva satutunnilta.
Päivi Lievonen
Rääkkylän kirjastossa alkoi elokuussa aluehallintoviraston rahoittama Lukeva perhe -hanke, jonka tavoitteena on kartoittaa lapsiperheiden toiveita kirjastopalveluista sekä kokeilla ja kehittää kirjaston lapsiperheille tarkoitettuja toimintamuotoja.
Satutunnit kuuluvat kirjaston arkeen. Ensi kevääseen saakka kirjaston lapsiperheille tarkoitettuja toimintamuotoja kehitetään hankerahoituksella. Arkistokuva satutunnilta.
Päivi Lievonen
Rääkkylän kirjastossa alkoi elokuussa aluehallintoviraston rahoittama Lukeva perhe -hanke, jonka tavoitteena on kartoittaa lapsiperheiden toiveita kirjastopalveluista sekä kokeilla ja kehittää kirjaston lapsiperheille tarkoitettuja toimintamuotoja.
Antti Strangin kohtaamiset peukaloisen kanssa muodostavat näyttelyn tarinan.
Mirja Hurskainen
Sovintolassa syyskuun alussa avattiin yhtä aikaa kaksi taidenäyttelyä Kirsi Kunnaksen sadulla Poika, jolla oli pitkät korvat. Sadun luontosuhteessa on samaa mystiikkaa kuin nyt avattujen näyttelyiden tarinoissa.
Antti Strangin kohtaamiset peukaloisen kanssa muodostavat näyttelyn tarinan.
Mirja Hurskainen
Sovintolassa syyskuun alussa avattiin yhtä aikaa kaksi taidenäyttelyä Kirsi Kunnaksen sadulla Poika, jolla oli pitkät korvat. Sadun luontosuhteessa on samaa mystiikkaa kuin nyt avattujen näyttelyiden tarinoissa.
Kuvataiteilija Kaisa Jussila opettaa grafiikkaa, piirustusta ja keramiikkaa Joensuun seudun kansalaisopistossa. Opiskeluaikainen öljyvärimaalaus Amalia on vuodelta 1999.
Miikka Kivinen
Syyskuun alussa eri puolilla Suomea järjestetään Konstrundan-tapahtuma, jossa vieraat pääsevät viikonlopun aikana tutustumaan taiteilijoiden työpajoihin.
Kuvataiteilija Kaisa Jussila opettaa grafiikkaa, piirustusta ja keramiikkaa Joensuun seudun kansalaisopistossa. Opiskeluaikainen öljyvärimaalaus Amalia on vuodelta 1999.
Miikka Kivinen
Syyskuun alussa eri puolilla Suomea järjestetään Konstrundan-tapahtuma, jossa vieraat pääsevät viikonlopun aikana tutustumaan taiteilijoiden työpajoihin.
Antti Heikkinen ja Kristiina Sotiriou saivat perinteiset ruisleivät kotiin viemisiksi. Päivi Alasalmi taustalla vasta valmistautuu osuuteensa.
Mirja Hurskainen
Seitsemättätoista kertaa Kiteellä vietettiin Maruknoita, Martva ry:n kirjallisuustapahtumaa, jonka nimi on aikanaan Annikki Matikainen-Partasen ideoima. Samalla juhlistettiin myös kirjoittajayhdistyksen 50. toimintavuotta.
Antti Heikkinen ja Kristiina Sotiriou saivat perinteiset ruisleivät kotiin viemisiksi. Päivi Alasalmi taustalla vasta valmistautuu osuuteensa.
Mirja Hurskainen
Seitsemättätoista kertaa Kiteellä vietettiin Maruknoita, Martva ry:n kirjallisuustapahtumaa, jonka nimi on aikanaan Annikki Matikainen-Partasen ideoima. Samalla juhlistettiin myös kirjoittajayhdistyksen 50. toimintavuotta.
Mikko Löppönen opasti Potsiraitin varrella keihäänheiton saloihin.
Mervi Venäläinen
Viimeinen tämän vuoden Maakuntapäivän tapahtuma järjestettiin sunnuntaina Tohmajärvellä. Tapahtumassa avattiin uusi, matalan kynnyksen liikunta- ja kulttuurireitti, Potsiraitti.
Mikko Löppönen opasti Potsiraitin varrella keihäänheiton saloihin.
Mervi Venäläinen
Viimeinen tämän vuoden Maakuntapäivän tapahtuma järjestettiin sunnuntaina Tohmajärvellä. Tapahtumassa avattiin uusi, matalan kynnyksen liikunta- ja kulttuurireitti, Potsiraitti.
Mari Zhiginas on nauttinut Värtsilän luonnosta ja innoittavasta taitelijayhteisöstä.
Mirja Hurskainen
Värtsilän taiteilijaresidenssissä ovet ovat auki, ja syyskesän tuuli keinuttaa ikkunan takana kasvavaa kohta kypsää viljaa.
Mari Zhiginas on nauttinut Värtsilän luonnosta ja innoittavasta taitelijayhteisöstä.
Mirja Hurskainen
Värtsilän taiteilijaresidenssissä ovet ovat auki, ja syyskesän tuuli keinuttaa ikkunan takana kasvavaa kohta kypsää viljaa.
Potsiraitin on ideoinut kunnan kehittämispäällikkö Anne Hyttinen. Opastettu kierros starttaa kunnanviraston edestä, puuveistosten luota. Arkistokuva.
Miikka Kivinen
Tohmajärvellä avautuu sunnuntaina matalan kynnyksen kulttuurireitti. Potsiraitiksi ristitty, noin 1,5 kilometrin pituinen reitti kulkee Kemien keskustaajamassa. Potsiraitin sunnuntainen avajaistapahtuma on yksi kymmenestä maakuntaliiton rahoittamasta Maakuntaviikon tapahtumasta. Potsiraitin avajaistapahtuman järjestää Tohmajärven kunta yhteistyössä Tohmajärven teatteriyhdistyksen kanssa.
Potsiraitin on ideoinut kunnan kehittämispäällikkö Anne Hyttinen. Opastettu kierros starttaa kunnanviraston edestä, puuveistosten luota. Arkistokuva.
Miikka Kivinen
Tohmajärvellä avautuu sunnuntaina matalan kynnyksen kulttuurireitti. Potsiraitiksi ristitty, noin 1,5 kilometrin pituinen reitti kulkee Kemien keskustaajamassa. Potsiraitin sunnuntainen avajaistapahtuma on yksi kymmenestä maakuntaliiton rahoittamasta Maakuntaviikon tapahtumasta. Potsiraitin avajaistapahtuman järjestää Tohmajärven kunta yhteistyössä Tohmajärven teatteriyhdistyksen kanssa.
Pentti Väistöllä on Mielen kuvat – tein ite -niminen näyttely Joensuun Taitokorttelissa elokuun loppuun saakka. –”Tein ite” tarkoittaa sitä, että olen leimannut itseni ITE-taiteilijaksi. Se tarkoittaa sitä, että minulla ei ole taiteen alan koulutusta, Väistö kertoo.
Miikka Kivinen
Kaksikymmentäviisi vuotta sitten Pentti Väistö sai tarpeekseen vakituisesta toimittajan työstä ja lähti vaimonsa Tuula Koposen kanssa freelancetoimittajaksi Eurooppaan. Pitkään toimittajana ollut Väistö ei enää viihtynyt työssään. Hän koki, ettei enää voinut kirjoittaa niin laajoista aiheista, kuin olisi halunnut.
Pentti Väistöllä on Mielen kuvat – tein ite -niminen näyttely Joensuun Taitokorttelissa elokuun loppuun saakka. –”Tein ite” tarkoittaa sitä, että olen leimannut itseni ITE-taiteilijaksi. Se tarkoittaa sitä, että minulla ei ole taiteen alan koulutusta, Väistö kertoo.
Miikka Kivinen
Kaksikymmentäviisi vuotta sitten Pentti Väistö sai tarpeekseen vakituisesta toimittajan työstä ja lähti vaimonsa Tuula Koposen kanssa freelancetoimittajaksi Eurooppaan. Pitkään toimittajana ollut Väistö ei enää viihtynyt työssään. Hän koki, ettei enää voinut kirjoittaa niin laajoista aiheista, kuin olisi halunnut.
Arkistokuvassa Riäkkyteatteri valmistautuu kesän esityksiin. Hyvin menneen esityskauden jälkeen alkaa valmistautuminen syksyn juhlatapahtumiin. Kuva: Päivi Lievonen.
Päivi Lievonen
Keski-Karjalan teatterikesä oli kaikkien kolmen kesäteatterin osalta onnistunut. Yleisömäärän suhteen tehdään vielä tarkistuslaskentoja, mutta 4 200 – 4 400 välille yhteinen yleisömäärä näyttää asettuvan.
Arkistokuvassa Riäkkyteatteri valmistautuu kesän esityksiin. Hyvin menneen esityskauden jälkeen alkaa valmistautuminen syksyn juhlatapahtumiin. Kuva: Päivi Lievonen.
Päivi Lievonen
Keski-Karjalan teatterikesä oli kaikkien kolmen kesäteatterin osalta onnistunut. Yleisömäärän suhteen tehdään vielä tarkistuslaskentoja, mutta 4 200 – 4 400 välille yhteinen yleisömäärä näyttää asettuvan.
Martvan ja Maruknoiden historiaa on esillä Näyttelykeskus Kiteen tiloissa. Kuva: Kari Sarkkinen
Kari Sarkkinen
Kirjallisuustapahtuma Maruknat valtaa lauantaina Kiteesalin. Tämän Onni-nimellä kulkevan tapahtuman yhteydessä vietetään Martva-kirjoittajayhdistyksen 50-vuotisjuhlaa.
Martvan ja Maruknoiden historiaa on esillä Näyttelykeskus Kiteen tiloissa. Kuva: Kari Sarkkinen
Kari Sarkkinen
Kirjallisuustapahtuma Maruknat valtaa lauantaina Kiteesalin. Tämän Onni-nimellä kulkevan tapahtuman yhteydessä vietetään Martva-kirjoittajayhdistyksen 50-vuotisjuhlaa.
Lauri Käyhkö puuteostensa äärellä. Kiteen kaupunginkirjastossa on esillä esimerkiksi rukinlapoja, reliefejä ja pienoisveistoksia.
Miikka Kivinen
Kiteen kaupunginkirjastossa on esillä rääkkyläläisen Lauri Käyhkön puuteoksia elokuun loppuun saakka. Puuteoksia vuosikymmenten ajalta -näyttely kokoaa Käyhkön töitä 1970-luvulta lähtien.
Lauri Käyhkö puuteostensa äärellä. Kiteen kaupunginkirjastossa on esillä esimerkiksi rukinlapoja, reliefejä ja pienoisveistoksia.
Miikka Kivinen
Kiteen kaupunginkirjastossa on esillä rääkkyläläisen Lauri Käyhkön puuteoksia elokuun loppuun saakka. Puuteoksia vuosikymmenten ajalta -näyttely kokoaa Käyhkön töitä 1970-luvulta lähtien.
Tästä se lähtee. Kari Kulmalalla on edessään pölkky ja kädessään moottorisaha.
Miikka Kivinen
Osana kulttuurin unelmavuotta 2023 Joensuun Rantapuistossa veistettiin karjalanruusuja. Elokuun 8. päivä järjestetyssä veistotapahtumassa oli mukana veistämässä kuusi moottorisahataiteilijaa ja maakuntajohtaja Markus Hirvonen. Kulttuurin unelmavuoden projektipäällikkö Anne Mujunen kertoo, kyseessä on yksi hankkeen isoista tapahtumista.
Tästä se lähtee. Kari Kulmalalla on edessään pölkky ja kädessään moottorisaha.
Miikka Kivinen
Osana kulttuurin unelmavuotta 2023 Joensuun Rantapuistossa veistettiin karjalanruusuja. Elokuun 8. päivä järjestetyssä veistotapahtumassa oli mukana veistämässä kuusi moottorisahataiteilijaa ja maakuntajohtaja Markus Hirvonen. Kulttuurin unelmavuoden projektipäällikkö Anne Mujunen kertoo, kyseessä on yksi hankkeen isoista tapahtumista.
Rauli Katajavuori pakettiautoineen toivat Maiju Lassilan koululaisille sirkuksen taikaa.
Mervi Venäläinen
Tohmajärven Maiju Lassilan koulun alakoululaisilla oli tavallisesta poikkeava kouluaamu, kun joensuulainen Sirkus Supiainen saapui Maiju Lassila -teatterille esiintymään. Esityksen mahdollisti Tohmajärven kulttuuritoimi. Esitys oli samalla osa Sirkus Supiaisen esityskiertuetta, johon se sai Taiteen edistämiskeskuksen harvaan asuttujen alueiden kulttuuritoimintaan kohdistetun avustuksen.
Rauli Katajavuori pakettiautoineen toivat Maiju Lassilan koululaisille sirkuksen taikaa.
Mervi Venäläinen
Tohmajärven Maiju Lassilan koulun alakoululaisilla oli tavallisesta poikkeava kouluaamu, kun joensuulainen Sirkus Supiainen saapui Maiju Lassila -teatterille esiintymään. Esityksen mahdollisti Tohmajärven kulttuuritoimi. Esitys oli samalla osa Sirkus Supiaisen esityskiertuetta, johon se sai Taiteen edistämiskeskuksen harvaan asuttujen alueiden kulttuuritoimintaan kohdistetun avustuksen.
Markus Pulkkinen esittelee pienoisrautatien alustavaa suunnitelmaa Näyttelykeskuksessa.
Mervi Venäläinen
Näyttelykeskus Kitee siirtyy elokuun lopussa talviaikaan, mutta ei suinkaan vaivu horrokseen. Syksyn tullen kaupungin kulttuurielämän syke vain kiihtyy.
Markus Pulkkinen esittelee pienoisrautatien alustavaa suunnitelmaa Näyttelykeskuksessa.
Mervi Venäläinen
Näyttelykeskus Kitee siirtyy elokuun lopussa talviaikaan, mutta ei suinkaan vaivu horrokseen. Syksyn tullen kaupungin kulttuurielämän syke vain kiihtyy.
Kimmo Järvinen on tallentanut tunnelman Kiteenjärven rannan tikoille suojellusta metsästä.
Mirja Hurskainen
Kimmo Järvisen valokuvanäyttely Puut ja metsät on esillä Kiteen kirjastossa elokuun loppuun asti. Nimellä on tarinansa.
Kimmo Järvinen on tallentanut tunnelman Kiteenjärven rannan tikoille suojellusta metsästä.
Mirja Hurskainen
Kimmo Järvisen valokuvanäyttely Puut ja metsät on esillä Kiteen kirjastossa elokuun loppuun asti. Nimellä on tarinansa.
Kansallispukujen tuuletukseen olivat saapuneet myös Elisa Reijonen (vas.), Aino Räsänen, Ritva Kuittinen ja Rauni Taskinen.
Miikka Kivinen
Lauantaina eri puolella Suomea juhlittiin kansallispukujen syntymäpäivää. Tohmajärvellä kansallispukujen tuuletuspäivän järjestivät Keski-Karjalan Kalevalaiset Naiset ry yhteistyössä Tohmajärvi Seura ry:n kanssa.
Kansallispukujen tuuletukseen olivat saapuneet myös Elisa Reijonen (vas.), Aino Räsänen, Ritva Kuittinen ja Rauni Taskinen.
Miikka Kivinen
Lauantaina eri puolella Suomea juhlittiin kansallispukujen syntymäpäivää. Tohmajärvellä kansallispukujen tuuletuspäivän järjestivät Keski-Karjalan Kalevalaiset Naiset ry yhteistyössä Tohmajärvi Seura ry:n kanssa.
Sari Rinkinen on pohtinut viime aikoina aikana omia rajojaan, mikä näkyy myös taiteessa.
Päivi Lievonen
Pitkän kokemuksen taiteen ja terveydenhuollon yhdistämisestä omaava Sari Rinkinen on yksi tämän vuoden kuntataiteilijoista Tohmajärvellä. Rinkisen elämässä on meneillään muutoksen aikajakso.
Sari Rinkinen on pohtinut viime aikoina aikana omia rajojaan, mikä näkyy myös taiteessa.
Päivi Lievonen
Pitkän kokemuksen taiteen ja terveydenhuollon yhdistämisestä omaava Sari Rinkinen on yksi tämän vuoden kuntataiteilijoista Tohmajärvellä. Rinkisen elämässä on meneillään muutoksen aikajakso.
Sirkka Kosonen Juhana Kainulaisen ja Elias Lönnrotin jalanjäljissä petäjän juuressa.
Mirja Hurskainen
Kalevalainen runonlaulanta on Sirkka Kososelle ominaista äänen käyttöä ja Elias Lönnrotin kokoama kansanrunous tuttua. Siitä huolimatta hän on ensimmäistä kertaa Juhanantuvalla ja Lönnrotin petäjän juurella Hummovaarassa. Keski-Karjalan Kalevalaisten Naisten kutsumana hän tuli vetämään runolaulutupaa. Runolauluklubit ovat osa Eteläsavolainen runolaulu -hankkeetta. Kalevalaseura-säätiön rahoittamassa hankkeessa paneudutaan tiedettä ja taidetta yhdistellen alueelta kerättyihin runolaulutapoihin ja niiden käyttöön.
Sirkka Kosonen Juhana Kainulaisen ja Elias Lönnrotin jalanjäljissä petäjän juuressa.
Mirja Hurskainen
Kalevalainen runonlaulanta on Sirkka Kososelle ominaista äänen käyttöä ja Elias Lönnrotin kokoama kansanrunous tuttua. Siitä huolimatta hän on ensimmäistä kertaa Juhanantuvalla ja Lönnrotin petäjän juurella Hummovaarassa. Keski-Karjalan Kalevalaisten Naisten kutsumana hän tuli vetämään runolaulutupaa. Runolauluklubit ovat osa Eteläsavolainen runolaulu -hankkeetta. Kalevalaseura-säätiön rahoittamassa hankkeessa paneudutaan tiedettä ja taidetta yhdistellen alueelta kerättyihin runolaulutapoihin ja niiden käyttöön.
Audrey Cogneau ja Franck Lépìnoìs tulivat Kiteelle Nightwishin takia. Fanitapaamisen ohessa he kiertelevät tutustumassa Suomeen.
Päivi Lievonen
Kuluvan viikon aikana Kiteellä tunnelmoidaan tiiviisti Nightwishin musiikin ja yhtyeeseen liittyvien tapahtumapaikkojen äärellä; meneillään on bändin musiikkia rakastavien ja toisensa sosiaalisessa mediassa kohtaavien fanien tapaaminen.
Audrey Cogneau ja Franck Lépìnoìs tulivat Kiteelle Nightwishin takia. Fanitapaamisen ohessa he kiertelevät tutustumassa Suomeen.
Päivi Lievonen
Kuluvan viikon aikana Kiteellä tunnelmoidaan tiiviisti Nightwishin musiikin ja yhtyeeseen liittyvien tapahtumapaikkojen äärellä; meneillään on bändin musiikkia rakastavien ja toisensa sosiaalisessa mediassa kohtaavien fanien tapaaminen.
Onkamon Entiset Nuoret ry:n varapuheenjohtaja Vesa-Pekka Hirvonen (vas.), hallituksen jäsen Jaana Hirvonen, puheenjohtaja Kari Hirvonen, rahastonhoitaja Seija Hirvonen sekä sihteeri Matti Majoinen.
Miikka Kivinen
Lauantai-iltana heinäkuun loppupuolella kellon ollessa hieman yli seitsemän Onkamon tanssilavan lattialla pyörähtelee noin 10 paria joensuulaisen Maija Muikun laulaman perinteisen iskelmän tahtiin.
Onkamon Entiset Nuoret ry:n varapuheenjohtaja Vesa-Pekka Hirvonen (vas.), hallituksen jäsen Jaana Hirvonen, puheenjohtaja Kari Hirvonen, rahastonhoitaja Seija Hirvonen sekä sihteeri Matti Majoinen.
Miikka Kivinen
Lauantai-iltana heinäkuun loppupuolella kellon ollessa hieman yli seitsemän Onkamon tanssilavan lattialla pyörähtelee noin 10 paria joensuulaisen Maija Muikun laulaman perinteisen iskelmän tahtiin.
Jenna-Marie Laineen Huomenna-single on saanut jonkun verran myös radiosoittoa.
Miikka Kivinen
Viime kevättalvella Jenna-Marie Laineelta alkoi syntyä musiikkikappaleita helposti ja nopeasti. Jo toukokuussa Laineen ensimmäisen, Vapaapudotus-nimisen soololevyn materiaali oli kasassa.
Jenna-Marie Laineen Huomenna-single on saanut jonkun verran myös radiosoittoa.
Miikka Kivinen
Viime kevättalvella Jenna-Marie Laineelta alkoi syntyä musiikkikappaleita helposti ja nopeasti. Jo toukokuussa Laineen ensimmäisen, Vapaapudotus-nimisen soololevyn materiaali oli kasassa.
Anna Easteden uskoo, että rooleja saa, kun on periksiantamaton. – Jos on rohkea ja yrittää tarpeeksi monta kertaa niin joskus saa kyllä-vastauksen, hän toteaa.
Miikka Kivinen
– Mietin, että mitä minä täällä teen, että miksi en ole Los Angelesissa tai New Yorkissa, Tohmajärvellä kasvanut Easteden sanoo.
Anna Easteden uskoo, että rooleja saa, kun on periksiantamaton. – Jos on rohkea ja yrittää tarpeeksi monta kertaa niin joskus saa kyllä-vastauksen, hän toteaa.
Miikka Kivinen
– Mietin, että mitä minä täällä teen, että miksi en ole Los Angelesissa tai New Yorkissa, Tohmajärvellä kasvanut Easteden sanoo.
Riika ja Kaisa Siirala ovat viettäneet kesälomansa aina Kiteellä suvun yhteisessä lomakodissa.
Päivi Lievonen
Siiralan kesäkoti kokoaa loman viettoon sisarukset ja serkut, vuosikymmenestä ja sukupolvesta toiseen. Kantovesi, rantasaunan lämmitys ja muut arkiaskareet erottavat loma-ajan arjesta tehokkaasti.
Riika ja Kaisa Siirala ovat viettäneet kesälomansa aina Kiteellä suvun yhteisessä lomakodissa.
Päivi Lievonen
Siiralan kesäkoti kokoaa loman viettoon sisarukset ja serkut, vuosikymmenestä ja sukupolvesta toiseen. Kantovesi, rantasaunan lämmitys ja muut arkiaskareet erottavat loma-ajan arjesta tehokkaasti.
Itä-Suomen yliopiston kehitysjohtaja, kesälahtelaissyntyinen Soili Makkonen sanoo suhteensa Kesälahteen muuttuneen elämän rakennuttua jo nuoresta lähtien synnyinpaikkakunnan ulkopuolelle. Kuva: Hissu Teppana
Perinteinen Kesälahti-Seuran kesäjuhla kokosi kesälahtelaiset, kesäkesälahtelaiset ja Kesälahden ystävät Suomen suurimpaan savutupaan viime sunnuntaina. Ohjelmaan kuului juhlapuhe, vapaata sanaa sekä Kesälahden Pikkupelimannien musiikkia.
Itä-Suomen yliopiston kehitysjohtaja, kesälahtelaissyntyinen Soili Makkonen sanoo suhteensa Kesälahteen muuttuneen elämän rakennuttua jo nuoresta lähtien synnyinpaikkakunnan ulkopuolelle. Kuva: Hissu Teppana
Perinteinen Kesälahti-Seuran kesäjuhla kokosi kesälahtelaiset, kesäkesälahtelaiset ja Kesälahden ystävät Suomen suurimpaan savutupaan viime sunnuntaina. Ohjelmaan kuului juhlapuhe, vapaata sanaa sekä Kesälahden Pikkupelimannien musiikkia.
Tiina Vottosen teoksia on esillä Kesälahdella. – Toiselle turhasta olen nähnyt, että se sopii johonkin työhön. Siitä on muodostunut osa veistosta, Vottonen kertoo.
Miikka Kivinen
Puutarhan siimeksessä lymyilee ihmisenkaltaisia hahmoja, jotka vaikuttavat ensi näkemältä luonnonmateriaaleista valmistetuilta. Teoksissa on käytetty esimerkiksi oksia, käpyjä, risuja sekä tuohta. Tarkemmin katsottaessa kuitenkin paljastuu, että mukana on myös ihmisen valmistamaa materiaalia. Eräiden hahmojen hiukset on tehty langanpätkistä, ja saniaisten joukosta nousevan olennon vatsan päällä näyttäisi olevan ulkokynttilöitä ikään kuin vyönsolkena.
Tiina Vottosen teoksia on esillä Kesälahdella. – Toiselle turhasta olen nähnyt, että se sopii johonkin työhön. Siitä on muodostunut osa veistosta, Vottonen kertoo.
Miikka Kivinen
Puutarhan siimeksessä lymyilee ihmisenkaltaisia hahmoja, jotka vaikuttavat ensi näkemältä luonnonmateriaaleista valmistetuilta. Teoksissa on käytetty esimerkiksi oksia, käpyjä, risuja sekä tuohta. Tarkemmin katsottaessa kuitenkin paljastuu, että mukana on myös ihmisen valmistamaa materiaalia. Eräiden hahmojen hiukset on tehty langanpätkistä, ja saniaisten joukosta nousevan olennon vatsan päällä näyttäisi olevan ulkokynttilöitä ikään kuin vyönsolkena.
Elina Janz (oikealla) esittelee Veikko Salliselle koostamaansa sukukirjaa, jossa on oma osionsa Sallisen suvun vaiheista.
Päivi Lievonen
Oravisalon Sallilan pihamaalla vietettiin Kaisu os. Erosen ja Olli Hokkasen häitä elokuussa vuonna 1947. Yli seitsemän vuosikymmentä myöhemmin, kyseisten kekkereiden juhlavieraiden joukossa 11-vuotiaana poikasena ollut Veikko Sallinen kertoo muistojaan juhlien morsiamen lapsenlapselle, joka on tullut tutustumaan juuriinsa Rääkkylässä Saksasta saakka.
Elina Janz (oikealla) esittelee Veikko Salliselle koostamaansa sukukirjaa, jossa on oma osionsa Sallisen suvun vaiheista.
Päivi Lievonen
Oravisalon Sallilan pihamaalla vietettiin Kaisu os. Erosen ja Olli Hokkasen häitä elokuussa vuonna 1947. Yli seitsemän vuosikymmentä myöhemmin, kyseisten kekkereiden juhlavieraiden joukossa 11-vuotiaana poikasena ollut Veikko Sallinen kertoo muistojaan juhlien morsiamen lapsenlapselle, joka on tullut tutustumaan juuriinsa Rääkkylässä Saksasta saakka.
Telemark Kollektiivin nimi viittaa vahvasti mäkihyppyyn. Ensi lauantaina estradina ei kuitenkaan ole Hutsin hyppyrin pöytä, vaan Juurikan Vapaa-aikakeskus, missä järjestetään kolmas Ryönirock.
Jouko Väistö
Suomessa on kesän mittaan monenlaista rocktapahtumaa. Tähän joukkoon on vahvasti kiilaamassa myös Ryönirock. Se järjestetään tulevana lauantaina Kiteellä Juurikan Vapaa-aikakeskuksessa jo kolmannen kerran.
Telemark Kollektiivin nimi viittaa vahvasti mäkihyppyyn. Ensi lauantaina estradina ei kuitenkaan ole Hutsin hyppyrin pöytä, vaan Juurikan Vapaa-aikakeskus, missä järjestetään kolmas Ryönirock.
Jouko Väistö
Suomessa on kesän mittaan monenlaista rocktapahtumaa. Tähän joukkoon on vahvasti kiilaamassa myös Ryönirock. Se järjestetään tulevana lauantaina Kiteellä Juurikan Vapaa-aikakeskuksessa jo kolmannen kerran.
Heta Laakkosen (vas.) ja Essi Hirvosen Lahukka-duo esiintyi lauantaina Värtsilä-päivillä. Yhtye on soittanut myös Helsingissä, Kaustisella ja Rääkkylässä.
Miikka Kivinen
Tohmajärven kuntataitelijoiksi valittujen Essi Hirvosen ja Heta Laakkosen Lahukka-duo on parhaillaan Lahukka kylässä! Kansanmusiikkia läheltä lähelle -kyläkonserttikiertueellaan Tohmajärvellä. Reilun viikon mittainen kiertue päättyy torstaina Akkalan-Jouhkolan nuorisoseurantalolla. Lauantaina duo esiintyi Värtsilä-päivillä.
Heta Laakkosen (vas.) ja Essi Hirvosen Lahukka-duo esiintyi lauantaina Värtsilä-päivillä. Yhtye on soittanut myös Helsingissä, Kaustisella ja Rääkkylässä.
Miikka Kivinen
Tohmajärven kuntataitelijoiksi valittujen Essi Hirvosen ja Heta Laakkosen Lahukka-duo on parhaillaan Lahukka kylässä! Kansanmusiikkia läheltä lähelle -kyläkonserttikiertueellaan Tohmajärvellä. Reilun viikon mittainen kiertue päättyy torstaina Akkalan-Jouhkolan nuorisoseurantalolla. Lauantaina duo esiintyi Värtsilä-päivillä.
Kyntöhommissa Matti Kostamo Valmetillaan ja Pentti Pekkinen Nuffieldillaan.
Mirja Hurskainen
Riihijärjen kyläyhdistyksen Maalaispäivillä sunnuntaina riitti kokemusten ja elämysten hakijoita sateen uhkasta huolimatta. Erityisesti lapsiperheet ovat ottaneet tämän jo perinteisen tapahtuman omakseen. Tänä vuonna lapsia hemmoteltiinkin ihan omalla rastipolulla, jossa voi kokeilla taitojaan majan rakentamisesta tarkkuusheittoon. Tämän vuoden tapahtumassa työnäytöksen tärkeintä antia olivat peltotyöt, joista nähtiin kyntö, äestäminen, kylvö, perunan istuttaminen ja nosto.
Kyntöhommissa Matti Kostamo Valmetillaan ja Pentti Pekkinen Nuffieldillaan.
Mirja Hurskainen
Riihijärjen kyläyhdistyksen Maalaispäivillä sunnuntaina riitti kokemusten ja elämysten hakijoita sateen uhkasta huolimatta. Erityisesti lapsiperheet ovat ottaneet tämän jo perinteisen tapahtuman omakseen. Tänä vuonna lapsia hemmoteltiinkin ihan omalla rastipolulla, jossa voi kokeilla taitojaan majan rakentamisesta tarkkuusheittoon. Tämän vuoden tapahtumassa työnäytöksen tärkeintä antia olivat peltotyöt, joista nähtiin kyntö, äestäminen, kylvö, perunan istuttaminen ja nosto.
Irja Hovi Amerikan Armaan lavasteissa. Värtsilän kesäteatterin 25-vuotisjuhlanäytös on Värtsilä-päivien yhteydessä. Teatteri perustettiin syksyllä 1997, mutta toimintaa ei Irja Hovin mukaan ole ollut kaikkina vuosina.
Miikka Kivinen
Tänään sunnuntaina Värtsilän kesäteatteri juhlistaa 25-vuotista taivaltaan Amerikan Armas -näytelmän merkeissä. Näyttämöllä on mukana myös lähes 80-vuotias Irja Hovi, joka on toiminut teatterissa syksystä 1999 lähtien.
Irja Hovi Amerikan Armaan lavasteissa. Värtsilän kesäteatterin 25-vuotisjuhlanäytös on Värtsilä-päivien yhteydessä. Teatteri perustettiin syksyllä 1997, mutta toimintaa ei Irja Hovin mukaan ole ollut kaikkina vuosina.
Miikka Kivinen
Tänään sunnuntaina Värtsilän kesäteatteri juhlistaa 25-vuotista taivaltaan Amerikan Armas -näytelmän merkeissä. Näyttämöllä on mukana myös lähes 80-vuotias Irja Hovi, joka on toiminut teatterissa syksystä 1999 lähtien.
Värtsilä-päivillä oli aikaa rupatella tuttujen kanssa.
Miikka Kivinen
Perjantaista sunnuntaihin vietettävien Värtsilä-päivien lauantaisessa toritapahtumassa Arppen aukiolla ei ollut varsinaista väentungosta. Syypää tähän oli todennäköisesti sateinen ja viileä sää. Kaikesta huolimatta tunnelma paikan päällä oli välitön ja iloinen – osallistujia oli kaikenikäisiä, tutut tapasivat toisiaan ja keskustelu kävi vilkkaana erikokoisissa porukoissa. Myös ruokateltoilla riitti väkeä, ja vieraat osallistuivat innokkaasti aktiviteetteihin, kuten tarkkuusheittokisaan ja ekoaseammuntaan. Näkyvästi esillä oli muun muassa toimintaansa esitellyt rajavartiolaitos. Mannerheimin Lastensuojeluliitto oli puolestaan järjestänyt lapsille pomppulinnan.
Värtsilä-päivillä oli aikaa rupatella tuttujen kanssa.
Miikka Kivinen
Perjantaista sunnuntaihin vietettävien Värtsilä-päivien lauantaisessa toritapahtumassa Arppen aukiolla ei ollut varsinaista väentungosta. Syypää tähän oli todennäköisesti sateinen ja viileä sää. Kaikesta huolimatta tunnelma paikan päällä oli välitön ja iloinen – osallistujia oli kaikenikäisiä, tutut tapasivat toisiaan ja keskustelu kävi vilkkaana erikokoisissa porukoissa. Myös ruokateltoilla riitti väkeä, ja vieraat osallistuivat innokkaasti aktiviteetteihin, kuten tarkkuusheittokisaan ja ekoaseammuntaan. Näkyvästi esillä oli muun muassa toimintaansa esitellyt rajavartiolaitos. Mannerheimin Lastensuojeluliitto oli puolestaan järjestänyt lapsille pomppulinnan.
Savikon kauppamuseo on kuin entisajan maakauppa kaikkine tuotteineen.
Päivi Lievonen
Savikon kauppamuseossa pääsee kurkistamaan, millaista maalaispuodissa oli vuosikymmeniä sitten. Monelle vierailu yli 100-vuotiaaseen, yhä alkuperäisellä paikallaan sijaitsevaan kaupparakennukseen herättää muistoja lapsuudesta - onhan hyllyillä nostalgisia tuotepakkauksia alkuperäisissä kuoseissaan.
Savikon kauppamuseo on kuin entisajan maakauppa kaikkine tuotteineen.
Päivi Lievonen
Savikon kauppamuseossa pääsee kurkistamaan, millaista maalaispuodissa oli vuosikymmeniä sitten. Monelle vierailu yli 100-vuotiaaseen, yhä alkuperäisellä paikallaan sijaitsevaan kaupparakennukseen herättää muistoja lapsuudesta - onhan hyllyillä nostalgisia tuotepakkauksia alkuperäisissä kuoseissaan.
Pirjo Rinne kokoamassaan kansanterveysnäyttelyssä. Se on rakennettu samaan tilaan, jossa aikaisemmin sijaitsi nyt muualle siirtynyt Nightwish-näyttely
Miikka Kivinen
Kiteen keskustassa sijaitsevassa kotiseutumuseossa on hiljalleen rakennettu kahta uutta näyttelykokonaisuutta, jotka ovat jo hetken aikaa olleet yleisön nähtävillä. Kyseessä ovat Kalervo Rinteen kokoama rajakoira-aiheinen näyttely sekä Pirjo Rinteen kokoama kansanterveys-aiheinen näyttely.
Pirjo Rinne kokoamassaan kansanterveysnäyttelyssä. Se on rakennettu samaan tilaan, jossa aikaisemmin sijaitsi nyt muualle siirtynyt Nightwish-näyttely
Miikka Kivinen
Kiteen keskustassa sijaitsevassa kotiseutumuseossa on hiljalleen rakennettu kahta uutta näyttelykokonaisuutta, jotka ovat jo hetken aikaa olleet yleisön nähtävillä. Kyseessä ovat Kalervo Rinteen kokoama rajakoira-aiheinen näyttely sekä Pirjo Rinteen kokoama kansanterveys-aiheinen näyttely.
Korpimatka on esityksellinen taidekävely luonnossa. kuva: Ahmed Alalousi.
Ahmed Alalousi
Kiteen erä- ja riistapolulla voi kokea loppukesästä tanssi- ja musiikkinautinnon. OSIRIS teatterin Korpimatka kertoo ihmisen ja luonnon suhteesta. Korpimatkassa osallistujat kävelevät polulla seuraten välillä esityksellisiä osuuksia.
Korpimatka on esityksellinen taidekävely luonnossa. kuva: Ahmed Alalousi.
Ahmed Alalousi
Kiteen erä- ja riistapolulla voi kokea loppukesästä tanssi- ja musiikkinautinnon. OSIRIS teatterin Korpimatka kertoo ihmisen ja luonnon suhteesta. Korpimatkassa osallistujat kävelevät polulla seuraten välillä esityksellisiä osuuksia.
Maarianvaaran teatterin Sanna Kärkkäinen, Timoi Munne, Janne Vänskä ja Henry Räsänen toivat Muljulaan maaseutuhenkistä musiikkia ja sketsejä.
Kari Sarkkinen
Maarianvaaran teatteri nosti tänä kesänä teatterirakennuksen kuorma-auton kyytiin ja kiersi Liikkuva kylä -iltamilla kahdeksassa itäsuomalaisessa kylässä. Lisäksi iltamat nähdään kahdeksan kertaa myös Maarianvaaran nuorisoseurantalolla.
Maarianvaaran teatterin Sanna Kärkkäinen, Timoi Munne, Janne Vänskä ja Henry Räsänen toivat Muljulaan maaseutuhenkistä musiikkia ja sketsejä.
Kari Sarkkinen
Maarianvaaran teatteri nosti tänä kesänä teatterirakennuksen kuorma-auton kyytiin ja kiersi Liikkuva kylä -iltamilla kahdeksassa itäsuomalaisessa kylässä. Lisäksi iltamat nähdään kahdeksan kertaa myös Maarianvaaran nuorisoseurantalolla.
Järventauksen seurapirtin kesäkahvila ja kirpputori on Heini Salmen ja Hannes Erosen kesätyöpaikka.
Päivi Lievonen
Järventauksen seurapirtillä toimiva kesäkahvila ja kirpputori työllistää paikallisia nuoria.
Järventauksen seurapirtin kesäkahvila ja kirpputori on Heini Salmen ja Hannes Erosen kesätyöpaikka.
Päivi Lievonen
Järventauksen seurapirtillä toimiva kesäkahvila ja kirpputori työllistää paikallisia nuoria.
Pitäjäntuvan kesäkahvila sijaitsee Tohmajärven rannalla. Kävijämäärä on kasvanut vuosittain ja tälle suvelle ennakoidaan uutta ennätystä kahvilavieraiden osalta. Arkistokuva.
Päivi Lievonen
Pitäjäntuvan kesäkahvila sijaitsee komeissa rantamaisemissa aivan kirkonmäen kupeessa.
Pitäjäntuvan kesäkahvila sijaitsee Tohmajärven rannalla. Kävijämäärä on kasvanut vuosittain ja tälle suvelle ennakoidaan uutta ennätystä kahvilavieraiden osalta. Arkistokuva.
Päivi Lievonen
Pitäjäntuvan kesäkahvila sijaitsee komeissa rantamaisemissa aivan kirkonmäen kupeessa.
Erilaiset työnäytökset ovat kuuluneet Riihijärven Maalaispäivien ohjelmaan. Niitä on luvassa tänäkin kesänä. Arkistokuva: Riitta Hakulinen
Riitta Hakulinen
Heinäkuun 23. järjestettävät Riihijärven Maalaispäivät vievät kävijänsä vahvasti pellolle.
Erilaiset työnäytökset ovat kuuluneet Riihijärven Maalaispäivien ohjelmaan. Niitä on luvassa tänäkin kesänä. Arkistokuva: Riitta Hakulinen
Riitta Hakulinen
Heinäkuun 23. järjestettävät Riihijärven Maalaispäivät vievät kävijänsä vahvasti pellolle.
Kiteen Pyhän Kolminaisuuden kirkko on yksi Joensuun ortodoksisen seurakunnan kirkoista.
Miikka Kivinen
Kiteen ortodoksisessa kirkossa, eli tarkemmin sanoen Pyhän Kolminaisuuden Kirkossa on heinäkuun ajan tarjolla opastusta.
Kiteen Pyhän Kolminaisuuden kirkko on yksi Joensuun ortodoksisen seurakunnan kirkoista.
Miikka Kivinen
Kiteen ortodoksisessa kirkossa, eli tarkemmin sanoen Pyhän Kolminaisuuden Kirkossa on heinäkuun ajan tarjolla opastusta.
Arkistokuvassa Jenny Vesiväki yhteisötaideprojektin ääressä Tohmajärven kirjastossa viime syksynä.
Mervi Venäläinen
Taiteilijapari Jenny Vesiväellä ja Kai Kravulla on toinen vuosittainen Taidekallion kesänäyttely Kiteen Säyneenkylän vanhalla koululla. Näyttely on avoinna heinäkuussa lauantaisin ja sunnuntaisin sekä sopimuksen mukaan.
Arkistokuvassa Jenny Vesiväki yhteisötaideprojektin ääressä Tohmajärven kirjastossa viime syksynä.
Mervi Venäläinen
Taiteilijapari Jenny Vesiväellä ja Kai Kravulla on toinen vuosittainen Taidekallion kesänäyttely Kiteen Säyneenkylän vanhalla koululla. Näyttely on avoinna heinäkuussa lauantaisin ja sunnuntaisin sekä sopimuksen mukaan.