JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Tuomas Holopainen on intohimoinen lukija. Yesterwynde-levyyn vaikutti Rutger Bregmanin teos Hyvän historia – Ihmiskunta uudessa valossa. ”Se on varmasti paras ei-fiktiivinen kirja, jonka olen koskaan lukenut.”

Tuomas Holopainen on intohimoinen lukija. Yesterwynde-levyyn vaikutti Rutger Bregmanin teos Hyvän historia – Ihmiskunta uudessa valossa. ”Se on varmasti paras ei-fiktiivinen kirja, jonka olen koskaan lukenut.”

Miikka Kivinen

Kulttuuri
16.9.2024 9.08

Elämän suuret kysymykset ovat Tuomas Holopaiselle pohjaton inspiraation lähde

Night­wish-yh­ty­een sä­vel­tä­jä–sa­noit­ta­ja Tuo­mas Ho­lo­pai­nen pal­jas­taa, et­tä per­jan­tai­na il­mes­ty­vän Yes­ter­wyn­de-al­bu­min nimi ku­vaa tun­net­ta, jol­le bän­di ei löy­tä­nyt sa­naa.

Tuomas Holopainen on intohimoinen lukija. Yesterwynde-levyyn vaikutti Rutger Bregmanin teos Hyvän historia – Ihmiskunta uudessa valossa. ”Se on varmasti paras ei-fiktiivinen kirja, jonka olen koskaan lukenut.”

Tuomas Holopainen on intohimoinen lukija. Yesterwynde-levyyn vaikutti Rutger Bregmanin teos Hyvän historia – Ihmiskunta uudessa valossa. ”Se on varmasti paras ei-fiktiivinen kirja, jonka olen koskaan lukenut.”

Miikka Kivinen

Kulttuuri
16.9.2024 9.08

Elämän suuret kysymykset ovat Tuomas Holopaiselle pohjaton inspiraation lähde

Night­wish-yh­ty­een sä­vel­tä­jä–sa­noit­ta­ja Tuo­mas Ho­lo­pai­nen pal­jas­taa, et­tä per­jan­tai­na il­mes­ty­vän Yes­ter­wyn­de-al­bu­min nimi ku­vaa tun­net­ta, jol­le bän­di ei löy­tä­nyt sa­naa.

Nightwishin Tuomas Holopainen kohtasi yhtyeen faneja Kiteellä elokuussa 2024.

Nightwishin Tuomas Holopainen kohtasi yhtyeen faneja Kiteellä elokuussa 2024.

Miikka Kivinen

Kulttuuri
16.9.2024 8.59

Nightwish-fanit kohtasivat Kiteellä

Ki­teel­lä jär­jes­tet­tiin elo­kuus­sa 12. ker­ran Night­wish Fans Mee­ting. Ta­pah­tu­man jär­jes­tä­jä, ki­tee­läi­nen Pla­men Di­mov ker­too, et­tä pai­kal­la oli ko­koon­tu­nut noin 40 ih­mis­tä pa­ris­ta kym­me­nes­tä eri maas­ta.

Nightwishin Tuomas Holopainen kohtasi yhtyeen faneja Kiteellä elokuussa 2024.

Nightwishin Tuomas Holopainen kohtasi yhtyeen faneja Kiteellä elokuussa 2024.

Miikka Kivinen

Kulttuuri
16.9.2024 8.59

Nightwish-fanit kohtasivat Kiteellä

Ki­teel­lä jär­jes­tet­tiin elo­kuus­sa 12. ker­ran Night­wish Fans Mee­ting. Ta­pah­tu­man jär­jes­tä­jä, ki­tee­läi­nen Pla­men Di­mov ker­too, et­tä pai­kal­la oli ko­koon­tu­nut noin 40 ih­mis­tä pa­ris­ta kym­me­nes­tä eri maas­ta.

Osmo Ikonen esiintyy perjantaina Kiteesalissa. Kuva: Atte Mäläskä.

Osmo Ikonen esiintyy perjantaina Kiteesalissa. Kuva: Atte Mäläskä.

Atte Mäläskä

Kulttuuri
9.9.2024 7.30

Osmo Ikonen Kiteesalissa perjantaina

Mu­sii­kin mo­ni­lah­jak­kuus Os­mo Iko­nen keik­kai­lee Ki­tee­sa­lis­sa per­jan­tai­na. Vuon­na 2021 suo­men­kie­li­sen esi­koi­sal­bu­min­sa Yh­den mie­hen ar­mei­ja jul­kais­sut ar­tis­ti on tut­tu mm. Suo­mi­Lo­ves­ta ja muis­ta TV-tuo­tan­nois­ta, fes­ti­vaa­leil­ta ja ra­di­os­ta.

Osmo Ikonen esiintyy perjantaina Kiteesalissa. Kuva: Atte Mäläskä.

Osmo Ikonen esiintyy perjantaina Kiteesalissa. Kuva: Atte Mäläskä.

Atte Mäläskä

Kulttuuri
9.9.2024 7.30

Osmo Ikonen Kiteesalissa perjantaina

Mu­sii­kin mo­ni­lah­jak­kuus Os­mo Iko­nen keik­kai­lee Ki­tee­sa­lis­sa per­jan­tai­na. Vuon­na 2021 suo­men­kie­li­sen esi­koi­sal­bu­min­sa Yh­den mie­hen ar­mei­ja jul­kais­sut ar­tis­ti on tut­tu mm. Suo­mi­Lo­ves­ta ja muis­ta TV-tuo­tan­nois­ta, fes­ti­vaa­leil­ta ja ra­di­os­ta.

Kaisa Jussila on tohmajärveläistynyt taiteen moniosaaja.

Kaisa Jussila on tohmajärveläistynyt taiteen moniosaaja.

Mirja Hurskainen

Kulttuuri
5.9.2024 12.00

Elämä on vuori - vai onko vuori elämää?

Tai­de­kes­kus Ah­jos­sa Jo­en­suus­sa on esil­lä Kai­sa Jus­si­lan Elä­mä on vuo­ri -ni­mi­nen yk­si­tyis­näyt­te­ly 12.9.-29.9.2024. Sa­maan ai­kaan esil­lä on myös Anu To­ri­kan Gras­si­nas­ta-näyt­te­ly. Kah­den eri-ikäi­sen tai­tei­li­ja­kol­le­gan ja tai­deg­raa­fi­kon vuo­ro­pu­he­lu luo kiin­nos­ta­via nä­kö­kul­mia tee­moi­hin elä­män mat­kas­ta, re­si­dens­si­työs­ken­te­lys­tä ja ys­tä­vyy­des­tä.

Kaisa Jussila on tohmajärveläistynyt taiteen moniosaaja.

Kaisa Jussila on tohmajärveläistynyt taiteen moniosaaja.

Mirja Hurskainen

Kulttuuri
5.9.2024 12.00

Elämä on vuori - vai onko vuori elämää?

Tai­de­kes­kus Ah­jos­sa Jo­en­suus­sa on esil­lä Kai­sa Jus­si­lan Elä­mä on vuo­ri -ni­mi­nen yk­si­tyis­näyt­te­ly 12.9.-29.9.2024. Sa­maan ai­kaan esil­lä on myös Anu To­ri­kan Gras­si­nas­ta-näyt­te­ly. Kah­den eri-ikäi­sen tai­tei­li­ja­kol­le­gan ja tai­deg­raa­fi­kon vuo­ro­pu­he­lu luo kiin­nos­ta­via nä­kö­kul­mia tee­moi­hin elä­män mat­kas­ta, re­si­dens­si­työs­ken­te­lys­tä ja ys­tä­vyy­des­tä.

Kulttuuri
4.9.2024 5.30

Kiteellä katsellaan tulevaisuutta korkealta

Ep­pu Nor­maa­lin Len­sin ma­ta­lal­la -kap­pa­le ker­too elä­män var­joi­sis­ta het­kis­tä, mut­ta sii­nä on myös vii­saus, jon­ka me­nes­ty­vät joh­ta­jat tie­tä­vät­kin:

Kulttuuri
4.9.2024 5.30

Kiteellä katsellaan tulevaisuutta korkealta

Ep­pu Nor­maa­lin Len­sin ma­ta­lal­la -kap­pa­le ker­too elä­män var­joi­sis­ta het­kis­tä, mut­ta sii­nä on myös vii­saus, jon­ka me­nes­ty­vät joh­ta­jat tie­tä­vät­kin:

Mainio maakuntapäivän toiminta alkoi sienimartta Päivi Leinosen ohjaamalla leikkimielisellä sieniretkellä.

Mainio maakuntapäivän toiminta alkoi sienimartta Päivi Leinosen ohjaamalla leikkimielisellä sieniretkellä.

Kari Sarkkinen

Kulttuuri
2.9.2024 16.26

Mainio maakuntapäivä iloisissa merkeissä Kesälahdella

Ke­sä­lah­ti-Mar­tat, Ke­sä­lah­ti-Seu­ra ja pai­kal­li­nen MLL-yh­dis­tys oli­vat jär­jes­tä­neet Ke­sä­lah­den mu­se­oa­lu­eel­le elo­kuun vii­mei­se­nä päi­vä­nä Mai­ni­on maa­kun­ta­päi­vän.

Mainio maakuntapäivän toiminta alkoi sienimartta Päivi Leinosen ohjaamalla leikkimielisellä sieniretkellä.

Mainio maakuntapäivän toiminta alkoi sienimartta Päivi Leinosen ohjaamalla leikkimielisellä sieniretkellä.

Kari Sarkkinen

Kulttuuri
2.9.2024 16.26

Mainio maakuntapäivä iloisissa merkeissä Kesälahdella

Ke­sä­lah­ti-Mar­tat, Ke­sä­lah­ti-Seu­ra ja pai­kal­li­nen MLL-yh­dis­tys oli­vat jär­jes­tä­neet Ke­sä­lah­den mu­se­oa­lu­eel­le elo­kuun vii­mei­se­nä päi­vä­nä Mai­ni­on maa­kun­ta­päi­vän.

Country Couple esittää elämänmakuista musiikkia Iltalento-yleisölle. Kuva: CC Profile

Country Couple esittää elämänmakuista musiikkia Iltalento-yleisölle. Kuva: CC Profile

CC Profile

Kulttuuri
2.9.2024 7.39

Odotettu paluu juurille

Il­ta­len­nos­sa Ki­teen to­ril­la tul­laan kuu­le­maan Count­ry Coup­le -duoa, jon­ka muo­dos­ta­vat lau­la­ja-ki­ta­ris­ti Nii­na Huoh­va­nai­nen ja ki­ta­ris­ti-lau­la­ja Sami Huoh­va­nai­nen. Oh­jel­mis­tos­sa on pe­rin­teis­tä ja uu­dem­paa count­ryä ja hei­dän omia kap­pa­lei­taan - mu­siik­kia, jota kut­su­taan juu­ri­mu­sii­kik­si. Oh­jel­mis­to si­säl­tää ta­ri­noi­ta it­se kap­pa­leis­sa ja myös nii­den vä­lis­sä.

Country Couple esittää elämänmakuista musiikkia Iltalento-yleisölle. Kuva: CC Profile

Country Couple esittää elämänmakuista musiikkia Iltalento-yleisölle. Kuva: CC Profile

CC Profile

Kulttuuri
2.9.2024 7.39

Odotettu paluu juurille

Il­ta­len­nos­sa Ki­teen to­ril­la tul­laan kuu­le­maan Count­ry Coup­le -duoa, jon­ka muo­dos­ta­vat lau­la­ja-ki­ta­ris­ti Nii­na Huoh­va­nai­nen ja ki­ta­ris­ti-lau­la­ja Sami Huoh­va­nai­nen. Oh­jel­mis­tos­sa on pe­rin­teis­tä ja uu­dem­paa count­ryä ja hei­dän omia kap­pa­lei­taan - mu­siik­kia, jota kut­su­taan juu­ri­mu­sii­kik­si. Oh­jel­mis­to si­säl­tää ta­ri­noi­ta it­se kap­pa­leis­sa ja myös nii­den vä­lis­sä.

Keski-Karjalan Vaskiyhtyeen fanfaarilla ja musiikilla juhlistettiin kirjan julkaisua.

Keski-Karjalan Vaskiyhtyeen fanfaarilla ja musiikilla juhlistettiin kirjan julkaisua.

Mirja Hurskainen

Kulttuuri
28.8.2024 10.47

Kiteeläisen urheilun historiaa kansien väliin

Ki­teen Juu­ri­kas­sa vie­tet­tiin kir­jan­jul­kai­su­tuo­ki­o­ta 16.8. Teos Ki­tee­läi­siä ur­hei­li­joi­ta ja Juu­ri­kan jut­tu­ja on Veik­ko Mak­ko­sen pit­kä­ai­kai­sen pe­rin­teen­ke­ruu­työn tuo­tos­ta. Ti­lai­suus sai kan­saa liik­keel­le täy­den tu­van ver­ran. Myös kaik­ki pai­kal­le va­ra­tut kir­jat myy­tiin lop­puun.

Keski-Karjalan Vaskiyhtyeen fanfaarilla ja musiikilla juhlistettiin kirjan julkaisua.

Keski-Karjalan Vaskiyhtyeen fanfaarilla ja musiikilla juhlistettiin kirjan julkaisua.

Mirja Hurskainen

Kulttuuri
28.8.2024 10.47

Kiteeläisen urheilun historiaa kansien väliin

Ki­teen Juu­ri­kas­sa vie­tet­tiin kir­jan­jul­kai­su­tuo­ki­o­ta 16.8. Teos Ki­tee­läi­siä ur­hei­li­joi­ta ja Juu­ri­kan jut­tu­ja on Veik­ko Mak­ko­sen pit­kä­ai­kai­sen pe­rin­teen­ke­ruu­työn tuo­tos­ta. Ti­lai­suus sai kan­saa liik­keel­le täy­den tu­van ver­ran. Myös kaik­ki pai­kal­le va­ra­tut kir­jat myy­tiin lop­puun.

Helena Halttusen monipuolisen näyttelyn pääteemana ovat öljyvärimaalaukset ja piirustukset.

Helena Halttusen monipuolisen näyttelyn pääteemana ovat öljyvärimaalaukset ja piirustukset.

Kari Sarkkinen

Kulttuuri
23.8.2024 6.27

Helena Halttunen kokosi 2000-luvun töistään näyttelyn

Näyt­te­ly­kes­kus Ki­teen kä­vi­jöil­le pal­ve­lu­tis­kin ta­kaa tu­tuk­si tul­lut He­le­na Halt­tu­nen toi vii­me vii­kol­la näyt­te­ly­kes­kuk­sen pai­kal­lis­ten sei­näl­le esil­le omia töi­tään noin 25 vuo­den ajal­ta. Mo­ni­puo­li­ses­sa, Halt­tu­sen käyt­tä­miä eri työ­ta­po­ja esit­te­le­väs­sä näyt­te­lys­sä on esil­lä maa­lauk­sia, as­kar­te­lua ja mui­ta kä­den­tai­to­ja vaa­ti­nei­ta te­ok­sia.

Helena Halttusen monipuolisen näyttelyn pääteemana ovat öljyvärimaalaukset ja piirustukset.

Helena Halttusen monipuolisen näyttelyn pääteemana ovat öljyvärimaalaukset ja piirustukset.

Kari Sarkkinen

Kulttuuri
23.8.2024 6.27

Helena Halttunen kokosi 2000-luvun töistään näyttelyn

Näyt­te­ly­kes­kus Ki­teen kä­vi­jöil­le pal­ve­lu­tis­kin ta­kaa tu­tuk­si tul­lut He­le­na Halt­tu­nen toi vii­me vii­kol­la näyt­te­ly­kes­kuk­sen pai­kal­lis­ten sei­näl­le esil­le omia töi­tään noin 25 vuo­den ajal­ta. Mo­ni­puo­li­ses­sa, Halt­tu­sen käyt­tä­miä eri työ­ta­po­ja esit­te­le­väs­sä näyt­te­lys­sä on esil­lä maa­lauk­sia, as­kar­te­lua ja mui­ta kä­den­tai­to­ja vaa­ti­nei­ta te­ok­sia.

Niiralassa oli höyryjunaa katsomassa ja kokemassa väkeä kuin ennen vanhaan.

Niiralassa oli höyryjunaa katsomassa ja kokemassa väkeä kuin ennen vanhaan.

Kari Sarkkinen

Kulttuuri
22.8.2024 14.26

Höyryjunamatkalta sai nautintoa kaikille aisteille

Kun höy­ry­ve­tu­ri HV3 nro 995 Heik­ki ja sen ve­tä­mät nel­jä rus­ke­aa puu­vau­nua ete­ni­vät Jo­en­suus­ta koh­ti Nii­ra­laa ja ta­kai­sin, oli sii­nä ylei­sö­ta­pah­tu­maa ker­rak­seen. Pari sa­taa mat­kus­ta­jaa joko pi­dem­mil­le tai ly­hem­mil­le ase­ma­vä­leil­le oli nous­sut ju­naan ot­ta­maan tun­tu­maa ta­pah­tu­maan, jota ei sit­ten var­si­nai­sen höy­ry­ve­tu­ri­a­jan jäl­keen ole Nii­ra­lan ra­dal­la näh­ty ei­kä ko­et­tu. Vä­hin­tään toi­nen moi­nen vä­keä oli ko­koon­tu­nut ase­mil­le, yli­käy­tä­vil­le, van­hoil­le sei­sak­keil­le, ra­dan var­ren ta­lo­jen pi­hoil­le ja jopa ra­dan var­ren met­si­köi­hin­kin to­dis­ta­maan ih­met­tä.

Niiralassa oli höyryjunaa katsomassa ja kokemassa väkeä kuin ennen vanhaan.

Niiralassa oli höyryjunaa katsomassa ja kokemassa väkeä kuin ennen vanhaan.

Kari Sarkkinen

Kulttuuri
22.8.2024 14.26

Höyryjunamatkalta sai nautintoa kaikille aisteille

Kun höy­ry­ve­tu­ri HV3 nro 995 Heik­ki ja sen ve­tä­mät nel­jä rus­ke­aa puu­vau­nua ete­ni­vät Jo­en­suus­ta koh­ti Nii­ra­laa ja ta­kai­sin, oli sii­nä ylei­sö­ta­pah­tu­maa ker­rak­seen. Pari sa­taa mat­kus­ta­jaa joko pi­dem­mil­le tai ly­hem­mil­le ase­ma­vä­leil­le oli nous­sut ju­naan ot­ta­maan tun­tu­maa ta­pah­tu­maan, jota ei sit­ten var­si­nai­sen höy­ry­ve­tu­ri­a­jan jäl­keen ole Nii­ra­lan ra­dal­la näh­ty ei­kä ko­et­tu. Vä­hin­tään toi­nen moi­nen vä­keä oli ko­koon­tu­nut ase­mil­le, yli­käy­tä­vil­le, van­hoil­le sei­sak­keil­le, ra­dan var­ren ta­lo­jen pi­hoil­le ja jopa ra­dan var­ren met­si­köi­hin­kin to­dis­ta­maan ih­met­tä.

Heino Tiilikainen odottaa K50-discoon runsaasti musiikista ja tanssimisesta innostuvaa väkeä.

Heino Tiilikainen odottaa K50-discoon runsaasti musiikista ja tanssimisesta innostuvaa väkeä.

Mirja Hurskainen

Kulttuuri
19.8.2024 9.29

Discokuteet niskaan ja tanssimaan!

Elä­ke­lii­ton Ki­teen yh­dis­tys on yh­des­sä Ki­teen kau­pun­gin kult­tuu­ri­toi­men kans­sa läh­dös­sä avaa­maan pol­kua uu­den­lai­sel­le tans­si­ta­pah­tu­mal­le paik­ka­kun­nal­la. Ran­ta­lan kou­lun sa­lis­sa pä­räh­tää käyn­tiin K50-dis­co lau­an­tai­na il­ta­päi­väl­lä.

Heino Tiilikainen odottaa K50-discoon runsaasti musiikista ja tanssimisesta innostuvaa väkeä.

Heino Tiilikainen odottaa K50-discoon runsaasti musiikista ja tanssimisesta innostuvaa väkeä.

Mirja Hurskainen

Kulttuuri
19.8.2024 9.29

Discokuteet niskaan ja tanssimaan!

Elä­ke­lii­ton Ki­teen yh­dis­tys on yh­des­sä Ki­teen kau­pun­gin kult­tuu­ri­toi­men kans­sa läh­dös­sä avaa­maan pol­kua uu­den­lai­sel­le tans­si­ta­pah­tu­mal­le paik­ka­kun­nal­la. Ran­ta­lan kou­lun sa­lis­sa pä­räh­tää käyn­tiin K50-dis­co lau­an­tai­na il­ta­päi­väl­lä.

Lasse Tolvanen ja Vesa Leppänen pääsevät nauttimaan työnsä tuloksista isovanhempiensa kuvien äärellä.

Lasse Tolvanen ja Vesa Leppänen pääsevät nauttimaan työnsä tuloksista isovanhempiensa kuvien äärellä.

Mirja Hurskainen

Kulttuuri
16.8.2024 14.42

Muistojen kesät kuvina esillä Sovintolassa

Lap­suu­den ke­sät -va­lo­ku­va­näyt­te­ly So­vin­to­lan gal­le­ri­as­sa on ser­kus­ten Vesa Lep­pä­sen ja Las­se Tol­va­sen mat­ka lap­suu­den mai­se­miin ja maa­seu­tu­yh­tei­sön elä­mään 1950- ja 1960 lu­ku­jen Ke­sä­lah­del­le. Mat­kaa teh­dään Vesa Lep­pä­sen isän Veik­ko Lep­pä­sen ku­vien sii­vin.

Lasse Tolvanen ja Vesa Leppänen pääsevät nauttimaan työnsä tuloksista isovanhempiensa kuvien äärellä.

Lasse Tolvanen ja Vesa Leppänen pääsevät nauttimaan työnsä tuloksista isovanhempiensa kuvien äärellä.

Mirja Hurskainen

Kulttuuri
16.8.2024 14.42

Muistojen kesät kuvina esillä Sovintolassa

Lap­suu­den ke­sät -va­lo­ku­va­näyt­te­ly So­vin­to­lan gal­le­ri­as­sa on ser­kus­ten Vesa Lep­pä­sen ja Las­se Tol­va­sen mat­ka lap­suu­den mai­se­miin ja maa­seu­tu­yh­tei­sön elä­mään 1950- ja 1960 lu­ku­jen Ke­sä­lah­del­le. Mat­kaa teh­dään Vesa Lep­pä­sen isän Veik­ko Lep­pä­sen ku­vien sii­vin.

Markku Pölönen on luonut teoksia erityisellä sekatekniikalla. Pölösen esittelemässä teoksessa näyttelijä Jack Nicholsonin talo on tulessa.

Markku Pölönen on luonut teoksia erityisellä sekatekniikalla. Pölösen esittelemässä teoksessa näyttelijä Jack Nicholsonin talo on tulessa.

Miikka Kivinen

Kulttuuri
15.8.2024 9.46

Markku Pölösellä näyttely Rääkkylän kirjastossa

On hei­nä­kuun puo­li­vä­li ja Pö­lö­nen on tul­lut Rääk­ky­län kir­jas­toon pys­tyt­tä­mään Pas­tis­se­ja ja piir­ret­ty­jä ku­via -näyt­te­ly­ään. Se koos­tuu Pö­lö­sen vii­meis­ten pa­rin­kym­me­nen vuo­den ai­ka­na te­ke­mis­tä maa­lauk­sis­ta ja ku­vis­ta, jois­ta useim­mat hän on to­teut­ta­nut eri­tyi­sel­lä se­ka­tek­nii­kal­la.

Markku Pölönen on luonut teoksia erityisellä sekatekniikalla. Pölösen esittelemässä teoksessa näyttelijä Jack Nicholsonin talo on tulessa.

Markku Pölönen on luonut teoksia erityisellä sekatekniikalla. Pölösen esittelemässä teoksessa näyttelijä Jack Nicholsonin talo on tulessa.

Miikka Kivinen

Kulttuuri
15.8.2024 9.46

Markku Pölösellä näyttely Rääkkylän kirjastossa

On hei­nä­kuun puo­li­vä­li ja Pö­lö­nen on tul­lut Rääk­ky­län kir­jas­toon pys­tyt­tä­mään Pas­tis­se­ja ja piir­ret­ty­jä ku­via -näyt­te­ly­ään. Se koos­tuu Pö­lö­sen vii­meis­ten pa­rin­kym­me­nen vuo­den ai­ka­na te­ke­mis­tä maa­lauk­sis­ta ja ku­vis­ta, jois­ta useim­mat hän on to­teut­ta­nut eri­tyi­sel­lä se­ka­tek­nii­kal­la.

Pentti Väistö (vasen kuva) kiittää mahdollisuudesta toteuttaa maisemakehys ja myös Veli Simosen rahastosta saamastaan apurahasta.
 Kirkkoniemen tilaisuuteen osallistuneet mahtuivat ryhmäkuvaan kehyksen sisälle.

Pentti Väistö (vasen kuva) kiittää mahdollisuudesta toteuttaa maisemakehys ja myös Veli Simosen rahastosta saamastaan apurahasta. Kirkkoniemen tilaisuuteen osallistuneet mahtuivat ryhmäkuvaan kehyksen sisälle.

Mirja Hurskainen

Kulttuuri
14.8.2024 11.14

Maisemakehykset kahteen kohteeseen Tohmajärvellä

Elo­kuun ai­ka­na Toh­ma­jär­vel­lä on pal­jas­tet­tu kak­si mai­se­ma­ke­hys­tä. Aja­tus ke­hyk­sis­tä on läh­töi­sin val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­ja Jou­ni Mar­tis­ki­nil­ta. An­ne-Maa­rit Hyt­ti­nen ot­ti asi­as­ta ko­pin ja niin pää­dyt­tiin te­ke­mään kak­si ke­hys­tä, jot­ka ovat sa­mal­la tai­de­te­ok­sia. Mo­lem­mat ovat pääs­seet upeil­le pai­koil­le ja ke­hys­tä­vät mai­se­ma, joi­den eteen on teh­ty pal­jon työ­tä.

Pentti Väistö (vasen kuva) kiittää mahdollisuudesta toteuttaa maisemakehys ja myös Veli Simosen rahastosta saamastaan apurahasta.
 Kirkkoniemen tilaisuuteen osallistuneet mahtuivat ryhmäkuvaan kehyksen sisälle.

Pentti Väistö (vasen kuva) kiittää mahdollisuudesta toteuttaa maisemakehys ja myös Veli Simosen rahastosta saamastaan apurahasta. Kirkkoniemen tilaisuuteen osallistuneet mahtuivat ryhmäkuvaan kehyksen sisälle.

Mirja Hurskainen

Kulttuuri
14.8.2024 11.14

Maisemakehykset kahteen kohteeseen Tohmajärvellä

Elo­kuun ai­ka­na Toh­ma­jär­vel­lä on pal­jas­tet­tu kak­si mai­se­ma­ke­hys­tä. Aja­tus ke­hyk­sis­tä on läh­töi­sin val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­ja Jou­ni Mar­tis­ki­nil­ta. An­ne-Maa­rit Hyt­ti­nen ot­ti asi­as­ta ko­pin ja niin pää­dyt­tiin te­ke­mään kak­si ke­hys­tä, jot­ka ovat sa­mal­la tai­de­te­ok­sia. Mo­lem­mat ovat pääs­seet upeil­le pai­koil­le ja ke­hys­tä­vät mai­se­ma, joi­den eteen on teh­ty pal­jon työ­tä.

Terttu Kankkuselle ja Ilmi Nousiaiselle Kiteen kansallispuvun säilyminen on ollut sydämen asia. Ritva Kuittinen esittelee päällään olevaa pukua mielellään esimerkiksi toimisessaan oppaana Savonlinnan oopperajuhlilla.

Terttu Kankkuselle ja Ilmi Nousiaiselle Kiteen kansallispuvun säilyminen on ollut sydämen asia. Ritva Kuittinen esittelee päällään olevaa pukua mielellään esimerkiksi toimisessaan oppaana Savonlinnan oopperajuhlilla.

Mirja Hurskainen

Kulttuuri
12.8.2024 10.36

Kiteen kansallispuvulla 70-vuotisjuhlavuosi

Ki­teen kan­sal­lis­pu­vun suun­ni­tel­mat ot­ti vas­taan ja hy­väk­syi Tyy­ni Vah­ter vuon­na 1954. Hän toi­mi Kan­sal­lis­mu­se­on kan­san­tie­teen osas­tol­la ja ko­ko­si yh­teen­sä 101 nais­ten ja mies­ten kan­sal­lis­pu­ku­mal­lia 1930–1950-lu­vul­la. Ki­teen pu­vun oli­vat koon­neet opet­ta­ja Rau­ni Ta­ka­la ja nais­ko­ti­te­ol­li­suus­kou­lun joh­to­kun­ta Ki­teel­tä löy­ty­nees­tä ai­neis­tos­ta.

Terttu Kankkuselle ja Ilmi Nousiaiselle Kiteen kansallispuvun säilyminen on ollut sydämen asia. Ritva Kuittinen esittelee päällään olevaa pukua mielellään esimerkiksi toimisessaan oppaana Savonlinnan oopperajuhlilla.

Terttu Kankkuselle ja Ilmi Nousiaiselle Kiteen kansallispuvun säilyminen on ollut sydämen asia. Ritva Kuittinen esittelee päällään olevaa pukua mielellään esimerkiksi toimisessaan oppaana Savonlinnan oopperajuhlilla.

Mirja Hurskainen

Kulttuuri
12.8.2024 10.36

Kiteen kansallispuvulla 70-vuotisjuhlavuosi

Ki­teen kan­sal­lis­pu­vun suun­ni­tel­mat ot­ti vas­taan ja hy­väk­syi Tyy­ni Vah­ter vuon­na 1954. Hän toi­mi Kan­sal­lis­mu­se­on kan­san­tie­teen osas­tol­la ja ko­ko­si yh­teen­sä 101 nais­ten ja mies­ten kan­sal­lis­pu­ku­mal­lia 1930–1950-lu­vul­la. Ki­teen pu­vun oli­vat koon­neet opet­ta­ja Rau­ni Ta­ka­la ja nais­ko­ti­te­ol­li­suus­kou­lun joh­to­kun­ta Ki­teel­tä löy­ty­nees­tä ai­neis­tos­ta.

Marketta Harinen, Aila Silvennoinen ja Vappu Eskelinen arvailemassa sateen saapumista.  Euran emännän puku ovessa toivotti tulijat tervetulleeksi.

Marketta Harinen, Aila Silvennoinen ja Vappu Eskelinen arvailemassa sateen saapumista. Euran emännän puku ovessa toivotti tulijat tervetulleeksi.

Mirja Hurskainen

Kulttuuri
12.8.2024 10.35

Kansallispukuja tuuletettiin Suorannassa

Kes­ki-Kar­ja­lan Ka­le­va­lais­ten Nais­ten kan­sal­lis­pu­ku­jen tuu­le­tus jär­jes­tet­tiin Vap­pu Es­ke­li­sen syn­ty­mä­ko­dis­sa Suo­ran­nas­sa Tai­pa­leel­la. Mil­tei 150-vuo­ti­as tupa jy­ke­vi­ne kur­ki­hir­si­neen tar­jo­si ta­pah­tu­mal­le hie­not puit­teet ja suo­jan sa­teel­ta.

Marketta Harinen, Aila Silvennoinen ja Vappu Eskelinen arvailemassa sateen saapumista.  Euran emännän puku ovessa toivotti tulijat tervetulleeksi.

Marketta Harinen, Aila Silvennoinen ja Vappu Eskelinen arvailemassa sateen saapumista. Euran emännän puku ovessa toivotti tulijat tervetulleeksi.

Mirja Hurskainen

Kulttuuri
12.8.2024 10.35

Kansallispukuja tuuletettiin Suorannassa

Kes­ki-Kar­ja­lan Ka­le­va­lais­ten Nais­ten kan­sal­lis­pu­ku­jen tuu­le­tus jär­jes­tet­tiin Vap­pu Es­ke­li­sen syn­ty­mä­ko­dis­sa Suo­ran­nas­sa Tai­pa­leel­la. Mil­tei 150-vuo­ti­as tupa jy­ke­vi­ne kur­ki­hir­si­neen tar­jo­si ta­pah­tu­mal­le hie­not puit­teet ja suo­jan sa­teel­ta.

 Tohmajärveltä löytyy savea Henriikka Leppäsen taideprojekteihin. Kuva: Henriikka Leppäsen albumi.

Tohmajärveltä löytyy savea Henriikka Leppäsen taideprojekteihin. Kuva: Henriikka Leppäsen albumi.

Henriikka Leppäsen albumi

Kulttuuri
12.8.2024 10.15

Oliot syntyvät mielen sopukoissa ja toteutetaan paikallisista materiaaleista

Hen­riik­ka Lep­pä­sen ke­ra­miik­ka­näyt­te­ly Oli­oi­ta ja Ko­ti­loi­ta on esil­lä Toh­ma­jär­ven kir­jas­tos­sa elo­kuun lop­puun saak­ka. Ai­em­min hä­nen töi­tään on ol­lut esil­lä mm. Gal­le­ria Huu­dos­sa Hel­sin­gis­sä ja Tai­de­kes­kus Ah­jos­sa Jo­en­suus­sa.

 Tohmajärveltä löytyy savea Henriikka Leppäsen taideprojekteihin. Kuva: Henriikka Leppäsen albumi.

Tohmajärveltä löytyy savea Henriikka Leppäsen taideprojekteihin. Kuva: Henriikka Leppäsen albumi.

Henriikka Leppäsen albumi

Kulttuuri
12.8.2024 10.15

Oliot syntyvät mielen sopukoissa ja toteutetaan paikallisista materiaaleista

Hen­riik­ka Lep­pä­sen ke­ra­miik­ka­näyt­te­ly Oli­oi­ta ja Ko­ti­loi­ta on esil­lä Toh­ma­jär­ven kir­jas­tos­sa elo­kuun lop­puun saak­ka. Ai­em­min hä­nen töi­tään on ol­lut esil­lä mm. Gal­le­ria Huu­dos­sa Hel­sin­gis­sä ja Tai­de­kes­kus Ah­jos­sa Jo­en­suus­sa.

Miikka Kivinen

Kulttuuri
9.8.2024 9.42

Sari Kaasisesta Kihauksen uusi puheenjohtaja

Rääk­ky­lä Folk ry:n uu­si hal­li­tus va­lit­si jär­jes­täy­ty­mis­ko­kouk­ses­saan pu­heen­joh­ta­jak­si Sari Kaa­si­sen, va­ra­pu­heen­joh­ta­jak­si Mar­ja-Riit­ta Top­çun, sih­tee­rik­si Han­na Ko­ra­jo­en ja tie­dot­ta­jak­si Min­na Rau­ti­ai­nen-Cim­ri­nin, Rääk­ky­lä Folk ry:n me­di­a­tie­dot­tees­sa ker­ro­taan.

Miikka Kivinen

Kulttuuri
9.8.2024 9.42

Sari Kaasisesta Kihauksen uusi puheenjohtaja

Rääk­ky­lä Folk ry:n uu­si hal­li­tus va­lit­si jär­jes­täy­ty­mis­ko­kouk­ses­saan pu­heen­joh­ta­jak­si Sari Kaa­si­sen, va­ra­pu­heen­joh­ta­jak­si Mar­ja-Riit­ta Top­çun, sih­tee­rik­si Han­na Ko­ra­jo­en ja tie­dot­ta­jak­si Min­na Rau­ti­ai­nen-Cim­ri­nin, Rääk­ky­lä Folk ry:n me­di­a­tie­dot­tees­sa ker­ro­taan.

Nymanin huolella hoidettu pihapiiri vaatii Tohmajärvi-Seuralta jatkuvaa panostusta. Seurat kokevatkin runsaan rakennuskannan huoltamisen taloudellisesti raskaana.

Nymanin huolella hoidettu pihapiiri vaatii Tohmajärvi-Seuralta jatkuvaa panostusta. Seurat kokevatkin runsaan rakennuskannan huoltamisen taloudellisesti raskaana.

Mirja Hurskainen

Kulttuuri
8.8.2024 11.00

Kotiseututyö merkityksellistä seutukunnalle ja tekijöilleen

Kes­ki-Kar­ja­las­sa ko­ti­seu­tu­työ­tä te­ke­viä yh­dis­tyk­siä ovat Ki­tee-Seu­ra, Ke­sä­lah­ti-Seu­ra, Toh­ma­jär­vi-Seu­ra ja Rääk­ky­lä-Seu­ra, jot­ka ovat ko­ti­seu­tu­lii­ton jä­se­nyh­dis­tyk­siä. Värt­si­läs­sä ko­ti­seu­tu­työs­tä vas­taa ny­ky­ään Värt­si­län Nuo­ri­so­seu­ra.

Nymanin huolella hoidettu pihapiiri vaatii Tohmajärvi-Seuralta jatkuvaa panostusta. Seurat kokevatkin runsaan rakennuskannan huoltamisen taloudellisesti raskaana.

Nymanin huolella hoidettu pihapiiri vaatii Tohmajärvi-Seuralta jatkuvaa panostusta. Seurat kokevatkin runsaan rakennuskannan huoltamisen taloudellisesti raskaana.

Mirja Hurskainen

Kulttuuri
8.8.2024 11.00

Kotiseututyö merkityksellistä seutukunnalle ja tekijöilleen

Kes­ki-Kar­ja­las­sa ko­ti­seu­tu­työ­tä te­ke­viä yh­dis­tyk­siä ovat Ki­tee-Seu­ra, Ke­sä­lah­ti-Seu­ra, Toh­ma­jär­vi-Seu­ra ja Rääk­ky­lä-Seu­ra, jot­ka ovat ko­ti­seu­tu­lii­ton jä­se­nyh­dis­tyk­siä. Värt­si­läs­sä ko­ti­seu­tu­työs­tä vas­taa ny­ky­ään Värt­si­län Nuo­ri­so­seu­ra.

Sari Molarius-Pennanen on tehnyt kaikki näyttelyn työt viime talven aikana.

Sari Molarius-Pennanen on tehnyt kaikki näyttelyn työt viime talven aikana.

Mirja Hurskainen

Kulttuuri
6.8.2024 13.18

Vaikeinta on saada ilmettä silmiin

Näin to­te­aa Sari Mo­la­rius-Pen­na­nen, 57, kun kat­se­lem­me hä­nen Ki­teen kir­jas­toon esil­le lait­ta­mi­aan töi­tä. Hii­li/lyi­jy­ky­nä­piir­rus­tuk­set ovat esil­lä ni­mel­lä Hol­ly­woo­din täh­ti­pö­lyä ja hil­pei­tä kuo­no­ja.

Sari Molarius-Pennanen on tehnyt kaikki näyttelyn työt viime talven aikana.

Sari Molarius-Pennanen on tehnyt kaikki näyttelyn työt viime talven aikana.

Mirja Hurskainen

Kulttuuri
6.8.2024 13.18

Vaikeinta on saada ilmettä silmiin

Näin to­te­aa Sari Mo­la­rius-Pen­na­nen, 57, kun kat­se­lem­me hä­nen Ki­teen kir­jas­toon esil­le lait­ta­mi­aan töi­tä. Hii­li/lyi­jy­ky­nä­piir­rus­tuk­set ovat esil­lä ni­mel­lä Hol­ly­woo­din täh­ti­pö­lyä ja hil­pei­tä kuo­no­ja.

Soudun jälkeen kokoonnuttiin Koivuniemeen aamukaffelle. Sari Hirvosen ja Auli Partion asuissa oli aistittavissa entisaikojen kirkkomatkan tunnelma.

Soudun jälkeen kokoonnuttiin Koivuniemeen aamukaffelle. Sari Hirvosen ja Auli Partion asuissa oli aistittavissa entisaikojen kirkkomatkan tunnelma.

Jouko Väistö

Kulttuuri
6.8.2024 8.46

Rääkkylän 150-vuotissoutu toteutettiin perinteitä kunnioittaen

Men­nei­nä ai­koi­na kir­kos­sa käyn­ti oli yh­tä juh­laa. Juh­la­vaa oli mei­nin­ki myös vii­me sun­nun­tai­na, kun Sai­maan saa­ris­ton ke­hit­tä­mi­syh­dis­tys jär­jes­ti tänä vuon­na 150 vuot­ta täyt­tä­vän Rääk­ky­län kun­nan kun­ni­ak­si juh­la­sou­dun.

Soudun jälkeen kokoonnuttiin Koivuniemeen aamukaffelle. Sari Hirvosen ja Auli Partion asuissa oli aistittavissa entisaikojen kirkkomatkan tunnelma.

Soudun jälkeen kokoonnuttiin Koivuniemeen aamukaffelle. Sari Hirvosen ja Auli Partion asuissa oli aistittavissa entisaikojen kirkkomatkan tunnelma.

Jouko Väistö

Kulttuuri
6.8.2024 8.46

Rääkkylän 150-vuotissoutu toteutettiin perinteitä kunnioittaen

Men­nei­nä ai­koi­na kir­kos­sa käyn­ti oli yh­tä juh­laa. Juh­la­vaa oli mei­nin­ki myös vii­me sun­nun­tai­na, kun Sai­maan saa­ris­ton ke­hit­tä­mi­syh­dis­tys jär­jes­ti tänä vuon­na 150 vuot­ta täyt­tä­vän Rääk­ky­län kun­nan kun­ni­ak­si juh­la­sou­dun.

Kesälahden laulun tekstin on kirjoittanut runoilija, professori Unto Kupiainen, jonka muistomerkki Savutuvan edustalla täyttää 40 vuotta.

Kesälahden laulun tekstin on kirjoittanut runoilija, professori Unto Kupiainen, jonka muistomerkki Savutuvan edustalla täyttää 40 vuotta.

Mirja Hurskainen

Kulttuuri
24.7.2024 7.40

Kesälahti-Seuran kesäjuhlassa esiin historian havinaa ja nykyhetkeä

Ke­sä­lah­ti-Seu­ran pe­rin­tei­nen ke­sä­juh­la aloi­tet­tiin Ke­sä­lah­den lau­lul­la. Seu­ran pu­heen­joh­ta­ja Pent­ti Oja­jär­vi ker­toi, et­tä ai­ka­naan juh­la jär­jes­tet­tiin sil­loin, kun Kau­ko Käyh­kö pää­si paik­ka­kun­nal­le esit­tä­mään bra­vuu­rin­sa Su­vi­se­re­na­din. Nyt juh­lan ajan­koh­dak­si on va­kiin­tu­nut hei­nä­kuun kol­mas vii­kon­lop­pu, ja toi­vo­tun pe­rin­tei­sen kap­pa­leen esit­ti­vät Lei­la Luuk­kai­nen ja Pent­ti Oja­jär­vi.

Kesälahden laulun tekstin on kirjoittanut runoilija, professori Unto Kupiainen, jonka muistomerkki Savutuvan edustalla täyttää 40 vuotta.

Kesälahden laulun tekstin on kirjoittanut runoilija, professori Unto Kupiainen, jonka muistomerkki Savutuvan edustalla täyttää 40 vuotta.

Mirja Hurskainen

Kulttuuri
24.7.2024 7.40

Kesälahti-Seuran kesäjuhlassa esiin historian havinaa ja nykyhetkeä

Ke­sä­lah­ti-Seu­ran pe­rin­tei­nen ke­sä­juh­la aloi­tet­tiin Ke­sä­lah­den lau­lul­la. Seu­ran pu­heen­joh­ta­ja Pent­ti Oja­jär­vi ker­toi, et­tä ai­ka­naan juh­la jär­jes­tet­tiin sil­loin, kun Kau­ko Käyh­kö pää­si paik­ka­kun­nal­le esit­tä­mään bra­vuu­rin­sa Su­vi­se­re­na­din. Nyt juh­lan ajan­koh­dak­si on va­kiin­tu­nut hei­nä­kuun kol­mas vii­kon­lop­pu, ja toi­vo­tun pe­rin­tei­sen kap­pa­leen esit­ti­vät Lei­la Luuk­kai­nen ja Pent­ti Oja­jär­vi.

Viime vuoden maalaispäivässä Matti Kostamo ja Pentti Pekkinen pitivät kyntönäytöksen. Tänä vuonna työnäytöksiä ei nähdä, mutta isoja koneita on kyllä ihailtavana. Arkistokuva.

Viime vuoden maalaispäivässä Matti Kostamo ja Pentti Pekkinen pitivät kyntönäytöksen. Tänä vuonna työnäytöksiä ei nähdä, mutta isoja koneita on kyllä ihailtavana. Arkistokuva.

Mirja Hurskainen

Kulttuuri
24.7.2024 6.35

Maalaispäivä rantakalan merkeissä

Tu­le­va­na sun­nun­tai­na Rii­hi­jär­ven Mat­ka­par­kis­sa vie­te­tään pe­rin­teis­tä maa­lais­päi­vää tänä vuon­na ran­ta­ka­la­ta­pah­tu­ma­na. Ta­pah­tu­man jär­jes­tä­jä­nä toi­mi­va Rii­hi­jär­ven ky­läyh­dis­tys kut­suu kaik­ki viet­tä­mään mu­ka­vaa päi­vää pe­rin­teik­kääs­sä maa­lais­mil­jöös­sä. Oh­jel­mal­li­ses­sa ta­pah­tu­mas­sa on lap­sil­le mo­nen­lais­ta puu­haa teh­tä­vä­po­lul­la ja leik­ki­pai­kal­la. Muun te­ke­mi­sen ohes­sa voi käy­dä liu­ku­mas­sa ve­si­liu­ku­mä­es­sä ja ih­me­tel­lä iso­ja ko­nei­ta, jot­ka var­mas­ti ai­kui­si­a­kin kiin­nos­ta­vat. Mu­siik­kia on myös lu­vas­sa, ei­kä kui­vin suin tai nä­läs­sä tar­vit­se ol­la. Kant­tii­ni pal­ve­lee pit­kin päi­vää ja 70 en­sim­mäi­sel­le on tar­jol­la myös muik­ku­keit­toa.

Viime vuoden maalaispäivässä Matti Kostamo ja Pentti Pekkinen pitivät kyntönäytöksen. Tänä vuonna työnäytöksiä ei nähdä, mutta isoja koneita on kyllä ihailtavana. Arkistokuva.

Viime vuoden maalaispäivässä Matti Kostamo ja Pentti Pekkinen pitivät kyntönäytöksen. Tänä vuonna työnäytöksiä ei nähdä, mutta isoja koneita on kyllä ihailtavana. Arkistokuva.

Mirja Hurskainen

Kulttuuri
24.7.2024 6.35

Maalaispäivä rantakalan merkeissä

Tu­le­va­na sun­nun­tai­na Rii­hi­jär­ven Mat­ka­par­kis­sa vie­te­tään pe­rin­teis­tä maa­lais­päi­vää tänä vuon­na ran­ta­ka­la­ta­pah­tu­ma­na. Ta­pah­tu­man jär­jes­tä­jä­nä toi­mi­va Rii­hi­jär­ven ky­läyh­dis­tys kut­suu kaik­ki viet­tä­mään mu­ka­vaa päi­vää pe­rin­teik­kääs­sä maa­lais­mil­jöös­sä. Oh­jel­mal­li­ses­sa ta­pah­tu­mas­sa on lap­sil­le mo­nen­lais­ta puu­haa teh­tä­vä­po­lul­la ja leik­ki­pai­kal­la. Muun te­ke­mi­sen ohes­sa voi käy­dä liu­ku­mas­sa ve­si­liu­ku­mä­es­sä ja ih­me­tel­lä iso­ja ko­nei­ta, jot­ka var­mas­ti ai­kui­si­a­kin kiin­nos­ta­vat. Mu­siik­kia on myös lu­vas­sa, ei­kä kui­vin suin tai nä­läs­sä tar­vit­se ol­la. Kant­tii­ni pal­ve­lee pit­kin päi­vää ja 70 en­sim­mäi­sel­le on tar­jol­la myös muik­ku­keit­toa.

Onkos niitä rahoja! kyselee kosintaa suunnitteleva Topias Ainalta Riäkkyteatterin esityksessä.

Onkos niitä rahoja! kyselee kosintaa suunnitteleva Topias Ainalta Riäkkyteatterin esityksessä.

Mirja Hurskainen

Kulttuuri
22.7.2024 11.05

Keski-Karjalan kesäteattereilla vielä esityksiä jäljellä

Ke­sä­te­at­te­ri­kau­si jat­kuu vie­lä muu­ta­man vii­kon ajan: Myl­ly­te­at­te­rin Ku­ha­ku­nin­kaas­ta on jäl­jel­lä 7 esi­tys­tä, Ri­äk­ky­te­at­te­rin Mie­hen kyl­ki­luus­ta 9, Toh­ma­jär­ven Mai­ju Las­si­la -te­at­te­rin Aa­ta­min pu­vus­sa ja vä­hän Ee­van­kin 4 ja Värt­si­län Leh­män­mai­toa ja man­si­koi­ta 2 esi­tys­tä.

Onkos niitä rahoja! kyselee kosintaa suunnitteleva Topias Ainalta Riäkkyteatterin esityksessä.

Onkos niitä rahoja! kyselee kosintaa suunnitteleva Topias Ainalta Riäkkyteatterin esityksessä.

Mirja Hurskainen

Kulttuuri
22.7.2024 11.05

Keski-Karjalan kesäteattereilla vielä esityksiä jäljellä

Ke­sä­te­at­te­ri­kau­si jat­kuu vie­lä muu­ta­man vii­kon ajan: Myl­ly­te­at­te­rin Ku­ha­ku­nin­kaas­ta on jäl­jel­lä 7 esi­tys­tä, Ri­äk­ky­te­at­te­rin Mie­hen kyl­ki­luus­ta 9, Toh­ma­jär­ven Mai­ju Las­si­la -te­at­te­rin Aa­ta­min pu­vus­sa ja vä­hän Ee­van­kin 4 ja Värt­si­län Leh­män­mai­toa ja man­si­koi­ta 2 esi­tys­tä.

Opetusmenetelmät olivat 1890-luvulla ankaria, selvisi Rääkkylän kotiseutuleiriläisille, jotka tuon ajan kansakoulunopettajaa esittäneen Uuna Kainulaisen ohjauksessa harjoittelivat historiallista koulukuvaelmaa. Kuvan tilannetta ei tarvitse säikähtää, siinä on menossa roolitilanne kuvaelman harjoituksesta.

Opetusmenetelmät olivat 1890-luvulla ankaria, selvisi Rääkkylän kotiseutuleiriläisille, jotka tuon ajan kansakoulunopettajaa esittäneen Uuna Kainulaisen ohjauksessa harjoittelivat historiallista koulukuvaelmaa. Kuvan tilannetta ei tarvitse säikähtää, siinä on menossa roolitilanne kuvaelman harjoituksesta.

Kari Sarkkinen

Kulttuuri
22.7.2024 10.37

Kotiseutuhistoriaa kiinnostavalla tavalla leiriläisille

"An­ka­ra!" Näin luon­neh­ti­vat 1890-lu­vun kan­sa­kou­lu­no­pet­ta­jan toi­min­ta­ta­po­ja Rääk­ky­län vii­me­viik­koi­sen ko­ti­seu­tu­lei­rin osal­lis­tu­jat. Tun­tu­maa tuon ai­kai­seen ope­tuk­seen lei­ri­läi­set sai­vat har­joi­tel­les­saan Rääk­ky­län van­han ajan kou­luo­lo­ja esit­tä­vää ku­va­el­maa.

Opetusmenetelmät olivat 1890-luvulla ankaria, selvisi Rääkkylän kotiseutuleiriläisille, jotka tuon ajan kansakoulunopettajaa esittäneen Uuna Kainulaisen ohjauksessa harjoittelivat historiallista koulukuvaelmaa. Kuvan tilannetta ei tarvitse säikähtää, siinä on menossa roolitilanne kuvaelman harjoituksesta.

Opetusmenetelmät olivat 1890-luvulla ankaria, selvisi Rääkkylän kotiseutuleiriläisille, jotka tuon ajan kansakoulunopettajaa esittäneen Uuna Kainulaisen ohjauksessa harjoittelivat historiallista koulukuvaelmaa. Kuvan tilannetta ei tarvitse säikähtää, siinä on menossa roolitilanne kuvaelman harjoituksesta.

Kari Sarkkinen

Kulttuuri
22.7.2024 10.37

Kotiseutuhistoriaa kiinnostavalla tavalla leiriläisille

"An­ka­ra!" Näin luon­neh­ti­vat 1890-lu­vun kan­sa­kou­lu­no­pet­ta­jan toi­min­ta­ta­po­ja Rääk­ky­län vii­me­viik­koi­sen ko­ti­seu­tu­lei­rin osal­lis­tu­jat. Tun­tu­maa tuon ai­kai­seen ope­tuk­seen lei­ri­läi­set sai­vat har­joi­tel­les­saan Rääk­ky­län van­han ajan kou­luo­lo­ja esit­tä­vää ku­va­el­maa.

Harjoittelija Sofia Pietarinen (vas.) ja projektityöntekijä Jenni Hyttinen Livohka-hankkeesta pakopelin lanseeraustilaisuudessa Puhoksen perinnepäivillä.

Harjoittelija Sofia Pietarinen (vas.) ja projektityöntekijä Jenni Hyttinen Livohka-hankkeesta pakopelin lanseeraustilaisuudessa Puhoksen perinnepäivillä.

Miikka Kivinen

Kulttuuri
17.7.2024 10.37

Pakopeli avattiin Puhoksen Perinnenavetalle

Pu­hok­sen pe­rin­ne­päi­vien yh­tey­des­sä Pu­hok­sen Pe­rin­ne­na­ve­tas­sa lan­see­rat­tiin ki­tee­läis­ten nuor­ten ide­oi­ma ja to­teut­ta­ma Pe­rin­tö­jah­ti-pa­ko­pe­li.

Harjoittelija Sofia Pietarinen (vas.) ja projektityöntekijä Jenni Hyttinen Livohka-hankkeesta pakopelin lanseeraustilaisuudessa Puhoksen perinnepäivillä.

Harjoittelija Sofia Pietarinen (vas.) ja projektityöntekijä Jenni Hyttinen Livohka-hankkeesta pakopelin lanseeraustilaisuudessa Puhoksen perinnepäivillä.

Miikka Kivinen

Kulttuuri
17.7.2024 10.37

Pakopeli avattiin Puhoksen Perinnenavetalle

Pu­hok­sen pe­rin­ne­päi­vien yh­tey­des­sä Pu­hok­sen Pe­rin­ne­na­ve­tas­sa lan­see­rat­tiin ki­tee­läis­ten nuor­ten ide­oi­ma ja to­teut­ta­ma Pe­rin­tö­jah­ti-pa­ko­pe­li.

Tohmajärvi-Seura tarjoaa Renkituvalla kotiseutukahvit muisteloiden kera. Arkistokuva.

Tohmajärvi-Seura tarjoaa Renkituvalla kotiseutukahvit muisteloiden kera. Arkistokuva.

Riitta Hakulinen

Kulttuuri
16.7.2024 7.00

Pohjois-Karjalan kotiseutupäivä näkyy Keski-Karjalassa

Poh­jois-Kar­ja­lan ko­ti­seu­tu­yh­dis­tys­ten liit­to jär­jes­tää jä­se­nyh­dis­tys­ten­sä kans­sa ko­ti­seu­tu­päi­vän lau­an­tai­na 20.7.2024. En­sim­mäis­tä ker­taa jär­jes­tet­tä­vän ko­ti­seu­tupäi­vän ta­voit­tee­na on tuo­da esil­le maa­kun­nan mo­ni­nais­ta kult­tuu­ri­pe­rin­töä, kiin­nos­ta­via ra­ken­nuk­sia, mai­se­mia sekä ta­po­ja ja ta­ri­noi­ta. Ko­ti­seu­tu­päi­vänä 11 maa­kun­nas­sa toi­mi­vaa ko­ti­seu­tu­yh­dis­tys­tä tar­jo­aa il­mais­ta oh­jel­maa ja esit­te­lee mo­ni­puo­lis­ta toi­min­taan­sa ko­ti­seu­tun­sa hy­väk­si.

Tohmajärvi-Seura tarjoaa Renkituvalla kotiseutukahvit muisteloiden kera. Arkistokuva.

Tohmajärvi-Seura tarjoaa Renkituvalla kotiseutukahvit muisteloiden kera. Arkistokuva.

Riitta Hakulinen

Kulttuuri
16.7.2024 7.00

Pohjois-Karjalan kotiseutupäivä näkyy Keski-Karjalassa

Poh­jois-Kar­ja­lan ko­ti­seu­tu­yh­dis­tys­ten liit­to jär­jes­tää jä­se­nyh­dis­tys­ten­sä kans­sa ko­ti­seu­tu­päi­vän lau­an­tai­na 20.7.2024. En­sim­mäis­tä ker­taa jär­jes­tet­tä­vän ko­ti­seu­tupäi­vän ta­voit­tee­na on tuo­da esil­le maa­kun­nan mo­ni­nais­ta kult­tuu­ri­pe­rin­töä, kiin­nos­ta­via ra­ken­nuk­sia, mai­se­mia sekä ta­po­ja ja ta­ri­noi­ta. Ko­ti­seu­tu­päi­vänä 11 maa­kun­nas­sa toi­mi­vaa ko­ti­seu­tu­yh­dis­tys­tä tar­jo­aa il­mais­ta oh­jel­maa ja esit­te­lee mo­ni­puo­lis­ta toi­min­taan­sa ko­ti­seu­tun­sa hy­väk­si.

Julia Krishtapovych on iloinen saadessaan kuvansa esille näyttelyyn.

Julia Krishtapovych on iloinen saadessaan kuvansa esille näyttelyyn.

Mirja Hurskainen

Kulttuuri
10.7.2024 16.18

Ukraina ennen sotaa täynnä iloa ja toivoa

Näyt­te­ly­kes­kus Ki­teen vaih­tu­vien näyt­te­lyi­den sei­näl­lä on elo­kuun lop­puun saak­ka esil­lä va­lo­ku­va­näyt­te­ly Uk­rai­na en­nen so­taa.

Julia Krishtapovych on iloinen saadessaan kuvansa esille näyttelyyn.

Julia Krishtapovych on iloinen saadessaan kuvansa esille näyttelyyn.

Mirja Hurskainen

Kulttuuri
10.7.2024 16.18

Ukraina ennen sotaa täynnä iloa ja toivoa

Näyt­te­ly­kes­kus Ki­teen vaih­tu­vien näyt­te­lyi­den sei­näl­lä on elo­kuun lop­puun saak­ka esil­lä va­lo­ku­va­näyt­te­ly Uk­rai­na en­nen so­taa.

Pave Maijasen sanat "Lähtisitkö silloin kanssani järvelle. Sulle sukeltaisin helmen valkoisen..." luo tunnelmaa maalauksen "Lähtisitkö?" esittelytekstissä. Teos on nimikkotaulu Nina Makkosen näyttelyssä, jonka innoittajana on ollut myös toinen kuuluisan kesälahtelaisen runoilijan Unto Kupiaisen tekstit.

Pave Maijasen sanat "Lähtisitkö silloin kanssani järvelle. Sulle sukeltaisin helmen valkoisen..." luo tunnelmaa maalauksen "Lähtisitkö?" esittelytekstissä. Teos on nimikkotaulu Nina Makkosen näyttelyssä, jonka innoittajana on ollut myös toinen kuuluisan kesälahtelaisen runoilijan Unto Kupiaisen tekstit.

Kari Sarkkinen

Kulttuuri
8.7.2024 16.45

"Kuppiisen" ja "Paven" lyriikat kuvina Nina Makkosen maalauksissa

Maan kuu­lu­jen ru­noi­li­ja Un­to Ku­pi­ai­sen ja muu­sik­ko Pave Mai­ja­sen ins­pi­raa­ti­ot ja ly­rii­kat oli­vat in­noit­ta­ji­na, kun Hum­mo­vaa­ras­ta ko­toi­sin ole­va Nina Mak­ko­nen toi vä­rik­käät te­ok­sen­sa Ke­sä­lah­del­le. Ku­pi­ai­sen ja Mai­ja­sen tuo­tan­to oli muo­dos­tu­nut Mak­ko­sel­le lä­hei­sek­si ja hän sa­noo­kin sen ole­van sik­si kiin­nos­ta­va ai­he.

Pave Maijasen sanat "Lähtisitkö silloin kanssani järvelle. Sulle sukeltaisin helmen valkoisen..." luo tunnelmaa maalauksen "Lähtisitkö?" esittelytekstissä. Teos on nimikkotaulu Nina Makkosen näyttelyssä, jonka innoittajana on ollut myös toinen kuuluisan kesälahtelaisen runoilijan Unto Kupiaisen tekstit.

Pave Maijasen sanat "Lähtisitkö silloin kanssani järvelle. Sulle sukeltaisin helmen valkoisen..." luo tunnelmaa maalauksen "Lähtisitkö?" esittelytekstissä. Teos on nimikkotaulu Nina Makkosen näyttelyssä, jonka innoittajana on ollut myös toinen kuuluisan kesälahtelaisen runoilijan Unto Kupiaisen tekstit.

Kari Sarkkinen

Kulttuuri
8.7.2024 16.45

"Kuppiisen" ja "Paven" lyriikat kuvina Nina Makkosen maalauksissa

Maan kuu­lu­jen ru­noi­li­ja Un­to Ku­pi­ai­sen ja muu­sik­ko Pave Mai­ja­sen ins­pi­raa­ti­ot ja ly­rii­kat oli­vat in­noit­ta­ji­na, kun Hum­mo­vaa­ras­ta ko­toi­sin ole­va Nina Mak­ko­nen toi vä­rik­käät te­ok­sen­sa Ke­sä­lah­del­le. Ku­pi­ai­sen ja Mai­ja­sen tuo­tan­to oli muo­dos­tu­nut Mak­ko­sel­le lä­hei­sek­si ja hän sa­noo­kin sen ole­van sik­si kiin­nos­ta­va ai­he.

Miikka Kivinen

Kulttuuri
3.7.2024 14.18

Kihaus Folk jatkuu – Rääkkylä Folk ry sai uuden hallituksen

Vii­kon­lop­pu­na 33. ker­ran jär­jes­te­tyn Ki­haus Fol­kin taus­tal­la toi­mi­va Rääk­ky­lä Folk ry sai ei­len tiis­tai­na uu­den hal­li­tuk­sen. Tämä tar­koit­taa, et­tä fes­ti­vaa­li jär­jes­te­tään myös jat­kos­sa.

Miikka Kivinen

Kulttuuri
3.7.2024 14.18

Kihaus Folk jatkuu – Rääkkylä Folk ry sai uuden hallituksen

Vii­kon­lop­pu­na 33. ker­ran jär­jes­te­tyn Ki­haus Fol­kin taus­tal­la toi­mi­va Rääk­ky­lä Folk ry sai ei­len tiis­tai­na uu­den hal­li­tuk­sen. Tämä tar­koit­taa, et­tä fes­ti­vaa­li jär­jes­te­tään myös jat­kos­sa.

Pyhät Karjalan valistajat on kiteeläisen Raili Päivisen maalaama ikoni.

Pyhät Karjalan valistajat on kiteeläisen Raili Päivisen maalaama ikoni.

Miikka Kivinen

Kulttuuri
1.7.2024 13.17

Ortodoksiseen kirkkoon voi käydä tutustumassa heinäkuun loppuun saakka

Ki­teen or­to­dok­si­nen kirk­ko, eli Py­hän Kol­mi­nai­suu­den kirk­ko, on au­ki tu­tus­tu­mis­ta var­ten il­ta­päi­vi­sin maa­nan­tais­ta per­jan­tai­hin hei­nä­kuun lop­puun saak­ka.

Pyhät Karjalan valistajat on kiteeläisen Raili Päivisen maalaama ikoni.

Pyhät Karjalan valistajat on kiteeläisen Raili Päivisen maalaama ikoni.

Miikka Kivinen

Kulttuuri
1.7.2024 13.17

Ortodoksiseen kirkkoon voi käydä tutustumassa heinäkuun loppuun saakka

Ki­teen or­to­dok­si­nen kirk­ko, eli Py­hän Kol­mi­nai­suu­den kirk­ko, on au­ki tu­tus­tu­mis­ta var­ten il­ta­päi­vi­sin maa­nan­tais­ta per­jan­tai­hin hei­nä­kuun lop­puun saak­ka.

Värttinä esiintyi Kihaus Folkissa lauantaina.

Värttinä esiintyi Kihaus Folkissa lauantaina.

Miikka Kivinen

Kulttuuri
1.7.2024 11.05

Ihmisen kokoinen juhla – Kihaus Folk järjestettiin jälleen festivaa­li­muo­toisena

Ko­ro­na­vuo­sien jäl­keen jäl­leen fes­ti­vaa­li­muo­toi­se­na jär­jes­tet­ty Ki­haus Folk hui­pen­tui per­jan­tai­na ja lau­an­tai­na pe­rin­ne­pi­han ym­pä­ris­tös­sä sekä kou­lu­kes­kuk­sen lii­kun­ta­hal­lis­sa ja au­di­to­ri­os­sa jär­jes­tet­tyi­hin kon­sert­tei­hin ja pie­ni­muo­toi­sem­piin esi­tyk­siin.

Värttinä esiintyi Kihaus Folkissa lauantaina.

Värttinä esiintyi Kihaus Folkissa lauantaina.

Miikka Kivinen

Kulttuuri
1.7.2024 11.05

Ihmisen kokoinen juhla – Kihaus Folk järjestettiin jälleen festivaa­li­muo­toisena

Ko­ro­na­vuo­sien jäl­keen jäl­leen fes­ti­vaa­li­muo­toi­se­na jär­jes­tet­ty Ki­haus Folk hui­pen­tui per­jan­tai­na ja lau­an­tai­na pe­rin­ne­pi­han ym­pä­ris­tös­sä sekä kou­lu­kes­kuk­sen lii­kun­ta­hal­lis­sa ja au­di­to­ri­os­sa jär­jes­tet­tyi­hin kon­sert­tei­hin ja pie­ni­muo­toi­sem­piin esi­tyk­siin.

Liisa Karhu-Pearlman on kiitollinen, että saa tehdä monipuolista työtä musiikin parissa. Kuva: Johanna Glans.

Liisa Karhu-Pearlman on kiitollinen, että saa tehdä monipuolista työtä musiikin parissa. Kuva: Johanna Glans.

Johanna Glans

Kulttuuri
1.7.2024 10.50

Liisa Karhun levynjul­kai­su­kon­sertti lauantaina Puhoksessa

Toh­ma­jär­ve­läis­läh­töi­nen viu­lis­ti Lii­sa Kar­hu-Pe­arl­man esiin­tyy lau­an­tai­na Ki­teel­lä. Pu­hok­sen seu­ro­jen­ta­lol­la jär­jes­tet­tä­väs­sä kon­ser­tis­sa jul­kais­taan tai­tei­li­jan Yö väis­tyy -ni­mi­nen levy.

Liisa Karhu-Pearlman on kiitollinen, että saa tehdä monipuolista työtä musiikin parissa. Kuva: Johanna Glans.

Liisa Karhu-Pearlman on kiitollinen, että saa tehdä monipuolista työtä musiikin parissa. Kuva: Johanna Glans.

Johanna Glans

Kulttuuri
1.7.2024 10.50

Liisa Karhun levynjul­kai­su­kon­sertti lauantaina Puhoksessa

Toh­ma­jär­ve­läis­läh­töi­nen viu­lis­ti Lii­sa Kar­hu-Pe­arl­man esiin­tyy lau­an­tai­na Ki­teel­lä. Pu­hok­sen seu­ro­jen­ta­lol­la jär­jes­tet­tä­väs­sä kon­ser­tis­sa jul­kais­taan tai­tei­li­jan Yö väis­tyy -ni­mi­nen levy.

Loihakat lausujat on kittiläläinen harrastajataiteilijaryhmä.

Loihakat lausujat on kittiläläinen harrastajataiteilijaryhmä.

Jenni Maansaari

Kulttuuri
1.7.2024 10.10

Loihakat lausujat vierailee Tohmajärvellä

Kit­ti­lä­läi­nen har­ras­ta­ja­tai­tei­li­ja­ryh­mä Loi­ha­kat lau­su­jat tu­lee sun­nun­tai­na vie­rai­lul­le Mai­ju Las­si­la -te­at­te­riin Koh­taa­mi­sia-esi­tyk­sel­lään. Toh­ma­jär­vel­tä al­kaa myös ryh­män Poh­jois-Kar­ja­lan kier­tue, joka suun­taa muun mu­as­sa Jo­en­suu­hun ja Ilo­mant­siin.

Loihakat lausujat on kittiläläinen harrastajataiteilijaryhmä.

Loihakat lausujat on kittiläläinen harrastajataiteilijaryhmä.

Jenni Maansaari

Kulttuuri
1.7.2024 10.10

Loihakat lausujat vierailee Tohmajärvellä

Kit­ti­lä­läi­nen har­ras­ta­ja­tai­tei­li­ja­ryh­mä Loi­ha­kat lau­su­jat tu­lee sun­nun­tai­na vie­rai­lul­le Mai­ju Las­si­la -te­at­te­riin Koh­taa­mi­sia-esi­tyk­sel­lään. Toh­ma­jär­vel­tä al­kaa myös ryh­män Poh­jois-Kar­ja­lan kier­tue, joka suun­taa muun mu­as­sa Jo­en­suu­hun ja Ilo­mant­siin.

Tohmajärven kyläraitti pihoineen on Kaarina Hazardille kuin paluu lapsuuteen ja Iisalmen maisemiin.

Tohmajärven kyläraitti pihoineen on Kaarina Hazardille kuin paluu lapsuuteen ja Iisalmen maisemiin.

Mirja Hurskainen

Kulttuuri
28.6.2024 14.25

Uusi ympäristö avartaa näkemyksiä

Toh­ma­jär­ven re­si­dens­si­tai­tei­li­ja­na on ke­sä­kuun ai­ka­na vie­rail­lut näyt­te­li­jä ja va­paa kir­joit­ta­ja Kaa­ri­na Ha­zard, 58. Kah­del­la vii­kol­la hän on myös lu­ke­nut kir­jas­tos­sa Min­na Cant­hia ää­neen, yh­teen­sä nel­jä ker­taa. Ta­pah­tu­mat ovat koon­neet leh­ti­lu­ku­sa­lin täy­teen kuu­li­joi­ta. Vii­mei­sel­le lu­ku­ker­ral­le hän oli va­lin­nut no­vel­lin Eräs Pui­jol­la käyn­ti.

Tohmajärven kyläraitti pihoineen on Kaarina Hazardille kuin paluu lapsuuteen ja Iisalmen maisemiin.

Tohmajärven kyläraitti pihoineen on Kaarina Hazardille kuin paluu lapsuuteen ja Iisalmen maisemiin.

Mirja Hurskainen

Kulttuuri
28.6.2024 14.25

Uusi ympäristö avartaa näkemyksiä

Toh­ma­jär­ven re­si­dens­si­tai­tei­li­ja­na on ke­sä­kuun ai­ka­na vie­rail­lut näyt­te­li­jä ja va­paa kir­joit­ta­ja Kaa­ri­na Ha­zard, 58. Kah­del­la vii­kol­la hän on myös lu­ke­nut kir­jas­tos­sa Min­na Cant­hia ää­neen, yh­teen­sä nel­jä ker­taa. Ta­pah­tu­mat ovat koon­neet leh­ti­lu­ku­sa­lin täy­teen kuu­li­joi­ta. Vii­mei­sel­le lu­ku­ker­ral­le hän oli va­lin­nut no­vel­lin Eräs Pui­jol­la käyn­ti.

Pärehöylän puinen hihnapyörä vaatii todellista kädentaitoa ja sopii hyvin perinnepäivien tunnukseksi.

Pärehöylän puinen hihnapyörä vaatii todellista kädentaitoa ja sopii hyvin perinnepäivien tunnukseksi.

Mirja Hurskainen

Kulttuuri
26.6.2024 15.30

Puhoksen perinnepäivillä rakennetaan ja päristellään

Pu­hok­sen pe­rin­ne­päi­vät 6.–7.7. on kone- ja kult­tuu­ri­ta­pah­tu­ma Ki­teen Van­has­sa Pu­hok­ses­sa. Ta­pah­tu­ma­ken­täl­le ko­koon­tuu vuo­sit­tain suu­ri mää­rä pe­rin­ne­ko­nei­ta ja van­ho­ja ajo­neu­vo­ja. Pe­rin­ne­na­vet­ta ja van­ha myl­ly ym­pä­ris­töi­neen tar­jo­a­vat ta­pah­tu­mal­le hie­non mil­jöön.

Pärehöylän puinen hihnapyörä vaatii todellista kädentaitoa ja sopii hyvin perinnepäivien tunnukseksi.

Pärehöylän puinen hihnapyörä vaatii todellista kädentaitoa ja sopii hyvin perinnepäivien tunnukseksi.

Mirja Hurskainen

Kulttuuri
26.6.2024 15.30

Puhoksen perinnepäivillä rakennetaan ja päristellään

Pu­hok­sen pe­rin­ne­päi­vät 6.–7.7. on kone- ja kult­tuu­ri­ta­pah­tu­ma Ki­teen Van­has­sa Pu­hok­ses­sa. Ta­pah­tu­ma­ken­täl­le ko­koon­tuu vuo­sit­tain suu­ri mää­rä pe­rin­ne­ko­nei­ta ja van­ho­ja ajo­neu­vo­ja. Pe­rin­ne­na­vet­ta ja van­ha myl­ly ym­pä­ris­töi­neen tar­jo­a­vat ta­pah­tu­mal­le hie­non mil­jöön.

Janne Maarala muutti Rääkkylään pari vuotta sitten. Arkistokuva: Päivi Lievonen

Janne Maarala muutti Rääkkylään pari vuotta sitten. Arkistokuva: Päivi Lievonen

Päivi Lievonen

Kulttuuri
26.6.2024 14.55

Janne Maarala - Kesäillan pianokonsertti Rääkkylän kirkossa

Pari vuot­ta sit­ten Hel­sin­gis­tä Rääk­ky­lään muut­ta­nut mo­ni­puo­li­nen pi­a­no­tai­tei­li­ja Jan­ne Maa­ra­la esiin­tyy Rääk­ky­län kir­kos­sa 7. hei­nä­kuu­ta. Ke­säil­lan pi­a­no­kon­ser­tis­sa Maa­ra­la esit­tää muun mu­as­sa vir­si­so­vi­tuk­sia, jaz­zk­las­si­koi­ta, tut­tu­ja iki­vih­rei­tä sekä omia klas­si­sen mu­sii­kin tyy­li­siä Poh­jois-Kar­ja­la -ai­hei­sia pi­a­no­sä­vel­lyk­si­ään. Oh­jel­mas­sa on myös. Las­se Mår­ten­so­nin ja Hei­no Kas­ken sä­vel­tä­miä kap­pa­lei­ta.

Janne Maarala muutti Rääkkylään pari vuotta sitten. Arkistokuva: Päivi Lievonen

Janne Maarala muutti Rääkkylään pari vuotta sitten. Arkistokuva: Päivi Lievonen

Päivi Lievonen

Kulttuuri
26.6.2024 14.55

Janne Maarala - Kesäillan pianokonsertti Rääkkylän kirkossa

Pari vuot­ta sit­ten Hel­sin­gis­tä Rääk­ky­lään muut­ta­nut mo­ni­puo­li­nen pi­a­no­tai­tei­li­ja Jan­ne Maa­ra­la esiin­tyy Rääk­ky­län kir­kos­sa 7. hei­nä­kuu­ta. Ke­säil­lan pi­a­no­kon­ser­tis­sa Maa­ra­la esit­tää muun mu­as­sa vir­si­so­vi­tuk­sia, jaz­zk­las­si­koi­ta, tut­tu­ja iki­vih­rei­tä sekä omia klas­si­sen mu­sii­kin tyy­li­siä Poh­jois-Kar­ja­la -ai­hei­sia pi­a­no­sä­vel­lyk­si­ään. Oh­jel­mas­sa on myös. Las­se Mår­ten­so­nin ja Hei­no Kas­ken sä­vel­tä­miä kap­pa­lei­ta.

Työryhmä rakentaa jokaisessa kiertuekohteessa esityksen lopulliseen muotoonsa. Kuva: Temporaali-työryhmä

Työryhmä rakentaa jokaisessa kiertuekohteessa esityksen lopulliseen muotoonsa. Kuva: Temporaali-työryhmä

Temporaali-työryhmä

Kulttuuri
26.6.2024 14.25

Temporaali -tanssiteos käy Rääkkylässä ja Kesälahdella

Tem­po­raa­li on ai­kaa il­mai­se­va si­ja­muo­to. (mil­loin, jol­loin, täl­löin, sil­loin, tuol­loin…)

Työryhmä rakentaa jokaisessa kiertuekohteessa esityksen lopulliseen muotoonsa. Kuva: Temporaali-työryhmä

Työryhmä rakentaa jokaisessa kiertuekohteessa esityksen lopulliseen muotoonsa. Kuva: Temporaali-työryhmä

Temporaali-työryhmä

Kulttuuri
26.6.2024 14.25

Temporaali -tanssiteos käy Rääkkylässä ja Kesälahdella

Tem­po­raa­li on ai­kaa il­mai­se­va si­ja­muo­to. (mil­loin, jol­loin, täl­löin, sil­loin, tuol­loin…)

Erja Moore käsissä puinen kondenssiveden kerääjä, joita on säilynyt vain muutamia.

Erja Moore käsissä puinen kondenssiveden kerääjä, joita on säilynyt vain muutamia.

Mirja Hurskainen

Kulttuuri
26.6.2024 13.17

Kotiseutuoppia pienestä pitäen

Poh­jois-Kar­ja­lan ko­ti­seu­tu­yh­dis­tys­ten liit­to va­lit­si vuo­den 2024 Ko­ti­seu­tu­per­soo­nak­si Rääk­ky­lä-Seu­ran pu­heen­joh­ta­jan ja pit­kä­ai­kai­sen ak­tii­vin Er­ja Moo­ren.

Erja Moore käsissä puinen kondenssiveden kerääjä, joita on säilynyt vain muutamia.

Erja Moore käsissä puinen kondenssiveden kerääjä, joita on säilynyt vain muutamia.

Mirja Hurskainen

Kulttuuri
26.6.2024 13.17

Kotiseutuoppia pienestä pitäen

Poh­jois-Kar­ja­lan ko­ti­seu­tu­yh­dis­tys­ten liit­to va­lit­si vuo­den 2024 Ko­ti­seu­tu­per­soo­nak­si Rääk­ky­lä-Seu­ran pu­heen­joh­ta­jan ja pit­kä­ai­kai­sen ak­tii­vin Er­ja Moo­ren.

Maarianvaaran Liikkuva kylä 2024 nähdään heinäkuussa muun muassa Tohmajärvellä.

Maarianvaaran Liikkuva kylä 2024 nähdään heinäkuussa muun muassa Tohmajärvellä.

Maarianvaaran teatteri

Kulttuuri
26.6.2024 11.25

Maarianvaaran teatterin Liikkuva kylä 2024 käy Tohmajärvellä

Maa­ri­an­vaa­ran te­at­te­ri kier­tää itä­suo­ma­lais­ta maa­seu­tua Liik­ku­va kylä 2024 -esi­tyk­sel­lään. Esi­tyk­sen en­si-il­ta on Maa­ri­an­vaa­ran nuo­ri­so­seu­ran­ta­lol­la kes­ki­viik­ko­na 17. hei­nä­kuu­ta. Ke­sän ai­ka­na Liik­ku­va kylä 2024 vie­rai­lee 11 paik­ka­kun­nal­la. Toh­ma­jär­ven ke­sä­te­at­te­ris­sa Liik­ku­va kylä käy per­jan­tai­na 26. hei­nä­kuu­ta.

Maarianvaaran Liikkuva kylä 2024 nähdään heinäkuussa muun muassa Tohmajärvellä.

Maarianvaaran Liikkuva kylä 2024 nähdään heinäkuussa muun muassa Tohmajärvellä.

Maarianvaaran teatteri

Kulttuuri
26.6.2024 11.25

Maarianvaaran teatterin Liikkuva kylä 2024 käy Tohmajärvellä

Maa­ri­an­vaa­ran te­at­te­ri kier­tää itä­suo­ma­lais­ta maa­seu­tua Liik­ku­va kylä 2024 -esi­tyk­sel­lään. Esi­tyk­sen en­si-il­ta on Maa­ri­an­vaa­ran nuo­ri­so­seu­ran­ta­lol­la kes­ki­viik­ko­na 17. hei­nä­kuu­ta. Ke­sän ai­ka­na Liik­ku­va kylä 2024 vie­rai­lee 11 paik­ka­kun­nal­la. Toh­ma­jär­ven ke­sä­te­at­te­ris­sa Liik­ku­va kylä käy per­jan­tai­na 26. hei­nä­kuu­ta.

Värtsilässä syntynyt Marjo Saarinen asuu nykyisin Tampereella.

Värtsilässä syntynyt Marjo Saarinen asuu nykyisin Tampereella.

Miikka Kivinen

Kulttuuri
26.6.2024 9.10

Marjo Saarinen teki näyttelyn Värtsilän kirkkokuorosta

Joi­tain vuo­sia sit­ten eläk­keel­lä ole­va sai­raan­hoi­ta­ja Mar­jo Saa­ri­nen löy­si äi­tin­sä Mai­ja-Lii­sa Saa­ri­sen jää­mis­tös­tä Värt­si­län kirk­ko­kuo­roa kä­sit­te­le­viä ar­tik­ke­lei­ta. It­se­kin kuo­ros­sa lau­la­nut äi­ti oli Saa­ri­sen mu­kaan kova ke­rää­mään leh­ti­leik­kei­tä kai­kis­ta hän­tä kiin­nos­ta­vis­ta asi­ois­ta.

Värtsilässä syntynyt Marjo Saarinen asuu nykyisin Tampereella.

Värtsilässä syntynyt Marjo Saarinen asuu nykyisin Tampereella.

Miikka Kivinen

Kulttuuri
26.6.2024 9.10

Marjo Saarinen teki näyttelyn Värtsilän kirkkokuorosta

Joi­tain vuo­sia sit­ten eläk­keel­lä ole­va sai­raan­hoi­ta­ja Mar­jo Saa­ri­nen löy­si äi­tin­sä Mai­ja-Lii­sa Saa­ri­sen jää­mis­tös­tä Värt­si­län kirk­ko­kuo­roa kä­sit­te­le­viä ar­tik­ke­lei­ta. It­se­kin kuo­ros­sa lau­la­nut äi­ti oli Saa­ri­sen mu­kaan kova ke­rää­mään leh­ti­leik­kei­tä kai­kis­ta hän­tä kiin­nos­ta­vis­ta asi­ois­ta.

Tohmajärven teatteri harjoitteli Kemien työväentalolla toukokuussa. Vasemmalta oikealle Veera Snellman, Mervi Venäläinen, Tiina Tomperi, Johanna Immonen ja Tarja Manninen. Taustalla lavan reunalla Teemu Jaatinen.

Tohmajärven teatteri harjoitteli Kemien työväentalolla toukokuussa. Vasemmalta oikealle Veera Snellman, Mervi Venäläinen, Tiina Tomperi, Johanna Immonen ja Tarja Manninen. Taustalla lavan reunalla Teemu Jaatinen.

Miikka Kivinen

Kulttuuri
26.6.2024 8.45

Tohmajärven teatteri työllistää ja tekee yhteistyötä moneen suuntaan

Tee­mu Jaa­ti­sel­la on sel­vät vas­tauk­set ky­sy­myk­seen, mik­si hän on ol­lut mu­ka­na Toh­ma­jär­ven te­at­te­rin toi­min­nas­sa lä­hes 20 vuot­ta.

Tohmajärven teatteri harjoitteli Kemien työväentalolla toukokuussa. Vasemmalta oikealle Veera Snellman, Mervi Venäläinen, Tiina Tomperi, Johanna Immonen ja Tarja Manninen. Taustalla lavan reunalla Teemu Jaatinen.

Tohmajärven teatteri harjoitteli Kemien työväentalolla toukokuussa. Vasemmalta oikealle Veera Snellman, Mervi Venäläinen, Tiina Tomperi, Johanna Immonen ja Tarja Manninen. Taustalla lavan reunalla Teemu Jaatinen.

Miikka Kivinen

Kulttuuri
26.6.2024 8.45

Tohmajärven teatteri työllistää ja tekee yhteistyötä moneen suuntaan

Tee­mu Jaa­ti­sel­la on sel­vät vas­tauk­set ky­sy­myk­seen, mik­si hän on ol­lut mu­ka­na Toh­ma­jär­ven te­at­te­rin toi­min­nas­sa lä­hes 20 vuot­ta.

Miina, Tuomas ja Amalia setvivät suhteensa solmuja harjoituksessa Paksuniemen näyttämöllä.

Miina, Tuomas ja Amalia setvivät suhteensa solmuja harjoituksessa Paksuniemen näyttämöllä.

Mirja Hurskainen

Kulttuuri
25.6.2024 16.25

Taattua kotimaista Riäkkyteatterilta

Pak­su­nie­men näyt­tä­möl­lä har­joi­tel­laan tä­män ke­sän näy­tel­mää Mie­hen kyl­ki­luu vie­lä pie­nel­lä mie­hi­tyk­sel­lä ja il­man pu­vus­tus­ta.

Miina, Tuomas ja Amalia setvivät suhteensa solmuja harjoituksessa Paksuniemen näyttämöllä.

Miina, Tuomas ja Amalia setvivät suhteensa solmuja harjoituksessa Paksuniemen näyttämöllä.

Mirja Hurskainen

Kulttuuri
25.6.2024 16.25

Taattua kotimaista Riäkkyteatterilta

Pak­su­nie­men näyt­tä­möl­lä har­joi­tel­laan tä­män ke­sän näy­tel­mää Mie­hen kyl­ki­luu vie­lä pie­nel­lä mie­hi­tyk­sel­lä ja il­man pu­vus­tus­ta.

Sisarukset yrittävät siirtää väärään aikaan ja väärään paikkaan toimitettua hautakiveä syrjemmälle.

Sisarukset yrittävät siirtää väärään aikaan ja väärään paikkaan toimitettua hautakiveä syrjemmälle.

Mirja Hurskainen

Kulttuuri
25.6.2024 15.10

Myllyteatterissa Kuhakuningas pääsee veden äärelle

Ky­lä­pa­rin Myl­ly­te­at­te­ri Ki­teen Po­tos­ka­vaa­ras­sa on saa­nut esi­tet­tä­väk­seen ve­del­li­seen ym­pä­ris­töön hy­vin so­vel­tu­van näy­tel­män, Ku­ha­ku­nin­kaan. Tii­na Mark­ka­nen on kä­si­kir­joit­ta­nut näy­tel­män. Oh­jaa­ja­na toi­mi en­sin Kai Paa­vi­lai­nen ja jat­kos­ta vas­taa Ma­ria Kar­ha­pää. Vaik­ka näy­tel­män har­joi­tuk­sis­sa oli oh­jaa­jan vaih­tu­mi­sen ta­kia noin vii­kon tau­ko, saa­daan se esi­tys­kun­toon en­nal­ta il­moi­tet­tuun en­si-il­ta­päi­vään men­nes­sä.

Sisarukset yrittävät siirtää väärään aikaan ja väärään paikkaan toimitettua hautakiveä syrjemmälle.

Sisarukset yrittävät siirtää väärään aikaan ja väärään paikkaan toimitettua hautakiveä syrjemmälle.

Mirja Hurskainen

Kulttuuri
25.6.2024 15.10

Myllyteatterissa Kuhakuningas pääsee veden äärelle

Ky­lä­pa­rin Myl­ly­te­at­te­ri Ki­teen Po­tos­ka­vaa­ras­sa on saa­nut esi­tet­tä­väk­seen ve­del­li­seen ym­pä­ris­töön hy­vin so­vel­tu­van näy­tel­män, Ku­ha­ku­nin­kaan. Tii­na Mark­ka­nen on kä­si­kir­joit­ta­nut näy­tel­män. Oh­jaa­ja­na toi­mi en­sin Kai Paa­vi­lai­nen ja jat­kos­ta vas­taa Ma­ria Kar­ha­pää. Vaik­ka näy­tel­män har­joi­tuk­sis­sa oli oh­jaa­jan vaih­tu­mi­sen ta­kia noin vii­kon tau­ko, saa­daan se esi­tys­kun­toon en­nal­ta il­moi­tet­tuun en­si-il­ta­päi­vään men­nes­sä.

Potsifestareiden pääesiintyjänä lavalle nousee melodista metallia soittava Silentrain. Arkistokuva Kuva Kiteen Rantakentältä kesän 2023 esiintymisestä.

Potsifestareiden pääesiintyjänä lavalle nousee melodista metallia soittava Silentrain. Arkistokuva Kuva Kiteen Rantakentältä kesän 2023 esiintymisestä.

Kari Sarkkinen

Kulttuuri
25.6.2024 14.55

Potsifestarit lauantaina paikallisin voimin

Toh­ma­jär­ven Yrit­tä­jät jär­jes­tä­vät Pot­si­päi­vien 50 v. juh­la­vuo­den kun­ni­ak­si Pot­si­fes­ta­rit lau­an­tai­na 29. ke­sä­kuu­ta Si­vis­tys­kes­kus Ah­jon piha-alu­eel­la Toh­ma­jär­vel­lä. Fes­ta­rit tar­jo­a­vat mo­ni­puo­li­sen kat­tauk­sen pai­kal­lis­ta mu­siik­kia ja ne ovat osa laa­jem­paa Pot­si­päi­vien ta­pah­tu­ma­ko­ko­nai­suut­ta.

Potsifestareiden pääesiintyjänä lavalle nousee melodista metallia soittava Silentrain. Arkistokuva Kuva Kiteen Rantakentältä kesän 2023 esiintymisestä.

Potsifestareiden pääesiintyjänä lavalle nousee melodista metallia soittava Silentrain. Arkistokuva Kuva Kiteen Rantakentältä kesän 2023 esiintymisestä.

Kari Sarkkinen

Kulttuuri
25.6.2024 14.55

Potsifestarit lauantaina paikallisin voimin

Toh­ma­jär­ven Yrit­tä­jät jär­jes­tä­vät Pot­si­päi­vien 50 v. juh­la­vuo­den kun­ni­ak­si Pot­si­fes­ta­rit lau­an­tai­na 29. ke­sä­kuu­ta Si­vis­tys­kes­kus Ah­jon piha-alu­eel­la Toh­ma­jär­vel­lä. Fes­ta­rit tar­jo­a­vat mo­ni­puo­li­sen kat­tauk­sen pai­kal­lis­ta mu­siik­kia ja ne ovat osa laa­jem­paa Pot­si­päi­vien ta­pah­tu­ma­ko­ko­nai­suut­ta.

Penttilän kolmoset eli Tellu Turkka, Leena Halonen ja Hannele Autti, säestäjänä Jari Lappalainen, kitara. Esitys on kulttuuriyhdistys Vääräpyörä ry:n tuotantoa.

Penttilän kolmoset eli Tellu Turkka, Leena Halonen ja Hannele Autti, säestäjänä Jari Lappalainen, kitara. Esitys on kulttuuriyhdistys Vääräpyörä ry:n tuotantoa.

Kulttuuri
25.6.2024 14.25

Kesälahti-päivä kohtaamispaikka Sovintolassa

Tiis­tai­na 2.7. il­ta­päi­vän ja il­lan ai­ka­na So­vin­to­lan piha ja puu­tar­ha son­nus­tau­tuu Ke­sä­lah­ti-päi­vään. Päi­vän ovat jär­jes­tä­neet So­vin­to­la yh­dis­tys, Ke­sä­lah­den kult­tuu­ri­seu­ra ja Pro Ke­sä­lah­ti yh­des­sä Ke­sä­lah­ti-Seu­ran kans­sa.

Penttilän kolmoset eli Tellu Turkka, Leena Halonen ja Hannele Autti, säestäjänä Jari Lappalainen, kitara. Esitys on kulttuuriyhdistys Vääräpyörä ry:n tuotantoa.

Penttilän kolmoset eli Tellu Turkka, Leena Halonen ja Hannele Autti, säestäjänä Jari Lappalainen, kitara. Esitys on kulttuuriyhdistys Vääräpyörä ry:n tuotantoa.

Kulttuuri
25.6.2024 14.25

Kesälahti-päivä kohtaamispaikka Sovintolassa

Tiis­tai­na 2.7. il­ta­päi­vän ja il­lan ai­ka­na So­vin­to­lan piha ja puu­tar­ha son­nus­tau­tuu Ke­sä­lah­ti-päi­vään. Päi­vän ovat jär­jes­tä­neet So­vin­to­la yh­dis­tys, Ke­sä­lah­den kult­tuu­ri­seu­ra ja Pro Ke­sä­lah­ti yh­des­sä Ke­sä­lah­ti-Seu­ran kans­sa.

Museo vanhoine rakennuksineen on viehättävä rauhoittumisen paikka ja mielenkiintoinen seikkailuympäristö lapsille ja koko perheelle. Vanhat aitat ja vuonna 1725 rakennettu Suomen suurin Savutupa esineistöineen kertovat entisestä elämästä. Lastenaitassa on perinteisiä leikkikaluja ja alueen hämyisissä hirsiaitoissa riittää tutkimista. Kirkkolammen rannassa on laituri, jonne johtaa museon pihasta esteetön luontopolku.

Museo vanhoine rakennuksineen on viehättävä rauhoittumisen paikka ja mielenkiintoinen seikkailuympäristö lapsille ja koko perheelle. Vanhat aitat ja vuonna 1725 rakennettu Suomen suurin Savutupa esineistöineen kertovat entisestä elämästä. Lastenaitassa on perinteisiä leikkikaluja ja alueen hämyisissä hirsiaitoissa riittää tutkimista. Kirkkolammen rannassa on laituri, jonne johtaa museon pihasta esteetön luontopolku.

Kesälahden kotiseutumuseo

Kulttuuri
25.6.2024 14.10

Ensimmäistä kerta vietettävä kotiseutupäivä nostaa esiin kulttuuriperintöä

Ke­sä­lah­den ko­ti­seu­tu­mu­se­ol­la kesä on täyn­nä ta­pah­tu­mia. Poh­jois-Kar­ja­lan ko­ti­seu­tu­päi­vää vie­te­tään lau­an­tai­na 20.7. Tee­ma­päi­vä ta­pah­tu­mi­neen to­teu­te­taan koko maa­kun­nas­sa sa­ma­na päi­vä­nä.

Museo vanhoine rakennuksineen on viehättävä rauhoittumisen paikka ja mielenkiintoinen seikkailuympäristö lapsille ja koko perheelle. Vanhat aitat ja vuonna 1725 rakennettu Suomen suurin Savutupa esineistöineen kertovat entisestä elämästä. Lastenaitassa on perinteisiä leikkikaluja ja alueen hämyisissä hirsiaitoissa riittää tutkimista. Kirkkolammen rannassa on laituri, jonne johtaa museon pihasta esteetön luontopolku.

Museo vanhoine rakennuksineen on viehättävä rauhoittumisen paikka ja mielenkiintoinen seikkailuympäristö lapsille ja koko perheelle. Vanhat aitat ja vuonna 1725 rakennettu Suomen suurin Savutupa esineistöineen kertovat entisestä elämästä. Lastenaitassa on perinteisiä leikkikaluja ja alueen hämyisissä hirsiaitoissa riittää tutkimista. Kirkkolammen rannassa on laituri, jonne johtaa museon pihasta esteetön luontopolku.

Kesälahden kotiseutumuseo

Kulttuuri
25.6.2024 14.10

Ensimmäistä kerta vietettävä kotiseutupäivä nostaa esiin kulttuuriperintöä

Ke­sä­lah­den ko­ti­seu­tu­mu­se­ol­la kesä on täyn­nä ta­pah­tu­mia. Poh­jois-Kar­ja­lan ko­ti­seu­tu­päi­vää vie­te­tään lau­an­tai­na 20.7. Tee­ma­päi­vä ta­pah­tu­mi­neen to­teu­te­taan koko maa­kun­nas­sa sa­ma­na päi­vä­nä.

Maija Kettusen neulahuovuttamalla työllä on molemmilla puolilla oma ilmeensä.

Maija Kettusen neulahuovuttamalla työllä on molemmilla puolilla oma ilmeensä.

Mirja Hurskainen

Kulttuuri
25.6.2024 10.59

Suorannan kivinavetassa kukkii

Suo­ran­nan talo pi­ha­pii­rei­neen kut­suu to­tut­tuun ta­paan tu­tus­tu­maan ait­toi­hin ja ki­vi­na­vet­taan koot­tui­hin näyt­te­lyi­hin. Tänä ke­sä­nä näyt­te­lyi­tä on kak­si, kun ki­vi­na­ve­tan mai­to­huo­ne kuk­kii Mai­ja Ket­tu­sen vir­kat­tu­jen ja huo­vu­tet­tu­jen töi­den vä­rien kir­jos­ta.

Maija Kettusen neulahuovuttamalla työllä on molemmilla puolilla oma ilmeensä.

Maija Kettusen neulahuovuttamalla työllä on molemmilla puolilla oma ilmeensä.

Mirja Hurskainen

Kulttuuri
25.6.2024 10.59

Suorannan kivinavetassa kukkii

Suo­ran­nan talo pi­ha­pii­rei­neen kut­suu to­tut­tuun ta­paan tu­tus­tu­maan ait­toi­hin ja ki­vi­na­vet­taan koot­tui­hin näyt­te­lyi­hin. Tänä ke­sä­nä näyt­te­lyi­tä on kak­si, kun ki­vi­na­ve­tan mai­to­huo­ne kuk­kii Mai­ja Ket­tu­sen vir­kat­tu­jen ja huo­vu­tet­tu­jen töi­den vä­rien kir­jos­ta.

Värttinä esiintyy Kihaus Folkissa lauantaina. Arkistokuva vuodelta 2022.

Värttinä esiintyy Kihaus Folkissa lauantaina. Arkistokuva vuodelta 2022.

Kari Sarkkinen

Kulttuuri
24.6.2024 13.00

Kihaus Folk meneillään Rääkkylässä

– Ki­haus Folk on hy­vin lep­poi­sa kan­san­mu­siik­ki­fes­ti­vaa­li kar­ja­lai­sin höys­tein, mää­rit­te­lee fes­ti­vaa­lia jär­jes­tä­vän Rääk­ky­lä Folk ry:n pu­heen­joh­ta­ja Mam­mu Kos­ke­lo.

Värttinä esiintyy Kihaus Folkissa lauantaina. Arkistokuva vuodelta 2022.

Värttinä esiintyy Kihaus Folkissa lauantaina. Arkistokuva vuodelta 2022.

Kari Sarkkinen

Kulttuuri
24.6.2024 13.00

Kihaus Folk meneillään Rääkkylässä

– Ki­haus Folk on hy­vin lep­poi­sa kan­san­mu­siik­ki­fes­ti­vaa­li kar­ja­lai­sin höys­tein, mää­rit­te­lee fes­ti­vaa­lia jär­jes­tä­vän Rääk­ky­lä Folk ry:n pu­heen­joh­ta­ja Mam­mu Kos­ke­lo.

Lassi Logrén on soittanut jouhikkoa 12-vuotiaasta. Kuva: Isa Holmgren

Lassi Logrén on soittanut jouhikkoa 12-vuotiaasta. Kuva: Isa Holmgren

Isa Holmgren

Kulttuuri
24.6.2024 10.20

Pitkän linjan kansanmuusikko esiintyy Kihaus Folkissa soolona

Lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa Rääk­ky­läs­sä asu­nut kan­san­muu­sik­ko Las­si Logrén esiin­tyy jou­hik­kon­sa kans­sa soo­lo­kon­ser­tis­sa Ki­haus Fol­kis­sa lau­an­tai­na.

Lassi Logrén on soittanut jouhikkoa 12-vuotiaasta. Kuva: Isa Holmgren

Lassi Logrén on soittanut jouhikkoa 12-vuotiaasta. Kuva: Isa Holmgren

Isa Holmgren

Kulttuuri
24.6.2024 10.20

Pitkän linjan kansanmuusikko esiintyy Kihaus Folkissa soolona

Lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa Rääk­ky­läs­sä asu­nut kan­san­muu­sik­ko Las­si Logrén esiin­tyy jou­hik­kon­sa kans­sa soo­lo­kon­ser­tis­sa Ki­haus Fol­kis­sa lau­an­tai­na.

Lisää aiheesta

Kysely