Vuosittain Valtion nuorisoneuvoston julkaisema Nuorisobarometri kuvaa suomalaisten 15-29 -vuotiaiden nuorten arvoja ja asenteita. Ensimmäisen kerran Nuorisobarometri julkaistiin lama-Suomessa vuonna 1994. Viime vuonna kootussa Nuorisobarometrissa tarkastellaan nuorten ajatusten ja näkemysten muutosta kuluneen 30 vuoden aikana. Vuoden 2024 Nuorisobarometri on viimeinen, jossa tietoja on kerätty verkkovastausten lisäksi myös puhelimitse, sillä nuorten halukkuus osallistua puhelimitse tehtävään tutkimukseen on romahtanut vuosikymmenten aikana.
Yksi päähavainto tutkimuksen tekijöillä on, että kolmen vuosikymmenen aikana kerätyt nuorten vastaukset osoittavat jatkumoita, mikä kertoo suomalaisen yhteiskunnan vakaudesta. Esimerkiksi nuorten usko hyvän koulutuksen ja työnsaannin väliseen yhteyteen on yhä vahva. Yhteiskuntaan kuuluvuuden tunne on nykynuorilla vahvempi kuin 90-luvulla kyselyyn vastanneilla nykyisillä keski-ikäisillä oli aikanaan. Nuorten luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin on entisestään kasvanut.
Suurimpana huolenaiheena uusimmassa Nuorisobarometrissa nostetaan esille nuorten tulevaisuudenuskon heikkeneminen. Nuorisobarometrissa optimistisesti tulevaisuuteensa uskovien nuorten määrässä on nähtävissä huomattavaa laskua vuodesta 2021 lähtien ja erityisesti vuodesta 2008 lähtien, jolloin 86 prosenttia vastaajista suhtautui tulevaisuuteensa optimistisesti. Vuonna 2024 vastaava luku oli 61 prosenttia. Myös elämäntyytyväisyyttä koskevissa vastauksissa on havaittavissa laskua.
Nuorisobarometrin tuloksiin on syytä suhtautua vakavasti jo siitä syystä, että maamme tulevaisuus on nuortemme käsissä. Jos nuoret eivät itse usko parempaan tulevaisuuteen, voiko sellaista koskaan rakentua?
Nuorten tulevaisuudenuskoon voidaan vaikuttaa poliittisella päätöksenteolla niin valtakunnan tasolla kuin paikallisestikin. Se, että nuoret kokevat kuuluvansa yhteiskuntaan, vaatii sen, että he tulevat kuulluksi ja huomioiduksi. Tehtävien päätösten lisäksi on huomioitava toivon luominen puheiden tasolla, vaikka maailma ympärillä vellookin epätietoisuudessa. Usko huomiseen rakentuu toiveeseen paremmasta.
Aihe on huomioitu myös kuluvan vuoden Yhteisvastuukeräyksessä, jossa kerätään varoja nuorten mahdollisuuksien ja toivon vahvistamiseksi. ”Erityisesti näinä aikoina on valtavan tärkeää, että nuorilla säilyy toivo. Miten voi rakentaa tulevaisuutta, jos siihen ei voi luottaa”, kysyy Yhteisvastuukeräystä johtava varainhankinnan päällikkö Ruut Lemmetyinen.
M.V.