Lä­hes 60 vuot­ta sit­ten, en­nen kou­lui­kää­ni, pää­sin naa­pu­rin isän­nän kans­sa ko­ke­maan ry­siä Jo­en­suun Ut­ran­kos­kil­le. Saim­me saa­liik­si mi­nun mit­tai­sen jär­vi­lo­hen.

Kuur­nan voi­ma­lai­tok­sen val­mis­tu­mi­nen vuon­na 1971 kat­kai­si Sai­maan jär­vi­lo­hien ja jär­vi­tai­men­ten va­el­lu­syh­tey­den Pie­lis­jo­en ala­o­sil­le. Ve­den­pin­ta lap­suu­te­ni ui­ma­ran­nal­la las­ki puo­li­sen­tois­ta met­riä ja sa­mal­la ja tär­vel­tiin ny­kyi­sin ää­rim­mäi­sen uha­na­lai­sen jär­vi­lo­hen Ut­ran­kos­kien ku­tu­a­lu­eet vain rei­lun vii­den ki­lo­met­rin pääs­tä Jo­en­suun to­ril­ta.

Sai­maan jär­vi­loh­ta on yri­tet­ty pe­las­taa Pie­li­nen-Liek­san­jo­ki sekä Pie­lis­jo­ki-Ala-Koi­ta­jo­ki-Sai­maa -alu­eel­la. Siel­lä kui­ten­kin Pie­lis­jo­es­sa si­jait­se­vat Kuur­nan ja Kal­ti­mon voi­ma­lai­tok­set sekä Ala-Koi­ta­jo­en Pai­mi­on voi­ma­lai­tos es­tä­vät lo­hi­ka­lo­jen ku­tu­va­el­luk­set. Jär­vi­lo­hi- ja jär­vi­tai­men­kan­to­jen säi­ly­mis­tä Sai­maal­la on­kin 1970-lu­vul­ta läh­tien te­ko­hen­gi­tet­ty vil­je­le­mäl­lä emo­ka­lo­ja ja is­tuk­kai­ta.

Lo­hi­ka­loil­le on yri­tet­ty luo­da myös poi­kas­tuo­tan­to­a­lu­ei­ta. Kuur­nan voi­ma­lai­tok­sen ala­puo­lel­le vuon­na 2019 val­mis­tu­nut Lau­rin­vir­ta oli hyvä yri­tys, mut­ta tu­los on ol­lut pet­ty­mys. Säh­köyh­ti­ön ja yh­teis­työ­kump­pa­nien ra­ho­jen li­säk­si Lau­rin­vir­taan on käy­tet­ty mil­joo­nia val­ti­on ra­haa, mut­ta poi­kas­tuo­tan­to on ol­lut vaa­ti­ma­ton­ta.

Sai­maan jär­vi­lo­hen ja jär­vi­tai­me­nen tu­le­vai­suus ei voi ol­la luon­nos­ta pyy­det­ty­jen emo­ka­lo­jen ja is­tu­tus­ten va­ras­sa. Tar­vi­taan luon­tai­sia poi­kas­tuo­tan­to­a­lu­ei­ta. Kat­seet koh­dis­tu­vat Hei­nä­ve­den Pa­lok­kiin, jon­ne ra­ken­net­tiin pato ja voi­ma­lai­tos vuon­na 1961. Aja­mal­la voi­ma­lai­tos alas ja pur­ka­mal­la Nä­lön­vir­ran pato saa­daan lo­hi­ka­loil­le jopa 40 heh­taa­ria poi­kas­tuo­tan­to­a­lu­ei­ta yh­dek­säs­sä kos­kes­sa. Näil­lä toi­men­pi­teil­lä on hy­vät mah­dol­li­suu­det pe­las­taa Sai­maan jär­vi­lo­hi ja jär­vi­tai­men.

Pet­te­ri Or­pon hal­li­tu­soh­jel­maan kir­jat­tiin 20.6.2023: ”Yh­teis­toi­min­nas­sa alu­een toi­mi­joi­den kans­sa hal­li­tus edis­tää Hei­nä­ve­den Pa­lo­kin kos­kien en­nal­lis­ta­mis­ta uha­na­lais­ten ka­la­kan­to­jen el­vyt­tä­mi­sek­si. Sa­mal­la edis­te­tään alu­een kes­tä­vää mat­kai­lua”. Hank­kee­seen va­rat­tiin 20 mil­joo­naa eu­roa ja se on mai­nit­tu myös Itäi­sen Suo­men oh­jel­mas­sa.

Tä­hän as­ti Poh­jois-Kar­ja­lan Säh­kö on ker­to­nut, et­tä Pa­lo­kin voi­ma­lai­tos ei ole myy­tä­vä­nä. Leh­ti­tie­to­jen mu­kaan yh­ti­ön toi­mi­tus­joh­ta­ja kui­ten­kin ker­toi huh­ti­kuun lo­pus­sa, et­tä ta­voit­tee­na on teh­dä voi­ma­lai­tok­sen ar­von­mää­ri­tys ke­sään men­nes­sä, ja et­tä yh­tiö on val­mis neu­vot­te­lu­pöy­tään jos omis­ta­jat niin päät­tä­jät.

Omis­ta­ja­kun­tien Hei­nä­ve­si, Ilo­mant­si, Jo­en­suu, Juu­ka, Kaa­vi, Ki­tee, Kon­ti­o­lah­ti, Kuo­pio, Liek­sa, Li­pe­ri, Nur­mes, Ou­to­kum­pu, Pol­vi­jär­vi, Rääk­ky­lä, Sa­von­lin­na, Toh­ma­jär­vi ja Tuus­nie­mi päät­tä­jät ovat nyt avai­na­se­mas­sa. PKS:n kan­nat­tai­si ky­syä myös yh­ti­ön asi­ak­kai­den mie­li­pi­det­tä. Hal­li­tu­soh­jel­man toi­meen­pa­noa hel­pot­taa jos val­tio si­tou­tuu mak­sa­maan yh­ti­öl­le täy­den hin­nan voi­ma­lai­tok­ses­ta.

To­teu­tu­es­saan Nä­lön­vir­ran pa­don pur­ka­mi­nen ja Pa­lo­kin kos­kien en­nal­lis­ta­mi­nen oli­si tä­män vuo­si­sa­dan luon­non­suo­je­lu­te­ko Suo­mes­sa ja mer­kit­tä­vä vir­ta­ve­sien en­nal­lis­ta­mi­nen jopa Eu­roo­pan mit­ta­kaa­vas­sa.

JOU­NI KOS­KE­LA

Bi­o­lo­gi

Sa­von­lin­na