Sam Stainer vietti 40-vuotissyntymäpäiväänsä konsertin ääni- ja valopöydän takana.
Mirja Hurskainen
KITEE
Mirja Hurskainen
Kiteen Yhteisötalolle kokoonnuttiin vuoden pimeimpään aikaan tukikonserttiin, joka oli nimennyt otsikolla Valoa!
– Konsertin isä Sam Stainer seisoo tuolla takana hänelle hyvin ominaisessa paikassa, kertoi konsertin juontanut Maria Pesonen.
Sam Stainer työskentelee Yhteisötalolla Kiteen vapaaseurakunnan lapsi- ja nuorisotyöntekijänä, ja hänellä on kahden muun yrittäjän kanssa yhteinen tapahtumatuotantoa tekevä yritys Joensuussa. Hän vastasi konsertin tekniikasta. Esiintyjiksi hän oli kutsunut paitsi paikkakuntalaisia, niin myös artisteja, joiden kanssa hän tai hänen yhtiökumppaninsa ovat työskennelleet.
Konsertin aloittivat kiteeläiset Mikael Pesonen (cajon), Terho Timonen (kitara) ja Minna Sund (basso), jotka esittivät myös kaunista stemmalaulua. Säestäjänä toimi joensuulainen Janne Eerola. Seuraavana lavalle astui gospel-artisti Kristiina Brask, joka myös asuu tätä nykyä Joensuussa. Braskilla on kirkas, kuulas ääni ja hän tulkintansa on vahvaa.
Viimeisenä artistina lavalle nousi Peter Regalado, DJ Panic, rap-artisti, DJ ja kuvataiteilija. Konsertilla Sam Stainer halusi myös juhlistaa 40-vuotissyntymäpäiväänsä, vaikka hän ei siitä halunnutkaan tehdä numeroa. Tukikonsertin aikana oli mahdollisuus antaa vapaaehtoinen rahalahja Yhteisötalon toiminnan hyväksi.
Mikael Pesonen, Terho Timonen, Minna Sund ja Janne Eerola aloittivat konsertin.
Mirja Hurskainen
Kiitollisin mielin
Konsertin suunnitellut ja toteuttanut Sam Stainer ohjaili tapahtumia äänipöydän takaa. Hän on muuttanut Suomeen vuonna 2014 kiteeläissyntyisen vaimonsa Sanna Stainerin (os. Nousiainen) kanssa.
– Tutustuimme, kun olimme töissä samalla laivalla. Sen jälkeen asuimme Englannissa kaksi vuotta. Sitten päätimme testata, millaista olisi asua Suomessa, kertoo tällä hetkellä 9- ja 6-vuotiaiden lasten isä.
Elämä Suomessa on hyvää ja kahdesta työstä huolimatta rauhallisempaa kuin suurkaupunki Lontoossa, kun esimerkiksi matkat eivät vie monia tunteja päivästä.
– Yritykseni osalta saan itse määritellä, miten paljon teen työtä ja olenkin päättänyt, että alan lomailla enemmän ja viettää aikaa perheen kanssa.
Koti maaseudulla on rauhallinen ja tilaa riittää. Hän arvostaa paljon myös vaimonsa perhettä ja perheen heiltä saamaansa tukea.
– Tähänkin konserttiin he ovat tehneet kaiken tarjottavan.
Vaikka Stainer on ensisijaisesti tapahtumantuottaja, hän on onnellinen, kun saa tehdä myös lapsi- ja nuorisotyötä.
– Olen Yhteisötalolla kolmena päivänä viikossa. Rakastan todella tätä paikkaa, joka kuuluu kaikille ja on kuin yhteinen olohuone. Olen tuntenut itseni tervetulleeksi.
Kristiina Brask on vahva tulkitsija.
Mirja Hurskainen
Yhteisötalon toiminta tavoittanut suuren määrän ihmisiä
Konsertin yhteyteen Sam Stainer oli työstänyt Yhteisötalon vaiheista kertovan valokuvaesityksen. Sen aikana Maria Pesonen kertoi kahdeksan vuotta sitten alkaneesta Yhteisötalo-hankkeesta, joka alkuun toimi vanhoissa tiloissa Palomäen kupeessa ja vuodesta 2019 näissä uusissa tiloissa.
– On ilo olla teidän kanssanne jakamassa niitä moninaisia vaiheita, mitä Yhteisötalona on koettu.
Talossa on viimeisen kuuden vuoden aikana järjestetty lukematon määrä erilaisia ryhmiä, konsertteja, seurakunnan tilaisuuksia ja ViaDia Kitee ry:n organisoimaa ruoka-aputyötä.
– Tällä hetkellä suosituin ryhmistä on matalan kynnyksen liikuntaryhmä, jossa käy viikoittain jopa 50 jumppaajaa.
EU -ruoka-apua jaettiin 600–700 kassillista vuosittain vuoteen 2021 asti. Kauppojen hävikkiruokaa jaettiin vuonna 2019 yhteensä 7127 kassia. Viime vuosina määrät ovat pienentyneet ja ovat tätä nykyä noin 2500–3000 kassia vuodessa. Ruoka-avun rinnalla on alettu tarjota puuroaamiaista ja Keski-Karjalan seurakunnan keittolounasta.
– Vuodesta 2021 Yhteisötalo-hankkeen toimintaa on mitattu kohtaamiskerroilla. Tuolloin kohtaamisia oli 4262. Sen jälkeen määrät ovat lisääntyneet koko ajan, ja viime vuonna kohtaamiskertoja oli 8490.
Tällä hetkellä hankkeen jatkorahoituksen haku on käynnissä, mutta on jo tiedossa, että STEA:n budjetoidut rahat eivät tule riittämään kaikkiin hakemuksiin.
– Voi siis olla, että Yhteisötalo-hanke sellaisenaan päättyy, mutta uskomme vahvasti, että Yhteisötalon tie ei ole päättymässä. Kiitollisina saamme katsoa taaksepäin ja iloita kuluneista työntäyteisistä vuosista ja kohtaamiskerroista, Maria Pesonen toteaa.