Kaupunginjohtaja Pekka Hirvonen kommentoi datakeskushankkeen vaikutuksia sähkön riittävyyteen. Arkistokuva.
Kari Sarkkinen
Uutiset herättävät aina keskustelua, olivatpa ne sitten hyviä tai huonoja ja hyvä niin. Scale42 kanssa Kiteen kaupunki solmii määräaikaisen määräalan vuokrasopimuksen ja aiesopimuksen, joka mahdollistaa Puhoksessa sijaitsevan määräalan myymisen myöhemmässä vaiheessa datakeskustoimijalle. Oletuksena tässä on, että kaupunginhallitus hyväksyy päätösesityksen. Asiakirjoihin voi tutustua tarkemmin kaupunginhallituksen kokouksen listaliitteet lukemalla.
Hanke on jo herättänyt kansalaiskeskustelua mm. sähkön riittävyydestä. Tämä seikka, kuten eivät muutkaan sähköverkon toimintaan liittyvät asiat, ole kovin yksinkertainen. Riittävyyden sijaan pitäisi pikemminkin puhua kantaverkon sähkönsiirtokapasiteetin riittävyydestä. Edelleen tämä kapasiteetti riippuu eri tekijöistä, jotka taas liittyvät mm. verkon stabiiliuteen, esimerkiksi jännitevaihteluihin.
Näitä asioita Suomessa koordinoi erittäin ammattitaitoinen Fingridin asiantuntijahenkilöstö, joka tarkastelee kantaverkkoa kokonaisuutena sekä myös yksittäisiä sähköasemia. Suomi on kuuluisa siitä, että ylikuormitustilanteiden takia verkko ei minun tietääkseni ole koskaan vakavasti kaatunut. Joitakin kertoja kovimmilla pakkasilla on varoituksia viime vuosina annettu, mutta näissäkin tilanteissa verkko on toiminut hyvin. Lisäksi Fingrid on juuri julkaissut päivitetyt ohjeet merkittäville sähkönkäyttäjille, jotta sähköverkon stabiilisuus voidaan turvata.
On totta, että datakeskukset käyttävät paljon sähköenergiaa, sähkötehon osalta puhutaan muutamista megawateista aina satoihin megawatteihin – riippuen datakeskuksen koosta. Niinpä aina vähänkään suurempien datakeskusten suunnittelu- ja verkkoon liittämisprosesseihin osallistuu myös Fingridin asiantuntijat. Käytännössä jo liittymistiedustelu tehdään heille. Samoin paikallisten merkittävimpien sähkönkäyttäjien kanssa on syytä käydä keskustelut mahdollisista tulevaisuuden tarpeista ja tehovarauksista. Näin menetellään myös tässä meidän tapauksessamme. Osallistun myös itse näihin keskusteluihin ja jo tällä viikolla olen käynyt asiaa läpi eri asiantuntijoiden kanssa.
Scale42 suunnitelman teknisiä yksityiskohtia, esim. liittymätehon (MW) tarvetta tai vuosittaista energian käytön (GWh) määrää avaa sitten investori itse siinä vaiheessa, kun se on mahdollista. Toinen julkisessa keskustelussa esille noussut seikka on sähkön hinta. Sähkön hinta määräytyy pörssissä käytävän kaupankäynnin kautta ja noin karkeana arviona uskallan jo nyt väittää, että mahdollisen Kiteen yksikön liittämistä verkkoon ei voi havaita pörssissä tapahtuvan kaupankäynnin hinnoissa.
Uusien sähkönkäyttäjien saaminen Puhoksen alueelle on itse asiassa erinomainen asia, koska se on lähestulkoon ainut keino vauhdittaa 400 kV:n linjan rakentamista tälle alueelle Imatran ja Joensuun välille. Tällä hetkellä on tiedossa myös muita tekijöitä, joilla voi olla vaikutuksia tämän Kiteen tulevaisuuden kannalta erittäin merkittävän linjan rakentamispäätökseen, mutta nämä tekijät linkittyvät maanpuolustuksen mahdollisiin teknologisiin ratkaisuihin.
Työllisyysvaikutuksia on lehdistötiedotteessa arvioitu varsin ylimalkaisesti. Tämä johtuu siitä, että mahdollisen datakeskuksen loppukäyttötarkoitus vaikuttaa yllättävän paljon siihen, että kuinka paljon toiminta työllistää. Loppukäyttötarkoitus vaikuttaa myös tarvittavien tilojen kokoon. Tietämykseni perusteella, jos kapasiteetti on suunniteltu tekoälypuolella hyödynnettäväksi, niin työllistämisvaikutus on suurempi ja vastaavasti esimerkiksi pilvipalveludatakeskukset työllistävät vähemmän. Verotulovaikutusta ei ole vielä mahdollista tarkkaan määrittää, mutta toteutuessaan datakeskus tuo merkittävän määrän verotuloja kaupungille.
Hyvää syyslomaviikkoa toivotellen,
Pekka Hirvonen