Kun poliitikot ja teknojätit sekä Amerikassa että Euroopassa pyrkivät vähentämään sosiaalisen median sääntelyä, on meidän varmistettava laadukkaan mediakasvatuksen jatkuminen kouluissa ja kodeissa. On tärkeää lisätä lasten, nuorten ja perheiden ymmärrystä siitä, että voimakkaiden algoritmien muokkaama todellisuus syventää railoja ja luo uhkaa demokratialle. Sosiaalisten medioiden tarjoamat maailmankuvat voivat vääristää käsitystä inhimillisyydestä ja luoda vakavan turvallisuusuhan. Tämä koskee erityisesti haavoittuvassa asemassa tai syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria. Esimerkiksi naisten ja vähemmistöjen asemaa heikentävien sisältöjen kuluttaminen voi vaikuttaa omaa paikkaansa yhteiskunnassa etsivän nuoren mieleen voimakkaasti ja haitallisesti.
Yhteiskunnallinen keskustelu sosiaalisesta mediasta ja sen vaikutuksista uhkaa lipsua helppojen ratkaisujen tielle. Erilaisilla rajoituksilla ja suosituksilla on paikkansa, mutta laadukkaan ja tasavertaisen mediakasvatuksen tulee olla ytimessä. Emme saa yksinkertaistaa keskustelua koskemaan pelkkiä ruutuaikoja ja kuvitella, että älylaitteiden kieltäminen kouluissa ja ikärajat vapaa-ajalla ratkaisevat turvallisuuteen, kiusaamiseen ja tiedonhakuun liittyviä haasteita. Sen lisäksi meidän tulee panostaa laitteiden käytön, medialukutaidon ja tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoitteluun myös digitaalisissa ympäristöissä. Näiden taitojen vahvistamisessa kodin ja koulun toisiaan tukeva kasvatustyö on ensiarvoisen tärkeää.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suomen Kulttuurirahaston Digitutkijat-hankkeessa teemme työtä lasten mediataitojen tukemiseksi ympäri Suomea. Olemme kohdanneet yli 10 000 lasta ja nuorta 480 koulussa. Järvi-Suomen piirin alueella olemme syksyn 2024 aikana vierailleet yli 70 koulussa ja kohdanneet 1 371 lasta. Digitutkijoiden työpajat ovat olleet erittäin pidettyjä sekä opettajilta on saatu paljon kiitosta niistä.
Koulujen 4.-luokkalaisille suunnatuissa työpajoissa olemme havainneet, että lapset liikkuvat mediassa hyvin erilaisilla taidoilla ja eriytyneissä ympäristöissä. Monet lapset esimerkiksi käyttävät sosiaalisia medioita, vaikka eivät tätä ikärajojen puolesta saisi tehdä. Myös sosio-ekonomisen taustan ja kaveripiirin merkitys lapsen mediankäytölle on suuri. Meidän tulee tasata näitä eroja ja huolehtia, että jokainen lapsi saa laadukasta mediakasvatusta ja valmiuksia toimia entistä haastavammassa ja myös demokratiaa kyseenalaistavassa polarisoituvassa yhteiskunnassa. Ruutuaika ei ole suurin haaste lapsen mediankäytössä, vaan se miten taataan jokaiselle lapselle riittävät tiedot ja taidot hyvinvoivaan lapsuuteen, luotettavaan tietoon ja medialukutaitoon.
VILLE VÄLIKANGAS,
mediakasvatuksen asiantuntija,
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
RIINA MUOTKA,
nuorisotoiminnan päällikkö,
Mannerheimin Lastensuojeluliiton
Järvi-Suomen piiri ry