Kansanedustaja Vesa Kallio kuvattuna viime kesäkuussa eduskuntatalon salissa, jossa järjestetään ministerien tiedotustilaisuuksia medialle. Kuva: Tiina Judén.
Tiina Judén
Mervi Venäläinen
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) on toistamiseen vastannut kansanedustaja Vesa Kallion (sd.) kirjalliseen kysymykseen paikallislehtien toimintaedellytysten turvaamisesta.
Kallio arvostelee ministerin vastausta. Kallion mukaan ministeri ei vastauksessaan kerro, millaisiin konkreettisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä asiassa.
Kallio vaatii konkreettisia toimia
Kallio tarkensi aiempaa kysymystään ja tiedusteli, miten hallitus aikoo turvata paikallislehtien ja muun paikallisen uutisoinnin toimintaedellytykset erityisesti alueilla, joilla ei ole vaihtoehtoisia jakelijoita. Huolena ovat Postin jatkuvat hinnankorotukset, jotka uhkaavat tehdä paikallislehtien jakelusta taloudellisesti kannattamatonta.
Ranne toteaa vastauksessaan tylysti, ettei liikenne- ja viestintäministeriöllä ole toimivaltaa puuttua postiyritysten markkinaehtoiseen hinnoitteluun tai muuhun liiketoimintaan. Ministerin mukaan sanomalehtien liiketoiminta on Suomessa edelleen riippuvaista paperilehdistä, mutta digitalisaatio etenee nopeasti.
– Murros aiheuttaa tarpeen arvioida, turvataanko paikallinen uutistoiminta tulevina vuosina nykyisenkaltaisella sanomalehtijakeluun myönnettävällä tuella vai muilla toimenpiteillä, jotka edistävät ennen kaikkea journalistista työtä ja paikallisen uutistoiminnan digitaalista siirtymää, Ranne toteaa.
Ministeri vetoaa vastauksessaan EU:n valtiontukisääntöihin, joiden mukaan yrityksille myönnettävät valtiontuet ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä.
Kallio ei ole tyytyväinen ministerin vastaukseen.
– Vastaus on tuttua Rannetta. Ministeri käyttää kolme sivua selittääkseen, miksi mitään ei voida tehdä. Mutta ei sanaakaan siihen, mitä hallitus aikoo tehdä, Kallio arvostelee.
Hän muistuttaa, että Ranne on aiemmin itse todennut paikallisjournalismin olevan demokratian kannalta välttämätöntä.
– Nyt tarvittaisiin tekoja, mutta niitä ei Ranteelta näytä löytyvän. Voidaan kysyä, onko ministeri ja ministeriö käyttäneet kaikki keinot niin kansallisesti kuin EU:n osalta paikallisuutisten turvaamiseksi? Nyt johtopäätös näyttää vahvasti siltä, että ei ole, hän toteaa.
Naapurimaissa lehdistöä tuetaan
Myös toimituksissa ihmetellään, miksi EU:n valtiontukisäännöt estäisivät paikallislehtien tukemisen Suomessa, kun naapurimaissa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa kaupallisille sanomalehdille myönnetään valtiontukea. Esimerkiksi Norjassa mediatukijärjestelmä perustuu suoriin valtionavustuksiin ja epäsuoraan verotukeen. Tavoitteena on turvata paikallinen ja valtakunnallinen moniäänisyys sekä ehkäistä paikallisten lehtimonopolien syntymistä. Tukia hallinnoi poliittisesta päätöksenteosta riippumaton Norjan mediaviranomainen. Merkittävin suora lehdistötuki on tuotantotuki, jonka piirissä on vuosittain noin 160 uutismediaa.
Tuki kohdistuu erityisesti pieniin paikallislehtiin ja niin sanottuihin kakkoslehtiin eli julkaisuihin, jotka eivät ole oman ilmestymisalueensa markkinajohtajia.