Printin ohella Koti-Karjala kehittää koko ajan näkyvyyttään verkkosivuillaan, Facebookissa sekä nuorten toiseksi tärkeimmäksi uutiskanavaksi nousseessa Instagramissa.
Kari Sarkkinen
Kari Sarkkinen
Nuoret seuraavat nyt aiempaa aktiivisemmin uutisia, selviää Kantar Media Oy:n Uutismedian liitolle tekemästä Nuoret ja uutismediasuhde -tutkimuksesta. Liiton tiedote nostaa esiin, että kolme neljästä 13–18-vuotiaasta kertoo seuraavansa uutisia vähintään muutaman kerran viikossa ja yli 40 prosenttia seuraa niitä päivittäin.
Uutisten seuraamisen aktiivisuus kasvaa selkeästi iän myötä. Kun 13–14-vuotiaista nuorista kolmasosa seuraa uutisia päivittäin, 17–18-vuotiaista päivittäisiä uutisten seuraajia on jo reilusti yli puolet.
Samalla kun uutisten seuraamisen aktiivisuus on kasvanut, aiempaa useampi nuori kertoo välttelevänsä jotakin uutisaihetta – näin tekee tytöistä yli 40 prosenttia ja pojista vajaa 30 prosenttia. Vältellyissä uutisaiheissa korostuu sota. Sota- ja kriisiuutisointi herättää monessa nuoressa ahdistusta ja pelkoa.
Tiktok ja Instagram nuorten tärkeimmät väylät uutisiin
Tiktok on säilyttänyt asemansa nuorten tärkeimpänä väylänä uutisiin, mutta sen merkitys uutiskanavana ei ole enää kasvanut. Uutisia seuraa alustalta edelleen 53 prosenttia nuorista. Nuorten toiseksi tärkeimmäksi uutiskanavaksi on noussut Instagram. Nuoret eivät käytä juuri lainkaan tekoälysovelluksia uutiskanavinaan.
Nuorten Tiktokissa kohtaamista uutisvideoista aiempaa suurempi osa on uutismedioiden tuottamia. 45 prosenttia nuorista sanoo, ettei näkisi uutismedian sisältöjä mistään muualta, jos se ei olisi Tiktokissa.
– Tiktok on nuorten uutisarjen keskiössä. On tärkeää, että nuori kohtaa Tiktok-arjessaan luotettavaa journalistista sisältöä, mediakasvatusasiantuntija Hanna Romppainen Uutismedian liitosta sanoo tiedotteen haastattelussa..
– Uutismedian on mahdollista tavoittaa nuoria Tiktokin kautta ja tehdä samalla omaa mediaa sekä journalismia nuorille tutuksi.
Lyhyet, neutraalit uutisvideot ovat nuorille kirkkaasti mieluisin uutisen muoto. Nuoret kuitenkin myös lukevat uutisia. Noin puolet nuorista kertoo seuraavansa vähintään puolet uutisista lukemalla. Uutisten lukijoina aktiivisimpia ovat 17–18-vuotiaat tytöt.
Nuoret ovat aiempaa kiinnostuneita paikallisuutisista
13–18-vuotiaiden kiinnostus nuorten omaan elämään liittyviin uutisiin on selvässä kasvussa, ja ne ovat nuoria kiinnostavien uutisaiheiden kirkkaassa kärjessä. Samalla nuorten kiinnostus isoihin uutisaiheisiin maailmalla ja Suomessa on laskenut.
Nuoret ovat aiempaa kiinnostuneempia omaan paikkakuntaan liittyvistä uutisista. Paikallisuutiset ovat nousseet nuoria kiinnostavien uutisaiheiden listalla neljänneksi.
– Kun maailmalla myllertää, kiinnostus omaa elämää ja kotipaikkakuntaa koskeviin aiheisiin selkeästi kasvaa. Läheiset ja paikalliset aiheet voivat tuoda kriisiuutisoinnin keskellä turvaa, Hanna Romppainen kertoo. – Paikallisissa uutisissa on nuorten suhteen aitoa potentiaalia. On tärkeää, että myös paikallissisällöissä kuuluu nuorten ääni ja heille tärkeät aiheet.
Nuoret toivoisivat mediaan lisää nuorten ääntä. Vain 30 prosenttia nuorista on tyytyväinen siihen, kuinka hyvin medioissa kuullaan nuorten näkemyksiä. Tyytyväisyys nuorten kuulemiseen on laskenut viime vuodesta.
Nuoret kokevat medialukutaitonsa hyväksi
Nuorista 70 prosenttia törmää virheelliseen, valheelliseen tai epäselvään tietoon media-arjessaan. He kohtaavat virheellistä tai epäselvää tietoa ennen kaikkea Tiktokissa.
Nuoret kokevat omat medialukutaitonsa sekä lukutaitonsa varsin hyvinä. Yli 80 prosenttia nuorista kokee osaavansa arvioida, mikä uutinen on totta ja mikä ei. He myös keskustelevat epäselviltä tuntuvista sisällöistä kavereiden tai tutun aikuisen kanssa varsin usein.
Kolme neljästä nuoresta kertoo tunnistavansa uutismedioiden sisällöt muiden somesisältöjen joukosta ja tietävänsä, mitä journalismi on. Hieman yli 60 prosenttia nuorista uskoo, että journalismiin voi luottaa.
– Journalismin tunnistaminen on tässä ajassa aivan keskeinen mediankäyttäjän taito. Vaikka valtaosa nuorista kertoo tietävänsä, mitä journalismi on, miltei 40 prosenttia on epävarmoja sen suhteen, voiko journalismiin luottaa, Hanna Romppainen sanoo.
– On välttämätöntä avata sekä kouluissa että mediassa nuorille journalismin pelisääntöjä ja selventää, miksi journalismiin voi luottaa.”