Kysymyksiä Kiteen hyppyrimäen remonttiin liittyen.
Kiitos edelliselle Kiteen kaupunginvaltuustolle yksimielisestä päätöksestä myöntää määräraha hyppyrimäen kunnostukseen. Yli 40 vuotta vanha mäki oli jo peruskunnostuksen tarpeessa.
Kysymykseni: Miksi tämä remontti ei onnistunut? Asiasta on keskusteltu myös luottamushenkilöpäättäjien kanssa. He ovat ihmetelleet, miksi tämän kokoluokan työtä ei kilpailutettu. Annettiin tehtäväksi tuntityönä!
Olisi luullut hälytyskellojen soivan, kun rakentajan edellistä työtä arvioitiin. Mäkijaosto joutui turvallisuussyistä purkamaan ja uudelleenrakentamaan suuren osan sääntöjen mukaisesta turvakaiteesta.
Rohkenen tuoda nämä asiat esille, koska tunnen kohteen ja siihen liittyvät haasteet. Olen suunnitellut monta mäkiremonttia ja ollut niitä toteuttamassa. Useaan mäkeen olen tehnyt profiilipiirustukset ja seurannut, kun ammattirakentajat tekevät työn hyvin ja valmiiksi.
Tässä projektissa olin toisena profiilisuunnittelijana Aatto Lamminpään seurana. Hän piirsi profiilit puhtaaksi meidän yhteisen näkemyksen ja FISin (Kansainvälinen Hiihtoliitto) mäkirakennussääntöjen mukaan. Aaton kanssa teimme työmme talkootyönä.
Myös rakennesuunnittelu olisi tullut kilpailuttaa. Monelta myöhemmältä murheelta olisi vältytty.
Tällaisena aikana, jolloin on puutetta rakennustyökohtaista, olisi varmasti ollut saatavilla rakentajia, joilla olisi ollut osaaminen ja halu tehdä työ hyvin ja valmiiksi.
Mäkirakentamisessa osaava mittamies on todella tärkeä tekijä. Alan osaajaa ei työmaalla näkynyt. Kiteellä on tunnettu mittausalan ammattilainen. Miksi hänen osaamistaan ei käytetty?
Hyppyrimäki on Kiteen kaupungin omaisuutta ja työkohde. Missä olivat työn valvojat? Nyt työn seuranta jäi meille talkoolaisille, vailla valtuuksia ja keinoja puuttua epäkohtiin.
Elokuulla -25 onneksi saatiin puhallettua peli poikki. Työ oli menossa täydeksi sudeksi. Kävi niin, että se tuntityönä tehty uhkaava susi purettiin. Annettiin Aaton kanssa uusi alakaarteen muoto korkoineen.
Rakentaja ei kuitenkaan näitä korkoja noudattanut. Tästä johtuu, että mäki ei ole hyvään hyppysuoritukseen oikeassa muodossa.
Korjaustyö jäi huomattavan keskeneräiseksi. Hyppyripöytä ja kaarre, rappuset ja turvakaiteet jäivät tekemättä. Maarakennuspuolella oli paljon turhaa, jopa haitallista tekemistä. Salaojat jäivät tekemättä.
Mieleni tekee siteerata yhtä laulua ”enkä vielä kaikkea kertonut oo”. Toivottavasti ei tarvitsekaan.
Tällainen tekeminen ja tekemättä jättäminen yhteisten asioiden hoidossa on törkeä loukkaus kunnallista demokraattista päätöksentekoa kohtaan.
Kuten alussa totesin, edellinen Kiteen kaupunginvaltuusto yksimielisellä päätöksellä myönsi määrärahan mäkiremonttiin. Raha on mennyt, eikä tainnut riittääkään. Mitkään siinä päätöksessä mainitut asiat eivät parhaalla tavalla toteutuneet.
Tällaisen kirjoittaminen ja näiden asioiden julkituominen ei ole ollenkaan mukavaa. Olisi miellyttävämpää lausua sydämellinen kiitos hyvin tehdystä työstä.
Minua on pyydetty monelta taholta ja useiden ihmisten toimesta tuomaan tämä sotku julki. Jonkun on nostettava kissa pöydälle, olkoon se kissa vaikka kuinka vihainen ja likainen.
Miksi puolustan itsepäisesti hyvää mäkiprofiilia? Siksi, että pitkän mäkiuran parhaita muistoja on, kun on saanut seurata usean nuoren kehitystä oikeanmuotoisista K18 ja K56 mäistä. Paljon hyppyjä, yli 1 000 vuodessa. Välillä tuntumaa muualta Suomesta… Rukalta, Puijolta ja Lahdesta… ja sitten taas harjoittelemaan Suomen parhaassa pienmäkikeskuksessa.
Onko se enää sellainen?
Nykyiset ja tulevat tytöt ja pojat tarvitsevat asianmukaiset suorituspaikat. Näyttöjä on…
Hyvää kesää kaikille
TIMO AALTO