Pohjois-Karjalassa noin 2.7 % yli 65 vuotiaista saa omaishoitoa sopimuspohjaisesti. Valtava on myös se osa, joka ei ole hakenut omaishoitajuutta mutta hoitavat omaisiaan ympärivuorokautisesti. Yhteiskunnalle lasku olisi 1.25 miljardia euroa vuodessa, ellei meillä olisi omaishoitajia.
Erilaisia lausuntoja ja esityksiä on tehty omaishoitajien tukemiseksi, mutta tavoittavatko nämä lausunnot päättäjät ja arvostetaanko niitä. Pyritäänkö aidosti parantamaan omaishoitajien asemaa.
Omaishoitajayhdistysten tulisi olla luonteva osa hyvinvointialueen toimintaa onhan se osa hoivan kokonaisuutta. Omaishoitajien tarpeet pitäisi arvioida yksilökohtaisesti koska niin hoidettavan kuin hoitajankin tarpeet vaihtelevat. Terveystarkastukset omaishoitajille ja vapaiden saanti pitäisi kirjata ja seurata niiden toteutumista, tulisi myös tarjota erilaisia vaihtoehtoja eri tilanteisiin, esim. varahoitaja joka tulisi kotiin hoitamaan silloin kun omaishoitaja ei itse pysty hoitamaan tai tarvitsee vapaapäivän.
Omaishoito tulee perheeseen usein pikkuhiljaa, hoidon ja avun tarve kasvaa ja jossain vaiheessa se on ympärivuorokautista tai ainakin säännöllistä. Usein tämä asia jää terveydenhoidossa huomioimatta ja vasta sitten kun sairaalahoitoa tarvitaan asia tulee puheeksi. Tässä vaiheessa viimeistään kuva omasta perheestä ja elämästä on rakennettava uudestaan. Ammattilaisen kanssa suunnitelmat ja toiveet tulevaisuudesta tulisi ottaa aktiiviseen keskusteluun niin että uuteen elämäntilanteeseen siirtyminen olisi mahdollisimman kivutonta.
Omaishoito on kuitenkin usein palkitsevaa ”täyttä elämää” monine iloineen ja suruineen, pitää vain saada tasapaino hoidettavan vaatimusten ja hoitajan voimavarojen suhteeseen.
SINIKKA MUSIKKA
Kunta-ja aluevaali ehdokas (kesk)