Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen korosti viime viikolla Karjalaisessa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan, kuinka epäeettistä on luvata kansalaisille sellaista, mitä ei voida toteuttaa. Tämä herättää kysymyksen: Onko epäeettistä vaatia sotepalveluja myös maakunnan reuna-alueille palveluiden keskittämisen sijaan? Onko väärin vaatia, että hyvinvointialueen resurssipula jaetaan oikeudenmukaisesti koko maakuntaan eikä sysätä pienten kuntien ja pitäjien kannettavaksi?
Aluevaltuutettuna olen huomannut, että ”resurssipula” on muuttunut tyhjentäväksi tekosyyksi, jonka varjolla reuna-alueiden palveluja ajetaan alas. Tulevassa palveluverkkoesityksessä pienten kuntien sote-asemien ja pitäjien sote-pisteiden kohdalla palvelukuvauksissa käytetään toistuvasti sanoja "resurssien mukaan”, ”resurssien puitteissa” ja ”tavoitteena". Näillä termeillä peitellään käytännössä se, että näitä palveluita ei tulla turvaamaan. Näiden tavoitteiden toteutuminen on yhtä todennäköistä kuin satujen muuttuminen todeksi. Tästä syystä jokaisen aluevaltuutetun ja jokaisen asukkaan on oltava tarkkana, sillä palveluverkkopäätöksen kirjaukset määrittävät vahvasti hyvinvointialueemme sotepalveluiden tulevaisuuden.
Palveluverkkoesityksen mukaan "osalla sote-asemia järjestetään resurssien puitteissa suun terveydenhuollon palveluita, erityisesti lapsille ja nuorille, sekä näytteenottopalveluja suppeasti. Lääkäri- ja hoitajavastaanotot arkisin virka-aikaan, tarpeen mukaan 1–5 päivänä viikossa; Tavoitteena vähintään yksi lääkärivastaanottopäivä viikossa per 1 500 asukasta”. Todellisuudessa tämä tarkoittaa, että sote-asemilta poistuisi aikuisten hammashoito, näytteenottopalvelut supistettaisiin ja lääkäri- ja hoitajavastaanottoja olisi todennäköisesti vain minimimäärä kerran viikossa. "Tavoite" ei ole palvelulupaus vaan epämääräinen ilmaus, joka antaa viranhaltijoille mahdollisuuden väistää vastuunsa.
Sote-palvelupisteiden kohdalla puolestaan todetaan, että "niiden ollessa tarpeenmukaisesti auki, siellä tarjotaan kiireetöntä hoitajavastaanottoa ja muita lähipalveluja resurssien puitteissa, tarvittaessa etäkonsultaatioiden tuella". Toisin sanoen pitäjille tarjotaan vain tyhjiä lupauksia ja näennäistä apua. Jo valmiiksi ontuva perusterveydenhuolto on nyt vaarassa romahtaa kokonaan ja menettää viimeisenkin toimintakykynsä.
Kesäkuussa 2023 hyväksytty palveluverkkosuunnitelma antoi jo esimaksua siitä, kuinka alueiden toimeenpanosuunnitelmat rajataan palveluverkkopäätöksen mukaisiksi. Kun aluehallitus käsitteli Valtimo-Nurmes-Juuka-alueen palveluiden järjestämissuunnitelmaa, se äänesti tiukasti alueen palveluista ja päätyi vain yhden äänen enemmistöllä hieman kattavampaan palveluratkaisuun Valtimolle ja Juukaan. Päätökseen jätettiin peräti kuusi eriävää mielipidettä, joissa korostettiin, että "esittelijän pohjaesitykseen tehdyt muutokset ovat ristiriidassa aluevaltuuston 22.6.2023 hyväksymän sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian ja palveluverkkosuunnitelman sekä palvelujen järjestämistä ohjaavien kriteereiden kanssa”. Tästä syystä en luota siihen, että pienten kuntien ja pitäjien sote-lähipalvelut voitaisiin turvata alueellisilla palveluiden järjestämissuunnitelmilla, jos aluevaltuuston palveluverkkosuunnitelma ei niitä tue.
Ymmärrän, että hyvinvointialueellamme on rajalliset taloudelliset ja henkilöstöresurssit, mutta en hyväksy sitä, että resurssipulaan vedoten alueemme pienten kuntien ja pitäjien asukkaat, erityisesti ikäihmiset, jätetään heitteille. Monilta heiltä puuttuvat digitaitojen lisäksi auto tai mahdollisuus käyttää julkista liikennettä, jota syrjäseudulla ei ole. Sotekeskuksiin keskitetyt palvelut ovat ikäihmisille käytännössä saavuttamattomia. He saattavat päästä näihin palvelujen piiriin vasta ambulanssikuljetuksella akuutissa hädässä.
Pohjois-Karjalan maakunta on maantieteellisesti laaja. Toivon, että aluevaltuutetut näkevät palveluverkkopäätöstä tehdessään rehellisen tilannekuvan aluehallituksen esittämästä palveluverkon sisällöstä ja erityisesti sen vaikutuksista hyvinvointialueemme pienten kuntien ja pitäjien asukkaille. Oikeudenmukaista olisi jakaa resurssipula tasapuolisesti koko alueelle, leikata ylipaisuneesta Siun Soten hallintokoneistosta ja ennen kaikkea turvata reuna-alueilla asuvien ihmisten elämän perusedellytykset.
TARJA HYYKKY
aluevaltuutettu (kesk.), tarkastuslautakunnan vpj,
Juuan apteekin apteekkari