Terveys- ja hyvinvointiasiat puhututtavat juuri nyt varmasti meistä monia. Tämän vuoden alusta aloittanut Pohjois-Karjalan hyvinvointialue on lähettänyt lausunnolle suunnitelmansa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä tulevaisuudessa. Täällä Keski-Karjalassa kuten muuallakin Pohjois-Karjalassa, ja itse asiassa eri puolilla Suomea, on koettu mm. terveyspalvelujen ja ikäihmisten asumispalvelujen saatavuuden heikkeneminen. Lääkärille pääsy julkisella puolella on vaikeaa ja jonot asumispalveluihin ovat pitkät.
Sosiaali- ja terveyspalvelujemme järjestäjä eli Siun sote maksaa tälläkin hetkellä yli 12 miljoonaa euroa vuodessa yksityisille lääkärifirmoille ostopalvelulääkäreistä, kun omia ei ole saatu riittävästi. Samoin hoitajista on valtava pula. Pohjois-Karjalasta puuttuu julkiselta ja yksityissektorilta tällä hetkellä jo yli 800 lähihoitajaa ja yli 800 sairaanhoitajaa. Tulevina vuosina eläköitymisten myötä hoitajien tarve vain kasvaa. Ja sama huutava pula hoitajista on muillakin alueilla Suomessa. Vielä joitakin vuosia ikäpyramidin yläpää eli ikäihmisten määrä jatkaa melkoista kasvua ja hoidon ja hoivan tarve lisääntyy. Melkoinen yhteensovittaminen tämän ristiriidan hoitamisessa on. Tarvitaan uudenlaisia tapoja tuottaa ja toteuttaa erilaisia terveys- ja sosiaalipalveluja asukkaillemme. Niille, jotka haluavat ja pystyvät käyttämään digitaalisia ja etäpalveluja, on niitä saatava tarjolle. Tällöin vapautuu hoitajille ja lääkäreille resursseja vastaanottaa ja hoitaa niitä palvelujen tarvitsijoita, joille digipalvelut eivät sovi.
Hyvinvointialueen hallintoylilääkäri Petri Kivinen ja muutosjohtaja Elina Felin valmisteluryhmineen ovat tehneet valtavan suuren selvittelytyön ja laatineet laajaan tietopohjaan perustuvan Palveluverkko- ja palvelustrategialuonnoksen, josta pyydetään hyvinvointialueen asukkailta mielipiteitä. Lausunnolla on kolme erilaista vaihtoehtoa palvelujen järjestämisestä seuraavaksi viideksitoista vuodeksi.
1. Ensimmäinen vaihtoehto tarjoaisi vahvat laajan palvelun soteasemat. Tässä vaihtoehdossa muutoksia nykyiseen palveluverkkoon eli lähinnä terveysasemiin tulisi eniten; Pohjois-Karjalassa olisi Joensuussa sijaitsevan sote-palvelukeskuksen lisäksi vain viisi laajan palvelun sote-asemaa: Nurmeksessa, Lieksassa, Ilomantsissa, Outokummussa ja Kiteellä. Sen lisäksi lähipalvelupisteet olisivat Juuassa ja Heinävedellä. Tämä suunnitelma mahdollistaisi rahallisen investoinnin uusiin digipalveluihin ja riittävän isot työyhteisöt, joissa olisi tarjolla sote- palvelut laajoin aukioloajoin sekä työyhteisön tuki työntekijöille. Mutta asukkaat näiden keskusten ulkopuolelta joutuisivat liikkumaan jopa 40 minuutin päähän saamaan hoitoa.
2. Toisessa vaihtoehdossa olisi tarjolla monipuoliset palvelut koko maakuntaan. Laajan palvelun sote-asemia olisi edellisessä vaihtoehdossa mainittujen lisäksi Kontiolahdella ja Liperissä. Heinäveden ja Juuan lähipalvelupisteiden lisäksi maakuntaan tuotettaisiin liikkuvia palveluja tarpeen mukaan. Liikkuvia palveluja voivat olla työntekijät, jotka liikkuvat asiakkaiden luo jo olemassa oleviin palvelupisteisiin, uusiin palvelupisteisiin tai asiakkaan kotiin. Tai se voi olla monipalveluauto, joka tulee paikkakunnalle tiettyinä päivinä. Tohmajärven ja Kesälahden palvelut tuotettaisiin Kiteellä. Tässä vaihtoehdossa olisi myös mahdollista investoida digipalveluihin.
3. Kolmannessa vaihtoehdossa tarjolla olisi laaja lähitoimipaikkojen verkosto, mutta osa palveluista tuotettaisiin paikkakunnalle liikkuvina palveluina. Tässä mallissa pitäisi investoida rakennuksiin, eikä digipalveluihin jäisi investointivaraa. Terveysasemien verkosto säilyisi lähes ennallaan, mutta niiden aukioloon vaikuttaisi se, riittäisikö sinne työntekijöitä. Aukioloajat voisivat olla rajalliset ja työyhteisöt pieniä ja haavoittuvia.
Mikään ei tule muuttumaan heti, kun palveluverkkosuunnitelmasta tehdään päätös hyvinvointialueen valtuustossa kesäkuussa. Valitun suunnitelman toimeenpanossa mennee muutamia vuosia, sillä hyvinvointialueella ja kunnilla on muutamia vuosia voimassaolevia vuokrasopimuksia sote-kiinteistöistä. Ja tämä suunnitelmahan ulottuu vuoteen 2038 saakka. En usko, että mikään näistä suunnitelmista toteutuu ihan sellaisenaan vaan erilaisia ratkaisuja toteutetaan sen myötä, miten palvelutarpeet eri alueilla muuttuvat ja miten teknologiset ratkaisut mahdollistavat erilaisia palveluja.
Pohjoiskarjalaisilla on mahdollisuus jättää kirjallinen mielipiteensä näistä suunnitelmista 16.5. saakka hyvinvointialueen kirjaamoon. Toivottavasti monet yhteisöt, yritykset ja yksittäiset asukkaat antavat lausuntonsa päätöksenteon tueksi. On tärkeää, että kaupungin ja alueen asukkaat ovat mukana arvioimassa suunnitelmia, ja että heidän mielipiteensä huomioidaan. Näin voidaan varmistaa, että suunnitelmat ovat aidosti tarpeiden mukaisia ja että ne tukevat hyvinvointia.
MERVI HOLOPAINEN
kaupunginvaltuuston pj,
tulevaisuuslautakunnan jäsen