KES­KI-KAR­JA­LA

Mer­ja Mau­ko­nen

Met­sän tu­ho­hyön­tei­set le­vit­täy­ty­vät vuo­si vuo­del­ta poh­joi­sem­mak­si. Kes­ki-Kar­ja­las­sa esiin­tyy täl­lä het­kel­lä lä­hin­nä kuu­sen tu­ho­hyön­tei­siä. Ylei­sim­piä ovat täh­ti­kir­jaa­ja, ai­to­mo­ni­kir­jaa­ja, kir­jan­pai­na­ja ja uk­ko­ni­lu­ri.

Met­sä­no­mis­ta­jan kan­nat­taa ha­vain­noi­da puus­ton kun­toa vuo­sit­tain. Ha­vain­noi­ta­via merk­ke­jä ovat kuus­ten kui­vu­mi­nen, kaar­nan ir­to­a­mi­nen, muu­tok­set neu­las­vä­ris­sä ja run­saat pih­ka­vuo­dot.

– Myrs­ky­tu­hot ovat li­sään­ty­neet, ja met­sis­sä on ai­em­paa enem­män kaa­tu­nei­ta pui­ta. Tämä pa­ran­taa hyön­teis­ten eli­no­lo­suh­tei­ta, mikä se­lit­tää hyön­teis­ten yleis­ty­mis­tä, sa­noo Met­sän­hoi­to­yh­dis­tys Po­jois-Kar­ja­lan met­sä­a­si­an­tun­ti­ja Jou­ni Mu­ta­nen.

Täh­ti­kir­jaa­ja yleis­tyi vuo­si sit­ten

Vii­me syk­sy­nä koko Suo­mes­sa kuu­si­koi­den rie­sak­si il­mes­ty­nyt­tä täh­ti­kir­jaa­jaa on met­sis­sä edel­leen. Vii­me ke­sä­nä sai­ras­tu­nei­ta pui­ta on ha­vait­tu vas­ta tänä ke­sä­nä.

– Täh­ti­kir­jaa­jan vai­vaa­man puun lat­va muut­tuu rus­ke­ak­si ja kuo­ri ir­to­aa. Yleen­sä täh­ti­kir­jaa­ja on nuor­ten pui­den vai­va, mut­ta nyt se poik­keuk­sel­li­ses­ti sai­ras­tut­taa myös van­ho­ja pui­ta, sa­noo Mu­ta­nen.

Täh­ti­kir­jaa­jan yleis­ty­mi­seen vai­kut­ti vii­me ke­sän kui­vuus, mikä hei­ken­si pui­den kun­toa. Täh­ti­kir­jaa­jaa esiin­tyy eten­kin kal­li­o­poh­jai­sen ja kui­van maas­ton alu­eil­la.

– Täh­ti­kir­jaa­ja tal­veh­tii run­gos­sa ja ke­sä­ai­kaan se elää myös hak­kuu­täh­tees­sä, jo­ten sen sai­ras­tut­ta­mat puut tu­lee pois­taa tal­vi­kau­del­la.

Ai­to­mo­ni­kir­jaa­jas­ta on teh­ty vain yk­sit­täi­siä ha­vain­to­ja. Myös ai­to­mo­ni­kir­jaa­jan sai­ras­tut­ta­man kuu­sen lat­va ru­seh­tuu. Ai­to­mo­ni­kir­jaa­jas­ta pää­see eroon pois­ta­mal­la sai­ras­tu­neet puut tal­vi­kau­del­la.

Tähtikirjaaja aiheuttaa kuusen latvan kuivumisen.

Jouni Mutanen

Kir­jan­pai­na­ja viih­tyy tuu­len­kaa­to­puis­sa

Kir­jan­pai­na­jan edel­li­nen epi­de­mia oli 2010-lu­vun al­ku­puo­lis­kol­la. Nyt kir­jan­pai­na­jia on al­ka­nut taas il­me­tä Kes­ki-Kar­ja­lan alu­eel­la kuu­si­kois­sa.

Pai­koin kir­jan­pai­na­ja on is­ke­nyt jopa kym­me­niin run­koi­hin. Otol­li­sia paik­ko­ja kir­jan­pai­na­jal­le ovat uu­sien auk­ko­jen lai­ta­mat sekä alu­eet, joil­la on myrs­ky­tu­ho­ja.

– Kor­jaa­mat­to­mat tuu­len­kaa­to­puut luo­vat hy­vät olo­suh­teet kir­jan­pai­na­jal­le, joka le­vi­ää tuu­len mu­ka­na. Tuu­len­kaa­to­puut tu­li­si joko kor­ja­ta tai ava­ta nii­den pin­ta moot­to­ri­sa­hal­la, jot­ta puu kui­vuu. Myös kir­jan­pai­na­jan saas­tut­ta­mat elä­vät puut on syy­tä kor­ja­ta met­säs­tä, sa­noo Mu­ta­nen.

Vas­ta­hyön­tei­set hä­vit­tä­vät kir­jan­pai­na­jaa

Lop­pu­ke­sä ja al­ku­syk­sy ovat so­pi­vaa ai­kaa kir­jan­pai­na­jien ha­vain­noi­mi­seen. Kir­jan­pai­na­ja nä­kyy kuu­si­met­säs­sä pys­tyyn kui­va­nei­na pui­na.

– Pys­tyyn kui­va­neel­le puul­le ei tar­vit­se teh­dä mi­tään. Pys­tyyn kui­va­neet run­got ovat tär­kei­tä met­sän mo­ni­muo­toi­suu­del­le. Kun kir­jan­pai­na­ja on tap­pa­nut kuu­sen ja kuu­si kui­vaa, tu­lee sii­hen vas­ta­hyön­tei­siä, jot­ka syö­vät kir­jan­pai­na­jaa ja hä­vit­tä­vät tu­ho­lai­set. Vas­ta­hyön­tei­set ovat kas­va­vil­le puil­le vaa­rat­to­mia, ker­too Mu­ta­nen.

Mi­kä­li met­säs­tä löy­tyy kui­via pui­ta, joi­den vie­reis­ten pui­den neu­las­vä­ri on haa­lis­tu­nut, on kir­jan­pai­na­ja le­vin­nyt sai­ras­tu­nees­ta puus­ta.

– Al­ku­ke­säs­tä kir­jan­pai­na­jan voi ha­vai­ta puun juu­rel­la nä­ky­väs­tä ohu­es­ta, vaa­le­as­ta puu­jau­hos­ta. Kir­jan­pai­na­jan jau­ha­ma puu tum­me­nee no­pe­as­ti kos­ke­tuk­sis­sa il­man ja sa­de­ve­den kans­sa, jo­ten myö­hem­min ke­säl­lä jau­hoa on vai­ke­aa ha­vai­ta, ker­too Mu­ta­nen.

Uk­ko­ni­lu­ri ei ole herk­kä le­vi­ä­mään

Uk­ko­ni­lu­ri on al­ka­nut run­sas­tua muu­ta­man vii­mei­sim­män vuo­den ai­ka­na. Uk­ko­ni­lu­ri on suu­ri kaar­na­kuo­ri­ai­nen, jon­ka ha­vait­see puun kyl­jes­sä nä­ky­vä­nä run­saa­na pih­ka­vuo­to­na.

– Pih­ka­vuo­to nä­kyy val­koi­se­na pat­ti­na kuu­sen kyl­jes­sä. Tyy­pil­li­ses­ti uk­ko­ni­lu­ri aset­tuu vi­oit­tu­nee­seen run­koon.

Uk­ko­ni­lu­ri ei le­viä her­käs­ti, jo­ten met­sä­no­mis­ta­jan ei tar­vit­se kii­reh­tiä puun kaa­ta­mis­ta tai alu­een hak­kuu­ta, mi­kä­li yk­sit­täi­ses­sä puus­sa esiin­tyy uk­ko­ni­lu­ria.

Ukkonilurin aiheuttama pihkavuoto näkyy kuusen kyljessä vaaleana pahkurana.

Jouni Mutanen