Jarkko Lampinen osallistuu lohikuninkuuskisan järjestelyihin Karjalan Kalamiesten varapuheenjohtajan roolissa. Omien sanojensa mukaan hän toimii tämänkertaisessa kisassa juoksupoikana, jonka tehtäviin kuuluu mm. kalojen kuljettaminen punnitukseen.
Jouko Väistö
KESÄLAHTI
Jouko Väistö
Karjalan Kalamiesten varapuheenjohtajana toimivalla Jarkko Lampisella on Puruveden Lohikuninkuuskisoista selkeä visio. Hän haluaa kisaperinteen jatkuvan pitkälle tulevaisuuteen.
– Kun neljä vuosikymmentä alkaa olla täynnä, niin samaan syssyyn se menee viideskin. Lohikuninkuuskisa muikkumarkkinoineen on niin ainutlaatuinen tapahtuma, että on kaikkien kunnia-asia pitää huolta sen jatkuvuudesta.
– Päävastuun kantavat luonnollisesti kisan järjestäjät, mutta yhtä lailla tärkeä rooli on myös kilpailijoilla. Ilman uistelijoita kisan järjestäminen on mahdoton tehtävä, hän painottaa.
Tänä kesänä kilpaillaan 39. kerran
Puruvedellä on lohikuninkuudesta kilpailtu vuodesta 1983 lähtien. Vain vuoden 2020 kilpailu jäi väliin koronan takia. Tänä kesänä kilpaillaan siten 39. kerran.
Lampisen mukaan tämän vuoden kisa käy hyvästä kenraaliharjoituksesta ensi kesän 40-vuotiskisaan. Juhlakisan valmistelut on tarkoitus aloittaa jo hyvissä ajoin syksyllä. Ajatuksena on luoda kilpailulle puitteet, jotka kantavat koko seuraavan vuosikymmenen.
Vuosi sitten kisajärjestelyihin jouduttiin lähtemään epävarmoissa tunnelmissa. Oli vaikea ennakkoon tietää, millaisen jäljen korona oli jättänyt uisteluintoon.
Kilpailun jälkeen järjestäjät saattoivat kuitenkin olla tyytyväisiä osallistujamäärään. Kilpailuun tuli 160 venekuntaa, joista seitsemän pääsi punalihaisen makuun.
Elämys, joka jokaisen kannattaa kokea
Tänä kesänä tavoitteet ovat viime vuoden tasolla.
– Toiveena meillä on, että 200 venekunnan raja menisi rikki. Rohkaisemme etenkin nuoria tulemaan kisaan mukaan. Uisteluviikonloppu Puruvedellä kesä-heinäkuun vaihteessa on elämys, joka jokaisen kannattaa kokea, Lampinen innostaa.
Järjestäjät ovat pitäneet nuoret mielessään myös sääntöjä rukatessaan. Aikaisemmin kaikuluotaimen käyttö ei ole ollut sallittua, mutta tänä kesänä on. GPS-paikantimien käyttökiellosta on luovuttu jo aikaisemmin ja samat sanat pätevät myös raksin käyttöön.
Palkintoihin järjestäjät ovat varanneet sievoisen summan rahaa. Suurimman lohikalan saajalle on tiedossa 3 000 euroa riihikuivaa. Lisäksi yhteissaaliin perusteella lohikalat -sarjassa palkitaan kolme parasta venekuntaa 1 500, 1 000 ja 500 euron sekä Muut kalat -sarjassa 600, 400 ja 200 euron rahapalkinnoin.
Löytyisikö Aittosaareen palvelujen tuottaja?
Kilpailun lähtöpisteinä ovat entiseen tapaan Ruokkeen Lomakylä, Karjalan Kievari, Mäntyranta ja Karjalan Lomakeskus. Näiden lisäksi uistelijat voivat kilpailun aikana rantautua Levonsaareen ja Linnasaareen. Vesillä kilpailijoiden palvelemisesta vastaa valvontavene.
Aittosaaren rantautumispaikan osalta järjestelyt ovat vielä auki. Sielläkin olisi hyvä saada palvelut toimimaan. Voisivatko vaikkapa partiolaiset ottaa tehtävän hoitaakseen?
Lampisen mukaan päivystyksen järkevästi hoitamalla kassaa on mahdollista kartuttaa jopa 400-600 eurolla.
Hänellä itsellään on kokemusta Aittosaaren palvelujen järjestämisestä monen vuoden ajalta luolakoirakerhon nimissä. Soutajille oli tuolloin tarjolla korvausta vastaan tuhti välipala. Se piti sisällään pyttipannua, kaksi kananmunaa, kaksi grillimakkaraa ja kahvin voisilmäpullan kera.
Rantautumispaikat ovat uistelijoille tärkeitä levähdys- ja tankkauspisteitä. Erityisen suureen arvoon ne nousevat tuulen yltyessä. Lampinen haluaakin tässä yhteydessä muistuttaa uistelijoita ukkosmyräköistä. Ne nousevat yllättäen ja niihin kannattaa reagoida nopeasti.
Tapahtuman suojelija maakunnan huipulta
Tämänkertaisen kilpailun suojelija on saatu maakunnan huipulta. Suojelijana ja avauspuheen pitäjänä toimii maakuntajohtaja Markus Hirvonen.
Lohikuninkuuskisan yhteydessä on perinteisesti järjestetty muikkumarkkinat. Tänäkin vuonna niiden valmistelut ovat hyvässä vauhdissa. Myyntipaikat ovat käyneet kaupaksi aikaisempien vuosien tapaan.
Ihan kaikki paikat eivät toki vielä täynnä ole. Lampisen toiveena on saada perinteisten torimyyjien, muikunpaistajien ja paikallisten tuottajien rinnalle myös vieheiden myyjiä. Kaksi viikkoa ennen h-hetkeä viehekauppiaat olivat vielä hakusessa.