Tohmajärven vs. kunnanjohtaja Mikko Löppönen, Rääkkylän ma. kunnanjohtaja Yrjö Eronen ja Kiteen kaupunginjohtaja Pekka Hirvonen näkevät hyvinvointialueiden käynnistämisen tuovat kunnille riskitekijöitä, mutta toisaalta myös mahdollisuuksia. Arkistokuva kuntajohtajien yhteistyöpalaverista viime elokuulta.
Kari Sarkkinen
KESKI-KARJALA
Kari Sarkkinen
Esitimme Keski-Karjalan kuntajohtajille kolme kysymystä hyvinvointialueuudistukseen liittyen. Kiteen kaupunginjohtaja Pekka Hirvonen, Rääkkylän ma. kunnanjohtaja Yrjö Eronen ja Tohmajärven vs. kunnanjohtaja Mikko Löppönen saivat vastata.
Mitä riskejä ja mahdollisuuksia näette hyvinvointialueuudistuksessa oman kuntanne/kaupungin kannalta?
Pekka Hirvonen, Kitee:
– Uudistus on aina mahdollisuus ja uudistuksen valmistelussa tulee pyrkiä parantamaan niitä tekijöitä, jotka parantamista kaipaavat.
– Ensimmäisenä nousee esiin työvoiman saatavuus-/pysyvyyskysymys. Mitä sellaista uusi hyvinvointialue mahdollistaisi, mikä vaikuttaisi positiivisesti osaavan työvoiman saatavuuteen ja pysyvyyteen esimerkiksi täällä Kiteellä. Kuten tiedetään, on ostopalveluiden käyttö kallista ja silläkin puolella saatavuudessa on eri ammattiryhmien välillä suurta vaihtelua.
– Toisena palveluihin liittyvänä kehittämismahdollisuutena näen kunnan ja tulevan hyvinvointialueen yhteistyöpinnat. Yhteistyöpintaa on paljon esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen puolella ja esimerkiksi Kiteellä yhteistyö sujuu jo hyvin, mutta aina on parantamisen varaa. Samoin sujuvasta yhteistyöstä on mahdollista saada lisähyötyjä hyvinvointi- ja terveydenedistämistyössä. Tämä ns. HYTE työ jää osaltaan kunnan hoidettavaksi ja hyvin hoidetusta HYTE-työstä kunta saa valtionosuutta tietyn määrän.
– Mahdollisuuksia ja samalla jonkin asteinen riski sisältyy kuntien ja tulevan hyvinvointialueen tukipalveluiden järjestämiseen, tarkoitan näillä lähinnä ruoka- ja laitoshuoltopalveluita. Tässä asiassa tulee päästä sellaiseen lopputulokseen, että toiminta olisi laadukasta ja kustannustehokasta sekä kaupungin että hyvinvointialueen näkökulmasta.
– Pidemmällä aikavälillä tiettyä epävarmuutta sisältyy myös palveluverkkorakenteeseen ja sen kehittymiseen tulevina vuosina, ja tämä taas liittyy myös kaupungin omistamiin sotelle vuokrattuihin kiinteistöihin. Tältä osin uskon, että asiat sujuvat Kiteellä hyvin.
Yrjö Eronen, Rääkkylä:
– Meidän suurin riski, ikävä kyllä toteutuva riski, on uudistuksen "väärä" ajankohta. Parin vuoden kuluttua uudistus olisi ollut Rääkkylän talouden kannalta huomattavasti parempi.
– Toinen riski liittyy siihen saammeko alueen valtuustoon ja muuhun hallintoon Rääkkylän olosuhteita tuntevia päättäjiä. Mutta sehän riippuu tietysti äänestäjistä ja heidän aktiivisuudestaan.
– Kolmas selvä riski on lähipalvelujen säilyminen – se vaatii jatkossakin kunnalta ja muilta alueen toimijoilta aktiivista yhteistoimintaa hyvinvointialueen päättäjiin ja viranhaltijoihin.
Mikko Löppönen, Tohmajärvi:
– Selkeä riski on, miten käy lähipalveluiden ja pystytäänkö turvaamaa nykyiset palvelut.
– Selkeä riski on, miten käy lähipalveluiden ja pystytäänkö turvaamaa nykyiset palvelut.
– Joitakin muutoksia varmasti tulee ja kysymys kuuluukin, tarvitseeko kaiken toimia samalla tavalla kuin nykyään. Voidaanko palveluihin kehittää joku parempi konsepti esimerkiksi niin, että tietty palvelu on kunnassa saatavilla muutamana päivänä viikossa sen sijaan, että sitä nyt siihen ei saada pysyvää tekijää ollenkaan? Tehokasta on se, että yksi ihminen liikkuu kuin massoja liikutellaan.
– Hyvinvointialueuudistus antaa kunnille mahdollisuuden keskittyä elinvoiman ja elinkeinoelämän kehittämiseen, kun kuntien ei tarvitse miettiä, mitä menee sote-rahoitukseen.
Miten uskotte kuntanne/kaupunkinne pystyvän vaikuttamaan hyvinvointialueen toimintaan?
Pekka Hirvonen, Kitee:
– Jo nyt suunnitteluvaiheessa me Kiteen viranhaltijat ja samoin poliittiset päättäjät perehdymme esillä oleviin ja ratkaisua vaativiin kysymyksiin mahdollisimman huolellisesti. Näin toimien pyrimme siihen, että ikäviä yllätyksiä ei sitten tulisi, kun hyvinvointialue vajaan vuoden päästä aloittaa toimintansa.
– Jos ajatellaan koko kaupunkia, niin nyt jos koskaan on tärkeää mennä äänestämään! Kuten julkisuudessa on nostettu esille, päättävät tulevat aluevaltuuston valtuutetut todella isoista asioista ja kuntalaisille tärkeistä palveluista. Hyvinvointialueen vuosibudjetti on suurempi kuin kuntien yhteenlaskettu budjetti. Uusien valtuutettujen tehtävä tulee olemaan haastava, mutta varmasti myös erittäin palkitseva ja mielenkiintoinen. Joten vielä kerran hyvät kiteeläiset, muistakaa äänestää!
Yrjö Eronen, Rääkkylä:
– Uskon, että hyvällä ja aktiivisella yhteistyöllä ja yhteydenpidolla, jopa painostuksella ja sinnikkyydellä saa pienikin kunta näkemyksiään esille.
Mikko Löppönen, Tohmajärvi:
– Kunnillehan jää yhdyspinta hyvinvointialueeseen. Toivon, että sitä kautta kuultaisiin, mitä ennaltaehkäisevää työtä kunnissa on tehty sote-kustannuksiin vaikuttamiseksi.
– Toivon, että saisimme hyvinvointialueelta kuntiin dataa, että tietäisimme täällä, onko meillä esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeongelmia, joiden ennaltaehkäisyyn voisimme kunnassa satsata.
Miten kuntanne/kaupunkinne on suunniteltu toimivan hyvinvointialueen yhteistyökumppanina?
Pekka Hirvonen, Kitee:
– Edellä mainitsinkin nuo keskeiset yhteistyöpinnat, jotka ovat jo monilta osin Siun soten aikana rakentuneet, mutta tarkentuvat ja jossain määrin saattavat vielä hieman muuttua valmistelun edetessä.
– Meidän täytyy kaupungin puolelta katsoa, että kaupungin viranhaltijat ja työntekijät yhteistyöpinnoilla vievät keskeisiä asioita oikeaan suuntaan rakentavassa hengessä ja mielellään ratkaisukeskeisesti paikalliset tarpeet huomioiden ja kuntalaisia kuunnellen. Ja kuten tähänkin saakka, niin laaja ja kattava vuoropuhelu eri osapuolten välillä korostuu ja varmasti mukana on jossakin määrin myös selkeää edunvalvontaa.
– Hyvinvointialueen järjestämien palveluiden laatu ja kattavuus ovat merkittävä tekijä kehitettäessä Kiteen ja koko Keski-Karjalan pitovoimaa ja vetovoimaa.
Yrjö Eronen, Rääkkylä:
– Sote-uudistuksen jälkeenkin tarvitaan kuntia, niiden merkitys korostuu sote-toiminnan ja -määräysvallan keskittyessä maakuntakeskuksiin. Mitä muuta kuin kuntien kautta voidaan juurruttaa ennaltaehkäisevä hyvinvointityö (koulut, kulttuuri, liikunta, yhdistykset ja yritykset jne) eri alueille tai kanavoida huolenpito paikallisyhteisöstä, niin fyysisestä kuin henkisestä. Tämä kaikki on lähityötä, jonka toteuttaminen ei onnistu maakuntatasolta vaan vaatii paikallisia toimijoita.
– Hyvinvointialueen valmistelussa tämä asia onkin otettu huomioon ja kumppanuuspäällikön johdolla kartoitetaan hyvinvointialueen ja kunnan sekä järjestöjen yhteistyökuvioita.
Mikko Löppönen, Tohmajärvi:
– Olemme määritelleet sivistysjohtajan tehtäviin hyvin vahvan hyvinvointipanostuksen. Näin vahvistamme sivistystoimen kautta kunnan ennaltaehkäisevää roolia.
– Lisäksi näen tärkeänä, että tohmajärveläiset kävisivät äänestämässä aluevaaleissa.