Tuija Marienberg
Itä-Suomea yhdistää laaja Saimaan järvialue, mistä on syntynyt Saimaa-ilmiö eli yhteinen tavoite saada Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2026.
Tuija Marienberg
Itäisen Suomen yrittäjäjärjestöt ja kauppakamarit ovat mukana Saimaa-ilmiössä, jossa haetaan Savonlinnaa ja samalla koko Saimaan aluetta Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2026.
Vuoden 2026 kulttuuripääkaupungiksi valitaan yksi suomalaiskaupunki. Savonlinnan lisäksi jatkoon ovat päässeet Tampere ja Oulu.
Saimaa-ilmiön kymmenhenkinen tiimi viimeistelee parhaillaan hakukirjaa, joka palautetaan 23. huhtikuuta. Yksi tärkeä osa kirjan sisältöjä ovat alueen toteutusvalmius ja eri sektoreiden välinen yhteistyö.
Itä-Suomen kunnista monet ovat viime viikkoina tehneet päätöksen lähteä lisärahoituksella mukaan Saimaa-ilmiöön, mikäli titteli saadaan. Yhteistyö-kutsukirje lähtee pian postiin myös alueen yrityksille.
Ensimmäisenä kuntana päätöksen lisärahoituksesta teki tammikuun lopussa Rääkkylä. Nyt mukaan ovat liittynyt kaikki Keski-Karjalan kunnat sekä useita muita itäisen Suomen kuntia Taipalsaarelta Outokumpuun.
– Kulttuuripääkaupunkihankkeilla on tutkitusti suuri vaikutus alueelle, kertoo Saimaa-ilmiön hankejohtaja Sari Kaasinen.
– Vuosi 2011 toi Turkuun ja Varsinais-Suomeen noin 260 miljoonaa euroa. Jo kandidaattivaihe tässä kisassa luo usein yhteenkuuluvuutta ja arvopohjaisia yhteistyönpaikkoja elinkeinoelämän ja kulttuuritoimijoiden välille.
Kevään aikana ja kilpailun edetessä kerrotaan tarkemmin uusista ja innostavista avauksista, joita on tullut mukaan yhteistyösuunnitelmista yrittäjäjärjestöjen ja kauppakamareiden kanssa.
– Saimaa-ilmiö on elinvoimateko. Se tuo alueelle uusia kävijöitä ja vahvistaa ostovoimaa. Haluamme rohkaista jokaista yritystä tarttumaan tähän mahdollisuuteen miettimällä, miten Saimaa-ilmiö voisi näkyä omissa tuotteissa ja palveluissa, kertoo Etelä-Savon Yrittäjien aluejohtaja Niina Kuuva.
Kävi itse kulttuuripääkaupunkikisassa miten tahansa, päästään yhteisiä Saimaa-ideoita toteuttamaan joka tapauksessa esimerkiksi Saimaan kulttuurin unelmavuosien aikaan, joita vietetään Mikkelissä vuonna 2022, Joensuussa 2023, Lappeenrannassa 2024, Kuopiossa 2025 ja Savonlinnassa 2026.
– Saimaa-ilmiö rakentaa vahvaa itäsuomalaista yhteistyötä elinkeinoelämän, kulttuurin, matkailun ja kansalaisten välille sekä edistää alueen kansainvälistä vetovoimaa.
– Lisäksi vastuullinen ja kestävä brändäys Saimaan ympärille sekä yhdessä tekeminen edistävät niin elinvoiman kasvua, kehittämistä kuin luontoarvoja, korostaa Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Kaija Savolainen.
Päätöksen vuoden 2026 kulttuuripääkaupungista tekee eurooppalainen asiantuntijaraati 2.6.2021.