Toh­ma­jär­ven Ur­hei­li­jat ry on ku­lu­neen vuo­den ai­ka­na nos­ta­nut pro­fii­li­aan nä­ky­väs­ti. Yh­dis­tyk­sen toi­min­ta on vil­kas­tu­nut ja uu­sia toi­mi­joi­ta on läh­te­nyt mu­kaan niin ur­hei­le­maan ja liik­ku­maan, kuin muu­hun­kin toi­min­taan. Tä­män vii­kon print­ti­leh­des­sä jul­kais­ta­vien ToU:n lii­te­si­vu­jen ju­tut ker­to­vat yh­dis­tyk­sen toi­min­nas­sa val­lit­se­vas­ta hy­väs­tä mei­nin­gis­tä, mikä on lo­pul­ta kai­kes­sa yh­dis­tys­toi­min­nas­sa se kaik­kein tär­kein asia. ToU:n pu­heen­joh­ta­jan Eli­na Väis­tön mu­kaan kes­ki­ös­sä ovat­kin ih­mi­set ja hy­väs­sä hen­ges­sä yh­des­sä te­ke­mi­nen.

Niin­hän se on. Tus­kin ku­kaan ha­lu­aa ol­la mu­ka­na ide­oi­mas­sa, ke­hit­tä­mäs­sä ja to­teut­ta­mas­sa toi­min­taa ham­paat ir­ves­sä ikä­väs­sä il­ma­pii­ris­sä. Tai ai­na­kin saa mel­ko no­pe­as­ti toi­mia ihan kes­ke­nään.

Ur­hei­lu­seu­ra­toi­min­nan yti­mes­sä kil­paur­hei­lu­toi­min­nal­la on tie­ten­kin tär­keä roo­lin­sa. Se tar­jo­aa lap­sil­le ja ai­kui­sil­le mah­dol­li­suu­den konk­reet­ti­ses­ti mi­ta­ta tai­to­jaan ja ke­hit­ty­mis­tään ja sa­mal­la tes­ta­ta stres­sin- ja pai­neen­sie­to­ky­ky­jään­kin. Seu­raa läh­de­tään usein edus­ta­maan isom­mis­sa po­ru­kois­sa, jol­loin me-hen­ki tii­vis­tyy ja unoh­tu­mat­to­mia elä­myk­siä saa niin omis­ta kuin mui­den­kin on­nis­tu­mi­sis­ta. Pu­hu­mat­ta­kaan ki­sa­mat­koil­la sol­mi­tuis­ta ys­tä­vyys­suh­teis­ta, jot­ka saat­ta­vat kan­taa läpi elä­män.

Las­ten ylei­sur­hei­lu­kou­lun oh­jaa­ja­na ToU:ssa toi­mi­va Mik­ko Löp­pö­nen muis­tut­taa myös ur­hei­lu­seu­ro­jen tär­ke­äs­tä roo­lis­ta lii­kun­nal­li­sen elä­män­ta­van juur­rut­ta­ja­na. Hän on huo­lis­saan kai­ken ikäis­ten suo­ma­lais­ten, eri­tyi­ses­ti las­ten ja nuor­ten, liik­ku­mat­to­muu­den li­sään­ty­mi­ses­tä. Hä­nen mie­les­tään ur­hei­lu­seu­ro­jen yk­si vah­vuus on nii­den mah­dol­lis­ta­mat la­ji­ko­kei­lut. Toh­ma­jär­ven Ur­hei­li­jois­sa toi­mii täl­lä het­kel­lä hiih­to-, judo-, ylei­sur­hei­lu- ja tuo­reim­pa­na voi­ma­ja­os­to, jois­sa kai­kis­sa on mah­dol­lis­ta käy­dä tes­taa­mas­sa la­jin so­pi­vuut­ta it­sel­leen.

Ur­hei­lu­seu­ra­toi­min­ta, ku­ten kaik­ki muu­kin yh­dis­tys­toi­min­ta, tar­vit­see va­paa­eh­tois­toi­mi­joi­ta. Tal­koo­työ on­kin yk­si olen­nai­nen asia, jota ur­hei­lu­seu­ra­toi­min­nas­sa mu­ka­na ole­vat lap­set ja nuo­ret op­pi­vat ur­hei­lu­har­ras­tuk­sen si­vu­tuot­tee­na. Van­hem­mat, iso­van­hem­mat, kum­mit ja kai­mat kul­jet­ta­vat ja kan­nus­ta­vat lap­sia, huol­ta­vat ja oh­jaa­vat, myy­vät kah­via ja it­se pais­ta­maan­sa pul­laa ki­os­keis­sa, edus­ta­vat ja in­nos­ta­vat uu­sia har­ras­ta­jia mu­kaan ja vie­vät lii­kun­nan iloa eteen päin. Vii­sas­ten kivi on­kin sii­nä, et­tä nämä tär­ke­ät toi­min­nan mah­dol­lis­ta­jat saa­daan mu­kaan ja py­sy­mään mu­ka­na. ToU:n esi­merk­ki näyt­tää, et­tä se vaa­tii in­nos­tu­neen ja po­si­tii­vi­sen il­ma­pii­rin, jota toi­mi­jat kes­kuu­des­saan vaa­li­vat ja edel­leen vah­vis­ta­vat.

Hyvä syn­nyt­tää hy­vää.

Mer­vi Ve­nä­läi­nen

mer­vi.ve­na­lai­nen@ko­ti­kar­ja­la.fi