Kun elä­mäs­sä on mon­ta rau­taa tu­les­sa tai öi­tä vai­vaa­vat uni­on­gel­mat, saat­ta­vat asi­at al­kaa unoh­tu­maan. Kuor­mi­tus voi ai­heut­taa sen, et­tä jos­kus tär­ke­ät­kin asi­at pää­se­vät lip­sah­ta­maan mie­les­tä ja avai­met tai lem­pi­vaat­teet ka­to­a­vat en­tis­tä use­am­min.

Muis­tin de­le­goin­ti on ny­kyi­sin help­poa. Sen voi de­le­goi­da pois omas­ta mie­les­tä jol­le­kin ul­koi­sel­le lait­teel­le tai so­vel­luk­sel­le: ta­paa­mi­set voi siir­tää ka­len­te­riin, kaup­pa­lis­tan voi kir­joit­taa muis­tiin­pa­noi­hin ja re­sep­tit löy­ty­vät pa­rin klik­kauk­sen ta­kaa ne­tis­tä.

Muis­tin kuor­mi­tus on kui­ten­kin laa­jem­pi on­gel­ma. Ny­ky­maa­il­man jat­ku­vat är­syk­keet kuor­mit­ta­vat ai­vo­ja ai­em­paa enem­män. Muis­ti kat­ke­aa jo­kai­ses­ta ko­lah­duk­ses­ta, so­vel­luk­sen merk­ki­ää­nes­tä tai va­lon vä­läh­dyk­ses­sä. Täl­löin asi­oi­ta voi ol­la vai­kea pai­naa mie­leen. Esi­mer­kik­si kes­kus­te­lun kes­keyt­tä­neen är­syk­keen ta­kia voi ys­tä­vän tai per­heen­jä­se­nen vii­mei­sin lau­se ka­ra­ta ko­ko­naan mie­les­tä.

Hel­sin­gin yli­o­pis­ton van­hem­pi yli­o­pis­to­leh­to­ri San­na Kos­ki­nen kes­kus­te­li Jari Hans­kan kans­sa ai­hees­ta Hel­sin­gin yli­o­pis­ton Tie­de­kul­man Ym­mär­rä ai­vo­ja­si -ta­pah­tu­mas­sa (17.4.2024). Kos­ki­nen nos­ti kes­kus­te­lus­sa esiin, et­tä toi­sin kuin tie­to­ko­neen muis­tia ih­mi­sen muis­tia oh­jaa­vat omat mie­len­kiin­non koh­teet ja tun­teet. Tie­to­ko­ne muis­taa asi­at juu­ri niin kuin ne on sin­ne syö­tet­ty. Ih­mi­sen ai­vot puo­les­taan tar­vit­se­vat muis­ta­mi­sen tu­ek­si eri­lai­sia työ­ka­lu­ja. Muis­tia ja eri­tyi­ses­ti op­pi­mis­ta voi­kin aut­taa eri­lais­ten toi­min­to­jen tai muis­ti­sään­tö­jen avul­la.

Jo kau­an olen ko­ke­nut, et­tä voin kes­kit­tyä ja op­pia pa­rem­min kuu­le­maa­ni, jos neu­lon sa­maan ai­kaan. Neu­lo­mi­nen saat­taa tun­tua ajoit­tain hie­man epä­koh­te­li­aal­ta. Hie­no­mo­to­rii­kan har­joit­ta­mi­nen neu­lo­mi­sen avul­la aut­taa kui­ten­kin muis­ta­mis­ta sa­maan ta­paan kuin esi­mer­kik­si ryt­mit­tä­mi­nen.

Kos­ki­nen ker­too, et­tä neu­lo­mi­sen li­säk­si muis­tin apu­na on hyvä hyö­dyn­tää esi­mer­kik­si mu­siik­kia ja tans­sia. Mu­siik­ki ja tans­si aut­ta­vat käyt­tä­mään ai­vo­ja mo­ni­puo­li­sem­min. Myös se, et­tä muis­ta­mi­nen ai­heut­taa jon­kin tun­teen, aut­taa sii­hen, et­tä asia on hel­pom­pi muis­taa. Näin muis­ta­mi­ses­ta tu­lee ko­ko­nais­val­tai­sem­paa ja sy­vem­pää.

Muis­tin tär­keim­mäk­si tu­ek­si Kos­ki­nen nos­taa unen ja sen laa­dun. Unen li­säk­si jat­ku­vis­ta är­syk­keis­tä kär­si­vät ai­vot tar­vit­se­vat myös rau­hoit­tu­mis­ta. Ai­ka ajoin oli­si­kin eh­kä hyvä vain tui­jot­taa nuo­ti­on tul­ta, pi­ha­puun lin­tu­ja tai aal­to­ja eri­lais­ten näyt­tö­jen tui­jot­ta­mi­sen si­jaan. Tyl­syyt­tä ko­e­te­taan ny­kyi­sin väl­tel­lä vii­mei­seen as­ti, mut­ta ai­voil­le se voi­si ol­la hy­väk­si.

Roo­sa Sal­li­nen