Sota Uk­rai­nas­sa on saa­nut maa­il­man po­li­tii­kas­sa ai­van vii­me ai­koi­na uu­sia sä­vy­jä. Pää­o­saa näis­sä suun­nan muu­tok­sis­sa näyt­te­lee Yh­dys­val­tain pre­si­dent­ti Do­nald Trump, joka esit­tää nä­ke­myk­siä ja toi­men­pi­tei­tä, joi­ta muut val­ti­on­pää­mie­het ei­vät al­le­kir­joi­ta.

Tuo­rein kään­ne on hä­nen so­pi­man­sa ve­nä­läi­sen die­se­lin tuon­ti­jär­jes­te­ly. Trum­pin hal­lin­to pe­rus­te­lee sitä kei­no­na hou­ku­tel­la Ve­nä­jä neu­vot­te­lu­pöy­tään. Sa­mal­la ta­val­la hän pe­rus­te­lee jo so­vit­tu­jen Ve­nä­jä-pa­ko­tei­den lyk­kää­mis­tä Yh­dys­val­lois­sa. Krii­ti­koi­den mu­kaan jär­jes­te­lyt taas tuo­vat Ve­nä­jäl­le li­sää tu­lo­ja il­man, et­tä se suos­tuu mer­kit­tä­viin myön­ny­tyk­siin.

Sa­maan sys­syyn Trump on vaa­ti­nut, et­tä Uk­rai­nan pi­täi­si ol­la is­ke­mät­tä Ve­nä­jän ener­gi­a­koh­tei­siin. Is­kut ovat hä­nen mie­les­tään osoi­tus sii­tä, et­tä Uk­rai­nan pre­si­dent­ti Vo­lo­dy­myr Ze­lens­kyi ei edes ta­voit­te­le rau­haa.

Trum­pin vai­ku­tus on­kin kak­si­ja­koi­nen: hän voi käyt­tää Yh­dys­val­to­jen so­ti­laal­lis­ta ja ta­lou­del­lis­ta vai­ku­tus­val­taa rau­han edis­tä­mi­seen, mut­ta jos neu­vot­te­lu­ja tu­e­taan myön­ny­tyk­sil­lä il­man riit­tä­viä tur­va­ta­kui­ta, lop­pu­tu­lok­se­na voi ol­la Uk­rai­nal­le epä­e­dul­li­nen tai vain vä­li­ai­kai­nen rau­ha.

Täl­lä het­kel­lä esi­te­tään ar­vi­oi­ta, joi­den pe­rus­teel­la sota ei näy­tä päät­ty­vän no­pe­as­ti rat­kai­se­vaan voit­toon, vaan to­den­nä­köi­sem­pää on pit­kit­ty­nyt ku­lu­tus­so­ta tai en­sin syn­ty­vä hau­ras tu­li­tau­ko. Kos­ka Yh­dys­val­lat on ol­lut Uk­rai­nal­le kes­kei­nen tu­ki­ja, Trum­pin pää­tök­sil­lä on vai­ku­tus sekä Uk­rai­nan puo­lus­tus­ky­kyyn et­tä sii­hen, mil­lai­sin eh­doin so­taa yri­te­tään saa­da päät­ty­mään.

Rat­kai­se­via te­ki­jöi­tä ovat­kin nyt län­nen tuki Uk­rai­nal­le ja Ve­nä­jän kyky jat­kaa so­taa. Va­ro­vai­ses­ti ar­vail­laan, et­tä tu­li­tau­ko oli­si mah­dol­li­nen vuon­na 2027, mut­ta kes­tä­vän rau­han ajan­koh­taa ei voi vie­lä en­nus­taa.

Uk­rai­nan va­rau­tuu nyt vii­den­teen so­ta­tal­veen. Sen ener­gi­a­ta­lou­den ra­ken­teet ovat Ve­nä­jän jat­ku­vien hyök­käys­ten koh­tee­na. Mei­dän ar­ki­sik­si ko­ke­mam­me asi­at ku­ten läm­pö, juok­se­va vesi ja va­lais­tus ovat Uk­rai­nas­sa mo­nil­le si­vii­leil­le saa­vut­ta­ma­ton unel­ma - pu­hu­mat­ta­kaan olo­suh­teis­ta rin­ta­mal­la.

Vaik­ka yh­den hen­ki­lön tai toi­mi­jan apu saat­taa tun­tua pie­nel­tä in­hi­mil­li­sen kär­si­myk­sen ja tu­hon val­ta­vaan mit­ta­kaa­vaan ver­rat­tu­na, on jo­kai­sel­la lah­joi­tuk­sel­la kui­ten­kin mer­ki­tys­tä. On oma va­lin­ta, osal­li­sis­tuu­ko lah­joit­ta­mal­la ra­haa, ta­va­roi­ta tai hen­ki­lö­koh­tais­ta työ­pa­nos­ta. Avus­ta­mis­ta on jat­ket­ta­va, sil­lä ku­kaan ei osan­ne en­nus­taa, olem­me­ko it­se jos­kus vas­taa­van­lai­sen avun tar­pees­sa.

M.H.