Ennakoin mielipidekirjoituksessani joulukuussa 2025, että kolmansista maista tulevien opiskelijoiden lukuvuosimaksut voivat katkaista Itä-Suomelle tärkeän osaajapolun. Silloin kyse oli ennusteesta. Nyt ensimmäiset luvut ovat käytettävissä – ja ne ovat ennakoitua synkempiä.
Elokuun 2026 puolivälin jälkeen Savon ammattiopistossa lukuvuosimaksun maksaneita kolmansien maiden opiskelijoita oli 0 ja Riveriassa 4. Kyse ei näytä olevan vain Itä-Suomen vetovoimasta: Suomen suurimmassa ammatillisessa oppilaitoksessa Stadin AO:ssakin maksaneita oli vain 12.
Tämä on vasta ensimmäinen tilannekuva, ei koko lukuvuoden lopputulos. Mutta signaali on niin voimakas, että emme voi sivuuttaa sitä.
Ammatillinen koulutus on ollut Itä-Suomelle käytännön väylä saada alueelle nuoria, jotka oppivat kieltä, suorittavat suomalaisen tutkinnon ja siirtyvät työelämään. Jos opiskelija ei tule Suomeen, hän ei myöskään valmistu täällä, työllisty alueen yrityksiin eikä jää tänne veronmaksajaksi.
Muutoksen ajoitus tekee tilanteesta erityisen huolestuttavan. Ammatilliseen koulutukseen on tulossa vielä kaksi vahvaa ikäluokkaa. Sen jälkeen pudotus on jyrkkä. Pohjois-Karjalassa syntyi vuonna 2012 vielä 1 619 lasta, vuonna 2024 enää 974 – noin 40 prosenttia vähemmän. Pudotus pienentää väistämättä myös ammatillisen koulutuksen kotimaista opiskelijapohjaa.
Työikäinen väestö vähenee Pohjois-Karjalassa ennusteiden mukaan 500–1 300 hengellä vuodessa. Siksi valmistuvien osaajien merkitys alueelle kasvaa.
Samaan aikaan talous on kääntymässä kasvuun. OP ennustaa Suomen talouden kasvavan noin kaksi prosenttia sekä tänä että ensi vuonna. Investointien, viennin ja kulutuksen elpyessä myös osaajien tarve kasvaa.
Asetelmassa on myös taloudellinen ristiriita. Lukuvuosimaksujen vuoksi valtio vähentää ammatillisen koulutuksen rahoitusta 10 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 15 miljoonaa euroa vuodesta 2027 alkaen. Oletus on, että opiskelijoiden maksut kattavat koulutuksen jatkossa.
Mutta mitä tapahtuu, jos maksavia opiskelijoita ei tule? Silloin oppilaitos ei saa lukuvuosimaksua, julkinen rahoitus vähenee ja Suomi menettää samalla mahdollisen tulevan työntekijän. Se on huono yhtälö sekä taloudelle että alueiden elinvoimalle.
Nyt tarvitaan nopea lukuvuosimaksujen vaikutusarvio. Opetus- ja kulttuuriministeriön on selvitettävä syksyn aikana hakijoiden, hyväksyttyjen, maksaneiden ja opintonsa aloittaneiden määrät alueittain. Jos ensimmäinen tilannekuva vahvistuu, päätöstä on uskallettava korjata.
Kysymys ei ole siitä, pitäisikö ulkomaisen opiskelijan koulutuksen olla ilmaista. Kysymys on siitä, millaisella mallilla Suomi ja erityisesti Itä-Suomi saavat tarvitsemansa osaajat silloin, kun kotimaiset ikäluokat pienenevät ja talous jälleen kasvaa.
Joulukuussa esitin huoleni osaajapolun katkeamisesta. Nyt ensimmäiset luvut osoittavat, että huoli oli aiheellinen.
MIKKO HEICKELL
yhtymävaltuutettu (kesk.), Riverian koulutuskuntayhtymä