Pohjois-Karjalan työllisyysalue on Pohjois-Karjalan kuntien yhteinen kokonaisuus, jossa kunnat vastaavat lakisääteisesti työllisyyspalveluista TE-uudistuksen jälkeen, Joensuun toimiessa vastuukuntana. Toimintaa ohjaa poliittisesti työllisyysalueen lautakunta. Uudistus tarkoittaa, että työllisyyspäätökset tehdään lähempänä kuntalaisia ja palvelut toteutetaan paikallisesti, myös Kiteellä, maakunnallisesti sovittujen pelisääntöjen mukaisesti.
Pohjois-Karjalan työllisyysalue toimii Suomen haastavimmassa työmarkkinatilanteessa. Vuonna 2025 alueen työllisyysaste oli maan matalin ja työttömyysaste toiseksi korkein, samalla kun avoimien työpaikkojen määrä väheni kolmanneksella ja palkkatuloille siirtyminen heikkeni koko maata enemmän. Työttömyysjaksot ovat pitkiä, vaikka virrat työttömyyteen ovat maan keskiarvoa matalampia. Tästä huolimatta palveluprosessi toimii keskimääräistä paremmin: pitkäaikaistyöttömien aktivointi on koko maata korkeammalla tasolla, asiakastyytyväisyys on valtakunnallista tasoa parempi ja ei-lakisääteiset palvelut, kuten työkykykoordinaattoritoiminta, tukevat työllistymistä myös Kiteellä.
Lautakunnan jäsenenä näen, miten ratkaisut rakennetaan vaiheittain ja miten lakisääteisiä palveluja täydennetään joustavilla, paikallisiin tarpeisiin sopivilla toimintatavoilla myös Kiteellä. Kun Kiteelle saadaan uusia työpaikkoja kuten Aisti Oy:lle, korostuu toimivien paikallisten työllisyyspalvelujen merkitys myös työnhakijoiden ja työnantajien yhdistäjänä.
Joskus kaikki ei kuitenkaan mene aina kuin Strömsössä. Lautakuntaa pyydettiin hiljattain kommentoimaan lausuntokierroksella olevaa uutta sosiaalihuoltolain muutosta. Näimme muutoksella heikennyksiä työllistymisen tukemiseen. Lausuntoon vastattiin kriittisesti ja perustellen. Nähtäväksi jää, miten sosiaalihuoltolain muutokset sitten toteutuvat – sillä välin työ työllisyyden hoitamiseksi jatkuu.
TARJA TIMONEN
Työllisyysalueen lautakunnan jäsen, Kitee