Tämä asia koskee jokaista pohjoiskarjalaista. Se näkyy ensin sähkölaskussa ja lopulta myös kunnan arjessa: palveluissa, investoinneissa ja veropaineessa. PKS:n sähkönsiirtoa ei voi kilpailuttaa. Kun siirtohinta nousee, kuntalainen maksaa. PKS on kuitenkin pääosin kuntien omistama yhtiö. Siksi on täysin oikeutettua kysyä: palaako kuntalaisen maksama raha kunnille vai jääkö se yhtiön sisään?
Juuan kunnanhallitus teki oikein, kun se hyväksyi nykyisen osingon, mutta vaati samalla osingonjaon tarkastelua ja lisäosingon valmistelua. Se ei ole hyökkäys yhtiötä vastaan, vaan omistajan velvollisuus. Kunnan tehtävä on huolehtia omistajaohjauksesta ja valvoa kunnan etua myös yhtiökokouksissa.
Juuan linja ei jäänyt yksin. Myös Joensuu vaati osingonjaon uutta tarkastelua, lisäosingosta erillistä päätöstä ja vahvempaa omistajaohjausta. Viesti on selvä: omistajakunnat eivät voi enää vain katsella sivusta.
Verkkoon pitää investoida, sitä ei kukaan kiistä. Pohjois-Karjalassa välimatkat ovat pitkät ja verkon toimintavarmuus on turvattava. Mutta investoinneista ei saa tulla pysyvä perustelu sille, että kuntien osinkotuotto pidetään vuodesta toiseen lähes paikallaan, vaikka kuntien talous kiristyy ja rahan arvo heikkenee.
Juuri tässä Juuan päätöksen ydin osuu oikeaan. PKS:n omistajapolitiikan pitäisi tuottaa arvoa myös omistajilleen eli kunnille, ei vain kasvattaa yhtiön sisään jäävää varallisuutta. Jos tulosta jätetään vuodesta toiseen emoyhtiöön investointien nimissä, omistajilla on täysi oikeus kysyä, missä kulkee kohtuuden raja.
Kyse ei ole ahneudesta vaan oikeudenmukaisuudesta. Kuntalainen maksaa pakollisen siirtolaskun joka kuukausi. Samaan aikaan kunnissa säästetään palveluista, lykätään investointeja ja lasketaan euroja tarkemmin kuin koskaan. Tässä tilanteessa kunnan ei pidä tyytyä siihen, että sen omistaman yhtiön voitonjako laahaa paikallaan.
Kunnan edustajat eivät istu PKS:n pöydissä yhtiön vaan kuntalaisten mandaatilla. Heidän tehtävänsä ei ole vain hyväksyä valmiita esityksiä. Heidän tehtävänsä on puolustaa kunnan etua, vaatia reilua tuottoa ja huolehtia siitä, että omistajaohjaus toimii oikeasti.
Juuka näytti suunnan. Nyt muidenkin omistajakuntien on uskallettava tehdä samoin. Muuten kuntalainen maksaa kahdesti: ensin sähkölaskussa, sitten kunnan säästölistoissa.
TARJA HYYKKY
Juuan apteekkari, aluevaltuuston 1.vpj