JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Mielipiteet
20.8.2026 14.11

MIELIPIDE: Puhoksen datakeskus – uhka Kiteen luonnolle, vedelle ja tulevaisuudelle

Luin kau­hul­la Koti-Kar­ja­las­ta (19.8.2026), et­tä Ki­tee suun­nit­te­lee da­ta­kes­kuk­sen ra­ken­ta­mis­ta Pu­hok­seen. Ylei­sö­ti­lai­suus on vas­ta sit­ten, kun ”suun­nit­te­lu on eden­nyt riit­tä­vän pit­käl­le” – eli kun asuk­kai­den mie­li­pi­teel­lä ei ole enää mer­ki­tys­tä. Ha­lu­an sik­si ker­toa jo nyt, mitä on to­del­la lu­vas­sa, ja ve­do­ta läh­tei­siin, joi­den avul­la jo­kai­nen voi tar­kis­taa fak­tat.

Yk­si pe­rus­ko­koi­nen da­ta­kes­kus ku­lut­taa yh­tä pal­jon säh­köä kuin 100 000 ko­ti­ta­lout­ta – suu­rem­pi lai­tos jopa 20-ker­tai­ses­ti [1]. Ki­teel­lä on noin 8 500 asu­kas­ta, jo­ten tämä tar­koit­taa, et­tä yk­si da­ta­kes­kus vei­si enem­män ener­gi­aa kuin koko kau­pun­ki yh­teen­sä. Mis­tä tämä säh­kö tu­lee, ja ke­nen las­kuun?

Ve­den­ku­lu­tus on yh­tä jär­kyt­tä­vä: kes­ki­ko­koi­sen da­ta­kes­kuk­sen päi­vit­täi­nen ve­den­käyt­tö on yli mil­joo­na lit­raa joka iki­nen päi­vä [1]. Tämä vas­taa noin 400 ui­ma- al­las­ta vuo­ro­kau­des­sa, ja nämä ve­det ovat pois pai­kal­li­sil­ta maan­vil­je­li­jöil­tä, kar­jan­kas­vat­ta­jil­ta ja lo­pul­ta jo­kai­sel­ta ki­tee­läi­sel­tä.

Da­ta­kes­kus tuot­taa läm­pöä ym­pä­ri vuo­ro­kau­den, ym­pä­ri vuo­den, ja se voi nos­taa ym­pä­ris­tön läm­pö­ti­laa jopa muu­ta­mal­la as­teel­la, mikä tar­koit­taa, et­tä lu­mi­sis­ta tal­vis­ta ja hiih­to­ke­leis­tä voi sit­ten enää vain haa­veil­la [3]. Li­säk­si lait­tei­den jat­ku­va jääh­dy­tys ai­heut­taa ma­ta­laa, tau­ko­a­ma­ton­ta me­lua, ja va­lais­tus lois­taa öi­sin kuin teh­das. Luon­to tar­vit­see pi­meyt­tä ja hil­jai­suut­ta – ku­ten me ih­mi­set­kin. Täl­lä het­kel­lä Suo­mi on yk­si har­vois­ta maa­il­man kol­kis­ta, jos­sa il­ma on vie­lä puh­das­ta hen­git­tää. Da­ta­kes­kuk­sen myö­tä pääs­töt nou­se­vat mo­nin­ker­tai­sik­si ja il­man­laa­tu las­kee sitä mu­kaa – tämä tu­lee ole­maan pai­kal­li­sil­le sel­keä ter­veys­ris­ki. Tuo­reen sel­vi­tyk­sen mu­kaan da­ta­kes­kus­ten melu- ja va­lo­saas­te ai­heut­taa stres­siä luon­non­va­rai­sil­le eläi­mil­le ja vä­hen­tää nii­den mää­riä alu­eel­la [2].

Työ­pai­kois­ta ei voi pu­hua mer­kit­tä­väs­sä mit­ta­kaa­vas­sa, sil­lä da­ta­kes­kus työl­lis­tää pää­a­si­as­sa ra­ken­nus­vai­hees­sa; sen jäl­keen muu­ta­mal­le ”on­nek­kaal­le” jää työ, kos­ka suu­rin osa tu­lee toi­mi­maan au­to­maa­ti­ol­la. Ve­ro­tu­lo­jen osal­ta ki­tee­läi­sil­lä on oi­keus tie­tää, pal­jon­ko kau­pun­ki to­del­la saa, sil­lä da­ta­kes­kuk­sia hou­ku­tel­laan usein isoil­la ve­ro­hel­po­tuk­sil­la, ja kun­ta voi jou­tua ra­ken­ta­maan kal­liin inf­rast­ruk­tuu­rin yh­ti­ön tar­pei­siin ve­ron­mak­sa­jien ra­hal­la.

Juu­ri nyt, kun maa­il­ma kuu­me­nee ja hel­le­aal­lot pa­he­ne­vat lä­hes kai­kis­sa muis­sa Eu­roo­pan mais­sa, yhä use­am­mat ih­mi­set et­si­vät paik­ko­ja, jois­sa on puh­das­ta vet­tä, vii­le­ää il­maa, met­sää ja hil­jai­suut­ta. Tämä ei ole ro­man­tiik­kaa – se on tu­le­vai­suu­den muut­to­liik­keen re­a­li­teet­ti. Luo­vat ih­mi­set, nuo­ret, työ­ky­kyi­set per­heet ja yrit­tä­jät tu­le­vat tu­le­vai­suu­des­sa sin­ne, mis­sä luon­to on eh­jä ja il­mas­to sie­det­tä­vä. He ei­vät tule da­ta­kes­kuk­sen vie­reen – he tu­le­vat puh­taan jär­ven, hil­jais­ten met­sien ja hen­gi­tet­tä­vän il­man pe­räs­sä. He tuo­vat mu­ka­naan osaa­mis­ta, lap­sia kou­lui­hin, ve­ro­tu­lo­ja ja elin­voi­maa. Tämä on kau­as­kan­toi­nen pers­pek­tii­vi, joka ulot­tuu vuo­si­kym­men­ten pää­hän. Da­ta­kes­kus tu­ho­aa tä­män mah­dol­li­suu­den – eh­kä ikui­ses­ti. Ku­kaan ei ha­lua asua me­lu­a­van, läm­pöä hoh­kaa­van, vet­tä ja säh­köä syö­vän te­ol­li­suus­hir­vi­ön vie­res­sä.

It­se Ki­teel­lä syn­ty­nee­nä ja kas­va­nee­na tu­len Kes­ki-Eu­roo­pas­ta sään­nöl­li­ses­ti Ki­teel­le juu­ri tä­män ta­kia. Tuon ys­tä­viä mu­ka­na­ni, ja olen har­kin­nut tääl­tä ta­lon os­toa. Jos Pu­hok­seen ra­ken­ne­taan da­ta­kes­kus, en enää tule – en­kä us­ko mo­nen muun­kaan tu­le­van. Ki­teen to­del­li­nen rik­kaus on vesi, vii­leys, hil­jai­suus, puh­das il­ma ja eh­jä luon­to – ei da­ta­kes­kus. Näi­tä ei voi ra­ken­taa ta­kai­sin, kun ne on ker­ran me­ne­tet­ty. Sik­si pyy­dän: miet­ti­kää nyt, mikä on oi­ke­as­ti rik­kaus tääl­lä - en­nen kuin on lii­an myö­häis­tä.

MAR­JE HIR­VO­NEN

Läh­teet:

[1] World Re­sour­ces Ins­ti­tu­te (WRI): ”How AI and Data Cen­ters Will

Im­pact U.S. Ener­gy and Wa­ter Use” – https://www.wri.org/in­sights/

us-data-cen­ter-growth-im­pacts (Vii­tat­tu 19.8.2026)

[2] The Ani­mal Re­a­der: ”How AI data cen­ters are af­fec­ting wild­li­fe”

– https://www.the­a­ni­mal­re­a­der.com/2026/07/10/how-ai-data-

cen­ters-are-af­fec­ting-wild­li­fe/ (Vii­tat­tu 19.8.2026)

[3] CNN: ”Data cen­ters are ha­ving an un­der­re­por­ted cli­ma­te

im­pact” – https://edi­ti­on.cnn.com/2026/03/30/cli­ma­te/data-

cen­ters-are-ha­ving-an-un­der­re­por­ted (Vii­tat­tu 19.8.2026)