Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainpuhelimeen ja digipalveluihin tulevat yhteydenotot kertovat vanhempien uupumuksesta, stressistä ja perheiden vuorovaikutuksen haasteista. Samat huolet näkyvät myös Järvi-Suomessa. Vanhemmat kaipaavat tukea jaksamiseen, yksinäisyyteen ja kasvatuksen kysymyksiin, lapset ja nuoret turvallisia aikuisia ja mahdollisuuksia tulla kuulluiksi. Julkiset palvelut ovat välttämättömiä, mutta niiden rinnalla tarvitaan järjestöjen tarjoamaa matalan kynnyksen tukea.
MLL:n Järvi-Suomen piirissä työtä tehdään yhdessä keskusjärjestön, paikallisyhdistysten, vapaaehtoisten ja ammattilaisten kanssa. Alueella toiminta näkyy esimerkiksi perhekahviloina, vertaisryhminä ja tukihenkilötoimintana. Näitä täydentävät valtakunnalliset auttavat puhelin- ja digipalvelut, joiden kautta lapset, nuoret ja vanhemmat saavat tukea erilaisissa elämäntilanteissa.
Järjestötoiminnan vahvuus on siinä, että tukea saa lähellä omaa arkea ja jo silloin, kun huoli on vielä pieni. Perhekahvilassa syntynyt keskustelu toisen vanhemman kanssa, tukihenkilön rinnalla kulkeminen tai ammatillisesti ohjatusta ryhmästä saatu vertaistuki voi ehkäistä yksinäisyyttä ja auttaa vaikean vaiheen yli. Tukea voi saada ilman lähetettä ja ilman, että omaa tilannetta tarvitsee ensin määritellä riittävän vakavaksi.
Järvi-Suomessa välimatkat voivat olla pitkiä ja palvelujen saatavuus vaihtelee kunnittain. Siksi paikallisilla verkostoilla, vapaaehtoistoiminnalla ja valtakunnallisesti saavutettavilla palveluilla on suuri merkitys. Järjestöt eivät korvaa julkisia palveluja, vaan täydentävät niitä ja tavoittavat myös ihmisiä, jotka eivät muuten ehkä hakeutuisi avun piiriin.
Tätä turvaverkkoa uhkaavat nyt sote-järjestöjen valtionavustuksiin kohdistuvat suuret leikkaukset. Avustukset olivat 384 miljoonaa euroa vuonna 2024, tänä vuonna 274 miljoonaa euroa ja vuonna 2027 enää 190 miljoonaa euroa. Vaikutukset ulottuvat valtakunnallisista palveluista alueelliseen työhön ja paikalliseen vapaaehtoistoimintaan.
MLL:n avustusten supistuminen heikentäisi mahdollisuuksia tukea vapaaehtoisia ja järjestää lapsille ja perheille matalan kynnyksen apua. Esimerkiksi Lasten ja nuorten puhelimen ja Vanhempainpuhelimen toiminnan jatkuminen vaarantuisi. Vaarassa voivat olla myös alueelliset toimintamuodot, kuten tukihenkilötoiminta ja Selviydytään kiusaamisesta -toiminta. Kun ammattilaisten mahdollisuudet kouluttaa ja tukea vapaaehtoisia vähenevät, vaikutukset näkyvät suoraan perheiden arjessa.
Varhaisesta tuesta säästäminen voi myös lisätä raskaampien ja kalliimpien palvelujen tarvetta. Syyskuun budjettiriihessä hallituksen tulisi siksi perua 50 miljoonan euron lisäleikkaus järjestöavustuksiin. Kyse ei ole vain järjestöjen rahoituksesta, vaan siitä, löytyykö lapselle, nuorelle tai vanhemmalle jatkossakin kuunteleva ihminen ja apua silloin, kun sitä tarvitaan.
PÄIVI TURKIA
toiminnanjohtaja, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piiri
ESA IIVONEN
vaikuttamistyön johtaja, Mannerheimin Lastensuojeluliitto