Maakunnan lehdissä ja myös laajemmin on keskusteltu vilkkaasti Palokin koskien ennallistamisesta ja vaelluskalakantojen elvyttämisestä ja toisaalta energiatuotannon tulevaisuuden vaatimuksista.
Pienehkön voimalaitoksen säilyttämisen perusteluina on esitetty, että Palokin voimalaitos on tärkeä maakunnalle, koska voimalaitoksen tuottamaa sähköä pystyttäisiin hyödyntämään kalleimpien hintahuippujen aikaan säätövoimana. Pohjois-Karjalan Sähkön (PKS) toimitusjohtaja Tuure Ahokin on julkisuudessa (HS 12.8.2026) todennut, että Palokin voimalan arvoa lisää sähköntuotantoa tasapainottava säätövoima.
Tuotannon kohdistaminen hintavaihteluiden mukaisesti vaatisi kuitenkin lyhytaikaissääntelyä eli juoksutusrytmin sovittamista pörssisähkön hinnoitteluun. Tähän yhtiöllä ei Palokin voimalan vanhassa luvassa ole kuitenkaan oikeutusta eikä lupamääräyksiä. Vesilakia ja sen nojalla annettuja lupia valvovan Lupa- ja valvontaviraston edeltäjä Pohjois-Karjalan ELY-keskus on lausunnossaan jo yli vuosi sitten (9.5.2025) nimenomaan todennut, että Palokin voimalan nykyinen vesitalouslupa ei mahdollista lyhytaikaissääntelyä. PKS ei ole tiettävästi pannut vireille hakemusta Palokin voimalaitoksen luvan muuttamisesta niin, että lupaan sisällytettäisiin mahdollisuus lyhytaikaissäätöön, vaikka investointia uuteen turbiinin ja muuta laitoksen uusimista on perusteltu juuri tällä.
Valtioneuvosto on tehnyt Palokin voimalaitoksen ostosta asiallisen pohjatarjouksen (40 milj.€) ja pääministeri Orpo vakuutti Palokissa 29.8.2026 kuntapäättäjille järjestetyssä tilaisuudessa, että voimalan arvonmuodostus tehdään huolellisesti ja oikeudenmukaisesti. Lisäksi kotimaista ja ulkomaista yksityistä rahaa on jo luvattu useamman kosken ennallistamiseen. Päävastuu ennallistamisesta on Suomen valtiolla ja laaja kunnostusurakka tarjoaa Heinävedelle usean vuoden ajaksi merkittävän työllistävän rakennuskohteen.
PKS:n omistajakunnilla on ymmärrettävästi huoli yhtiön maksamien osinkojen jatkuvasta saannista. PKS:n liiketuloksesta Palokin osuus on kuitenkin suhteellisen pieni. Omistajien pohtiessa asiaa täytyisikin ottaa huomioon kauppahinnan lisäksi myös koskien ennallistamista varten maakuntaan jo myönnetty ja haettavissa oleva yksityinen ja julkinen rahoitus ja sen työllisyysvaikutukset ja hyöty alueen yrittäjille – aivan kuten muissakin rakennushankkeissa.
PKS voi investoida Palokin voimalan kaupasta saatavan korvauksen tuottavasti osin muuhun sähköntuotantoon, osin sähkön akkuvarastointiin säätövoimaksi sekä esimerkiksi rahastoihin. PKS:llä on joka tapauksessa sähkönsiirron monopoli suuressa osassa maakuntaa, mikä tuo merkittävimmän osan yhtiön taloudellisesta tuloksesta jatkossakin.
Palokin voimalan myynti hyvällä hinnalla on PKS:n kannalta selkeä ja turvallinen ratkaisu. Vesivoimatuotannon jatkamiseen liittyy muuttuvien sähkömarkkinoiden tuomia riskejä ja lisäksi Palokin voimalan lupien päivitykset ja kalatalousvelvoitteiden uusiminen voivat aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia.
Vuoksen vesistössä Palokin koskien kokonaisuus on laajuudeltaan ja ominaisuuksiltaan poikkeuksellinen. Palokin yhdeksän vapaana kuohuvaa koskea houkuttelivat turisteja jo 1800-luvulla. Vastaavaa mahdollisuutta virtavesien kalataloudelliseen kunnostamiseen ei muualla Itä-Suomessa ole. Lisäksi koskien ennallistaminen tulee kasvattamaan matkailun mahdollisuuksia Heinäveden reitin kansallismaiseman, luostareiden ja luonnon keskellä. Palokin kosket, uhanalaiset vaelluskalat ja koko maakunta tulevista polvista puhumattakaan ansaitsevat tämän mahdollisuuden.
ANNAMARI MARKKOLA, puheenjohtaja
ELINA PYYKÖNEN, toiminnanjohtaja
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry