Elokuussa vierailimme opetus- ja kulttuuriministeriössä keskustelemassa nuorten tilanteesta, kiusaamisväkivallasta ja nuorten tulevaisuususkon vahvistamisesta. Vierailua varten halusimme kuulla nuoria ja keräsimme kohtaamiltamme nuorilta ajatuksia, kysymyksiä ja terveisiä vietäväksi ministeriöön. Nämä viestit pysäyttivät myös kirjoittamaan nuorten tulevaisuususkon merkityksestä.
Selviydytään kiusaamisesta -toiminnan yksilöohjaukseen osallistunut nuori pohti omia vaikutusmahdollisuuksiaan: "Eduskuntavaalit on tulossa ja mulla on ekaa kertaa äänioikeus. Aion äänestää, mutta musta tuntuu, ettei mun oma ääni merkkaa mitään ja omat vaikutusmahdollisuudet asioihin on tosi pienet".
Minkälainen on meidän tulevaisuutemme yhteiskunta, jos nuorilta katoaa kyky unelmoida, haaveilla tai luottaa tulevaan? Meidän aikuisten normaaleina ja itsestään selvinä pitämistä asioista, kuten perheen perustamisesta, itsenäistymisestä ja opiskelusta on tullut asioita, joita kaikki nuoret eivät koe itselleen mahdollisiksi.
Nuorten tulevaisuususkon on nähty erilaisissa tutkimuksissa ja selvityksissä kääntyneen laskuun Suomen lisäksi myös muissa pohjoismaissa. Tulevaisuususkon heikkenemiselle ei voida antaa yhtä selkeää syytä, mutta sen heikkenemisen vaikutukset ovat yksilötason lisäksi nähtävissä perheissä, kouluissa, vapaaehtoistoiminnassa, harrastuksissa ja muissa yhteisöissä. (esim. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2026:18.)
Työssämme Selviydytään kiusaamisesta -toiminnassa kohtaamme viikoittain 13–21-vuotiaita kiusaamisväkivaltaa kokeneita nuoria. Sen lisäksi, että he ovat kokeneet kiusaamisväkivaltaa ja kantavat näiden kokemusten taakkaa, osa heistä ei uskalla enää unelmoida. Unelmointi, usko ja toivo tulevaan ja luottamus yhteiskuntaan ovat motivoivia, turvaa tuovia ja eteenpäin vieviä voimia. Jos nuoren kyky luottaa itseensä, yhteiskuntaan ja omiin yhteisöihinsä on koetuksella tai sitä ei ole, ei nuori välttämättä hakeudu opiskelemaan, pääse osaksi työelämää tai saa sosiaalisia suhteita, kavereita tai omaa perhettä. Tällaisessa tilanteessa syrjäytyminen tai radikalisoituminen voivat olla jo kulman takana. Meidän aikuisten, ammattilaisten ja päättäjien olisi elintärkeää pyrkiä omilla teoillamme ja sanoillamme vahvistamaan nuoren tulevaisuususkoa, minäpystyvyyskokemusta ja sosiaalisia verkostoja.
ROOSA MUHONEN
Selviydytään kiusaamisesta -toiminnan koordinaattori, MLL:n Järvi-Suomen piiri