On hehkutettu ja kiitelty valtion tekemää tarjousta Pohjois-Karjalan Sähkön omistamasta Palokin voimalasta, joka on 40 milj. euroa. Alle puolet voimalan käyvästä arvosta. Ihmettelen onko maakuntamme todella näiden ihmisten johtamisen varassa? Ihmettelen myös Joensuun päättäjiä, eikö heitä kiinnosta maakunnan etu?
Avaan pääpiirteittäin tarjousta mitä olen tiedotusvälineistä seurannut. Valtion tarjous 40 milj. euroa, joka sisältää 10% omistusosuuden Palokin voimalaan. Onko tarjous hehkutuksen arvoinen?
40 milj. eur. -yhteisövero 20%, -valtion vaatima 10% osuus voimalasta ennallistamistyöhön asti, tarkoittaa nykyisellä osingonjako politiikalla valtiolle reilut 200 000e vuosi+verotulot.
Mielestäni kauppasummasta täytyy myös vähentää voimalan peruskorjaus n.10 milj. Kaupasta hyötyy valtio pitkällä aikavälillä miljoonia, Pohjois-Karjalaan ei jää kuin roposia, jos niitäkään. Palokin voimalan arvo nousee edelleen kun sillä voidaan tuottaa energiaa kalliin sähkön aikaan.
Todennäköisesti tähänkin ennallistamishankkeeseen tarvitaan erilaisia selvityksiä ja lupia, joiden päätökseen saattaminen vie 2-10 vuotta. Esim. yva., on ympäristövaikutusten arviointi, lakisääteinen prosessi jossa selvitetään ja arvioidaan ennakolta merkittäviä ympäristövaikutuksia aiheuttavien hankkeiden seuraukset. Uskon Palokin voimalan ylä- ja alajuoksulla maa- ja vapaa-ajan kiinteistöjen omistajia kiinnostavan miten heidän omaisuudelle ja rannoille käy. Ihmettelen miksi valtio ei ole esittänyt selvityksen tekemistä koskien ennallistamisesta, ympäristövaikutuksista ja kustannuksista. Olisiko syy siinä, että kokonaiskustannusarvio ennallistamiselle olisi jotakin muuta kuin muutama kymmenen miljoonaa euroa.
Kuka tämän lystin maksaa? Pohjois-Karjalan Sähkön asiakkaat, jotka asuvat muualla kuin Joensuun kantakaupungissa, joka on Carunan aluetta. Osaomistajakunnista on suhtautunut myönteisesti alihintaiseen voimalakauppaan ja ovat samalla toisaalla vaatineet Pohjois-Karjalan Sähköltä suurempaa osingonjakoa, "unohtaen", että Palokin voimala tuottaa nykyisestä osingon määrästä huomattavan osuuden.
Tämä alkaa haiskahtaa siltä, että pitemmällä aikavälillä Pohjois-Karjalan Sähkö halutaan myydä. Tämänkin maksaa tavan kuntalainen joka käyttää sähköä. Koska monet energiayhtiökaupat rahoitetaan ottamalla velka ostettua yhtiötä vastaan, tarkoittaa ettei alueelle tule kaupan myötä uutta rahaa vaan tämänkin maksaa sähkön kuluttaja jälleen.
Palokissa olisi toinenkin tapa toteuttaa ennallistamista saimaanlohelle, joka ei saamieni tietojen perusteella ole koskaan noussut Palokin koskiin kutemaan. Nälönvirran koskien ennallistaminen oli mahdollista toteuttaa huomattavasti edullisemmin, kustannukset olisivat 10-20 milj. euroa laajuudesta riippuen. Julkisuudessa ei ole haluttu puhua koko vaihtoehdosta, ihmettelen.
JUKKA KANKKUNEN
Kitee, entinen Pohjois-Karjalan Sähkön hallituksen puheenjohtaja