Maaseudun ilmiöt kytkeytyvät suoraan kansantalouteen, huoltovarmuuteen, puhtaaseen siirtymään ja alueelliseen tasa-arvoon. Helppo sanoa kun maaseutu toimii, niin koko Suomikin toimii.
Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen bio- ja kiertotaloudessa edellyttää uusia yrityksiä, osaamista ja onnistuneita omistajan vaihdoksia. Tämä puolestaan edellyttää, että maaseudulla on hyvät edellytykset asua, yrittää ja elää.
Mutta haasteitakin on. Yksi niistä väestön kehitys. Maaseutu pysyy elinvoimaisena ja tulevaisuuden kannalta ratkaisevia ovat: Palvelujen saavutettavuus, koulutusmahdollisuudet ja nopeat tietoliikenneyhteydet.
Muistutan: Maaseudulla on keskeinen rooli Suomen kokonaisturvallisuudessa ja huoltovarmuudessa. Uusiutuva energia, kuten tuuli- ja aurinkovoima sekä biokaasu, sijoittuvat pääosin maaseudulle, sekä mineraaliketjut.
Myöskin digitaalisessa saavutettavuudessa on haasteita maaseudulla. Huippunopeat tietoliikenneyhteydet, niiden saatavuus on heikompaa kuin kaupungeissa, mikä rajoittaa yritystoimintaa etätyötä ja palveluiden käyttöä.
95 prosenttia Suomen pinta-alasta on maaseutua. Alueilla asuu edelleen vakituisesti yli neljännes väestöstä ja osa-aikaisesti yli puolet. Yrityksistä 40 prosenttia sijoittuu maaseudulle, tähän lukuun lasketaan mukaan maatilayritykset.
Maaseudun ja kaupungin symbioosi näkyy ruuassa, talousvedessä, energiassa, rakentamisessa, harrastuksissa, matkailussa, taloudessa ja omistajuudessa, kuten esimerkiksi vapaa-ajan asunto, oma mökki missä vietämme yli neljäsosan vuodesta. Tämä kaikki kertoo, miten maaseutu toimii, ja antaa kontekstia kansallisten tavoitteiden saavuttamisen edellytyksille.
TEUVO KARJALAINEN
Järjestöaktiivi, Tohmajärvi