Viime viikkoina ollut useita kirjoituksia koskien liikuntasuosituksia ja liikunnan terveysvaikutuksia. Lääkäriliiton (Karjalainen 7.6.2026) mukaan jo vähäinen liikunta vähentää osaltaan masennusoireita niin lapsilla, nuorilla kuin aikuisillakin. Väitöstutkija Juuso Jussilan mukaan liikunta vähensi stressiä, masennus- ja ahdistumisoireita, lisäsi oppimiskykyä, keskittymistä ja työmuistia. Kiinnitin huomiota myös uuteen Käypä- hoitosuositukseen, jossa kerrottiin, että 7000 askelta päivässä tuo terveyshyötyä.
Jokainen askel, jokainen liike on osaltaan kuin rahaa omaan hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen pankkiin laittaisi. Mikä onkaan parempi asia, kuin tehdä itselleen hyvää. Suositukseen oli ensimmäistä kertaa otettu huomioon pitkäaikaissairaat ja henkilöt, joilla on erilaisia toimintakyvyn rajoitteita.
Vaikka suosituksen tarkoitus on tukea lääkäreitä ja muita terveydenhuollon ammattilaisia liikunnan puheeksi ottamisesta, näkisin, ettei ole järkevää alentaa automaattisesti liikuntasuosituksia, mikäli henkilöllä ei ole siihen terveydellistä estettä. Vähemmästä tulee sitten normaali, eikä ennalta voida tietää, mitkä ovatkaan pitkäaikaisvaikutukset. Hyvinvointialueen valtuustossa hyväksyttiin kesäkuussa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tuleville vuosille. Asiakirjasta ilmenee, että vain harvalla toisen asteen opiskelijalla liikkumissuositukset täyttyvät ja ylipainoisten oppilaiden määrä lisääntynyt. Liikuntaan kaikissa muodoissaan tulee kannustaa ikäluokasta huolimatta. Kyse on erityisesti yksilön toimintakyvystä ja sen säilymisestä, mutta laajemmin ajateltuna niin kuntien, hyvinvointialueen ja valtion taloudestakin. Tämä on kaikkien yhteisvastuullinen asia. Eiköhän laiteta rahaa omaan hyvinvoinnin pankkiimme ja lähdetään liikkumaan itselle parhaaksi katsomalla tavalla mahdollisuuksien mukaan.
MAIJA SILVENNOINEN
Hyvinvointialueen valtuutettu,
Hyvinvointilautakunnan jäsen Liperi
Eduskuntavaaliehdokas, KD