EU:n uu­den ra­hoi­tus­kau­den 2028–2034 val­mis­te­lu ja neu­vot­te­lut ovat par­hail­laan käyn­nis­sä. EU:n alue- ja ra­ken­ne­po­li­tii­kan ta­voit­tee­na pi­tää ol­la edel­leen alu­ei­den vä­lis­ten ke­hi­tys- ja hy­vin­voin­tie­ro­jen ta­saa­mi­nen ja uni­o­nin sekä sen jä­sen­mai­den kes­tä­vän kas­vu ja kil­pai­lu­ky­vyn var­mis­ta­mi­nen.

Koko maan ta­sa­pai­noi­sen ke­hit­tä­mi­sen kan­nal­ta on en­si­ar­voi­sen tär­ke­ää, et­tä EU:n ko­hee­sio- ja alu­e­ke­hi­tys­ra­hoi­tus suun­na­taan edel­leen pit­kä­jän­tei­ses­ti ja al­ku­pe­räi­sen tar­koi­tuk­sen mu­kaan maan si­säis­ten alu­e­ke­hi­ty­se­ro­jen ta­saa­mi­seen. Ra­hoi­tuk­sel­la on ol­lut val­ta­va mer­ki­tys Itä- ja Poh­jois-Suo­men alu­e­ke­hi­tyk­sen työ­ka­lu­na.

Nyt kes­kus­te­lu­ja on kui­ten­kin käy­ty ra­hoi­tuk­sen siir­tä­mi­ses­tä osak­si jul­ki­sen ta­lou­den suun­ni­tel­maa. Mi­kä­li EU:n ra­hoi­tus su­lau­te­taan osak­si kan­sal­lis­ta jul­ki­sen ta­lou­den suun­ni­tel­maa ja ke­hys­rii­hi­me­net­te­lyä hä­mär­tyi­si koko ra­hoi­tuk­sen tar­koi­tus. Täl­löin eri­tyi­ses­ti Itä– ja Poh­jois-Suo­mi me­net­täi­si ison osan sil­le kuu­lu­vas­ta alu­e­ke­hi­tys­ra­hoi­tuk­ses­ta.

Tämä hei­ken­täi­si ke­hit­tä­mi­syh­ti­öi­den, kun­tien ja kou­lu­tu­sor­ga­ni­saa­ti­oi­den mah­dol­li­suuk­sia to­teut­taa ke­hit­tä­mi­sin­ves­toin­te­ja ja hank­kei­ta, joil­la on vah­vis­tet­tu osaa­mis­ta ja ka­ven­net­tu alu­eel­li­sia hy­vin­voin­ti- ja kas­vu­e­ro­ja. Han­ke­ra­hoi­tuk­sen pai­no­pis­te siir­tyi­si en­tis­tä vah­vem­min alu­eel­li­ses­ta ra­hoi­tu­se­le­men­teis­tä koko EU:n laa­jui­ses­ti kil­pail­tui­hin suo­riin ra­hoi­tus­ha­kui­hin.

Vaik­ka jul­ki­sen ta­lou­den ti­lan­ne on haas­ta­va, ei voi ol­la niin et­tä alu­e­ke­hi­tys­ra­hoi­tuk­ses­ta eli kas­vun mah­dol­li­suuk­sis­ta vie­täi­siin poh­jaa pois. Sil­lä vain li­sä­tään las­kua tu­le­vaan, kun alu­ei­den mo­net hy­vät hank­keet jou­du­taan hau­taa­maan. Sil­loin me­ne­tet­täi­siin pal­jon vuo­sien ai­ka­na ra­ken­net­tua kas­vun­poh­jaa. 

Tämä oli­si mer­kit­tä­vä is­ku eri­tyi­ses­ti Itä-Suo­mel­le ja pu­dot­tai­si poh­jan pois pit­kä­jän­tei­sel­tä ko­hee­si­o­po­li­tii­kal­ta. Itä-Suo­mi on edel­leen useil­la mit­ta­reil­la muu­ta maa­ta jäl­jes­sä ja tur­val­li­suus­ti­lan­teen myö­tä ti­lan­ne on lä­hes kai­kil­la mit­ta­reil­la hei­ken­ty­nyt.

Po­li­tii­kan pe­rus­tee­na tu­lee jat­kos­sa­kin ol­la, et­tä va­rat koh­den­ne­taan oi­keu­den­mu­kai­ses­ti alu­ei­den tar­pei­den mu­kaan EU:n liit­ty­mis­so­pi­muk­sen ja ase­tuk­sen edel­lyt­tä­mäl­lä ta­val­la, jo­hon iso osa Suo­men saa­mas­ta ra­has­ta pe­rus­tuu.

Itä-Suo­mi on ot­ta­nut riit­tä­väs­ti is­ku­ja vas­taan Uk­rai­nan so­dan myö­tä sekä odot­ta­nut hal­li­tuk­sel­ta koko kau­den toi­mia ti­lan­teen kor­jaa­mi­sek­si. On vält­tä­mä­tön­tä, et­tä koko Suo­men alu­e­ke­hi­tyk­seen ja kas­vuun pa­nos­te­taan. Se on kan­san­ta­lou­tem­me pe­rus­ki­vi. Tä­män eteen tu­lee yh­des­sä teh­dä töi­tä hal­li­tus­poh­jas­ta riip­pu­mat­ta. 

SEP­PO ES­KE­LI­NEN

kan­sa­ne­dus­ta­ja (sd.)

Edus­kun­ta­ryh­män toi­nen va­ra­pu­heen­joh­ta­ja