Jokin aika sitten Yle julkaisi jutun, jossa pohdittiin metsänhoitoyhdistysten vaikutusta maamme metsien käsittelyyn. Moni metsänomistaja luottaa metsäammattilaisen suositukseen – ja hyvä niin. Luottamus tuo vastuun esitellä aidosti eri vaihtoehdot, niiden vaikutukset, kustannukset ja riskit. Päätöksen metsän käsittelystä ja puukaupasta tekee aina metsänomistaja. Tähän perustuu myös metsänhoitoyhdistysten syyskuussa uudistunut puukauppapalvelu: ennen puukauppaa metsänomistajan tavoitteet käydään tarkasti läpi ja kirjataan puunmyyntiesitteeseen.
Metsänomistajien tavoitteet vaihtelevat: yksi tavoittelee korkeaa puukauppatuloa, toinen arvostaa maisemaa, kolmas monimuotoisuutta ja neljäs metsän peitteisyyttä. Usein tavoitteita on useita, joten yhtä kaikille sopivaa ratkaisua ei ole.
Tämä koskee sekä jaksollista että jatkuvapeitteistä kasvatusta. Jos jatkuvapeitteinen kasvatus sopii metsään ja omistajan tavoitteisiin, se pitää tuoda esiin aitona vaihtoehtona. Yhtä lailla on kerrottava realistisesti, milloin se ei ole paras ratkaisu. Metsänomistajan tavoitteiden tulee ohjata puukauppaa tarjouspyynnöstä hakkuun toteutukseen.
Puukaupan tulokseen vaikuttavat erityisesti kilpailutus ja ostajien väliset erot puiden katkonnassa. Yksi tarjous kertoo yhden ostajan hinnan, useampi sen, mitä leimikosta ollaan oikeasti valmiita maksamaan. Pelkkä kuutiohinta ei ratkaise: osa ostajista saa samoista puista selvästi enemmän arvokasta tukkipuuta, toinen enemmän halpaa kuitupuuta.
Jos tarjousten ero on kymmenen euroa kuutiolta, tyypillisessä 600 kuution harvennusleimikossa puhutaan jo 6 000 eurosta. Onnistuneella katkonnalla voi olla lähes yhtä suuri vaikutus.
Metsänomistaja tarvitsee rinnalleen asiantuntijan, joka vertaa vaihtoehtoja kokonaisuutena. Asiantuntija ei päätä, mitä tehdään tai kenelle puut myydään. Hänen tehtävänsä on antaa riittävät tiedot ja varmistaa, että metsänomistajan tahto toteutuu.
HARRI VÄLIMÄKI
johtaja
Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala