Elokuvan työryhmää ensi-illassa. Vasemmalla Julia Krishtapovych ja Hannu Putkuri. Kuva: Karelian Kaitafilmi/ReelMedia/PKO.
Karelian Kaitafilmi/ReelMedia/PKO
KITEE
Mervi Venäläinen
Kiteeläisen Karelian Kaitafilmin yrittäjä Hannu Putkuri pääsi eturivin näköalapaikalle, kun yritys valittiin toteuttamaan Nurmeksessa kuvatun Kalevala: Kullervon tarina -elokuvan taustamateriaalia. Elokuvan Suomen ensi-ilta oli 16. tammikuuta.
– Oli hienoa päästä työskentelemään Suomen huippujen kanssa produktioon, jolla on mahdollisuudet kansainväliseenkin menestykseen, Putkuri toteaa.
Hannu Putkuri haastattelemassa elokuvan lavastajaa Antti Nikkistä. Kuva: Karelian Kaitafilmi/ReelMedia/PKO.
Karelian Kaitafilmi/ReelMedia/PKO
Putkuri kuuli elokuvan kuvauksista Itä-Suomen Elokuvakomissiosta ja tiedusteli Kiteellä vapaa-ajanasukkaan viihtyvältä Rimbo Salomaalta, kannattaisiko hakea mukaan. Solar Filmsin tuottajana työskentelevä Salomaa kannusti Putkuria hakemaan ja lähti tälle myös suosittelijaksi. Niin alkoi Putkurin ja yrityksessä valokuvaajana työskentelevän Julia Krishtapovychin tie elokuvan Behind the scenes -materiaalin tuottajaksi.
– Pääsimme tuottamaan materiaalia kaikesta siitä, mitä kuvauksissa tapahtuu, ketä ja missä tehtävissä siellä työskentelee ja mitä kaikkea tehdään, ennen kuin lopullinen elokuva on valmis. Kaikkineen kuvausryhmän suuruus oli päivästä riippuen kymmeniä, jopa lähes sata henkilöä. Lisäksi on paljon ihmisiä, jotka olivat tehneet osuutensa jo ennen kuvausten alkua, Putkuri sanoo.
Putkurille aktiivisia kuvauspäiviä kertyi noin 15. Tuloksena on satoja tunteja videokuvaa, josta hän on Krishtapovychin kanssa työstänyt markkinointimateriaalia tuotantoyhtiölle sekä elokuvan merkittävänä yhteistyökumppanina toimineelle PKO:lle.
– Minä kuvasin ja leikkasin, Julia teki värinmäärittelyn videoihin. PKO:ssa ihastuttiin Julian valokuviin, ja saimmekin heistä merkittävän asiakkaan.
Työskentely maamme elokuvateollisuuden huippunimien kanssa oli Putkurille ja Krishtapovychille ainutlaatuinen mahdollisuus syventää ammatillista osaamista. Putkuri toteaakin, että kuvausryhmän työskentelyä seuraamalla oppii monia asioita, joita ei koulun penkillä opi.
– Tämä oli erinomainen mahdollisuus ottaa oppia alansa huipuilta ja nostaa omaa tekemistä entistä korkeammalle tasolle, Putkuri sanoo.
– Oli mielenkiintoista nähdä, miten alansa ammattilaiset toimivat haasteellisissa ja vaihtuvissa olosuhteissa, Krishtapovych lisää.
Putkuri ja Krishtapovych sanovat, että erityisen kiehtovaa oli seurata massiivisen kuvausryhmän järjestelmällistä toimintaa. Jokaisella henkilöllä oli tärkeä tehtävänsä, jonka suorittaminen vaikutti seuraavaan.
– Tekemiseen kuuluu paljon odottamista, mutta sitten kun alkaa tapahtua, kaiken on oltava valmista.
Elokuvaa kuvattiin rankoissa olosuhteissa metsissä. Kuvauspaikoille oli käveltävä pitkiäkin matkoja ennakkoon merkittyjä reittejä pitkin, sillä liikuttiin luonnonsuojelualueilla. Putkuri korostaakin kuvauspaikkajärjestäjien merkitystä erityisesti tämänkaltaisissa produktioissa.
Elokuvan työryhmää Putkuri ja Krishtapovych kehuvat vuolaasti. Kaikkien kanssa oli miellyttävää työskennellä.
– Kaikki olivat ystävällisiä ja mukavia. Ilmapiiri oli rento, mutta ammatillinen.
Kalevala: Kullervon tarina on ohjaaja-käsikirjoittaja Antti J. Jokisen näkemys yhdestä Kalevalan tarinasta henkilöineen. Elokuva on saanut paljon kiitosta, mutta myös kritiikkiä. Joillekin moderni näkemys perinteisestä tarinasta on ollut liikaa.
Putkuri ja Krishtapovych näkevät elokuvassa syvemmän merkityksen.
– Omaa kulttuurihistoriaa on tärkeää tuoda esille ja tehdä näkyväksi erityisesti tässä ajassa.
Putkurin mielestä Kullervon tarina on esimerkki siitä, että Suomessa osataan tehdä hyvää elokuvaa. Parhaimmillaan se voi viedä Suomesta paljon positiivista näkymää myös ulkomaille.
Erityisen iloisia Putkuri ja Krishtapovych ovat siitä, että elokuva kuvattiin Itä-Suomessa, jonka kauniit vaaramaisemat tulevat elokuvassa hienosti esille.
– Toivotaan, että elokuvan myötä Pohjois-Karjala saa lisää huomiota ja nähdään, että täällä on mahdollisuudet moneen. Uskon, että elokuva herättää kiinnostusta myös matkailun saralla. Tämä on mahdollisuus näyttää myös ulkomaille, että Suomi on muutakin kuin Helsinki ja Lappi, Krishtapovych sanoo.
Keskikarjalainen osaaminen näkyy elokuvassa myös kiteeläistyneen näyttelijän Janne Hyytiäisen roolin kautta. Jatkoa ajatellen Hannu Putkurin toiveissa on, että vastaavanlaisia tuotantoja saisi myös Keski-Karjalaan.
– Meillä on täällä osaamista, hieno luonto, toimiva infra ja turvallista toimia. Ylä-Karjalassa koko kuvauksia ympäröivä yhteisö oli mukana elokuvan tekemisessä ja uskon, että niin olisi täälläkin.
Janne Hyytiäinen ja Elias Salonen kameran edessä. Kuva: Karelian Kaitafilmi/ReelMedia/PKO.
Karelian Kaitafilmi/ReelMedia/PKO
Janne Hyytiäinen elokuvan Kalevina
Itäisen elokuvakomission elokuvakomissaari Perttu Mutka kertoi Kiteellä Kino-Hovissa järjestetyssä kutsuvierasnäytöksessä, että Kalevala: Kullervon tarina -elokuvan kuvauspaikkojen etsintä alkoi jo viitisen vuotta sitten.
Elokuvan esitysoikeudet on myyty jo 30 maahan.
– Sitä kautta aika moni näkee, miltä Pohjois-Karjala näyttää. Uskon, että se tuo alueelle hyvinvointia mm. matkailun muodossa.
Äskettäin Kiteelle muuttanut näyttelijä Janne Hyytiäinen esittää elokuvassa Kalevia. Hän kuvaa roolihenkilöään Väinön (Väinämöisen) kaveriksi, joka elää alkeellisessa viljelysyhteisössä toimijaksi. Roolia oli hänen mukaansa mukava tehdä. Kuvauksia tehtiin Nurmeksessa, Outokummussa, Kolilla, Kuhmossa ja Liettuassa. Yhtään päivää ei kuvattu studiossa, vaan kaikki kuvaukset tehtiin luonnossa. Kuvauspaikoilla metsiin käveltiin pitkiäkin matkoja.
Hyytiäinen myöntää, että Kalevalan lukeminen oli aikoinaan koulussa pakkopullaa, eikä hän muistanut omaa roolihahmoaan teoksesta.
– Kalevala on aika vaikeaa lukea, siksi se varmaan koulussa jäi pintapuoliseksi. Toki, kun rooliin valittiin, niin aloin tutkia tarinaa tarkemmin.
Elokuva on pitkä, 2 tuntia 23 minuuttia.
– Se on pitkä. Ihan hyvä, että kuvataan kerralla pitkä elokuva, kun kerran sinne metsään pitkälle käveltiin, Hyytiäinen vitsailee.
Kuvausryhmä kuvaamassa Johannes Holopaisen tähdittämää kohtausta. Kuva: Karelian Kaitafilmi/ReelMedia/PKO.
Karelian Kaitafilmi/ReelMedia/PKO
Hyytiäinen sanoo, että elokuvan tekemisestä jäi erityisesti mieleen näyttävät roolivaatteet ja parta, joka roolia varten oli kasvatettava.
– Ulkoinen muutos oli varmasti suurin, mitä olen roolia varten tehnyt. Kun sitten näin kuvauspaikat ja muiden näyttelijöiden ulkomuodon, niin ymmärsin, miksi muutos haluttiin.
Janne Hyytiäinen valittiin Kullervon tarinan rooliin koekuvausten kautta.
– Paikalla olivat Tutsa Paananen, jolla on casting-toimisto, ohjaaja Antti J. Jokinen ja pääroolissa nähtävä Elias Salonen. Siinä höpöteltiin ja käytiin teksti läpi. Sitten Jokinen sanoi, että rooli on minun.
Hyytiäinen on yksi ohjaaja Aki Kaurismäen vakionäyttelijöistä.
– Jokainen ohjaaja on erilainen ja näyttelijä yrittää aina antaa itsestään parhaansa juuri sille ohjaajalle, kenen ohjauksessa milloinkin on.
Pääosan esittäjä Elias Salonen kuvauksissa. Kuva: Karelian Kaitafilmi/ReelMedia/PKO.
Karelian Kaitafilmi/ReelMedia/PKO
Janne Hyytiäinen sanoo, että Itä-Suomessa elokuvan tekeminen on helppoa. Asiat järjestyvät nopeasti, luonto on kaunis ja saavutettavuus hyvä mm. junalla. Nurmeksessa paikallisten keskuudessa näkyi hänen mukaansa pohjoiskarjalainen mentaliteetti.
– Se on sitä, että autetaan, tehdään yhdessä, ihmiset ovat avuliaita. Talkookulttuuri elää vielä täällä meillä päin, apua saadaan ilman palaverien pitämistä. Se säästää aikaa ja rahaa ja sitä on Pohjois-Karjala pullollaan.
Perttu Mutka toteaa saman ja kiittää myös kuntien viranhaltijoita yhteistyöstä elokuvan toteutumiseksi.
Toimittajan kommentti: Pääosassa pohjoiskarjalainen luonto
On hienoa, että kansainväliseen levitykseen tähtäävä, kulttuurihistoriaamme pohjaava elokuva on kuvattu juuri Pohjois-Karjalassa. Kalevala: Kullervon tarina oli kahtena ensimmäisenä esitysviikonloppunaan Suomen katsotuin elokuva.
Antti J. Jokisen ja Jorma Tommilan käsikirjoittama elokuva vie katsojan 1100-luvun Karjalaan. Elokuva alkaa Kalervon ja Untamon veljesvihasta käynnistyneellä verilöylyllä, jonka seurauksena Untamo ottaa Kalervon Kullervo-pojan kasvatettavakseen kuin omana poikanaan. Kullervossa on kuitenkin kapinallisuutta ja arvaamattomuutta, minkä vuoksi kyläläiset haluavat päästä hänestä eroon.
Kun Kullervolle selviää isänsä kohtalo, hän päättää kostaa ja pakottaa Untamon tilille teoistaan. Elokuva näyttää Kullervon kamppailun itsensä ja olemassaolonsa syyn löytämiseksi.
Kalevala: Kullervon tarina on Suomen mittakaavassa massiivinen produktio, jonka budjetti on yli viisi miljoonaa euroa. Elokuvan on ohjannut Antti J. Jokinen. Näyttelijäkaarti on vakuuttava. Kullervon roolin tekee Elias Salonen ja Untamona nähdään Eero Aho. Muissa rooleissa nähdään mm. Johannes Holopainen, Ilkka Koivula, Olli Rahkonen, Krista Kosonen ja Oona Airola.
Elokuvassa näkyy mm. luontodokumenteistaan tutun tuottajan Marko Röhrin vaikutus. Visuaalinen ilme on vakuuttava ja pohjoiskarjalaisen luonnon voikin nostaa yhdeksi pääosan näyttelijäksi.
Pitkässä, lähes kaksi ja puoli tuntia kestävässä elokuvassa on omaan makuuni liikaakin väkivaltaa, mutta miekkailukohtaukset on tehty tyylikkäästi. Täytyy nostaa hattua näyttelijöille, jotka ovat saaneet viritettyä itsensä huippukuntoon rooliansa varten.
Kalevalasta elokuvaan on tuotu Kullervon tarinan pääkohtia ja muutamia säkeitä kalevalaista runolaulua. Kantelettakin elokuvassa kuullaan ja musiikki kantaakin elokuvan tunnelmia erityisen hienosti. Musiikin elokuvaan on säveltänyt Lauri Porra.
Kalevala: Kullervon tarina ei varmasti ole elokuva jokaisen makuun, mutta sen katsominen kannattaa jo pelkästään siksi, että kerrankin näin suuri elokuvatuotanto on tuotu Itä-Suomeen. Elokuvan parasta antia on erinomainen näyttelijäntyö kautta linjan sekä elokuvalle taustan luovat luonto ja musiikki ja vaikuttavat kuvakulmat. Suomessa todella osataan tehdä hyvää elokuvaa. Toivotaan, että vastaavanlaista tuotantoa saadaan joskus myös Keski-Karjalan upeisiin maisemiin.