KE­SÄ­LAH­TI

Kari Sark­ki­nen

Kak­si heh­taa­ria pe­rin­tö­ti­lan ke­san­to­pel­toa sai uut­ta käyt­töä Ke­sä­lah­den Sar­vi­sa­los­sa, kun Ar­to Pöl­lä­nen aloit­ti seit­se­män vuot­ta sit­ten kuu­sen­tai­mien kas­vat­ta­mi­sen. Tai­mik­ko laa­je­ni vie­lä vuo­si­na 2021 ja 2022.

Nyt pel­loil­la on kaik­ki­aan 8 000 kuu­sen­tain­ta, jois­ta van­hem­mas­sa pääs­sä al­kaa "sa­don­kor­juu" jou­lu­kuu­sik­si. Pel­lol­la kas­vaa Ser­bi­an-kuus­ta, mus­ta­kuus­ta ja met­sä­kuus­ta, jot­ka erot­tu­vat toi­sis­taan neu­las­ten vä­ri­sä­vyn ja ra­ken­teen osal­ta.

– Mi­nul­la on vie­lä pari heh­taa­ria op­ti­o­na. Jos tämä läh­tee eteen päin me­ne­mään niin vie­lä on vara lait­taa li­sää­kin kas­va­maan, Ar­to Pöl­lä­nen sa­noo.

Jou­lu­kuu­si­vil­je­ly­ään Ar­to Pöl­lä­nen sa­noo har­ras­tuk­sek­si.

– It­se asi­as­sa oli vai­mo­ni Jaa­nan idea, et­tä lai­te­taan jou­lu­kuu­sia kas­va­maan ja sii­tä se sit­ten läh­ti. Vai­mo vaan ajat­te­li pie­nem­pää alu­et­ta.

Har­ras­tuk­sek­si Pöl­lä­nen sa­noo kuu­sen kas­va­tus­taan sik­si, et­tä pää­työ­nään hän vas­taa Ke­sair Oy:llä suun­nit­te­lus­ta sekä tuo­tan­nos­ta. Li­säk­si hä­nel­lä on ra­ken­nus­suun­nit­te­lua toi­mi­ni­mi Artp­ron kaut­ta. Toi­saal­ta hän myös veis­te­lee, et­tä kuu­sen­kas­va­tus on kol­mas har­ras­tus.

Arto Pöllänen esittelee ensimmäisiä, vuonna 2017 istutettuja harjoituskuusia.

Kari Sarkkinen

Kuu­sien hoi­to ta­pah­tuu ke­säl­lä

It­ses­tään jou­lu­kuu­set ei­vät myyn­ti­kun­toon kas­va. Kesä on jou­lu­kuu­sen­kas­vat­ta­jal­le ah­ke­roin­nin ai­kaa.

– Ruo­hon­leik­kuu juu­res­ta ko­ne­työ­nä ja muo­to­leik­kaus. Las­kes­ke­lin, et­tä vai­mon kans­sa meil­lä mo­lem­mil­la me­nee kuu­kau­den työ­pa­nos ke­säl­lä tääl­lä. Mut­ta har­ras­tus tämä mis­sä moni muu­kin, Ar­to Pöl­lä­nen nau­rah­taa.

Muo­to­leik­kauk­ses­sa lat­vaa ja ok­sia lei­ka­taan niin, et­tä kuu­si ru­pe­aa tuu­he­ne­maan. Sa­mal­la kat­so­taan, et­tä kuu­si kas­vaa ym­pä­riin­sä ta­sai­ses­ti ja suo­ras­sa.

– Muo­to­leik­kaus teh­dään ke­vääl­lä ja jos kuu­sia me­nee myyn­tiin, niin elo­kuun ai­ka­na teh­dään myyn­ti­leik­kaus, jol­loin myös va­li­taan myy­tä­vät kuu­set.

Lä­hi­vuo­si­na pi­täi­si tul­la tuot­toa

Myyn­tiin as­ti me­ne­viä kuu­sia Pöl­lä­nen sa­noo tänä vuon­na läh­te­vän pe­lol­ta noin 50 kap­pa­let­ta. En­si vuon­na hän en­nus­taa myyn­tiin tu­le­van jo use­am­pi sata kuus­ta.

– Meil­tä saa jou­lu­kuu­sia täs­tä jou­lus­ta eteen päin kym­me­nen vuot­ta. On eri-ikäi­siä kuu­sia ja maa­la­ji te­kee sen, et­tä toi­sel­la osal­la pel­toa kuu­si kas­vaa hi­taam­min ja toi­sel­la no­pe­am­min.

Al­ku­vai­hees­sa Pöl­lä­nen myy kuu­sia pai­kal­li­ses­ti.

– Hy­vin pie­ni­muo­toi­ses­ti alus­sa. Pik­ku hil­jaa tuo­daan tun­ne­tuk­si, et­tä meil­tä­kin näi­tä löy­tyy.

– Kun al­kaa tul­la sa­to­ja kuu­sia, niin kyl­lä ne on vie­tä­vä sin­ne, mis­sä sitä os­ta­ja­po­ruk­kaa on. Vuo­des­ta 2018 tä­hän as­ti jat­ku­nut työ on ol­lut har­ras­tus­ta, mut­ta täs­tä eteen päin työn pi­täi­si myös tuot­taa, Ar­to Pöl­lä­nen tuu­mai­lee.

Eri­lai­set tau­ti-, sie­ni- ja kir­va­tu­hot ot­ta­vat jou­lu­kuu­sia kas­vat­ta­van­kin tuo­tan­nos­ta osan­sa.

– Tä­hän on 8 000 kuus­ta is­tu­tet­tu, jos täs­tä saa­daan 6 000, se on jo hy­vin. Jos täs­tä sai­si oman­sa pois vuo­sien saa­tos­sa, se oli­si ihan kiva.

Kahden hehtaarin taimikkoalalla on eri-ikäisiä ja erilaisilla kasvualustoilla kasvavia kuusia, mikä näkyy taimien pituuksissa.

Kari Sarkkinen

Jou­lu­puu­seu­ras­ta yh­tei­siä vink­ke­jä

Ar­to Pöl­lä­nen on mu­ka­na myös Jou­lu­puu­seu­ra ry:ssä. Yh­dis­tyk­ses­sä alan toi­mi­jat ta­paa­vat kou­lu­tus­ten ja ko­kous­ten mer­keis­sä.

– Siel­lä saa vink­ke­jä ja po­ru­kas­sa päh­käil­lään, mi­ten tätä luon­non jou­lu­kuus­ta saa­tai­siin mark­ki­noil­le enem­män. Mei­dän pa­hin kil­pai­li­ja on muo­vi­kuu­si.

– Tämä on kui­ten­kin eko­lo­gi­nen vaih­to­eh­to. Pys­ty­tään­hän tämä käy­tön jäl­keen polt­ta­maan tai upot­ta­maan ke­vääl­lä jär­veen ka­lan­ku­tu­pai­kak­si, Ar­to Pöl­lä­nen ko­ros­taa.