Suomalaiselle jäätiköiden sulaminen voi tuntua hyvin kaukaiselta asialta. Moni ei ole koskaan nähnyt jäätikköä paikan päällä, saati kävellyt siellä. Jäätiköiden tulisi kuitenkin kiinnostaa meitä kaikkia.
Jäätiköt heijastavat auringon säteitä takaisin avaruuteen. Toisin kuin maa, joka imee auringosta tulevaa energiaa kiihdyttäen näin lämpenemistä. Tätä ilmiötä tieteilijät kutsuvat nimellä albedo. Myös vesi heijastaa auringon säteitä, mutta huonommin kuin valkoinen lumipeite tai jää. Valkoiset jäätiköt toimivatkin kuin suojamuurina ilmaston lämpenemistä vastaan.
Jää heijastaa parhaimmillaan lähes 90 prosenttia säteistä takaisin avaruuteen, kun taas esimerkiksi vesi heijastaa vain 6 prosenttia. Lumien sulaessa jäätiköiden päältä ja jäätiköiden tummuessa, alkavat ne imeä itseensä enemmän auringosta tulevia säteitä. Tällöin jää myös sulaa nopeammin.
Ruotsissa Björlingsin jäätiköllä Kebnekaisen kupeessa jäätiköiden sulamisnopeutta on visualisoitu villaviltin avulla. Glaciärfilten -ilmastoprojekti on 200 neliömetrin suuruinen villaviltti. Villan lämmönsäätelyn avulla jäätikköä suojataan sulamiselta. Villaviltti viedään samalle paikalle joka kevät ja rullataan kasaan joka syksy. Kesien 2023 ja 2024 aikana jäätikkö suli senttimetrin paksuisen viltin ympäriltä 3,2 metriä.
Jäätiköiden sulaminen ei vain kiihdytä ilmaston lämpenemistä. Se myös lisää paikallisia luonnonkatastrofeja, kuten maa- ja kivivyöryjä, maanjäristyksiä sekä tulvia. Vuorista onkin jäätiköiden sulaessa ja ilmaston lämmetessä tulossa entistäkin epävakaisempia. Epävakauden lisäksi jäätiköiden kiihtyvä sulaminen ja kuivuminen uhkaa maailman makean veden saatavuutta. 2025 International Year of Glaciers’ Preservation raportoi, että yhdessä kaikki maailman jäätiköt säilövät 70 prosenttia maailman makeasta vedestä.
Jäätiköiden sulaminen kiihdyttää ilmastonmuutosta, joten siksi niiden hyvinvoinnin pitäisikin kiinnostaa meitä kaikkia. Ennen kuin meidän täytyy heittää kokonaan hyvästit näille henkeä salpaavan kauniille luontokohteille.
Roosa Sallinen