Pohjois-Karjalan hyvinvointialue on, kuten muutkin alueet, joutunut karsimaan menojaan tiukentuvan taloustilanteen myötä. Joissain paikkakunnissa palvelut ovat kärsineet merkittävästi, mikä herättää kysymyksen: pääsevätkö kaikki alueen asukkaat asianmukaisten hyvinvointipalveluiden piiriin?
Maakunnassamme, jossa pitkät välimatkat ovat arkipäivää ja syntyvän lapsen määrä on vähissä, palvelutarve kasvaa erityisesti väestön ikääntyessä. Jatkuva säästäminen ja palveluiden leikkaaminen ovat jo nyt johtaneet tilanteeseen, jossa kaikille ei voida tarjota tarvitsemaansa apua – ihmiset joutuvat jonottamaan kohtuuttomia aikoja päästäkseen palveluiden piiriin.
Erityisen huolestuttavaa on, että maakunnassamme on alettu jakaa alueet kahtia: maaseudun pitkien välimatkojen ja tiheämmin asutettujen alueiden, kuten Joensuun, välillä. Tällainen jako on synnyttänyt tarpeetonta syyttelyä asuinpaikkojen perusteella, sen sijaan että tarkasteltaisiin yhdessä hyvinvointialueen palvelurakenteita ja kehitettäisiin toimivia ratkaisuja koko maakunnan asukkaiden hyväksi. On selvää, että keskittämällä kaikki palvelut yhteen kaupunkiin ei voida taata hyvinvointia koko alueelle – tämä tilanne on täysin epäoikeudenmukainen.
Kun hyvinvointialue keskittyy pelkästään kulujen leikkaukseen, tärkeät palveluiden kehittämistoimet jäävät taka-alalle. Uuden hyvinvointialueen luominen vaatii aikaa ja investointeja, mutta jos valtion tuki vähenee ja alueet jätetään oman onnensa nojaan, kehitys pysähtyy ja leikkaukset jatkuvat. Tulevalla valtuustokaudella onkin nähtävä kokonaisuutena koko hyvinvointialue, jotta jokainen Pohjois-Karjalan asukas voi luottaa saavansa tarvitsemansa terveydenhuollon ja sosiaalipalvelut.
SUSANNA TURUNEN
Aluevaaliehdokas (Kesk.)