Nykyiset valtakunnalliset hyvinvointialueet ovat vasta toimintansa alkumetreillä. On hyvä, että palvelujen järjestäminen aiheuttaa keskustelua, ovathan terveyspalvelut meille jokaiselle se tärkein palvelu.
On myös tärkeää pitää mielessä, ettei kaikki onnistu heti, on kyse kuitenkin isosta ja moni kanavaisesta organisaatiosta. Muistan kun kansanterveystyön kuntayhtymät aloittivat toimintansa, silloinkin alussa tuntui, ettei tästä mitään tule ja edeltävä kunnanlääkärisysteemi on se ainut oikea ratkaisu. Molemmat mallit palvelivat ihmisiä näin jälkikäteen ajatellen ainakin kohtuullisesti sen ajan tiedolla ja taidolla.
Palveluverkko, jota nyt kudotaan ja vatuloidaan, perustuu huolelliseen pohjatyöhön, jossa on pyritty ottamaan huomioon tulevaisuus, sairastavuus, ikärakenteiden muutokset tai esim. kunnan väkiluku. Nämä kaikki perustuvat tilastoihin ja arviointiin, jotka voivat muuttua esim. maailmantilanteiden mukaan. Mitään kiveen hakattua taatusti pysyvää ei ole käyty tekemään vaan mahdollisimman realistista palveluverkkoa, joka mahdollistaa niin työvoiman kuin rahatilanteen sallimissa rajoissa palvelut jotka olisivat jokaisen maakunnan asukkaan saatavilla silloin kun he niitä tarvitsevat.
Voin vakuuttaa, ettei kellään ole ollut tarkoituksena huonontaa palveluja. Varmasti päättäjistä ja viranhaltijoista jokainen sallisi vaikka joka kylälle oman terveysaseman tai omalääkärin, jos se vain olisi jotenkin mahdollista.
Suurin huoli nyt on henkilökunnan riittävyydestä ja rahatilanteesta. Nyt tulisi keskittyä näiden asioiden ratkaisuun samalla kun teemme Pohjois-Karjalan väelle hyvät ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut.
Julkisten terveyspalvelujen päätarkoituksena on turvata kansalaisille mahdollisimman hyvä terveys, hyvinvointi ja toimintakyky.
SINIKKA MUSIKKA
Aluevaltuutettu (kesk)