Itä-rajalla korvessa Karjalan,
on synnyinsijani siellä.
Siellä nuoruus innolla raadettiin,
ja elämän polkua raivattiin.
Tienoo hiljainen, työtä ja toimintaa,
hyvät naapurit, leipää ja talkkunaa
sekä perhe ja leikattu isien maa.
Olin nähnyt jo idän ja lännenkin,
mielin lännen mä tutkija tarkemmin.
Mutta viisumin saanti on vaikea,
koska sinne on liikaa pyrkijää.
Mutta viisumi lopulla myönnettiin,
heti siirtolaisiksi lähdettiin.
On ollut haasteita tuhansin,
joihin vastattu ottein terävin.
Meille Kanada ollut on hyvä maa,
jossa ikämme tahdomme asustaa.
Idän henkeä koskaan ei ollutkaan,
joka valheeseen perustuu kokonaan.
Isänmaatani kyllä rakastan,
jonka useinkin nähdä haluan.
Siellä käki, pääskyset, marjat hyvät,
siellä suku ja ystävät lähentyvät.
Yön levolle aina kun illalla saan,
pyydän hartaasti taivaan Jumalaa:
”Oi varjele Suomen maa.”
Viljo Perttula
16.01.2025