Hyvinvointialueen johto sanoo Siun soten palveluverkkosuunnitelman perustuvan parhaaseen mahdolliseen tietoon. Kyseenalaistan tämän omakehun.
Aluksi pari määritettä. Kotimaisten kielten keskus (Kotus) suosittaa liitoskunnista käytettävän nimitystä pitäjä kuvaamaan toiseen kuntaan liitettyä entistä maaseutumaista kuntaa.
THL:n ikävakioimaton sairastavuusindikaattori puolestaan ilmaisee väestön sairastavuutta suhteessa koko maan keskitasoon (100). Indikaattori määrittyy mm. useista yleisistä sairauksista ja kunnan asukkaiden ikärakenteesta.
Kuntakohtainen palvelutarpeen arviointi perustuu sairastavuusindeksillä muunnettuun asukaslukuun, jota tilastoinnissa kutsutaan painotetuksi asukasluvuksi. Indeksin merkitys näkyy selkeästi vaikkapa 9 130 asukkaan (v.2023) Nurmeksessa, jonka painotettu asukasluku on 12 252.
Aluevaltuuston lokakuussa hyväksymän palveluverkkosuunnitelman mukaan pitäjien nykyiset terveyskeskukset muuttuvat palvelupisteiksi.
Hyväksyessään joulukuussa palveluverkon järjestämissuunnitelmat aluehallitus kuitenkin päätti viranhaltijajohdon esityksestä, että palvelupisteiden mitoituksessa huomioidaan vain kirkonkylien asukasluku, kylät jätettiin hoidon tarpeen arvioinnin ulkopuolelle. Ilmeisesti yksi perustelu tälle oli se, ettei pitäjien koko asukaslukua ”ole saatavissa”.
Maakuntaliitosta sain pitäjien asukasluvut 31.12.2023 tilanteessa. On puhuttelevaa tehdä palvelupisteiden asukaslukuvertailu hyväksytty palveluverkkosuunnitelma/todellinen asukasluku.
Kas näin. Eno 1 635/4 962, Kesälahti 844/1 893, Kiihtelysvaara 468/2 139, Pyhäselkä 1 337/7 612, Tuupovaara 434/1 370 ja Valtimo 899/1 964.
Painotetuilla asukasluvuilla ristiriita olisi vieläkin suurempi edellyttäen, että laskennassa käytetään lähinnä oikeata sairastavuusindeksiä. Tuupovaaraankin Siun soten johto soveltaa Joensuun sairastavuusindeksiä (109,9). Ei kai kukaan oikeasti usko, että Tuupovaarassa ollaan yhtä nuoria ja terveitä kuin opiskelijoiden kansoittamassa kantakaupungissa! Ilomantsin indeksillä (169,5) Tuupovaaran painotettu asukasluku on 2 322.
Kyse ei ole vahingosta vaan tietoisesta manipuloinnista, jota voi myös vilpiksi kutsua. Mutta miksi?
Palveluverkkosuunnitelmassa pienempien kuntien sote-asemien lääkärin läsnäolopäivien mitoitukseksi päätettiin 1 pv viikossa /1 500 painotettua asukasta.
Samaa mitoitusta toivottiin myös palvelupisteille yhdenvertaisuuden toteutumiseksi. Viranhaltijajohto vastusti jyrkästi tätä tavoitetta vedoten erityisesti henkilöstö- ja rahapulaan. Minimoimalla tilastotemppuilulla ja vilpillä palvelupisteiden vastuualueen asukasluku varmistettiin se, ettei pitäjille jäisi edes laskennallista oikeutta vaatia yhdenvertaista kohtelua sote-palveluissa.
Ihmiset kyllä hyväksyvät sen, jos tavoitteeksi asetettuun palvelumitoitukseen ei aina päästä hoitaja- ja lääkäripulan vuoksi.
Kylien pyyhkiminen pois palvelukartalta sen sijaan on täysin anteeksiantamaton teko, jonka toki voi vielä korjata oikean tiedon pohjalta.
PEKKA PUUSTINEN
Aluevaltuuston jäsen (kesk.)