Lii­ken­neyh­tey­det ja saa­vu­tet­ta­vuus ovat tär­kei­tä jo­kai­sen kun­nan me­nes­tyk­sel­le. Ne vai­kut­ta­vat esi­mer­kik­si yri­tys­ten ja näin työ­paik­ko­jen si­joit­tu­mi­seen.

Kun­nat ha­ke­vat nyt uut­ta roo­li­aan. Sote-pal­ve­lui­den siir­ty­mi­nen hy­vin­voin­ti­a­lu­eil­le ja työl­li­syys­pal­ve­lui­den siir­ty­mi­nen kun­tien työl­li­syy­sa­lu­eil­le muut­ta­vat teh­tä­vä­kent­tää.

Muu­tok­set pa­kot­ta­vat kun­nat lin­jaa­maan elin­kei­no­po­li­tiik­kaan­sa ke­vään kun­ta­vaa­leis­sa. Vaa­lit ovat tär­kei­tä myös kul­je­tus- ja lo­gis­tiik­ka-alal­le. Tär­kei­tä tee­mo­ja ovat maan­käyt­tö, ties­tö, kun­nal­lis­tek­niik­ka, yri­tys­pal­ve­lut, jä­te­huol­to ja toi­sen as­teen kou­lu­tuk­sen ke­hit­tä­mi­nen.

Lo­gis­tii­kan mer­ki­tys on kas­va­nut te­ol­li­suu­den ja kau­pan toi­min­nas­sa vii­me vuo­sien krii­sien myö­tä, kun glo­baa­leis­sa kul­je­tus­ket­juis­sa tuli häi­ri­öi­tä. Toi­mi­tus- ja va­ras­toin­ti­ket­ju­ja on suun­ni­tel­tu uu­del­leen. Näi­den huol­to­var­muu­teen­kin liit­ty­vien te­ki­jöi­den tu­lee nä­kyä myös jul­ki­sel­la sek­to­ril­la.

Suo­men lo­gis­ti­sen kil­pai­lu­ky­vyn pe­ru­se­del­ly­tys on kun­nos­sa ole­va, myös kun­tien vas­tuul­la ole­va tie­inf­ra. Ties­tö on lä­hes jo­kai­sen suo­ma­lai­sen liik­ku­mi­sen paik­ka. Se on syy­tä pi­tää kun­nos­sa.

Kul­je­tu­sa­lal­la kas­va­va­na tee­ma­na on käyt­tö­voi­ma­siir­ty­mä. Yk­si rat­kais­ta­va ky­sy­mys on kat­ta­va tank­kaus- ja la­tau­sinf­ra, jota myös EU-sää­dök­set edel­lyt­tä­vät. Pit­kä­mat­kais­ta ta­va­ra­lii­ken­net­tä ei voi har­joit­taa il­man nii­tä. Täl­lä het­kel­lä kaa­sun ja ras­kaal­le lii­ken­teel­le so­vel­tu­van säh­kön ja­ke­luinf­rat ovat puut­teel­li­sia. Myös ras­kaan lii­ken­teen tau­ko­paik­ko­jen mää­räs­sä on puut­tei­ta.

Tämä on en­nen kaik­kea maan­käyt­tö­ky­sy­mys. Vaik­ka näis­tä mu­reh­ti­mi­nen ei jo­kai­sen kun­nan agen­dal­la ole­kaan, haas­teen rat­ko­mi­nen pi­tää aloit­taa maa­kun­ta­kaa­va­ta­sos­ta al­ka­en. Kun­ta­päät­tä­jien on hyvä kat­soa oman kun­tan­sa kaa­voi­tus­ti­lan­ne, mut­ta myös vaa­tia, et­tä maa­kun­ta­lii­tot toi­mi­vat asi­as­sa.

Kat­se osaa­vaan työ­voi­maan

Toi­sen as­teen am­ma­til­li­nen kou­lu­tus on tär­kein uu­sia kul­jet­ta­jia tuot­ta­va ka­na­va. Kun­tien hal­lit­se­mat kou­lu­tu­sor­ga­ni­saa­ti­ot te­ke­vät tär­ke­ää työ­tä osaa­van työ­voi­man saa­ta­vuu­des­sa, jos­sa kul­je­tu­sa­lal­la­kin on näh­tä­vis­sä haas­tei­ta. Lo­gis­tiik­ka-alan kou­lu­tuk­sen, jon­ka osaa­jil­le on ky­syn­tää työ­mark­ki­noil­la, on koh­den­net­ta­va ra­hoi­tus­ta riit­tä­väs­ti.

On tär­ke­ää, et­tä am­ma­til­li­nen kou­lu­tus pys­tyy vas­taa­maan työ­e­lä­män tar­pei­siin. Kou­lu­tuk­sen ja yri­tyk­sien yh­teis­työ­tä kan­nat­taa edis­tää eri­lai­sin työ­e­lä­mä­foo­ru­mein. Mo­nes­ti SKA­Lin pai­kal­li­syh­dis­tys on­kin teh­nyt tu­lok­sel­lis­ta yh­teis­työ­tä alu­een op­pi­lai­tok­sen kans­sa kul­jet­ta­jien saa­ta­vuu­den pa­ran­ta­mi­sek­si. Moni pai­kal­li­syh­dis­tys myös jär­jes­tää lii­ken­ne­tur­val­li­suu­teen tai yrit­tä­jyys­kas­va­tuk­seen liit­ty­viä ti­lai­suuk­sia.

Kun­nat pois mark­ki­noil­ta häi­rit­se­mäs­tä

Yk­si jat­ku­via kiis­ta­ka­pu­loi­ta on ol­lut jät­tei­den kul­je­tus­jär­jes­tel­mä. Tämä juon­taa juu­ren­sa jä­te­lain muut­ta­mi­ses­ta ja ko­ti­ta­lous­jät­teen sekä sa­os­tus- ja um­pi­säi­li­ö­liet­tei­den osal­ta kun­ta­vas­tuun vah­vis­ta­mi­ses­ta.

Vaik­ka tois­ta­kin ”kun­ta­mo­no­po­lin” suun­nas­ta väi­te­tään, edel­leen­kin kun­nan vas­tuul­le kuu­lu­vien jät­tei­den kul­je­tuk­set voi­daan to­teut­taa kiin­teis­tön hal­ti­jan jär­jes­tä­män kul­je­tuk­sen puit­teis­sa.

Jä­te­huol­lon kun­ta­vas­tuun kas­vat­ta­mi­nen on oh­jan­nut kun­tia esi­mer­kik­si in­ves­toi­maan jät­teen­polt­to­lai­tok­siin. Kun­nil­la on kan­nus­tin kas­vat­taa polt­toon me­ne­vän jät­teen mää­rää, ke­rää­mäl­lä jä­tet­tä myös kil­pail­luil­ta mark­ki­noil­ta.

Tämä ei edis­tä kier­to­ta­lous­ta­voit­tei­den saa­vut­ta­mis­ta. Jät­teen kier­rä­ty­sas­te on Suo­mes­sa EU:n kes­ki­ta­soa ma­ta­lam­pi osan jät­teis­tä oh­jau­tu­es­sa polt­toon, mikä hi­das­taa kier­rä­tys­ma­te­ri­aa­lien mark­ki­noi­den ke­hi­tys­tä.

Ver­ro­kik­si otan Tans­kan, jos­sa on kun­tien toi­mes­ta yli-in­ves­toi­tu jät­teen­polt­to­ka­pa­si­teet­tiin. Ti­lan­ne joh­ti sii­hen, et­tä jä­tet­tä on tuo­tu pol­tet­ta­vak­si jopa maan ul­ko­puo­lel­ta. Tans­kas­sa on sit­tem­min pää­tet­ty, et­tä siel­lä edis­te­tään mark­ki­na­eh­tois­ta kier­to­ta­lout­ta ja yri­tys­ve­tois­ta jä­te­huol­toa. Suo­mes­sa­kin kun­tien kan­nat­taa nyt poh­tia uu­del­leen roo­lin­sa jä­te­huol­lon mark­ki­noil­la.

ANS­SI KU­JA­LA

toi­mi­tus­joh­ta­ja

Suo­men Kul­je­tus ja Lo­gis­tiik­ka SKAL ry