Hallitus teki vuonna 2021 päätöksen työllisyydenhoidon siirtymisestä valtiolta kunnille. Siirron kuumin valmisteluvaihe alkoi Pohjois-Karjalassa viime huhtikuussa. Konkretisoitumaan työllisyyspalvelujen siirtyminen alkoi viime viikon torstaina, kun Pohjois-Karjalan työllisyysalue käynnistyi. Vastuukuntana on Joensuu ja jokaisessa Pohjois-Karjalan 13 kunnassa aloitti palvelupiste, jossa palvellaan sekä henkilöasiakkaita että yritysasiakkaita. Muutosta on luonnehdittu itsenäisen Suomen historian merkittävimmäksi hallinnolliseksi uudistukseksi.
TE-uudistuksessa kunnille siirtyy vastuu työllisyyspalveluiden järjestämisestä ja samalla kuntien vastuu työttömyysetuuksien rahoittamisesta kasvaa. Riskinä on, että uudistuksesta aiheutuvia kustannuksia ei saada katettua valtionosuuksien kasvulla, vaan osa kustannuksista jää katettavaksi kuntien muulla rahoituksella. Lisähaasteen kunnille tuo lomautusten ja irtisanomisten määrän kasvaminen.
Koko uudistuksen tavoite on, että lähipalvelu paranee. Tarkoitus on mahdollistaa, että kaikki toimijat pystyvät toimimaan samassa yhteisössä. Onnistuessaan jo tämä muutos antaa mahdollisuuden tarjota paikalliset olosuhteet ja ihmiset entistä paremmin huomioon ottavaa palvelua. Paikalliset yritykset pystyvät myös paremmin hyödyntämään TE-palveluita työvoiman rekrytoinnissa ja erilaisten tukimuotojen suunnittelussa.
TE-palveluiden siirtyminen lähelle paikallisia ihmisiä ja yrityksiä on erityisen tärkeää palveluiden käyttäjille. Lähipalvelun lisäksi TE-uudistuksessa on kehitetty laajaa yhteistyöverkostoa, johon kuuluvat kaikki kehittämisyhtiöt, kauppakamarit, oppilaitokset, Kela, Siun sote sekä järjestöjä. Puhutaan ekosysteemistä, jossa kaikki työllisyyteen vaikuttavat toimijat ovat lähellä tai vähintäänkin välittömässä yhteydessä toisiinsa. Yhteistyöllä on tärkeää rooli, sillä monet päätökset vaikuttavat myös työllisyyteen. Tämän vuoksi kaikissa päätöksissä, joita kunnassa tehdään, pitäisi miettiä niiden työllisyysvaikutuksia.
Joensuun kaupungin työllisyyskoordinaattori Marjatta Rummukainen totesi Koti-Karjalan ekosysteemityötä käsittelevässä jutussa (17.4.2024), että kysymyksessä ei ole pelkästään työllisyydenhoidon siirtyminen kunnille, vaan kysymyksessä on Pohjois-Karjalan elinvoimakysymys. Keski-Karjalasta Rummukainen nosti haastattelussa esimerkiksi Rääkkylän ja Tohmajärven, jonne hän sanoo tarvittavan yrittäjiä ja yrityksiä, jotta palvelut eivät karkaisi kunnista kauaksi.
K.S.