Eräs lu­ki­jam­me kir­joit­ti toi­mi­tuk­seem­me uu­del­leen kir­jeen, joka oli al­ku­aan lä­he­tet­ty so­ta­rin­ta­mal­ta, "siel­tä jos­ta­kin", 80 vuot­ta sit­ten.

Kir­jees­sä ke­sä­kuun 20. päi­vä 24 vuot­ta täyt­tä­nyt so­ta­mies ker­too sen het­ki­siä asi­oi­taan ko­ti­vä­el­le. Koti oli tuol­loin Nii­ni­syr­jäs­sä eli mel­ko lä­hel­lä sitä kuu­lui­saa Kui­va­lai­sen kuk­ku­laa.

His­to­ri­as­ta tie­däm­me, et­tä siel­tä tuli läh­tö ja koti piti sit­ten syk­syl­lä jät­tää "toi­sen ker­ran" ku­ten so­ti­las kir­jees­sään ou­nas­te­li.

Hyvä ko­ti­vä­ki!

Rei­pas var­hai­nen aa­mu­ter­veh­dyk­se­ni sin­ne ko­tiin teil­le kai­kil­le. Ja oi­kein pal­jon kii­tok­sia kah­des­ta­kin kir­jees­tä jot­ka sain il­lal­la vas­taa­not­taa. Toi­nen oli niis­tä kir­joi­tet­tu kol­mas­tois­ta päi­vä ja toi­nen seit­se­mäs­tois­ta vaan se toi­nen on var­maan vii­py­ny jos­sain pos­tin la­jit­te­lu­pai­kas­sa.

Et­te­kö te­kään lie­ne nyt­kään saa­nut sitä kir­jet­tä kun sii­tä pa­ke­tis­ta vas­ta­sin? Olis­han se pi­tä­ny ke­ri­tä seit­se­män­teen­tois­ta päi­vään, kun minä kir­joi­tin tääl­tä yks­tois­tas päi­vä. Siis kyl­lä minä sain sen pa­ke­tin ja oli­kin tul­lut no­pe­aan kun va­jaa­seen kah­teen vuo­ro­kau­teen. Ja sen jäl­keen sain myös kir­jeen joka oli tul­lut sa­mas­sa ajas­sa kun tämä pa­ket­ti. Tääl­tä muu­ten täl­lä ker­taa pos­ti läh­tee hy­vin, joka päi­vä kum­min­kin ker­ran läh­tee, jopa toi­sin päi­vin pa­ri­kin ker­taa. Liet­te­kö saa­neet sen mi­nun kar­hu­a­mis kir­jeen, jos­sa kai­ken maa­il­man ka­maa pyy­sin, tu­lin sii­nä ai­van suot­ta pyy­tä­neek­si kir­joi­tus­tar­pei­ta, sil­lä sain ei­len os­taa tääl­tä leh­ti­ön ja pa­kan kuo­ria, et­tä oli­sin näil­lä tul­lut vä­hän ai­kaa toi­meen, kun nyt vas­ta en­sim­mäis­tä kir­jet­tä kir­joi­tan.

Vaan olet­te var­maan ke­ri­neet lä­het­tää, sil­loin ne oli­kin ai­van lo­pus­sa kun pyy­sin nii­tä ei­kä ol­lu mi­tään tie­toa niit­ten saa­mi­ses­ta.

Muu­ten elä­mä­ni suh­teen voin hy­vin tääl­lä, täl­lä ker­taa en ole etu­lin­jas­sa, vaik­ka ei­hän sitä tie­dä, mil­lä het­kel­lä jou­tuu, kun tämä ti­lan­ne saat­taa muut­tua niin pian. Mi­täs muu­ten sin­ne si­vii­liin kuu­luu? Olet­te kai run­saas­ti teh­neet hei­nä­töi­tä kun tämä kesä al­kaa ol­la niin pit­käl­lä, et­tä hei­nät­kin täy­tyy teh­dä. Ko­toa pois läh­dös­tä ei tai­ja ol­la mi­tään tie­toa kos­ka et­te mai­nin­nut sii­tä mi­tään? Jos sai­sit­te tie­tää pois läh­dös­tä vä­hän ai­kai­sem­min niin il­moit­ta­kaa mi­nul­le. Ko­e­tai­sin pääs­tä pis­täy­ty­mään ko­to­na jos sat­tuis niin käy­mään et­tä täy­tyy koti jät­tää toi­sen ker­ran.

Minä olen muu­ten suu­rin piir­tein niil­lä seu­tu­vil­la, mis­sä Isä oli en­nen van­haan sa­vo­ta­hom­mis­sa. Ei­hän tämä mat­ka kes­täis mon­ta tun­tia mat­kus­taa kun pää­sis rei­luus­ti et­tei tar­vit­tis kyt­täil­lä. On­han tääl­lä po­jat yrit­tä­neet sem­mos­ta omaa lo­maa ot­taa, vaan ei ole oi­kein on­nis­tu­nut sii­nä, ovat jo ko­tiin men­nes­sä jou­tu­neet kiin­ni ja ot­ta­maan ta­ka­pak­kia.

Vih­to­ril­ta sain kir­jeen sil­loin kun hän oli ol­lut sai­raam­pa­na, ei hän ol­lut sitä it­se kir­joit­ta­nu, joku hä­nen peti ka­ve­rin­sa oli aut­ta­nut hän­tä, et­tei ol­lu kun lop­puun muu­ta­man lau­seen it­se kir­joit­ta­nu.

On­han ne niin suu­ret haa­vat vä­hän vai­ke­at pa­ra­ne­maan näin läm­pi­män kes­ki ke­sän ai­kaan. Vaan on­han sie­lä hyvä hoi­to et­tei sen puu­te ole et­tei olis hoi­det­tu.

Ker­to­kaa­han taas vuo­ros­tan­ne jo­tain sen koti puo­len asi­oi­ta, sil­lä tääl­lä on sem­mo­set si­vii­li­a­si­at hy­vin mie­len­kiin­toi­sia.

On­han sie­lä ai­na jo­tain sem­mois­ta mie­len­kiin­tois­ta uut­ta ker­rot­ta­vaa, näis­sä mi­nun asi­ois­sa ei oi­kein sem­mo­sia ole et­tä viit­sii sin­ne ker­toil­la.

Voi­kaa­han par­hai­ten ja toi­von tä­män ke­sän jat­ku­van kau­nii­na etes il­mo­jen suh­teen et­tei lii­kaa kyl­läs­tyi­si tä­hän nyky elä­mään. Kun tämä muu­ten on jo näin se­ka­vaa.

Siis hy­vää voin­tia Tei­le kai­kil­le.

Toi­voo Valt­te­ri poi­ka tääl­tä jos­ta­kin.