Olen di­a­bee­tik­ko ja osa­sin va­ra­ta eväät mu­kaan jou­tu­es­sa­ni kes­kus­sai­raa­lan päi­vys­tyk­seen. Seit­se­män tun­nin jo­no­tu­sai­ka­na eväät kui­ten­kin lop­pui­vat kes­ken. Sii­nä vai­hees­sa sai­raa­lan kant­tii­ni oli jo en­nät­tä­nyt sul­kea oven­sa ei­kä vä­li­pa­la-au­to­maa­teis­sa ol­lut tar­jol­la mi­tään di­a­bee­ti­kol­le so­vel­tu­vaa vaih­to­eh­toa. Hoi­to­hen­ki­lö­kun­ta ke­hot­ti ha­ke­maan eväs­tä lä­hi­kau­pas­ta, mut­ta em­me us­kal­ta­neet läh­teä, et­tei lää­kä­ri­vuo­ro oli­si sil­lä ai­kaa men­nyt ohi.

Mik­si Siun sote ei huo­leh­di sii­tä, et­tä vä­li­pa­la-au­to­maa­teis­sa oli­si di­a­bee­ti­koil­le so­pi­via vaih­to­eh­to­ja täl­lai­sia pit­kiä odo­tu­sai­ko­ja sil­mäl­lä pi­tä­en? Pe­rus­ter­veel­le ih­mi­sel­le asia ei ole niin on­gel­mal­li­nen, mut­ta di­a­bee­tik­ko­na on ve­ren­so­ke­rin kans­sa ol­ta­va tark­ka­na. Nyt tun­tuu, et­tä pe­rus­sai­rau­den li­säk­si jou­tuu tur­haa kär­si­mään.

Siun so­tes­sa pi­täi­si kiin­nit­tää huo­mi­o­ta tä­hän asi­aan. Di­a­bee­ti­kot ovat kyl­lä op­pi­neet pi­tä­mään eväi­tä mu­ka­na, mut­ta jos­kus voi syys­tä tai toi­ses­ta tul­la vä­li­pa­lan tar­ve.

SEI­JA SIL­VEN­NOI­NEN