Nimismiesten virat lakkautettiin vuoden 1996 kihlakuntauudistuksessa. Heidän toimensa jaettiin poliisipäällikön, voudin ja kihlakunnansyyttäjän tehtäviin. Työpaikat katosivat maalaispitäjistä. Käytännössä uusi tehtävänjako on johtanut tilanteeseen, etteivät maaseudulla asuvat saa enää poliisin palveluja. Harva-alueella asuva kohtaa poliisin ainoastaan saadessaan rike- tai ylinopeussakon hiljaisesti liikennöidyllä tiellä.
Lupapalvelujen saatavuus on heikentynyt merkittävästi. Yritin hoitaa aselupa-asiaani Kiteen poliisilaitoksella viime keskiviikkona. Asema on auki vain keskiviikkoisin yhteensä viisi tuntia. Toimiston oven avauduttua edelläni jonossa oli ainakin kymmenen erilaisia asioitaan hoitavaa ihmistä. Ihailen kohteliaiden virkailijoiden hermoja. Mietin, olivatko heidän työsopimuksensa muutettu osa-aikaiseksi vai oliko heille laadittu uusia tehtäviä, joista ei yleisöllä ole tietoa? En liene ollut ainoa, joka tuskastui odottelua pienessä huoneessa; kaikki istumapaikat olivat täysiä ja osa odotti vuoroaan seisten.
On todennäköistä, että kansalaiset totutetaan hoitamaan asiansa netissä ja paikallinen palvelutoiminta siirretään kokonaan Joensuun uudelle ja uljaalle poliisiasemalle, jossa palvelut ovat auki viitenä päivässä viikossa. Ehkäpä seuraava vaihe on siirtää toiminnot Kuopioon kuten vero- ja ELY-asioissa on jo tehty? En saanut asiaa toimitettua, mikä oli osittain omaa syytäni, sillä en ollut tehnyt tarpeeksi alustavaa työtä. Olen nyttemmin hoitanut asiani netin kautta.
Tulkinta deaktivoitujen aseiden vaarallisuudesta ja niiden säilyttämisestä on kummallinen ja tarkoitettu vain rehellisiä ihmisiä varten. Huumeveikot tuskin kertovat poliiseille käyttämistään aseista. Onneksi leipäveitsiä ei tarvitse vielä luvanvaraistaa, vaikka ne ovat tänä päivänä vaarallisempia kuin tuliaseet.
”Voi kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa johdetaan.” Näin lausui Ruotsin valtakunnan kansleri Axel Oxenstierna pojalleen aikoinaan.
KYÖSTI PARTANEN
Kitee