Tohmajärven Teerisuolle haetaan uutta lupaa turpeen nostoon. Hakijana on entinen Vapo Oy uudelta nimeltään Neova Oy. Suunnitellun tuotantoalueen valumavedet olisi tarkoitus johtaa Tohmajärven Peijonniemenlahteen. Kuivatusvesien kuormituksen vähentämiseksi käytössä olisi mm. laskeutusaltaita ja pintavalutuskenttä. Hakija on tehnyt vaikutusarvion, jonka mukaan valumavesillä ei olisi vaikutusta Peijonniemenlahden veden laatuun.
Valumavesien mukana on tulossa vuosittain noin 2 500 kg kiintoainetta ja 18 500 kg liukoista humusta. Hakemuksen mukaan Peijonniemenlahden kiintoainepitoisuuksiin valumavesillä ei ”todennäköisesti” olisi mitään vaikutusta ja veden humuspitoisuuteen ”juurikaan” vaikutusta. Lisäksi arvioidaan, ettei kuormituksesta ”saata aiheutua” kalataloudellista haittaa. Entäpä jos näistä kuormituksista aiheutuu haittaa?
Vapon edellisen turvetuotannon (Valkeasuo) kuivatusvedet johdettiin Luosojoen kautta Tohmajärven Väärälahteen. Lopputuloksena oli monien metrien paksuinen mutakerros lahdessa, ja virtausten takia mutaa on siirtynyt kattaen koko järven pohjan. Järven pohjaa joudutaan nyt usein talvisin hapettamaan. Vapo kieltäytyi myöntämästä syyllisyyttään ja aloitti mudan poiston yritykset vasta Vesioikeuden määräyksellä. Mudan poisto ei onnistunut, ja Väärälahden ranta-asukkaat menettivät pysyvästi uimarantansa.
Peijonniemenlahden keskisyvyys on 1 m. Se on jo nyt voimakkaasti kasvamassa umpeen. Alue on Naturaan kuuluva kansainvälisesti arvokas lintuvesi. Lahdessa kasvaa myös maailmanlaajuisesti suojeltu harvinainen hentonäkinruoho. Umpeenkasvun takia lahtea on jo nyt jouduttu ruoppaamaan lintujen pesinnän ja näkinruohon kasvun varmistamiseksi.
Tohmajärven kunnan ympäristölautakunta katsoo, että ympäristövaikutuksia on Neova Oy:n hakemuksessa arvioitu kattavasti. Allekirjoittajien mielestä näin ei ole. Peijonniemenlahdesta vedet siirtyvät järven selälle ja sieltä Tohmajokeen. Tohmajärven vedenkorkeutta laskettiin Tohmajärven kunnan ja seurakunnan toimesta metri vuonna 1960. Järven keskisyvyys on nyt noin 2 m. Vesimäärän vähäisyyden takia vähäisetkin lisäravinnemäärät ovat tuhoisia. Jo nyt Tohmajärven rannoilla kauttaaltaan kasvavan kaislan ja järviruoón leviäminen on ryöstäytymässä käsistä - lieneekö syynä liukoisen humuksen vaikutus vai onko syynä hapettomassa mudassa liukoiseksi muuttuva fosfori. Olennaista on tämä: Kasvuston jatkuvaan poistoon ei enää riitä voimia eikä rahoja.
Suomen järvien pilaantumisen ovat lähinnä aiheuttaneet 60-luvulla alkanut metsien ja soiden ojitusten vapauttamat ravinteet ja humukset. Kun nyt tämä tiedetään, kysymme, miksi jatketaan samanlaista vesien tuhoamista. Eikö ole opittu mitään?
KAIJA KEINONEN
TUIJA NIEMINEN
KARI SORMUNEN