"So­me­rai­vo re­pe­si Suo­men vii­su­va­lin­nas­ta" ot­si­koi Il­ta­leh­ti UMK:n jäl­keen. "Tämä kuva rä­jäyt­ti la­tu­rai­von" Il­ta-Sa­no­mat ker­toi vii­me mar­ras­kuus­sa. "Rat­ti­rai­vo on merk­ki em­pa­ti­an puut­tees­ta" pal­jas­ti Yle vas­ti­kään.

Dou­de­cim Ter­veys­kir­jas­ton mu­kaan ai­kui­sen ih­mi­sen rai­vo­koh­taus­ten taus­tal­la voi ol­la ag­g­res­sii­vi­nen pe­rus­luon­ne, päih­de­on­gel­ma, ai­vo­vam­ma, per­soo­nal­li­suus­häi­riö tai muu psy­ki­at­ri­nen sai­raus. Rai­vo­koh­taus­ten ar­vel­laan liit­ty­vän ag­g­res­sii­vi­suut­ta ja im­pul­sii­vi­suut­ta sää­te­le­vien kes­kus­her­mos­ton osien häi­ri­öi­hin.

It­se­hoi­dok­si suo­si­tel­laan vält­tä­mään päih­tei­tä ja rai­vo­koh­tauk­sia ai­heut­ta­via ti­lan­tei­ta. Ot­si­koi­den hen­ki­löi­den osal­ta siis so­si­aa­lis­ta me­di­aa, hiih­to­la­tu­ja ja au­toi­lua.

Mis­tä se ker­too, et­tä vii­su­va­lin­ta tai lii­an hi­taas­ti aja­va au­to ai­heut­taa rai­vo­koh­tauk­sen? Mik­si jär­ke­vä ih­mi­nen tök­kii hiih­to­sau­val­la tois­ta hiih­tä­jää la­dul­la tai kir­joit­taa so­si­aa­li­seen me­di­aan mitä mie­li­ku­vi­tuk­sel­li­sim­pia sol­vauk­sia vie­rail­le ih­mi­sil­le?

Tä­nään Koti-Kar­ja­las­sa on tee­ma­na per­he­ar­ki, jota mo­nen elä­mä pää­a­si­as­sa on. Per­he­ar­jes­sa lap­set ovat kes­kei­ses­sä roo­lis­sa, ja las­ten kaut­ta ai­kui­set voi­vat ar­vi­oi­da myös omaa käy­tös­tään. Pei­lin ta­voin lap­set il­men­tä­vät ai­kuis­ten an­ta­maa mal­lia hy­väs­sä ja pa­has­sa.

Las­ten ja nuor­ten li­sään­ty­nees­tä psyyk­ki­ses­tä oi­rei­lus­ta on nous­sut ot­si­koi­hin mon­ta huo­le­nai­het­ta. Syi­nä on tuo­tu esil­le mm. ko­ro­naa, so­taa ja maa­il­man epä­va­kaa­ta ti­lan­net­ta.

Sa­maan ai­kaan ää­rim­mäi­nen tun­neil­mai­su on ot­ta­nut val­lan ai­kuis­ten kom­mu­ni­koin­nis­sa. Pu­hei­siin on vah­vas­ti nous­sut viha. Vii­me viik­koi­na on vi­hat­tu tal­vea, vi­hat­tu pak­kas­ta, vi­hat­tu lun­ta tai vä­hin­tään vi­hat­tu tal­vi­au­toi­lua. Vi­hat­tu yli­pää­tään.

Ter­veys­kir­jas­to ker­too, et­tä rai­von­puus­kien taus­tal­la voi ol­la kä­sit­te­le­mät­tö­miä trau­maat­ti­sia ko­ke­muk­sia tai tun­tei­ta. On eh­kä hel­pom­paa suol­taa tun­teet ulos vi­hai­si­na sa­noi­na mui­ta koh­taan kuin kä­si­tel­lä omia vi­han tun­tei­taan, joi­ta voi hil­lo­ta vuo­sien ajan. Mut­ta on vain ajan ky­sy­mys, kun vuo­si­ker­ta­hil­lot kuo­hah­ta­vat ja viha pur­su­aa yli äy­räi­den.

Las­ten tun­ne­kas­va­tuk­seen kiin­ni­te­tään ny­kyi­sin pal­jon huo­mi­o­ta jo var­hais­kas­va­tuk­ses­sa. Tun­ne­tai­to­jen har­joit­te­luun kan­nus­te­taan myös ko­to­na it­se­ha­vain­noin­nin ja ref­lek­toin­nin avul­la. Lap­sia ei kan­nus­te­ta tu­kah­dut­ta­maan tun­tei­taan, mut­ta nii­tä ope­tel­laan sää­te­le­mään. Yk­si voi­mak­kaim­min sää­te­lyä kai­paa­vis­ta tun­teis­ta on viha, mut­ta sen­kin sää­te­lyä voi op­pia har­joit­te­le­mal­la.

Jos lap­set op­pi­vat, voi­vat ai­kui­set­kin op­pia. Oma kur­juus kun ei hä­viä mui­den oloa kur­jis­ta­mal­la.

M.V.