Ot­si­kon is­ku­lau­set­ta oli­sin it­se­kin yrit­tä­jä­nä ja työ­nan­ta­ja­na mie­lel­lä­ni kan­ta­nut Se­naa­tin­to­ril­la hel­mi­kuun alus­sa työn­te­ki­jöi­dem­me edus­ta­jien kans­sa.

Työ­nan­ta­jal­la ei ole oi­keut­ta puut­tua työn­te­ki­jän va­paa-ai­kaan ei­kä tie­ten­kään har­ras­tuk­siin tai hä­nen har­joit­ta­miin­sa mui­hin va­paa-ajan ak­ti­vi­teet­tei­hin. Si­vu­toi­miin­kin voi puut­tua vain poik­keus­ta­pauk­sis­sa.

Kui­ten­kin, kun työn­te­ki­jä jos­tain syys­tä sai­ras­tuu, mak­saa työ­nan­ta­ja te­ke­mät­tö­mäs­tä työs­tä täyt­tä palk­kaa yh­dek­säl­tä (9) työ­päi­väl­tä ja sen jäl­keen ai­na nel­jään­kym­me­neen­kah­teen (42) päi­vään saak­ka KE­LAn päi­vä­ra­han ja hen­ki­lön kes­ki­tun­ti­an­si­on ero­tuk­sen. Yk­sin­ker­tais­te­tuin ter­mein työn­te­ki­jän sai­ras­tu­mi­nen mak­saa so­si­aa­li­ku­lui­neen yh­dek­sän päi­vän osal­ta kes­ki­mää­rin 1800 eu­roa ja tuon 42 päi­vän jak­son osal­ta li­säk­si noin 2800 eu­roa KE­LAn kor­vaus­ten jäl­keen. Tä­män li­säk­si kus­tan­nus­ta ker­tyy si­jais­työn­te­ki­jäs­tä, joka te­kee sai­ras­tu­neen työn­te­ki­jän te­ke­mät­tö­mät työt.

Jos sai­ras­tu­mi­sen syy on työ­ta­pa­tur­mas­sa tai puut­teel­li­sis­sa työ­o­lois­sa, niin on luon­nol­lis­ta ja oi­kein, et­tä työ­nan­ta­ja on vas­tuus­sa kus­tan­nuk­ses­ta. Työn­te­ki­jää ei saa ran­gais­ta työ­nan­ta­jan ai­heut­ta­mas­ta sai­ras­tu­mi­ses­ta.

Kun työn­te­ki­jäl­lä on käy­tet­tä­vis­sä hä­nen it­sen­sä työ­tä te­ke­mäl­lä an­sait­se­mat työ­a­jan jous­to, työ­a­jan ly­hen­nys­ker­ty­män va­paa, lo­ma­päi­vät ja li­säk­si vie­lä vaih­to­eh­to­na pal­ka­ton va­paa, niin mik­si sai­ras­tu­mi­seen tai lap­sen sai­ras­tu­mi­seen täy­sin syy­tön työ­nan­ta­ja mak­saa ku­lut? Täs­sä työ­nan­ta­jaa ran­gais­taan asi­as­ta, jo­hon hän ei ole syyl­li­nen.

Sai­ras­ta­mi­ses­ta ei sai­si ran­gais­ta, vaan sen kus­tan­nus pi­täi­si koh­den­tua oi­kein. Sitä se ei nyt tee.

JAAK­KO KIL­PE­LÄI­NEN

yrit­tä­jä, Poh­jois-Kar­ja­lan Yrit­tä­jien hal­li­tuk­sen jä­sen